Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausunto Tekijänoikeuspolitiikka 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön keskustelumuistio Kiitämme mahdollisuudesta lausua asiasta. Manusförfattare ry (entinen Näytelmäkirjailijaliitto) on kirjailijoiden itsensä perustama yhdistys, joka on toiminut vuodesta 1921. Yhdistyksessä on yli 500 jäsentä, jotka kirjoittavat näytelmiä sekä elokuva-, tv-, kuunnelma- ja multimediakäsikirjoituksia. Yhdistykseen kuuluu sekä suomen- että ruotsinkielisiä kirjailijoita. Yleisiä huomioita Manusförfattare ry pitää tärkeänä, että tekijänoikeuspolitiikka tukee nykyistä vahvemmin tekijän ja esiintyvän taiteilijan oikeutta kohtuulliseen korvaukseen ja vahvistaa heidän asemaansa sopijaosapuolena. Tekijänoikeuslaissa on vahvistettava tekijän ja esittävän taiteilijan neuvotteluasemaa Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. - YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, 27. artikla 2. kohta Tekijänoikeus on ennen kaikkea tekijän perusoikeus, jossa yhdistyvät ilmaisun vapaus, elinkeinon harjoittamisen vapaus ja omaisuuden suoja. 1 Minna Sirnö, Toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Executive Director Manusförfattare ry
Erityisesti tekijänoikeuksia kaupallisesti hyödyntäviltä ja levittäviltä tahoilta synnytetyt paineet murtaa tätä tekijänoikeuden perusydintä ovat vahvistuneet median digitalisoitumisen myötä. Tekijänoikeuksien kannalta mediassa tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin ennen kaikkea vain välitystavassa tapahtuneita muutoksia, jotka eivät poista tekijän moraalisia tai taloudellisia oikeuksia tai oikeutta kohtuullisesta korvauksesta. Uudet digitalisoituneet mediat ovat synnyttäneet sopimuskulttuuriin myös vahvan maan tavan, kaikki oikeudet tekijältä -automaatin, jonka seurauksena tekijät ovat joutuneet luovuttamaan oikeuksia liian laajasti ja tekemään sopimuksia kohtuuttomilla ehdoilla. Tekijänoikeuslain nykyinen viittaus oikeustoimilakiin on osoittautunut riittämättömäksi kitkemään kohtuuttomuuksia alalta, eikä se ole johtanut sopimusten kohtuullistamiseen saatikka edistänyt kohtuullisten korvausten toteutumista. Erityisesti ei-työsuhteiset tekijät ovat jo pitkään olleet altavastaajia tekijänoikeuksia koskevia sopimuksia tehtäessä. Uutena ilmiönä on, että myös työsuhteisten tekijöiden tekijänoikeudet jopa ennen ja jälkeen työsuhteen ovat vaarassa, vaikka tekijänoikeuslainsäädäntöä ei siihen suuntaan olekaan muutettu. Lainsäädäntöteitse onkin varmistettava, ettei tekijänoikeutta koskevilla sopimuksilla tekijän ja oikeuksien käyttäjän välillä hyväksikäytetä tekijän heikompaa neuvotteluasemaa, usein taiteen tekemiseen liittyvää pienituloisuutta tai kapeita työmarkkinoita. Siksi Tekijäfoorumin lausunnon mukaisesti Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry kannattaa seuraavia toimenpiteitä tekijän aseman vahvistamiseksi: 1. sopimukset tekijänoikeuksien luovutuksen laajuudesta on aina tehtävä kirjallisesti ja neuvottelujen yhteydessä on varmistettava, että tekijä tietää, mitä oikeuksia hän on luovuttamassa ja miksi. Erityisesti kaikki oikeudet käytännöstä on siirryttävä yksilöityihin oikeuksien luovutuksiin. Jos tekijänoikeuksien hyödyntäminen vaatii myöhemmin laajempaa oikeuksien luovutusta tekijältä, tästä on neuvoteltava erikseen. 2. Luovutettuja oikeuksia on koskettava aina käyttövelvollisuus, jolle on määritelty ajallinen takaraja. 3. Oikeus kohtuulliseen korvaukseen on taattava suoraan Tekijänoikeuslaissa. 2 Minna Sirnö, Toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Executive Director Manusförfattare ry
Tekijänoikeuskorvauksilla keskeinen merkitys tekijän tulonmuodostuksessa Erityisesti digitalisoituneita markkinoita leimaa maksuttomuuden harha. Elämystalouden kasvun on kuitenkin tapahduttava ilman, että tekijän leipä kaventuu entisestään tai häipyy olemattomiin. Tekijänoikeustulojen merkityksen järjestelmällinen vähättely julkisessa keskustelussa luo ilmapiirin laittomalle käytölle ja tekijänoikeuksien loukkauksille. Manusförfattare ry haluaa muistuttaa, että esimerkiksi näytelmäkirjailijoille ja fiktiokäsikirjoittajille tekijänoikeustulot ovat pääsääntöisesti ainoaa tuloa, jotka he omasta työstään ja elinkeinostaan saavat. Manusförfattare ry haluaa myös muistuttaa, että laiton jakaminen on aina varkaus, joka kohdistuu tekijän omaisuuteen ja tuloihin. Tälle kioskivarkaudelle on aina olemassa laillinen vaihtoehto: ostaminen. Kaikki tekijän oikeuksien rajaukset kaventavat aina hänen oikeuksiaan kohtuulliseen korvaukseen. Myös mahdollisuudella käyttää tekijänoikeuksien alaista materiaalia on kuitenkin oltava hinta tai tapa korvata se siten, että korvaus koituu tekijöiden hyväksi. Siksi on tärkeätä, että esimerkiksi hyvitysmaksut, kirjastoapurahat ja lainauskorvaukset säilyttävät nykyisen luonteensa yksityisten käyttömahdollisuuksien korvaajana, mutta kehittyvät muuten vastaamaan muuttunutta teosten levitys- ja tallennustekniikkaa. C-nauhojen sijaanhan teoksia tallennetaan tänään puhelimiin ja verkkotallenuspalveluihin. Nämä talletustekniikassa jo tapahtuneet tai tulevatkaan muutokset eivät poista tekijän oikeuksia saada hyvitys. Digitalisoidun teoksen siirtäminen internettiin on tehnyt lähes mahdottomaksi tekijälle asettaa alueellisia tai ajallisia rajoituksia teoksensa käytölle. Alueellisesti laajempi käyttö ja käyttöajan pidentyminen lähes ikuiseksi eivät ole näkyneet tekijöiden saamissa korvauksissa, vaikka heidän teoksensa kaupallisille hyödyntäjille globaalit, ikuiset markkinat ovat selkeästi luoneet uutta tulonhankintamahdollisuutta. Manusförfattare ry myös muistuttaa, että tekijänoikeusmarkkinoiden samaan 3 Minna Sirnö, Toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Executive Director Manusförfattare ry
aikaan tapahtuva pirstaloituminen ja globalisoituminen lisäävät kollektiivihallinnoinnin ja sopimuslisenssien tarvetta. Tarvitaan myös vielä nykyistäkin vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä, jotta tekijän oikeus päättää teostensa käytöstä sekä tekijän oikeus kohtuulliseen korvaukseen toteutuvat. Tekijänoikeuksien loukkausten sanktioista ja niiden täytäntöönpanosta Tällä hetkellä taloudellinen riski omien tekijänoikeuksien puolustamiseen oikeusteitse on monelle liian suuri. Samoin useimpien taidealojen työmarkkinoiden pienuus on johtanut siihen, että tulevien työtehtävien menettämisen pelossa tekijä ei lähde oikeusteitse puolustamaan omia oikeuksiaan. Tekijänoikeuksien kaupallinen merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen uusien medioiden myötä. Elämystalous on jo monellakin tapaa ohittanut taloudelliselta merkitykseltään perinteiset teollisuuden ja palveluiden alat. Näillä kasvavilla elämysmarkkinoilla teknologinen kehitys on tehnyt yhä helpommaksi rikkoa tekijänoikeuksia. Ja näyttää myös siltä, että tekijän heikkoa neuvotteluasemaa käytetään myös hyväksi markkinoita vääristävällä tavalla. Siksi tekijöiden ja esiintyvien taiteilijoiden sekä tekijänoikeuksia laillisesti kaupallisesti hyödyntävien tahojen yhteinen etu on, että tekijänoikeusloukkausten sanktiot aidosti toimivat pelotteina. Laittoman aineiston levittämisen blokkausmahdollisuuden rinnalle tarvitaan myös muita toimenpiteitä lainsäädännössä ja tiedotuksessa, mutta myös poliittisessa sitoutumisessa. Tekijöiden kannalta on myös keskeistä, että aito poliittinen sitoutuminen tekijänoikeuksien edistämiseen johtaa myös tekoihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Siksi valtionhallinnon on sekä kansallisella että EU/globaalilla tasolla aidosti sidottava riittäviä resursseja tekijänoikeuksien valvontaan ja oikeusprosessiin siten, että yksittäisellä tekijällä tai häntä edustavalla järjestöllä on sekä fyysiset että taloudelliset mahdollisuudet puolustaa tekijänoikeuksiaan oikeusteitse Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. 4 Minna Sirnö, Toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Executive Director Manusförfattare ry
Koska tekijänoikeuksien taloudellinen merkitys on edelleen kasvamassa ja tekijänoikeuksien loukkausten määrä lisääntymässä, on tärkeätä, että poliisin, syyttäjien, oikeusavustajien ja tuomareiden koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa huomioidaan nykyistäkin painokkaammin tekijänoikeusasioiden osaaminen. Tekijän kannalta ei ole sama, missä tuomioistuimessa hänen asiaansa ajetaan. Oikeus tulla kuulluksi ei välttämättä toteudu, jos tekijänoikeusasiat keskitetään yhteen tuomioistuimeen. Ideaali tila olisi, että kaikissa tuomioistuimissa olisi riittävä asiantuntemus tekijänoikeusasioiden ajamiseen. Mutta jos päädytään keskittämään tekijänoikeusasiat yhteen tuomioistuimeen, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry ei näe tekijänoikeuksien luonteen vuoksi Markkinaoikeutta oikeana ja riippumattomana paikkana asiantuntijatuomioistuimeksi tekijänoikeusasioissa. Remix-kulttuuri REMIX-kulttuuri eli toisten tekijöiden teosten materiaalin luvaton käyttö ja yhdistely on lisääntynyt sosiaalisen median ja USG-materiaalin lisääntymisen myötä. Eri sosiaalisen median palveluiden tuottajien käyttöehdoissa oleva kohta käyttöehdot hyväksyessäni sitoudun lataamaan internettiin vain laillista ja luvallista materiaalia on tekijänoikeuksien kannalta riittämätön turva teosten laitonta jakelua vastaan. Youtuben ja facebookin kaltaisten kansainvälisten toimijoiden kohdalle onkin luotava kansainvälisiä pelisääntöjä, jotka estävät sen, että sosiaalisen median palveluntuottajalle syntyy merkittävää tuloa luvattoman, tekijänoikeuksien alaisen materiaalin levittämisestä omassa palvelussaan. REMIX-kulttuuriin olennaisena osana kuuluva luovuuden ja tekijyyden kokemisen kynnyksen madaltuminen on sinänsä kannatettava asia. Mutta jokaihmisen oikeus toteuttaa itseään ja luoda uutta ei saa johtaa siihen, että kynnys toisen ihmisen tekemän laittomaan käyttöön mataloituu. Siksi sosiaalisessa mediassa ja muunkin USG-materiaalien kohdalla on pädettävä samat alkuperäisteoksen tekijää koskevat moraaliset ja taloudelliset oikeudet sekä oikeus kohtuulliseen korvaukseen kuin muutenkin. Ja toisaalta on myös taattava, että sosiaaliseen mediaan tai internettiin muuten luotua alkuperäisusgmateriaalien luojia suojaa teoskynnyksen ylittyessä samat tekijänoikeudet kuin muitakin tekijöitä. 5 Minna Sirnö, Toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Executive Director Manusförfattare ry
Tekijänoikeuskorvauksen suhde verotukseen ja sosiaaliturvaan Tekijänoikeuspolitiikassa usein unohtuu se, että tekijänoikeuskorvauksiin liittyy myös veroja ja sosiaaliturvaa koskeva poliittinen ulottuvuus. Tällä hetkellä tekijänoikeuskorvauksen saaja on monellakin tapaa väliinputoaja. Esimerkiksi tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä eläketurvaa, mutta silti ne leikkaavat muun muassa Kelalta saatavia etuuksia. Verotuksessa ongelmana on, että usein taiteellisen työn tekemisen ja tekijänpalkkion tuloutumisen välillä voi olla jopa vuosia. Myös vähennykseen oikeuttavien kulujen hyväksymiskäytäntöön tekijänoikeuskorvauksia koskevien verojen kohdalla tarvitaan nykyistä selkeämmät pelisäännöt. Manusförfattare ry esittää, että Opetus- ja kulttuuriministeriö on aloitteellinen ministerirajat ylittävää yhteistyössä sekä viranomaisrajat ylittävien yhdenmukaisten tulkintojen luomisessa koskien sitä, miten tekijänoikeuskorvaukset vaikuttavat muun muassa tekijän verotukseen ja sosiaaliturvaan. Yksittäisiä kysymyksiä - Kirjallisuuden digitalisoituminen heijastuu myös julkisen kirjaston tuleviin aineistoratkaisuihin. Kirjailijoiden kannalta keskeistä on, miten ja millä ehdoilla heidän teoksiaan saatetaan kirjastojen kautta yleisön saataville. Digitaalisia kirjastojen osalta teoksen lainaamiseen liittyvät alueelliset ja ajalliset rajoitukset hämärtyvät ja kirjaston digitaalisen materiaalin välitys on nähtävä aitona kilpailijana kehittyville ekirja-markkinoille. Manusförfattare ry ehdottaa, että julkisen kirjastokäytön ja markkinoiden välille synnytetään nykyistä vastaava järjestelmä. Nythän kirjastojen kautta lainattavien yksittäisten kirjojen kohdalla toteutuu keskimäärin noin 30 lainauskertaa. ekirjojen osalta kirjastojen kautta tehtävien latausten määrän voisi vastaavasti rajata esimerkiksi 30 kertaan per yksi hankittu ekirja. - Lainauskorvaus on saatettava vähintään pohjoismaiselle tasolle. Lainauskorvauksen on myös perustuttava todelliseen tietoon kaikista kirjastoista 6 Minna Sirnö, Toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Executive Director Manusförfattare ry
eikä vain otantaan osasta kirjastoista. Koska kirjastoilla itsellään tai niitä ylläpitävillä kunnilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tai halua yhdenmukaistaa lainaustilastointiaan, valtion on selkeästi rahoitettava yhteisen tiedonkeruun mahdollistama järjestelmä. - Kaikki oikeudet tekijältä -käytäntö on yleistynyt myös monessa sellaisessa toiminnossa, jonka rahoitus osin tai kokonaan tulee julkiselta taholta tai joka liittyy vaikkapa opintoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön on selkeytettävä ohjeita siitä, mitkä oikeudet ja missä laajuudessa tekijän on luovutettava, esimerkiksi taideyliopistojen kanssa solmittavissa työsopimuksissa, EU-hankeissa, taidekilpailuissa ja opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa ja miksi?tällä hetkellä näyttää siltä, että yhteistyö julkisen tahon kanssa johtaa kaikkien taloudellisten oikeuksien menettämiseen ja osin myös moraalisten oikeuksien toteutumiseen. - Suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen asema on turvattava myös jatkossa. Eurooppa-tasolla oikeuksien hallinnoinnista on paikoin tehty sellaista kaupallista bisnestä, joka ei ole omiaan edistämään tekijöiden moraalisten tai taloudellisten etujen toteutumista. Suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen vahvuus on ollut, että niiden omistajina (jäseninä) ovat tekijät itse tai heitä edustavat järjestöt. Lopuksi Manusförfattare ry yhtyy Tekijänoikeusfoorumin ja Sanasto ry:n lausuntoihin kokonaisuudessaan sekä Kopiosto ry:n lausuntoon opetusta ja tutkimusta koskevien sääntöjen, yksityistä kopiointia, rajat ylittävään lisensointia, verkkotallennuspalveluita, must carryä, sopimuslisenssijärjestelmän kehittämistä ja sen laajentamista, linkittämistä, hakukoneita sekä hyvitysmaksuja koskevilta osin. Helsingissä 31.8.2012 SUOMEN NÄYTELMÄKIRJAILIJAT JA KÄSIKIRJOITTAJAT FINLANDS DRAMATIKER OCH MANUS-FÖRFATTARE RY Minna Sirnö toiminnanjohtaja 7 Minna Sirnö, Toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Executive Director Manusförfattare ry