1 ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT HANKE Hankesuunnitelma Sisältö Sivu 1. Tausta 2 2. Pilottikylien lyhyt esittely 3 Hailuoto 3 Piipsjärvi 4 Alpua 5 Eskola 6 3. Tavoitteet 7 1. Yleistavoitteet 7 2. Kyläkohtaiset tavoitteet 8 4. Toimenpiteet 9 1. Kylän nykyisen energiankäytön, energiavarojen ja uusiutuvan energian taseen arviointi 9 2. Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen mahdollisuudet, kustannukset ja vaikutukset rahavirtoihin 10 3. Energiaraaka-aineiden hankinnan logistiset vaihtoehdot 10 4. Kylän energiaomavaraisuuden lisäämiseen liittyvät esteet 11 5. Kuluttajan mahdollisuudet parantaa omaa uusiutuvan energian käytön tehokkuuttaan (= kuluttajavalistus) 11 5. Kytkentä maaseudun kehittämisohjelmiin 11 6. Tiedotussuunnitelma 11 7. Kohderyhmä 12 8. Aikataulu 12 9. Ohjausryhmä 12 10. Toiminta-alue 12 11. Resurssit 12 12. Budjetti 12 13. Rahoitussuunnitelma 13
2 1. Tausta EU:n keskeisiä energiatavoitteita on energiantuotannossa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen ja energiaomavaraisuuden lisääminen. Vuonna 2007 Euroopan Unionin valtiopäämiehet sitoutuivat vähentämään koko Unionin alueen hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Lisäksi sovittiin, että EU:n energiasta 20 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä ja energiatehokkuutta parannetaan 20 prosenttia. Suomelle uusiutuvan energian tavoitteeksi asetettiin 38 prosenttia. EU:n direktiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista eli ns. energiapalveludirektiivi tuli voimaan vuonna 2006. Kansallisesti se tuli panna käytäntöön 17.5.2008 mennessä. Energiapalveludirektiivin soveltamisala on koko energian loppukäyttö, pois lukien merenkulku, lentoliikenne ja päästökaupan piirissä olevat teollisuuden toimipaikat. Direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 prosentin kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite vuoteen 2016 mennessä ja käynnistettävä toimia, joiden tarkoituksena on edistää tavoitteen saavuttamista. Tavoite lasketaan vuosien 2001-2005 virallisten tilastotietojen keskiarvosta. Direktiivin tavoitteisiin pyritään toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden avulla. Toimenpiteitä ovat mm. asiakkaan (energian loppukäyttäjän) energiankäyttöä tehostavat toimenpiteet, asiakkaalle annettava energiatehokkuusviestintä ja energiansäästöneuvonta. Yksi keskeinen energiaan liittyvä tekijä ilmastovaikutusten ohella on fossiilisten energiavarojen ehtyminen ja siitä seuraava varautuminen uusiutuvien energiavarojen käyttöönottoon. Toinen merkittävä tekijä on energiaomavaraisuuden lisääminen, jolloin ollaan vähemmän riippuvaisia tuontipolttoaineista, joiden saatavuus kriisitilanteissa voi olla vaikeaa. Maaseutu on suurten asutuskeskusten energiantuotantolaitosten polttoaineiden hankintaaluetta. Näin on Pohjois-Suomessa esimerkiksi polttoturpeen ja metsäenergian, mutta myös vesivoiman kohdalla. Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä osa taajamien lämpöenergiasta ja lauhdesähköstä tuotetaan maaseudun energiaraaka-aineilla (turve ja puu). Huomattavan osan lämmöstä ja sähkön tuottavat suuret energiayhtiöt. Myös sähkön siirrosta huolehtivat suuret paikalliset tai valtakunnalliset jakelujakeluyhtiöt (esim. Oulun Energia, Fortum Oy ja Vattenfall Oy). Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisissa strategioissa uusiutuvan energian, energiaomavaraisuuden ja paikallisen energiantuotannon teemat ovat vahvasti esillä. Energiatavoitteita on linjattu vuoteen 2030 ulottuvassa maakuntasuunnitelmassa sekä alueellisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Tavoitteena on kehittää Pohjois- Pohjanmaasta kehittyneen energiatalouden maakunta, jonka keskeisenä elementtinä on monipuolinen lähienergian hyödyntäminen ja energian tehokas loppukäyttö. Pohjois-Pohjanmaan energiatavoitteissa hajautetun energiantuotannon voimakas kasvu on otettu tärkeäksi kehittämisen teemaksi. Tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta on tärkeä saada liikkeelle hankkeita, jotka edistävät paikallisen tason energiaosaamista ja luovat edellytyksiä uusiutuvan energian hyödyntämiselle. Erityisesti uusien energiaratkaisujen, kuten pienen mittakaavan CHP-tuotannon ja erilaisten
hybridijärjestelmien, yleistyminen edellyttää onnistuneita pilotointeja ja lisääntynyttä tietoisuutta. Vuonna 2012 päivitetyssä maakunnallisessa energiastrategiassa paikallisen energiantuotannon kehittäminen ja energiayrittäjyyden tukeminen on määritelty yhdeksi avaintoimenpiteistä. Energia ja maaseutu ovat myös Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman keskeiset elementit. Tämä hankesuunnitelman valmistelu on toteutettu Pohjoiset kylät hankkeen rahoittamana. Hanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 rahoittama. Hanke on yhteinen Keski- Pohjanmaan liiton kanssa. Hanke toimii kylätoiminnan maakunnallisena koordinaatiohankkeena. Käytyjen neuvottelujen jälkeen Energiaomavaraiset kylät - hankkeen pilottikyliksi ovat lupautuneet seuraavat: Hailuodon kirkonkylä, Oulaisten Piipsjärvi, Vihannin Alpua, ja Keski-Pohjanmaalta Eskolan kylä Kannuksesta. Hankkeessa tarkastellaan pilottikylien nykyistä energiankäyttöä, energiavaroja, uusiutuvan energian tasetta sekä keinoja lisätä kylän omien energiavarojen käyttöä paikallisesti. Lisäksi tuodaan esille kuluttajan keinoja energian tehokkaaseen loppukäyttöön ja energian säästöön. 3 2. Pilottikylien lyhyt esittely Hailuoto Vuonna 2011 Hailuodon kunnan väkiluku oli 1004 henkeä. Hailuoto on väkiluvultaan Pohjois-Pohjanmaan pienin ja Suomessakin viidenneksitoista pienin kunta. Pääosa kunnan väestöstä on keskittynyt kirkonkylän ympäristöön. Asuntokuntia kunnassa on 230 ja niiden keskikoko on 2,2 henkilöä. Kunnan työvoiman määrä on noin 360, josta runsas neljäsosa käy töissä mantereen puolella. Saarella käy jonkin verran työntekijöitä myös mantereelta. Hailuoto on suosittu kesän vapaa-ajan viettopaikka ja saarella onkin 600 vapaa-ajan asuntoa. Kunnan maa-alasta 35 prosenttia on suojelun piirissä. Kunnan keskustaajamaan rakennettiin vuonna 2009 700 kw:n tehoinen hakelämpökeskus. Lämpökeskuksessa on hakekattilan lisäksi varavoimana 700 kw öljykattila. Varakattiloina on lisäksi koulukeskuksen 500 kw öljykattila ja palvelutalon 210 kw öljykattila. Lämpöverkoston pituus on 2230 metriä. Lämpöhäviöt huomioon ottaen lämpölaitoksen huipputeho on 1150 kw. Lämpökeskuksen ja aluelämpöverkon rakensi lämpöyrittäjä. Sama yrittäjä hoitaa myös lämmöntuotannon. Kunta ostaa verkkoon liittyneiden kiinteistöjen lämmitysenergian. Hakelämpölaitos tuottaa lämmön koulukeskukselle (lisäksi varaus päiväkodille), seurakunnalle (pappila, seurakuntasali, kirkko), kunnanvirastolle ja palokunnalle, palvelutalolle ja terveyskeskukselle sekä parille rivitalolle. Lämmitettävä tilavuus on yhteensä noin 34900 m 3. Lämpökeskuksen teho riittäisi nykyistä huomattavasti suuremman lämpöenergian tuottamiseen. Lämpöenergiantarve on noin 1900 MWh. Hakkeen vuotuiseksi kulutukseksi on arvioitu 3000-3350 hake-m 3 eli 2400 2700 MWh. Lämpölaitoksen hakkeen käyttöön verrattuna kunnassa on huomattavat metsäenergiavarat. Hailuodon tilusrakenne on Pohjanmaan rannikkoalueelle tyypillinen
nauhatila, jossa metsäpalstat ovat pitkiä ja kapeita. Metsien tilusrakenne hankaloittaa metsäenergian hankintaa ts. puuerät on hankittava hyvin pienistä kohteista. Hailuodon saari on tuulivoimatoimijoiden kannalta kiinnostava kohde, sillä tuuliolosuhteet saaren sisäosissakin ovat tuulivoiman tuoton kannalta alle 10 % alhaisemmat kuin avomerialueella. Kiinteällä maalla sijaisevien tuulivoimaloiden rakentamis- ja käyttökustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin avomerialueelle rakennettavien tuulivoimaloiden. Saaren infrastruktuuri esim. tieverkoston suhteen on valmis (metsäautotieverkosto), mikä osaltaan helpottaa tuulivoimaloiden rakentamista saaren sisäosiin. Loma-asutuksen suuri määrä ja suojelualueet ovat merkittävä este esim. tuulivoimarakentamiselle. Huomattava este tuulivoiman lisärakentamiselle on myös saaren ja mantereen välisen syöttökaapelin kapasiteetti. Kaapelin koko vastaa suurin piirtein saaren nykyisen sähkön käytön tasoa. Kaapelin vaihtaminen suurempaan edellyttää saaren sähkön käytön selvää kasvua. Vuonna 2010 Hailuodon kunnan sähkön käyttö oli 11 000 MWh. Jos saarelle ei tule merkittävää sähkön lisätarvetta, ei verkkoyhtiöllä ole intressejä siirtokaapelin kapasiteetin lisäämiselle. Hailuodossa on tällä hetkellä neljä Spawer Kraft Ab:n (aikaisempi omistaja ja voimalaitosten rakennuttaja Vattenfall Sähköntuotanto Oy) omistamaa voimalaitosta. Laitosista kaksi valmistui vuonna 1993 ja ne ovat teholtaan 300 kw. Toiset kaksi valmistuivat vuonna 1995 ja ovat teholtaan 500 kw. Tuulivoimatilaston mukaan Hailuodon voimaloiden tuottaman sähköenergianmäärä on vuosina 2005 2010 ollut keskimäärin 3100 MWh vuodessa. Yksittäisen tuulivoimalan käyttöaika on ollut keskimäärin 1960 tuntia vuodessa. Spawer Kraft Ab:n jatkosuunnitelmat näiden voimaloiden osalta ovat purkaminen ja korvaaminen yhdellä 3 MW:n laitoksella. Hailuodon jakeluverkkoyhtiö on Vattenfall Verkko Oy. Vuonna 2009 käynnistettiin Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämisen osayleiskaavan valmistelu. Liikenneyhteyden ja tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostukset valmistuivat keväällä 2010. Kesällä ja syksyllä 2011 on tehty täydentäviä luontoselvityksiä ja niiden pohjalta on täydennetty hankkeiden Naturaarviointeja. YVA-arviointi on tehty sekä Hailuodon liikenneyhteyden että tuulipuiston yleissuunnitelman osalta. Arvioinneista on pyydetty lausunnot ympäristöhallinnolta ja suojelualueiden haltijoilta. Lausuntojen jälkeen aloitettiin osayleiskaavaehdotuksen laadinta. Osayleiskaavaehdotuksen alkuperäinen valmistumisajankohta oli kevät 2012. Kaava-ehdotuksessa esitetään liikenneyhteydet, tuulivoima-alueet ja muut tarvittavat maankäyttömuodot. Suunniteltu tuulivoimapuisto on laajuudeltaan 6000 ha. Hankealueen alueen tuuliolosuhteet ovat hyvät. Alue on myös riittävän suojainen, jolloin hankkeen teknis-taloudelliset riskit ovat pienemmät kuin kauas merelle rakennettaessa. Tuulipuistohankkeen YVA:ssa tutkittiin kolmea eri vaihtoehtoa, jossa maksimivaihtoehdossa oli 75 voimalaa ja pienimmässä vaihtoehdossa 48 tai 43 voimalaa riippuen siitä toteutetaanko saaren ja mantereen kiinteä yhteys vai ei. Kiinteä yhteys helpottaa sähkön siirron parantamista saaren ja mantereen välillä. 4
5 Piipsjärvi Piipsjärven kylä sijaitsee Oulaisten kaupunkikeskuksesta 4 7 kilometriä koilliseen Ouluntien (kantatie 86) varrella. Kylässä on noin 740 asukasta ja n. 320 asuntokuntaa. Asutus jakautuu järven molemmin puolin. Suurin osa asutuksesta on järven länsipuolella (Ouluntien varrella). Piipsjärven kylässä (osayleiskaavan alueella) on yhteensä noin 100 työpaikkaa, josta puolet on maataloustyöpaikkoja. Vuonna 2012 aktiivisia maatiloja on 42 kappaletta. Tilojen määrä on neljäsosa Oulaisten kaikista aktiivisista maatiloista. Maatiloista 64 prosenttia on kasvinviljelytiloja ja 24 prosenttia lypsykarjatiloja. Kylän peltoala on noin 1700 ha, mikä on runsas neljäsosa kaupungin koko peltoalasta. 1800-luvun lopussa kyläläiset alkoivat suunnitella Piipsjärven (järven pinta-ala n. 400 hehtaaria) kuivatusta kylän heinämaaksi. Järven kuivaus aloitettiin vuonna 1882. Järven kuivatustyöt lopetettiin vuonna 1956 heinähuutokauppatulojen vähentyessä. Kunnostustoimien loputtua järvi alkoi pensoittua. Kyläläiset päättivät yksimielisesti järven uudelleen vesittämisestä. Hanke toteutettiin vesihallituksen suunnitelmien mukaan ja vesi laskettiin järveen uudelleen vuonna 1978. Järven vedenpinnan taso ja laajuus vastaavat ennen kuivatusta ollutta tasoa ja laajuutta. Järvi elävöittää kylämaisemaa ja toimii kyläläisten ja laajemminkin kaupungin keskustaajaman virkistysalueena. Piipsjärven kylälle ovat kyläläiset laatineet kehittämissuunnitelman vuosille 2008-2013. Suunnitelman mukaan kylän kehittämistavoitteita ovat uuden koulun rakentaminen, uusien rakennustonttien saanti ja tiedon välittäminen niistä, kylän viemäröinnin loppuunsaattaminen, palveluiden parantaminen (esim. lasten- ja vanhusten hoito, vapaaaikapalvelut) ja tätä kautta uusien työpaikkojen luominen. Vuonna 2011 Piipsjärven kylä valittiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi. Piipsjärvellä on voimassa ympäristöministeriössä 17.2.2005 vahvistettu Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa Piipsjärvi on merkitty maaseutuasutuksen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi, seudullisesti merkittäväksi virkistys- ja matkailukohteeksi tai virkistyskäytön kehittämishankkeen alueeksi sekä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintö-arvojen säilymistä. Piipsjärvelle on tehty osayleiskaavan muutos ja laajennus. Hanke tuli vireille 4.12.2006. Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaava 21.2.2011 ja kaupunginvaltuusto 2.3.2011. Kaava-alueen pinta-ala on laajuudeltaan n. 3300 hehtaaria. Osayleiskaavan tuli noin 200 asuintonttia. Osayleiskaavassa on kunnan omistamalle maalle kantatien 86 varteen kaavoitettu kymmenen tontin asuinkortteli. Korttelin tonttienkoko on 3000-5000 m 2. Korttelin sähkön- ja lämmön tuottaminen on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi puuperäisellä biokaasulla Kempeleen ekokorttelin tapaan. Piipsjärven kyläyhdistys on hallinnoinut Tonttipörssi-hanketta, joka päättyi helmikuussa 2012. Hankkeessa on kerätty yksityisten maanomistajien myytäviä tontteja sekä markkinoitu niitä internetin välityksellä. Pyhäjoelle mahdollisesti rakennettavan ydinvoimalan työntekijät voisivat olla potentiaalisia Piipsjärven uusia asukkaita, sillä etäisyys Piipsjärveltä Pyhäjoelle on vain noin 45 kilometriä.
6 Alpua Alpuan kylä sijaitsee Vihannin kunnan keskustasta noin 15 km kaakkoon Raahe Kajaani tien (kantatie 88) eli Malmitien varrella. Kylässä on parisataa kotitaloutta ja noin 500 asukasta. Vuonna 2011 kylässä oli viisitoista aktiivisista maatilaa ja parikymmentä muuta yritystä. Tuotantosuunnista maidontuotantotilojen osuus on 38 % ja viljanviljelytilojen 33 %. Kylän peltoala on noin 1000 ha. Kylässä on kyläkauppa, mutta kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2010. Koulussa oli tuolloin noin 60 oppilasta. Vihannin kunta päätti 30.1.2012 myydä koulukiinteistön kyläläisille. Hallinnointia varten kylälle perustettiin Alpuan kehitys ry. Koulukiinteistö päätettiin nimetä Alpuan kylän palvelukeskukseksi. Palvelukeskuksessa aloitti syksyllä 2012 yksityinen lasten päiväkoti. Koulua vuorataan myös yksityistilaisuuksiin ja koulutuskäyttöön. Koulun asuinhuoneistoja vuokrataan myös tilapäismajoitukseen esim. työporukoille. Poikkeuksena yleiseen Pohjois-Pohjanmaalaiseen kylämuotoon Alpualla on tiivis kyläkeskus, joskin koulu sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä kylän keskustasta. Kyläkaupan yhteydessä ollut polttoaineen jakelupiste lopetti toimintansa vuoden 2011 lopussa. Alpualla on pitkä perinne osuus- ja yhdistystoiminnasta sekä energiayrittäjyydestä. Alpuanjärven kuivatuskanavassa eli Järviojassa oli Klemetin vesimylly, joka tuotti 1920 30-luvuilla sähköä omaan ja naapurin talouteen. Alpuan meijeri perustettiin 1800-luvun lopussa. Alpuan Seudun Osuusmeijerin nimellä se toimi 1923 1992. Alussa meijerin tarvitsema lämpö ja höyry tuotettiin koivuhaloilla ja vuodesta 1962 lähtien raskaalla polttoöljyllä. Meijerin perustamiselle tuli tarve, kun 1930- luvulla tehdyn Alpuanjärven kuivauksen yhteydessä saatiin hyvää niittymaata noin 900 hehtaarin laajuudelta. Parantuneen rehutilanteen vuoksi maatilat pystyivät lisäämään karjamääriään. Piipsanjoen Törmikoskessa oli rakennettu vesimylly jo 1800-luvulla. Myöhemmin vesimyllyn yhteyteen rakennettiin generaattori, joka tuotti sähkövaloa koko Törmiperän tarpeisiin. Alpuan kyläkirjan mukaan Törmikosken generaattori tuottaa sähköä nykyisin kolmen talon tarpeisiin. Alpuan Sähköosuuskunta perustettiin vuonna 1918. Osuuskunnan tarkoituksena oli vetää johtolangat jäsentensä valaistukseen ja muiden maataloudessa käytettävien voimalaitosten käyttämiseen sähköllä. Osuuskuntaan pääsi jäseneksi hakemuksesta. Osuusmaksu oli 50 mk lamppua kohden. Osuuskunnalla oli oikeus myydä sähköä muillekin, mutta prosenttia kalliimmalla kuin osuuskunnan jäsenille. Sähköä tuotettiin lokomobiililla (= höyrykattila ja höyrymäntäkoneen kokonaisuus). Polttoaineen oli puu ja ajoittain myös turve. Sähköosuuskunnan aikaa kesti noin kolmekymmentä vuotta. Myöhemmin perustettiin sähköosuuskunnat myös Alpuan lähikyliin, Lumimetsään ja Kuusiratiin. Osuuskunnat siirtyivät Revon Sähkö Oy:lle vuoden 1948 lopussa. Vuodesta 1994 lähtien meijerin kiinteistössä on toiminut maatalousyhtymän omistama pieni 290 kw (kilpiteho) aluelämpökeskus ja viljankuivaamo. Laitoksen kattila on vuodelta 1980. Polttoaineen laitos käyttää kokopuuhaketta vuosittain noin 1200 hake-m 3, josta viidesosa kuluu yhtymän viljan kuivaukseen. Aluelämmöllä lämpiää muutama
asuinkiinteistö, korjaamohalli, entinen meijerisali ja nuorisoseurantalo. Laitos tuottaa lämpöä vuodessa keskimäärin 480 MWh, josta noin puolet on yhtymän omaa käyttöä. Lämpölaitoksen varajärjestelmänä toimii 20 m 3 vesivaraaja, joka on riittävä myös syksyisin viljankuivauksen aikaan siten, että päivällä kuivataan viljaa ja yöaikana varataan vesivaraaja. Muita energia-alan nykyisiä yrittäjiä Alpuan kylässä on t:mi Juha Ikonen. Yritys toimii lämpöyrittäjänä hoitamalla Vihannin kuntakeskuksen ja entisen Lampinsaaren kaivoskylän lämmöntuotannon. Yritys tuottaa palaturvetta Alpuan kyläkeskuksen lähellä olevalta turvesuolta ja haketusta Alpuan kylän lisäksi myös laajemmalta alueelta seutukuntaa. Yrityksen vuotuinen poltto-aineiden tuotanto (palaturve ja metsähake) on useita kymmeniä tuhansia megawattitunteja. 2013 Alpuan kehitys ry päätti hankkia puuhakkeella toimivan omavaraisen energiayksikön, (CHP-voimalan) Alpuan koulurakennusten lämmön ja sähkön tarpeen tuotantoon. (Hanke on laitevalmistajain tarjouskilpailutus vaiheessa.) 7 Eskolan, Kannus (Keski-Pohjanmaa) Eskolan kylä n. 400 asukkaan taajama, joka sijaitsee 13 km:n etäisyydellä Kannuksen kaupungin keskustasta itään valtatien 28 varrella. Eskolassa on n. 200 työpaikkaa, jotka ovat pääosin teollisuustyöpaikkoja. Aktiivisia maatiloja kylässä on yhteensä seitsemän, joista viisi on kasvinviljelytiloja. Maidon- ja lihan tuotantotiloja on molempia yksi. Viljelyksessä oleva peltoalan on noin 700 hehtaaria. Eskolan keskusta on tiiviisti asutettu ja kylässä on voimassa oleva asemakaavoitus. Eskolan kylä sijaitsee pääosin pohjavesialueella ja maisemaltaan kylä on hiekkapohjaista mäntymetsää. Eskolan kylällä on ollut laadittuja kehittämissuunnitelmia vuodesta 1990, jolloin Helsingin teknillisen korkeakoulun opiskelijat laativat kylän ensimmäisen, nyt jo toteutetun kyläsuunnitelman. Eskolan historia tiivistyy metsän ja puun ympärille. Eskolan kylältä lähti metsähallituksen omistama noin 70 km pitkä kapearaiteinen rautatie, ns. Eskolan metsärata, kohti eteläkaakkoa ja ulottui aina Lestijärvelle saakka. Rataa pitkin kuljetettiin vuosina 1920-1961 yli 2 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa. Puutavara lastattiin Eskolassa uudelleen VR:n vaunuihin toimitettavaksi eri puolille Suomea ja myös vientisatamiin. Metsärata työllisti parhaimmillaan useita satoja työntekijöitä ja kylän asukasluku oli radan toiminnan ansiosta enimmillään noin 1500 henkilöä. Eskolan suurimmat yritykset ovat Eskopuu Oy:n ovi ja ikkunatehdas, Finnforest Oy:n Eskolan saha, Kolppanen Oy (valmisbetoni- ja elementtitehdas) ja M. Peltola Oy:n kuljetusliike. Eskopuu Oy:n työntekijämäärä on noin 140, Finnforest Oy:n ja Kolppanen Oy:n molemmissa noin 20 työntekijää. Eskolan kylällä on hyvät peruspalvelut: kaksi päivittäistavarakauppaa, ala-aste, päiväkoti ja erittäin vireä ja tuloksekas kylätoiminta. Eskolan kylä on valittu valtakunnalliseksi vuoden kyläksi vuonna 2001 ja kaksi kertaa Keski-Pohjanmaan vuoden kyläksi. Eskolan omatoiminen kehittäminen perustuu kylän historian ja perinteen tallentamiseen ja kulttuurista saatuihin toimintaideoihin. Eskolassa toimii vilkas kesäteatteritoiminta (5700
katsojaa vuonna 2011). Tämän teatteritoiminnan tuottoja käytetään koko yhteisön palveluiden kehittämiseen. Eskolan kylällä syntyy puutuote teollisen toiminnan yhteydessä paljon puuenergian raakaainetta (Finnforest Oy:n saha, Eskopuu Oy:n ovi- ikkunatehdas) ja sitä toimitetaan päivittäin eri lämpölaitoksille. Eskopuu Oy tuottaa itse energian omien kiinteistöjensä tarpeisiin. Betonitehtaan lämmöntuotanto tapahtuu pelletillä. Eskolan kylätalo Oy:n 18 asunnon, päiväkodin, mielenterveyskuntoutujien ja yhden kunnostuksen kohteena olevan vuokratalon tarpeisiin tuotetaan lämpö pelletilllä. Kylän koulukiinteistö ja siihen kuuluva vuokra-asuntoryhmä lämpiävät myös pelletillä. Kiinteistöjen lämmöntuotannosta vastaa lämpöyrittäjä. 8 Eskolan kyläyhdistys ry:llä on vilkkaan kehittämistoiminnan johdosta lukuisia yhteisön käytössä olevia kiinteistöjä. Kylälle on vuoden 2014 alusta tarkoitus perustaa kyläläisten omistama osakepohjainen yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa itse kylän tarvitsemia lähipalveluita tai tukee muita palvelutuottajia tuottamaan niitä. Tätä tarkoitusta varten kylä on hankkinut kylän vanha 1920 rakennetun puukoulun. Samassa pihapiirissä on myös nykyinen 1959 rakennettu kivinen koulurakennus ja erillinen kolmen asunnon rivitalo. Eskolan kylä pyrkii hankkimaan, sekä kivikoulun, että asuntolan omistukseensa. Nykyinen koulukiinteistö ja asuntola lämpiävät pelletillä. Lämmöntuotantoon käytettävä kattilan kapasiteetti ei riitä myös puukoulun lämmitykseen, joten se tulisi uusia. 3. Tavoitteet Maaseutualueet ovat suurten taajamien lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden uusiutuvien energiaraaka-aineiden (metsähake, turve) hankinta-alueita, mutta uudenlaisella ajattelulla ja toteutuksella kylät voivat hyödyntää omia energiavarojaan entistä enemmän myös omassa ympäristössään ja näin lisätä kylän hyvinvointia. Laajamittainen hajautetun energian tuotanto edellyttää kuitenkin muutoksia valtakunnan energiapolitiikassa, jotta esimerkiksi pienenmittakaavan voimalaitokset voisivat joustavasti tuottaa energia valtakunnan verkkoon. Tämä hanke sisältää sekä yleis- että kylien omia erityistavoitteita. Hankkeen yleistavoitteita ovat kylän energiankäytön nykytilanteen ja kylän energiavarojen arviointi sekä näiden perusteella laskettavan kylän uusiutuvan energian tase. Erityistavoitteissa tarkastellaan kylän omien energiavarojen (lähienergian) käytön lisäämisen mahdollisuuksia (ts. energiaomavaraisuuden lisääminen) ja niiden kustannuksia sekä asiakkaiden energiatehokkuuden lisäämiskeinoja.
9 3.1. Yleistavoitteet Kylän nykyisen energian käytön ja energiavarojen arviointi sekä energiatase Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen keinot ja kustannukset Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen liittyvät yhteiskunnalliset ym. esteiden (esim. lainsäädännölliset esteet, kaavoitus, suojelualueet) kartoittaminen. Lämpöä ja sähköä ostavan asiakkaan keinot ja mahdollisuudet parantaa oman energiankäytön tehokkuuttaan (= kuluttajavalistus) 3.2. Kyläkohtaiset erillistavoitteet Kyläkohtaisesti tehtävien selvitysten ja laskelmien osalta tulosten hyödyntäminen ja yleistettävyys on mahdollista kaikille hankkeessa mukana oleville pilottikylille. Hailuoto 1. Hakkeenhankinnan kokonaisvaltaisen logistiikan kehittäminen. Hailuodossa on metsäenergian hankinnan ja myös muun metsänhoidon kannalta vaikea tilus-rakenne, (ns. nauhatilukset). Yksittäisellä kapealla (= sarkaleveys pahimmillaan muutamasta metristä muutamaan kymmeneen metriin) tiluksella toimiminen on hankalaa vaarantamatta naapuri tiluksen puustoa ja maaperän rikkoutumista. Yhteismetsät on yksi tapa korjata hankalia tilusmuotoja. Mutta on tähän muita teknisiä ratkaisuja esim. ilmakuvista ja metsätaloussuunnitelmista voidaan etsiä nuorenmetsän hoidon tarpeessa olevia keskittymiä ja selvittää maanomistajien halukkuutta energiapuun yhteishankintaan. Valmistellaan yhdessä metsänhoitoyhdistyksen kanssa suunnitelma energiapuun hankinnan logistiikan kehittämisestä. 2. Tuulivoiman rakentaminen kunnan kannalta Ympäristöministeriön suunnitteluohjeistus tekee tuulivoiman rakentamisen Hailuotoon lähes mahdottomaksi mm. valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden ja valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ja luonnonsuojelualueiden vuoksi. Hailuodon kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kehityskeskusteluissa on todettu, että tuulivoimaa voidaan sijoittaa myös suojelualueille (esim. harjujensuojelualueelle), mikäli rakentaminen ei vaaranna niitä arvoja, joita varten alue on suojeltu. Hailuodon kunta on kiinnostunut puhtaan ja uusituvan energian tuottamisesta.
Tehdään laskelmia kunnallisen tuulivoimayhtiön kannattavuudesta ja verrataan sitä muiden tuulivoimayritysten kautta tuleviin tulovirtoihin (kiinteistövero, maanvuokratuloista syntyvät tulot kunnalle jne.) ja tulon menetyksiin, mikäli tuulivoiman rakentaminen evätään tuulivoimalle tuuliolosuhteiltaan edulliselta alueelta. Piipsjärvi 1. Osayleiskaavaan merkityn kymmenen omakotitonttia käsittävän korttelin (ekokorttelin) sähkön ja lämmön tuottamisen vaihtoehdot ja kustannukset Korttelin alueella on sähkölinja. Mikäli sähkölinjan siirtäminen ei verkkoyhtiön taholta ole mahdollista, vähenee rakennettavien tonttien määrä jonkin verran. Tehdään laskelmat siitä, miten rakennettavien tonttien määrä vaikuttaa energiaomavaraisen ekokorttelin kannattavuuteen. Lisäksi arvioidaan kylän energiapuuvarojen ekokorttelin energiahuollon turvaamiseksi. 10 Alpua 1. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto lämpölaitoksen saneerauksen yhteydessä (CHPlaitos). Nykyisen lämpölaitoksen kapasiteetti ei riitä lämpöverkon laajentamiseen ja laitoksen kattila on myös käyttöikänsä vuoksi uusittava lähitulevaisuudessa. Lämmölle ja myös sähkölle on lisääntyvää kysyntää. Tarkastelukulma on jossain määrin erilainen kuin Piipsjärven esimerkissä, sillä Alpualla sähkön ja lämmön yhteistuotantoa suunnitellaan olemassa olevaan rakennuskanttaan ja Piipsjärvellä uuden asuntokorttelin rakentamiseen. Tehdään selvitys/katsaus markkinoilla olevista pien CHP-laitoksista, jotka toimivat puubiokaasulla. Selvityksen perusteella tehdään kannattavuuslaskelmat ja rahoitussuunnitelmat sekä aluelämpö-laitoksen että palvelukeskuksen sähkön- ja lämmön yhteistuotannosta. (soveltuu myös Piipsjärven tarkasteluun). 2. Selvitetään maatilojen mahdollisuudet bioenergian tuotantoon. 3. Selvitetään Alpuan Jäviojan vesivoiman hyödyntäminen 4. Selvitetään yksittäisten kyläläisten mahdollisuudet hajautettuun energiantuotantoon. Eskola 1. Selvitetään tulevan kyläpalvelukeskuksen kiinteistöjen lämmitysratkaisu, joka ottaa taloudellisuuden lisäksi huomioon ympäristökysymykset. Kiinteistöt sijaitsevat pohjavesialueella. Selvitetään voidaanko tuottaa kiinteistöjen energiatarve maalämmöllä, lämpöpumpuilla, aurinkoenergiaa hyödyntäen yksinään tai yhteistuotannolla, vai nykyisiä
11 laitteita tehostamalla. Selvitetään asettaako ympäristövaatimukset esteitä joillekin tuotantomuodoille. 2. Selvitetään ensimmäisestä kohteesta saatujen tietojen pohjalta, erillisten historiallisesti merkittävien kohteiden (suojelukohteiden) lämmitysratkaisut. Näitä kohteita on Eskolan Leppilammen kylän Alatupa ja Eskolan kylätalo. Tällä selvitystyöllä on myös laajempaa merkitystä, sillä suojelukohteiden rakenteita ei useinkaan voida lämpö eristää riittävästi, jottei niiden historiallinen ulkoasu tai muu ilme muutu liikaa alkuperäisestä. Kiinteistöt on kuitenkin pidettävä lämpiminä, jolloin lämpöenergian tuottamismallin edullisuus korostuu. 3.Selvitetään kyselytutkimuksella, onko Eskolan kylällä yksittäisillä kyläläisillä tai yrityksillä mahdollisuutta hajautettuun energiatuotantoon, jota voisi lähiasutus hyödyntää. (Kylän keskusta on tiiviisti asutettu) 4.Toimenpiteet Hanke toteutetaan seuraavin toimenpitein. 1. Kylän nykyisen energian käytön, energiavarojen ja uusiutuvan energiataseen arviointi Kunnan ajan tasalla olevasta rakennuskantatilastosta kootaan kylän rakennukset eri lämmitystapojen mukaan. Tilastokeskuksen käyttämien rakennusten ja eri lämmitysmuotojen ominaisiskulutuskertoimien perusteella lasketaan kiinteistöjen lämmitysenergian kulutus. Kotitalouksien ja maatalouden sähkön kulutus lasketaan tyyppikulutustietojen mukaan. Teollisuuden sähkönkulutus kootaan kyselynä tai puhelinhaastatteluna. Kylien metsäenergiavarat (nuoren metsän energiapuuvarat) kootaan metsäkeskuksen ylläpitämästä metsävaratietokannasta (maksullinen palvelu). Toteutuneiden päätehakkuiden hakkuutähteiden metsäenergiavarat (m 3 /vuosi) lasketaan markkinahakkuutilastojen puumääristä. Peltoenergiavarat lasketaan kunnan ylläpitämistä pelto- ja viljelyalatilastoista. Maatalouden biokaasupotentiaali lasketaan niin ikään kunnan maataloustilastoista saatavalla eläinmäärätilastoista ja täydennetään tarvittaessa maatilakyselyn tai haastattelun avulla. Tuulienergiapotentiaali kootaan tuuliatlaksen, tuulivoimayritysten ja seudullisten tuulivoimatutkimuksen tietokannoista. Saatujen tulosten perusteella tehdään arviot kylän omien energiavarojen määrästä ja käytöstä sekä lasketaan uusiutuvan energian tase. 2. Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen keinot, kustannukset ja vaikutukset rahavirtoihin Tehdään sähköä ja lämpöä tuottavien ja uusiutuvaa energiaa käyttävien pienvoimalaitoksen (puubiokaasu, maatalouden biokaasulaitokset) kannattavuuslaskelmia
eri kokokuokan laitoksille. Selvitetään laitoksen minimikokoluokka sen mukaan, kuinka monta kulutusyksikköä jakeluverkostoon mahdollisesti liittyy ja maksimikoko sen mukaan, mihin energiavarat riittävät. Lasketaan uuteen järjestelmään siirtymisen vaikutus tuonti/fossiilisten polttoaineiden käytön vähentymiseen ts. miten paikallisen energialähteiden käytön lisääminen vaikuttaa kylän uusiutuvan energian käytön taseeseen. Vaikutukset arvioidaan myös rahavirtoihin. Kun käytetään paikallisia polttoaineita, hyöty jää suureksi osaksi lähialueelle. Muita uusiutuvia paikallisia energiamuotoja (esim. maalämpöpumput) tarkastellaan esimerkkitapauksien tai lähdekirjallisuutta apuna käyttäen. Maalämpöpumpuilla toimivia lämmitysratkaisuja löytyy hankkeessa mukana olevista kylistä. Kun kylän energiakäytössä hyödynnetään paikallisia uusiutuvia energianlähteitä, rahavirta, joka aikaisemmin käytettiin esim. fossiilisten polttoaineiden hankintaan, jää kiertämään paikallistalouteen. Hankkeessa tarkastellaan paikallisten energialähteiden käytön vaikutusta paikallistalouteen. 12 3. Energiaraaka-aineiden (esim. metsähake, maatilojen biokaasutuotannon raaka-aineet) hankinnan logistiset vaihtoehdot Puukaasulla toimivan voimalaitoksen polttoaineen on oltava erittäin kuivaa (kosteus alle 20 %:n). Luonnonkuivauksena harvoin päästään näin alhaiseen kosteuteen, joten on käytettävä keinokuivausta. Tarkastellaan omien raaka-aineen kuivauksen vaihtoehtojen (esim. luonnonkuivauksen parantamismenetelmiä, laitoksen oman hukkalämmön käyttöä hakkeen kuivauksessa) kustannuksia kuivan raaka-aineen hankintaan rakennetuista terminaaleista (esim. Rautaruukin hukkalämmöllä kuivatun hakkeen terminaali). Selvitetään (Hailuodon tapaus) hakkeen hankinnan logistisia vaihtoehtoja tilusrakenteeltaan hankalissa tuotanto-olosuhteissa. Selvityksessä tulee esille kylän karjataloudesta saatavan biokaasuraaka-aineen potentiaali. Tilanne voi olla se, ettei kylästä löydy yhtään riittävän isoa karjatilaa, jossa lantamäärä olisi riittävän suuri kannattavan tilakohtaisen biokaasureaktorin rakentamiseen. Jos kylässä on useampia karjatiloja, arvioidaan yhteisen biokaasulaitoksen perustamisen mahdollisuuksia. 4. Kylän energiaomavaraisuuden lisäämiseen liittyvät esteet (esim. lainsäädännölliset, kaavoitukselliset ym.) Kootaan olemassa olevaa tutkimus- ja muuta tieto niistä lainsäädännöllisistä esteistä, jotka voivat olla esteenä tai hidastavat kyläkohtaista hajautettua energiantuotantoa. Tässä esimerkkinä on pienvoimalaitoksen ylijäämä sähköenergian syöttäminen verkkoon tai energiaosuuskunnan pienvoimalaitoksen tuottaman sähkön siirto asiakkaille, kun samalla alueella jo toimii verkkoyhtiö.