Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu

KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 223 Erno Salonen Armi Maunu Heimo Pukkila Mika Kotajärvi Sari Raineva Ahti Mutenia Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu Toimintakertomus vuodelta 2 Inari 21

Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Toukokuu 21 Tekijä(t) Erno Salonen, Armi Maunu, Heimo Pukkila, Mika Kotajärvi, Sari Raineva ja Ahti Mutenia Julkaisun nimi Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu - Toimintakertomus vuodelta 2 Julkaisun laji Vuosiraportti Toimeksiantaja Maa- ja metsätalousministeriö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Toimeksiantopäivämäärä Projektin nimi ja numero Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalakantojen hoidon tuloksellisuuden tarkkailu ja arviointi 22284 Tiivistelmä Velvoitetarkkailuraportissa esitetään Inarijärven kalastus-, saalis- ja istutustiedot vuoteen 2 asti aikasarjoina, joista pisin yltää aikaan ennen järven säännöstelyä. Vedenkorkeuden ja säännöstelyn suhteen vuosi 2 oli poikkeuksellinen, ylärajan ylittyessä kuukaudeksi. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 157 tonnia (1,4 kg/ha) vuonna 2. Siikaa saalista oli 7,5 tonnia ja osuus kokonaissaaliista 45 %. Taimenen saalis kasvoi yli 3 tonniin. Lohenheimoisten petokalojen yhteissaalis nousi yli 48 tonnin eli hieman yli tason, millä taimenen ja nieriän yhteissaaliin arvioitiin olleen ennen säännöstelyä. Harmaanieriää saatiin yli 1 tonnia, nieriää melkein puolta vähemmän. Muikkusaalis laski puoleen edellisvuosista, noin 5 tonniin. Harjussaalis oli yli 8 tonnia. Hauen (9,5 tonnia) ja ahvenen (5 tonnia) saaliit nousivat edellisvuosista. Verkkokalastus on viime vuosina ollut keskeisin järven pyyntimuodoista. Kotitarvekalastajat saivat puolet järven kokonaissaaliista; heidän saaliistaan noin 9 % otettiin verkoilla, joista käytetyimmät olivat 4-45 mm:n harvuiset. Ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastajien määrä ja saaliit nousivat edellisestä vuodesta. Siian ja muikun yksikkösaaliit verkkokalastuskirjanpidon perusteella laskivat edellisvuosista. Taimenen ja harmaanieriän yksikkösaaliit nousivat. Myös vapakalastuskirjanpidon avulla alettiin seurata tilannetta Inarijärven lisäksi Juutuanjoella ja Ivalojoella. Poikastroolausten perusteella vuonna 2 syntyi pitkästä aikaa vahva muikkuvuosiluokka, hyvin vahvan reeskavuosiluokan ohella. Runsaiden ravintokalamäärien ansiosta petokalojen ravintotilanne järvessä pysyy hyvänä ainakin pari vuotta. Petokalaistutuksissa suositettiin kuitenkin noudatettavan nykyistä kohtuullista istutustasoa. Vuonna 2 alkoivat uuden kalamerkintäohjelman 2-21 mukaiset velvoiteistukkaiden laajamittaiset merkinnät istukkaiden osuuden ja istutusten tuloksellisuuden selvittämiseksi. Kyselyn mukaan eri kalastajaryhmät olivat tyytyväisiä saalissiikojensa laatuun ja kokoon, mutteivat niinkään siikasaaliin määrään. Petokalasaaliisiin, erityisesti kalojen laatuun ja kuntoon oltiin selvästi aiempaa tyytyväisempiä. Asiasanat Inarijärvi, säännöstely, kalastus, saalis, pyyntiponnistus, yksikkösaalis, ravinto, kalamerkinnät, tyytyväisyys Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Kala- ja riistaraportteja 223 951-776-331-X 1238-3325 Sivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 43 s. + 8 liitettä Suomi julkinen Jakelu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Saarikoskentie 8 9987 Inari Puh. 2 5 751 46 Faksi 2 5 751 469 Kustantaja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL 6 721 Helsinki Puh. 25 7511 Faksi 25 751 21

Sisällys 1. YLEISTÄ... 1 2. VELVOITETARKKAILUN TAVOITTEET... 1 3. TARKKAILUALUE JA SEN JAKO OSA-ALUEISIIN... 1 4. INARIJÄRVEN VEDENKORKEUS JA SÄÄNNÖSTELY... 4 5. ISTUTUKSET... 5 6. KALAMERKINNÄT... 8 6.1. Taimenten kuonomerkinnät... 8 6.2. Pohjasiikojen ruiskuvärjäysmerkinnät... 8 6.3. Nieriöiden otoliittivärjäysmerkinnät... 8 6.4. Harmaanieriöiden rasvaeväleikkausmerkinnät... 8 7. KALASTUS JA SAALIIT... 9 7.1 Kalastus- ja saalistilastojen kokoaminen... 9 7.2 Saaliskirjanpidot... 9 7.2.1 Isorysä- ja troolikalastus ja yksikkösaaliit...9 7.2.2 Verkkokalastuskirjanpito ja yksikkösaaliit... 11 7.2.3 Vapakalastuskirjanpidot ja yksikkösaaliit... 15 Inarijärvi... 15 Juutuanjoki... 17 Ivalojoki... 19 7.3 Kalastustiedustelut... 2 7.3.1 Ammattimainen- ja kirjanpitokalastus... 2 7.3.2. Kotitarvekalastus... 2 7.3.3. Ulkopaikkakuntalaiset virkistyskalastajat... 22 7.3.4. Ulkopaikkakuntalaiset mökkiläiset... 24 7.3.5. Pyyntiponnistus Inarijärven verkkokalastuksessa... 24 7.4 Kokonaissaalis... 25 7.4.1. Kokonaissaalis lajeittain ja kalastajaryhmittäin... 25 7.4.2. Kokonaissaalis pyydyksittäin ja osa-alueittain... 27 8. SAALISNÄYTTEET... 3 8.1 Inarijärvestä kerätyt kalanäytteet ja näytteiden käsittely... 3 8.2 Sivuvesistöistä kerätyt kalanäytteet ja näytteiden käsittely... 3 9. MUIKUN JA REESKAN POIKASTUTKIMUKSET INARIJÄRVELLÄ... 31 1. INARIJÄRVEN PETOKALOJEN LOIS- JA RAVINTOSEURANTA... 34 1.1 Taimenen lokkilapamatoseuranta... 34 1.2 Inarijärven uistelukisat ja kisan saaliskalojen ravinto... 34 11. KÄYTTÄJIEN MIELIPITEET INARIJÄRVESTÄ KALAVETENÄ... 35 11.1. Käyttäjien tyytyväisyyttä kuvaavat tunnusluvut... 35 11.2 Käyttäjien mielipiteet istutettavista petokaloista... 38 11.3 Käyttäjien vapaamuotoiset mielipiteet (avovastaukset)... 39 12. ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUS JA SUOSITUKSET... 41 12.1 Yleistilanne ja istutusten tuloksellisuus... 41 12.2. Istutussuositukset... 41 13. KIRJALLISUUS... 43

1. Yleistä Inarijärven säännöstelyluvan haltija on maa- ja metsätalousministeriön (MMM) maaseutu- ja luonnonvaraosasto. Velvoitehoidon suunnitelmat ja toteutukset hyväksyy MMM:n kala- ja riistaosasto, joka on valtuuttanut Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön valvomaan kalatalousvelvoitteen toteuttamista. Inarijärven säännöstelyn kalantalousvelvoitteen tarkkailu perustuu oikeuspäätöksiin. Velvoitetarkkailut on tehnyt Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän velvoitetarkkailuohjelman (vuosille 1999-23) mukaisesti (Dnro 163/221/99). Maa- ja metsätalousministeriö osoitti 12.2.2 (Dnro 8/222/2) RKTL:lle määrärahan viljelyn, istutusten, tarkkailun sekä lisäksi uuden, tarkkailuun kiinteästi liittyvän merkintäohjelman toteuttamiseksi vuonna 2. Inarijärven säännöstelyn kalataloudelle aiheuttamien vahinkojen vuoksi on annettu kaksi erillistä oikeuden päätöstä 197-198-luvuilla. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (entinen vesioikeus) antoi päätöksensä 14.3.2 (nro 21//1), jossa kumottiin aiempien oikeuspäätösten velvoitehoitoa koskevat lupaehdot. Ne korvattiin uudella, yhdistetyllä lupaehdolla Inarijärveä ja sen sivuvesistöjä koskevasta kalataloudellisesta hoitovelvoitteesta, joka tuli lainvoimaiseksi 16.5.2. Velvoitetarkkailun toteutti RKTL:n Inarin kalantutkimus ja vesiviljely. Kirjoittajien lisäksi myös Paavo Jefremoff, Kari Pukkila, Anne Uutela, Tuula Vilponen ja Tarja Rautanen sekä vesiviljelyhenkilöstöstä Ella Aikio ja Eero Heinonen osallistuivat tämän raportin kokoamiseksi tarvittaviin kenttätöihin tai erilaisiin aineistojen käsittelytehtäviin. 2. Velvoitetarkkailun tavoitteet Velvoiteistutusten päätavoitteena on poistaa ja ehkäistä säännöstelystä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia vahingollisia muutoksia. Velvoitetarkkailun yleiset tavoitteet ovat velvoiteistutusten tuloksellisuuden arviointi ja suositusten antaminen istutusten kehittämiseksi. Lisäksi tarkkailu tuottaa jatkuvasti tietoa kalatalouden ohjaukseen ja itse tarkkailun kehittämiseen. 3. Tarkkailualue ja sen jako osa-alueisiin Tarkkailu kattaa ne alueet, joille oikeuspäätösten mukaan on suoritettava velvoiteistutuksia eli Inarijärven (Kuva 1) ja tietyt, keskeiset osat sen sivuvesistöistä (Kuva 2). Inarijärven eri osa-alueista käytetään seuraavia nimityksiä: 1. Ukonselkä, 2. Jäkäläselkä, 3. Kasariselkä, 4. Sammakkoselkä ja 5. Vasikkaselkä (Kuva 1). Inarijärven sivuvesistöt jaetaan Ivalojoen ja Juutuanjoen vesistöihin sekä muiden jokien velvoitealueeseen. Paatsjoen suomenpuoleisen vesistöalueen kartassa velvoitteeseen kuuluvat vesialueiden nimet on tummennettu (Kuva 2). Käytännössä tarkkailu on keskittynyt melko voimakkaasti Inarijärveen. 1

K yynelniemi Suolisvuono Kyynelvuono Koskivuono Vironiemi Surnuvuono Kettuniemi Puuniemi Kuoskerniemi 5 Vasikkaselkä Kuoskervuono Juutuanvuono Juutuanjoki Siskelivuono Ukonselkä Miesniemi 1 Viim assaari Eteläkasari Jäkäläselkä Inarijärvi 3 Pohjoiskasari Leviä Petäjäsaari H oikka Petäjäsaari Pieni Iso Jääsaari Jääsaari 2 Varttasaari 4 Kaamassaari Sarminiem i Iso-Roiro Sammakkoselkä Sammakkonieimi Kirakkanimei Kirakkavuono P aa tsjo ki Kessivuono Venäjä Mahlatti Nang uniemi Nang uvuono Iva lo jo ki Kuva 1. Inarijärvi ja velvoitetarkkailun osa-aluejako. 2

K yyneljo ki S urnu jo ki S iuttajoki Inari Partakko Inarijärvi Nellim Ivalo 2km Paatsjoen vesistöalue Juu tuanjoki Ivalojoki Vaskojoki Le m m enjoki Kuva 2. Paatsjoen suomenpuoleinen vesistöalue. Inarijärven ja sen sivuvesistöjen velvoitealue merkitty karttaan tummennetulla. 3

4. Inarijärven vedenkorkeus ja säännöstely Inarijärven säännöstelyä vesivoimatalouden tarpeisiin toteutetaan Paatsjoessa Venäjän puolella sijaitsevan Kaitakosken voimalaitoksen ja padon avulla. Kaikkiaan vesivoimalaitoksia Paatsjoessa on seitsemän, joista viisi Venäjän ja kaksi Norjan puolella. Säännöstely aloitettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1941. Tässä raportissa esitetään Inarijärven vedenkorkeuden vaihtelu toimintavuonna 2 ja edellisenä vuotena sekä keskimäärin jaksolla 196-1995 (Kuva 3). Säännöstelyn historiaa, sen vaikutuksia ja hyötyjä ym. ovat tarkastelleet perusteellisesti Marttunen ym. (1997). Vuonna 2 vedenkorkeus oli runsaslumisen talven ja sateisen alkukesän johdosta yli säännöstelyn lupaehtojen mukaisen ylärajan (119,5) kaikkiaan kuukauden ajan (6.6.- 6.7.). Alimman (117,94) ja ylimmän vedenkorkeuden (119,61) erotus oli 1,67 metriä vuonna 2. Loppukesällä ja syksyllä vedenkorkeus aleni tasaisesti ja järven lahtivesien jäätymisen aikoihin vedenpinta oli keskimääräisen tason 119, tuntumassa. Vuonna 1999 vesi oli sateisen loppukauden takia huomattavasti korkeammalla järven jäätyessä (Kuva 3) Poikkeuksellisen runsaslumisina ja/tai -sateisina vuosina 1999 ja 2 ei ole pystytty noudattamaan suosituksia ns. ekologisesta säännöstelystä. Toimenpidesuositusten (Marttunen ym. 1997) mukaan tulisi mm. välttää veden nousua tason 119,35 yläpuolelle ja pyrkiä kevään tulvahuipun jälkeen aleneviin vedenkorkeuksiin. 12, 119,5 119, Inarijärven vedenkorkeus (N hanke + m) 119.61 Säännöstelyn yläraja 119.5 118,5 118, Vuosi 1999 Vuosi 2 Keskiarvo 196-95 117,5 117.94 Säännöstelyn alaraja 117, 1.1 1.5 18.6 28.1. 31.12 Kuva 3. Inarijärven vedenkorkeuden vaihtelu vuosina 1999 ja 2 sekä keskimäärin jaksolla 1965-199. Kuvaan on merkitty myös säännöstelyn lupaehtojen mukainen ylä- ja alaraja. Alimman ja ylimmän vedenkorkeuden sekä jäätymisen ajankohdat Nellimvuono) on merkitty kuvaan vuoden 2 osalta. 4

5. Istutukset RKTL:n Inarin ja Sarmijärven kalanviljelylaitokset hoitavat velvoitteeseen tarvittavien poikasten viljelyn ja istutukset. Inarijärven istutustilastot sisältävät myös muut kuin velvoiteistutukset (Liite 1). Sivuvesistöihin velvoitealueelle tehdyt kaikki istutukset on koottu liitteeseen 2. Velvoitteen lisäksi kaloja ovat alueella istuttaneet Inarin kunta, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, RKTL, kalastuskunnat, yritykset ja yksityiset. Inarijärveen istutettiin kaloja vuonna 2 pieni määrä siikoja velvoitteen ulkopuolella. Sivuvesistöihin istutettiin taimenen ja järvilohen pienpoikasia velvoitteen lisäksi. Vuonna 2 Inarijärveen istutettiin yhteensä 722 54 pohjasiikaa (Ivalojoen kanta) (Kuva 4). Istutustiheys oli 6,6 poikasta/ha. Suurin osa pohjasiikaistukkaista ruiskuvärjättiin uuden merkintätutkimusohjelman mukaisesti (luku 6). 2 25 2 Planktonsiika Pohjasiika 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 Kuva 4. Inarijärven siikaistutukset (1-kes.) vuosina 1975-2 (RKTL, Inarin kalantutkimus ja vesiviljely, Petri Heinimaa). Inarijärven järvitaimenvelvoite (1 ) hoidettiin Juutuanjoen, Ivalojoen ja Siuttajoen taimenkannoilla. Vuonna 2 taimenia istutettiin järveen yhteensä 62 14 kpl (yli,5 kalaa/ha). Taimenista istutettiin 4-vuotiaina 54 25 kpl eli lähes 9 % (Liite 1). Yhteensä 7 854 taimenta istutettiin 3-vuotiaina tai 4-kesäisinä. Nämä vuosiluokan 1997 taimenet merkittiin kuonomerkillä merkintäohjelmasta poiketen jo vuonna 2 (kts. luku 6). Kaikkien taimenistukaserien keskikoko oli 26,4 cm ja 28 grammaa. 5

Järvilohta ei ole istutettu Inarijärveen vuoden 1994 jälkeen (Liite 1). Sen sijaan järvilohia on istutettu Juutuanjokeen satunnaisesti ja Ivalojokeen säännöllisesti vuosina 1993-2 (Liite 2). Vuonna 2 järvilohia (1-kes.- 2v.) meni Ivalojokeen yhteensä lähes 74 kpl. Velvoitteeseen järvilohta ei ole 199-luvulla istutettu. Nieriä- ja harmaanieriävelvoite on 25 kpl yksikesäisiä poikasia tai vastaavasta arvosta kolmevuotiaita. Vuonna 2 nieriät istutettiin Inarijärveen jo viidettä vuotta 1-vuotiaina pikkupoikasina (keskikoko 11,9 cm ja 16 grammaa) yhteensä 58 1 kpl (Liite 1). Ne oli merkitty otoliittivärjäyksellä (Alizarin-red, kts. luku 6). Harmaanieriöitä istutettiin vuonna 2 Inarijärveen 3-vuotiaina yhteensä 25 56 kpl (Liite 1). Tästä määrästä osa istutettiin kompensoimaan pienennettyä siikaistutusta. Istukkaiden keskikoko oli 29,3 cm ja 197 g. Kaikki istutetut, 3-vuotiaat harmaanieriät oli merkitty rasvaeväleikkauksella (luku 6). Vuonna 1999 järveen istutettiin petokaloja (3-vuotiaita ja vanhempia) yhteensä 87 664 kpl eli,8 kalaa vesihehtaaria kohti. Kookkaina istutettujen petokalojen kokonaisistutusmäärä oli jo neljättä vuotta alle tason 1 kala/ha (Kuva 5). Järveen istutettujen petokalojen biomassa oli 17,7 tonnia, vuosien 1997-1999 tapaan selvästi alempi kuin aiemmin 198-199-luvuilla (Kuva 6). Velvoiteistutukset on yksityiskohtaisesti raportoitu Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteiden viljelyn ja istutusten toimintakertomuksessa vuodelta 2 (Heinimaa 21). Istutusmäärä kpl 45 4 35 Harmaanieriä Nieriä Järvilohi Järvitaim en 3 25 2 15 1 5 72 74 76 78 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 Kuva 5. Inarijärven petokalaistutukset kappaleina (2-kesäiset ja vanhemmat) vuosina 1972-2 (RKTL, Inarin kalantutkimus ja vesiviljely, Petri Heinimaa). 6

7 P etokalais tukkaiden m as s a (kg) 6 5 4 3 2 1 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Järvitaimen Järvilohi Nieriä Harmaanieriä Kuva 6. Inarijärven petokalaistutusten biomassa kiloina (2-kesäiset ja vanhemmat) vuosina 1983-2 (RKTL, Inarin kalantutkimus ja vesiviljely, Petri Heinimaa). 7

6. Kalamerkinnät Kalamerkintäohjelma velvoitteeseen istutettavien lajien istutusperäisen saaliin osuuden ja istutusten tuloksellisuuden arvioimiseksi suunniteltiin talven 1999-2 aikana (Niva 1999). Merkintäohjelma seurantoineen toteutetaan vuosina 2-21. Tässä raportissa esitetään tiiviisti tehdyt kalamerkinnät aloitusvuonna 2. Huomattakoon myös, että ennen varsinaisen ohjelman aloitusta vuonna 1999 merkittiin kaikki 4-vuotiaat Inarijärveen istutetut taimenet (53 4 kpl) rasvaeväleikkauksella. Sitä ennen Inarijärveen oli viimeksi istutettu ryhmämerkintämenetelmin merkittyjä taimenia vuosina 1987-199. Ne oli sekä rasvaeväleikattu sekä kuonomerkitty. Pohjasiikoja oli viimeksi merkitty kuonomerkillä vuosina 198-1986. 6.1. Taimenten kuonomerkinnät Inarijärveen istutettiin kuonomerkittyinä yhteensä 1 547 (3v - 4v) taimenta, joka oli 17 % vuoden 2 kokonaisistutusmäärästä (62 14 kpl). Sivuvesistöihin istutettiin kuonomerkittyinä yhteensä 31 6 (1v) taimenta Ivalojokeen ja Juutuanjoen vesistöön, joka oli 49 % ko. vesistöalueille istutettujen 1- vuotiaiden istutusmäärästä ja 39 % velvoitteen sivuvesistöalueelle istutettujen taimenten kokonaisistutusmäärästä (81 668 kpl). Kaikkiaan istutettiin 42 147 kuonomerkittyä taimenta vuonna 2. 6.2. Pohjasiikojen ruiskuvärjäysmerkinnät Inarijärveen (ja Ivalojoen alaosaan) istutettiin ruiskuvärjättyinä yhteensä 476 2 pohjasiikaa, mikä on 65,9 % pohjasiikojen istutusmäärästä (722 54 kpl) vuonna 2. Ivalojoen yläosiin (Repojokeen, noin 1 km jokisuusta) istutettiin ruiskuvärjättyinä 81 65 pohjasiikaa eli 95 kappaleen erää lukuun ottamatta kaikki olivat merkittyjä. Inarijärveen ja Ivalojokeen yhteensä istutettiin siis 557 762 ruiskuvärjättyä pohjasiikaa, mikä oli 69,3 % järven ja joen kokonaisistutusmäärästä (85 14). Kuljetuksen merkintäpaikalle ja itse merkinnän aiheuttamat kuolleisuudet olivat 1,2 ja 1,7 % eli yhteensä 2,9 % (16 7 kalaa). 6.3. Nieriöiden otoliittivärjäysmerkinnät Nieriöitä istutettiin 1-vuotiaina otoliittivärjättyinä (Alizarin-red S) 58 1 kappaletta eli kaikki vuonna 2 Inarijärveen istutetut nieriät olivat otoliittivärjättyjä. 6.4. Harmaanieriöiden rasvaeväleikkausmerkinnät Harmaanieriöitä istutettiin rasvaeväleikattuina 25 56 kpl 3-vuotiaina eli kaikki vuonna 2 Inarijärveen istutetut harmaanieriät olivat rasvaeväleikattuja. 8

7. Kalastus ja saaliit 7.1 Kalastus- ja saalistilastojen kokoaminen Inarijärven kalastus-, saalis- ja yksikkösaalistiedot laskettiin kalastustiedustelujen sekä kalastuskirjanpitojen perusteella. Kalastustiedustelut tehtiin edellisvuosien tapaan erikseen neljälle kalastajaryhmälle (ositettu otanta). Kalastuskirjanpidot koostuvat myös neljästä eri lähteestä, joista isorysä- ja troolikalastuslupaan liittyy pakollinen kirjanpito. Verkko- ja vapakalastuskirjanpito taas on sopimusperusteista (Salonen ym. 2). Kirjanpidoista laskettujen tietojen tarkkuus on hyvä. Otoksiin perustuvista kalastustiedusteluista lasketut tiedot sen sijaan ovat arvioita eli estimaatteja. Kalastajamäärät ryhmittäin ja tulosten laskennassa käytetyt perustiedot: tiedustelujen kehikot, vastausprosentit, otantakoot ja kalastaneiden määrät on esitetty liitteessä 3. 7.2 Saaliskirjanpidot 7.2.1 Isorysä- ja troolikalastus ja yksikkösaaliit Isorysä- ja troolikalastuslupaan liittyy lupaehtona saaliskirjanpito, johon lasketut tiedot: pyyntiponnistus, saalis ja yksikkösaalis perustuvat. Vuonna 2 isorysiä oli pyynnissä 34. Rysämäärä ja pyyntiponnistus pysyivät edellisvuoden tasolla. Kokonaissaalis nousi hieman edellisvuodesta, 16,5 tonniin vuonna 2. Siian osuus saaliista oli 8 % (13,2 tonnia). Keskimääräinen saalis isorysää kohti oli 516 kg ja siikasaalis 413 kg. Yksikkösaaliit rysän kokukertaa ja pyyntivuorokautta nousivat hieman edellisvuodesta (Kuva 7, Liite 4). Troolikalastus Inarijärvellä oli vuonna 2 edelleen vain kokeiluluonteista ja saaliit jäivät merkityksettömän pieniksi (Kuva 8 ja Liite 4). Tutkimustoimintana tehdyn RKTL:n poikastroolausten tulokset on esitetty erikseen luvussa 8. 9

SAALIS kg Pyyntiponnistus rysävrk 11 6 Muut lajit 1 55 Muut punalih. 9 5 Taimen 8 45 Reeska 4 7 Muikku 35 6 Siika 3 Pyyntivrk. 5 25 4 2 3 15 2 1 1 5 1987 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2 Kuva 7. Isorysäkalastuksen saaliit (pylväät) ja pyyntiponnistus (viiva) Inarijärvellä vuosina 1987-2. SAALIS kg 22 2 18 16 14 12 Pyyntiponnistus vetotunteina Punalihaiset Siika Reeska ym. Muikku Vetotunnit 35 3 25 2 1 8 6 15 1 4 2 5 1987 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2 Kuva 8. Troolikalastuksen saaliit (pylväät) ja pyyntiponnistus (viiva) Inarijärvellä vuosina 1987-2. 1

7.2.2 Verkkokalastuskirjanpito ja yksikkösaaliit Verkkokalastuskirjanpitäjinä ovat olleet pääasiassa ammattimaiset kalastajat. Kirjanpitäjien verkkosaaliit on yhdistetty saaliiden tilastoinnissa ammattimaisten kalastajien saaliisiin. Vuonna 2 kirjanpitäjiä oli 1 ja heidän verkkojen kokukertojensa määrä oli kaikkiaan 657. Yksi merkittävimmistä verkko- ja isorysäkirjanpitoa pitäneistä kalastajista poistui vuoden lopulla joukosta menehdyttyään kalastusreissullaan Inarijärvellä. Siian verkkopyyntiä ns. normaaleilla pohjaverkoilla harjoittivat kaikki kirjanpitäjät, muikkuverkotusta ja taimenen pintaverkkokalastusta vain muutamat. Kirjanpitäjät saivat saaliista yhteensä 5 kg vuonna 2, joka saalis jakaantui seuraavan jaotelman mukaisesti: Kalalaji Siika Taimen Nieriä Harmaa- Järvilohi Harjus Hauki Ahven Made Muikku Reeska YHT: nieriä Saalis kg 2 7 9 19 65 22 222 44 5 28 51 125 5 Verkkoyksikkösaalis on laskettu sekä kokemiskertaa että verkkovuorokautta kohti. Aineisto on jaettu normaalia pohjaverkkokalastusta kuvaaviin verkkoihin (3-6 mm), muikkuverkkoihin ja vähintään 65 mm pintaverkkoihin. Verkkoyksikön pituus on 3 m. 4 35 3 25 2 15 1 5 Yksikkösaalis g SIIKA verkot 3-6 mm 77 8 82 84 86 88 g /vrk 9 92 g /koku 94 96 98 2 Kuva 9. Siian yksikkösaaliin kehitys verkkokalastuksessa kokemiskertaa ja pyyntivuorokautta kohti saaliskirjanpitojen perusteella Inarijärvellä vuosina 1977-2. Vuonna 2 siian verkkoyksikkösaalis laski edellisestä vuodesta. Yksikkösaaliin keskiarvo oli 245 + 29 (SD) grammaa verkon kokemiskertaa ja 172 + 181 (SD) grammaa pyyntivuorokautta kohti. 11

Vaihtelu niin siian kuin muidenkin lajien verkkoyksikkösaalissa on voimakasta ja siihen vaikuttavat hyvin monet tekijät: verkkojen rakenne (solmuväli, korkeus, langan vahvuus), pyyntialue ja pyyntiaika. Muikun yksikkösaalis laski vuonna 2 edellisvuodesta, keskiarvon ollessa 92 + 933 (SD) grammaa verkon kokemiskertaa kohti, mutta vain 48 + 44 (SD) grammaa pyyntivuorokautta kohti, eli vuoden 1998 tasolla (Kuva 1). Muikkukannan pienennyttyä 199-luvulla kanta on keskittynyt tietyille alueille järven eteläosiin, joilta alueilta kirjanpitoaineistokin on saatu. Yksikkösaalis g 6 MUIKKU muikkuverkot 5 4 3 2 1 85 86 87 88 89 9 91 g/vrk 92 93 94 95 g/koku 96 97 98 99 2 Kuva 1. Muikun yksikkösaaliin kehitys verkkokalastuksessa kokemiskertaa ja pyyntivuorokautta kohti saaliskirjanpitojen perusteella Inarijärvellä vuosina 1985-2. 12

Taimenen yksikkösaalis harvasilmäisillä vähintään 65 mm:n pintaverkoilla jatkoi voimakasta nousuaan vuonna 2, ja keskiarvo 247 + 381 (SD) kokemiskertaa kohti nousi taas samalle tasolle kuin pintaverkkopyynnin huippuvuonna 199 (Kuva 11). Taimenen yksikkösaalis normaaleilla pohjaverkoilla nousi myös jyrkästi vuonna 2. Keskiarvo kokemiskertaa kohti oli tasan 1 + 212 (SD) grammaa, mikä vastasi taas 1 vuotta sitten vallinnutta korkeaa taimenen saalistasoa, aivan kuten pintaverkkopyynnissäkin (Kuva 12 ja Kuva 11). Yksikkösaalis g 3 TAIMEN pintaverkot väh. 65 mm 25 2 15 1 5 86 88 89 9 91 92 g/vrk 93 94 95 96 g/koku 97 98 99 2 Kuva 11. Taimenen yksikkösaaliin kehitys pintaverkkokalastuksessa kokemiskertaa ja pyyntivuorokautta kohti saaliskirjanpitojen perusteella Inarijärvellä vuosina 1977-2. Nieriän verkkoyksikkösaaliit ovat taimeneen ja myös harmaanieriään verrattuna selvästi pienemmät. Vuonna 2 nieriän yksikkösaaliin keskiarvo pysyi vaatimattomalla 2 gramman tasolla verkon kokemiskertaa kohti (kuva 12). Harmaanieriän yksikkösaalis nousi 6 grammaan verkon kokemiskertaa kohti vuonna 2. Näin korkealla harmaanieriän yksikkösaalistaso on ollut viimeksi vuonna 1988 (Kuva 12). Nieriään, harmaanieriään ja taimeneen varta vasten kohdistuvassa kalastuksessa yksikkösaaliit saattavat nousta edellä mainittuja, lähinnä siianpyynnin sivusaaliina tulleita saaliita selvästi korkeammiksikin. 13

13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 A Yksikkösaalis g TAIMEN verkot 3-6 mm 77 8 82 84 86 88 9 92 95 97 99 g/vrk g/koku B 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Yksikkösa a lis g N IE R IÄ v e rk o t 3-6 m m 77 8 82 84 86 88 g/vrk 9 92 g/koku 94 96 98 2 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 C Yksikkösaalis g HARMAANIERIÄ verkot 3-6 mm 77 8 82 84 86 88 g/vrk 9 92 g/koku 94 96 98 2 Kuva 12. Taimenen (A), nieriän (B) ja harmaanieriän (C) yksikkösaaliin kehitys normaalissa pohjaverkkokalastuksessa kokemiskertaa ja pyyntivuorokautta kohti saaliskirjanpitojen perusteella Inarijärvellä vuosina 1977-2. 14

7.2.3 Vapakalastuskirjanpidot ja yksikkösaaliit Inarijärvi Vuosi 2 oli vasta toinen vapakalastuksen kirjanpitovuosi Inarijärven vetouistelun yksikkösaaliiden seuraamiseksi tarkkailuohjelmaan (1999-23) liittyen. Vapakalastuskirjanpitäjät (samat 6 henkilöä kuin v. 1999), kävivät uistelemassa yhteensä 86 kertaa. Uistelutunteja kertyi 381 ja keskimääräinen uisteluaika oli 5 tuntia. Pisimmät uisteluajat olivat 15 tuntia (Inarijärven uistelukisa). Kirjanpitäjät uistelivat keskimäärin noin neljää vapaa käyttäen, vaikkakin enimmillään vapoja saattoi olla pyynnissä jopa 17. Vetouistelussaan he käyttivät kaikkia keinoja : pintauistelua, syvääjälevyillä uistelua, syvätakilauistelua ja sivuplaanareilla (pinnasta) uistelua. Kirjanpitäjät kalastivat kaikilla järven viidellä osa-alueella, mutta kuten erilaisia uistelumuotoja, ei myöskään eri osa-alueiden saaliita eritelty seuraavissa tuloksissa. Vapakalastuskirjanpitäjät saivat saaliista toisena kirjanpitovuotena 2 yhteensä 189 kg, hieman vähemmän kuin vuonna 1999. Järvilohia ja harmaanieriöitä tuli vuonna 2 enemmän, kun taas taimensaalis pieneni vuodesta 1999. Saaliit jakaantuivat seuraavan jaotelman mukaisesti: Vuosi Taimen Nieriä Harmaa- Järvilohi Hauki YHTEENSÄ nieriä 1999 154 16 19 5 28 222 2 121 16 24 18 9 189 Taimenen osuus vetouistelusaaliissa oli hallitseva. Saaliiksi kirjanpitäjät saivat 128 taimenta (121 kg). Vastaavasti alamittaisia taimenia tuli 273 kappaletta. Kalastuskertaa kohti taimenta tuli keskimäärin 1 43 + 1 675 (SD) grammaa ja kalastustuntia kohti 345 + 367 (SD) grammaa. Nieriän, harmaanieriän ja järvilohen yksikkösaaliit kalastuskertaa kohti jäivät edelleen selvästi taimenta vaatimattomammiksi. Harmaanieriän (vajaa 3 g) ja järvilohen yksikkösaaliit (noin 2 g) nousivat edellisvuodesta (Kuva 13). Taimenten keskipaino oli 961 + 572 (SD) grammaa, nieriöiden ja harmaanieriöiden sekä järvilohien keskipaino oli 8 gramman tuntumassa (Kuva 14). 15

2 175 15 125 1 75 5 25 Vetouistelusaalis (g) VUOSI 1999 g/kerta g/tunti Taimen Nieriä Harmaanieriä Järvilohi 2 175 15 125 1 75 5 25 Vetouistelusaalis (g) VUOSI 2 g/kerta g/tunti Taimen Nieriä Harmaanieriä Järvilohi Kuva 13. Taimenen, nieriän, harmaanieriän ja järvilohen yksikkösaalis (g) vetouistelussa kalastuskertaa ja tuntia kohti saaliskirjanpidon perusteella Inarijärvellä vuosina 1999 ja 2. Janoilla on kuvattu 95 %:n luottamusväli. 15 125 1 75 5 25 Saaliskalojen keskipaino (g) Taimen Nieriä Harmaanieriä Järvilohi 1999 2 Kuva 14. Taimenen, nieriän, harmaanieriän ja järvilohen keskipaino (g) vetouistelussa saaliskirjanpitojen perusteella Inarijärvellä vuosina 1999 ja 2. Janoilla on kuvattu 95 %:n luottamusväli. 16

Juutuanjoki Juutuanjoella jatkettiin vuonna 2 toista vuotta vapakalastuskirjanpitoa Inarijärven tapaan. Tarkoituksena on erityisesti seurata Inarijärvestä Juutuanjokeen nousevien taimenten määrän kehitystä vapayksikkösaaliin avulla. Samalla saadaan tietoa Juutuanjoen tärkeimmän saaliskalan, harjuksen yksikkösaaliin ja keskikoon kehityksestä. Kirjanpitäjinä jatkoivat samat 7 henkilöä kuin vuonna 1999. Heistä kolme harjoitti Juutuanjoella perinteistä veneestä tapahtuvaa kalastusta suvantoalueilla, kolme kalasti rannalta ja yksi harjoitti molempia kalastustapoja. Kirjanpitäjät kalastivat sekä uistimilla että perhoilla (myös perholitkoilla). Kirjanpidossa ei eritelty uistinten ja perhojen saaliita. Merkittävin saaliskala Juutuanjoella on joessa luontaisesti lisääntyvä harjus. Harjusta kirjanpitäjät saalistivat yhteensä 21,5 kg (557 kpl) ja taimenta 81 kg (54 kpl) kaikkiaan 163:llä kalastuskäynnillään. Alamittaisia harjuksia tuli vastaavana aikana 788 kappaletta ja alamittaisia taimenia 284 kappaletta. Muita kalalajeja saatiin saaliiksi erittäin vähän; vain muutamia kiloja sekä siikoja, haukia että järvilohia. Kirjanpitäjät saivat taimenta kalastuskertaa kohti keskimäärin 497 + 95 (SD) grammaa ja kalastustuntia kohti 38 + 892 (SD) grammaa. Harjuksen yksikkösaaliit olivat kalastuskertaa kohti keskimäärin 1 236 + 1 738 (SD) grammaa ja kalastustuntia kohti 377 + 627 (SD) grammaa. Taimenen yksikkösaaliit pienenivät kun taas harjuksen yksikkösaaliit hieman nousivat vuonna 2 edellisestä vuodesta (Kuva 15). Kuvassa 15 on esitetty vene- ja rantakalastuksen yhdistetty aineisto. Venekalastajilla harjuksen yksikkösaaliit olivat vuonna 2 selvästi suuremmat kuin rannalta kalastaneilla. Juutuanjoen saalistaimenten keskipaino oli koko aineistossa 1 58 + 86 (SD) grammaa ja harjusten 358 + 138 (SD) grammaa. Isoin taimen aineistossa oli 4,1 kiloinen ja isoin harjus 1,1 kilon painoinen. Saalisharjusten koon vaihtelu oli varsin vähäistä. Veneestä kalastettaessa harjusten koko oli keskimäärin suurempi kuin rannalta kalastettaessa (Kuva 16). Kirjanpitäjien saamat saalistaimenet ja harjukset ovat sekä vuonna 2 että vuonna 1999 olleet kohtalaisen kookkaita, reilusti alamitan (taimen 4 cm, harjus 3 cm) täyttäviä kaloja. 17

1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Saalis (g) TAIMEN Vene- ja rantakalastus 1999 2 g/kal.kerta g/kal.tunti 16 14 12 1 8 6 4 2 Saalis (g) HARJUS Vene- ja rantakalastus 1999 2 g/kal.kerta g/kal.tunti Kuva 15. Taimenen ja harjuksen yksikkösaalis (g) vapakalastuksessa kalastuskertaa ja tuntia kohti saaliskirjanpidon perusteella Juutuanjoella vuosina 1999 ja 2. Janoilla on kuvattu 95 %:n luottamusväli. 18

25 Keskipaino (g) TAIMEN kaikki 2 vene ranta 15 1 5 1999 2 5 Keskipaino (g) HARJUS kaikki 4 vene ranta 3 2 1 1999 2 Kuva 16. Taimenen ja harjuksen keskipaino (g) vapakalastuksessa saaliskirjanpidon perusteella Juutuanjoella veneestä- ja rannalta kalastuksessa vuosina 1999 ja 2. Janoilla on kuvattu 95 %:n luottamusväli. Ivalojoki Ivalojoella vapakalastuskirjanpito saatiin käynnistettyä vuonna 2. Kirjanpitäjiä oli viisi, joista yksi kalasti Kutturan alueella ja loput enemmän alajuoksulla, lähinnä Hammassuvannon ja Alakosken välillä. Ivalojoen pituus latvoilta Inarijärveen on 17 km. Pitkällä jokiosuudella on hyvin erityyppistä kalastusympäristöä ja noin 1 km:n lyhyiseen Juutuanjokeen verrattuna Ivalojoen kirjanpitoaineistokin muodostui huomattavan hajanaiseksi. Ivalojoen vapakalastuskirjanpitojen koeluonteisen vuoden 2 tulokset esitetäänkin vasta vuoden 21 tulosten yhteydessä. 19

7.3 Kalastustiedustelut 7.3.1 Ammattimainen- ja kirjanpitokalastus Inarijärven ammattimaisten kalastajien määrän arvioitiin olevan edelleen 2 vuonna 2. Luku on arvio, joka perustuu sekä kalastajakohtaisiin saalistietoihin että arvioihin kalastustulojen merkittävyydestä suhteessa kokonaisansioihin. Ammattimaisten kalastajien verkko-, nuotta-, ym. kalastus (josta ei pidetty kirjaa) selvitettiin käynti- tai puhelinhaastatteluin, jolloin kahta lukuunottamatta kaikki kalastajat saatiin haastateltua. Verkkokalastuksestaan kirjanpitoa piti 1 kalastajaa, vapakalastuksesta eli käytännössä vetouistelusta, piti toisena kirjanpitovuotena kirjaa edelleen 6 kalastajaa. Isorysillä kalasti 2 ja troolilla (vain kokeiluluonteisesti) 2 kalastajaa/ruokakuntaa (kaksi trooliparia). Talvinuotalla kalasti edelleen 2 kalastajaa (1 nuottakunta) (Liite 3). Samoja kalastajia kuuluu useilla pyydyksillä kalastaviin ryhmiin. Ammattimaiset / kirjanpitokalastajat pyydystivät Inarijärvestä yhteensä lähes 4 tonnia vuonna 2 mikä oli hieman enemmän kuin edellisenä vuotena (Taulukko 1). Taulukko 1. Inarijärven ammattimaisten/ kirjanpitokalastajien saaliit (kg) vuosina 1987-2. Vuosi Kalastaja määrä Siika Muikku Taimen Järvilohi Nieriä Harmaanieriä Harjus Hauki Made Ahven Reeska** 1987 64 3884 6518 436 43 425 595 71 133 317 149 6 13171 88 9 7264 18556 833 76 253 736 126 327 234 161 2566 31132 89 13 917 27797 94 41 215 333 61 128 11 51 3953 42763 9 93 4776 1896 864 19 175 17 51 14 154 115 479 29287 91 55 263 823 36 1 14 1 6 9 9 1 144 1316 92 5 4533 2639 896 4 126 157 64 115 151 26 272 8983 93 42 59 118 25 2 5 12 5 7 15 2 29 7254 94 4 383 7 128 3 34 59 68 83 84 25 566 558 95 3 26 65 115 3 64 13 41 41 44 1 199 387 96 25 28 5 15 2 7 7 47 7 6 1 37 415 97 2 27 4 16 2 66 77 48 6 7 17 125 485 98 2 2887 342 292 2 118 9 29 32 63 5 6 446 99 2 21 2 35 8 1 176 4 8 6 22 464 36 2 2 2445 14 45 7 87 237 42 83 4 11 413 391 * sis. Ammattikalastustiedustelun sekä isorysä-, trooli- verkko- ja vapasaaliskirjanpidon saaliit ** sis. myös rehukalaksi tulkittua pientä muikkua ja mm.pientä siikaa YHT.* 7.3.2. Kotitarvekalastus Kotitarvekalastukseen Inarijärvelle MH:n kalastusluvan hankkineita inarilaisia ruokakuntia oli 1 995 vuonna 2. Määrä oli hieman noussut edellisvuodesta. Kalastustiedustelu lähetettiin noin joka toiselle ruokakunnalle (972:lle). Posti palautti paikkakunnalta muuttojen ym. syiden vuoksi peräti 52 kirjettä (5,3 % lähetetyistä), joten lopulliseksi otoskooksi jäi 92 ruokakuntaa. Vastausprosentti oli 63,3 % (582 palautettua lomaketta) kahden kontaktikerran jälkeen (Liite 4). Kyselylomakkeet lähetettiin ilman numerointia, ja uusintakysely lähetettiin 2

automaattisesti kaikille. Saatekirjeellä selvitettiin kyselyn taustat ja pyrittiin motivoimaan vastaajia. Inarijärvellä kalasti tiedustelun perusteella alle puolet (45,5 %) vastanneista eli kaikkiaan 98 ruokakuntaa. Kalastaneita henkilöitä oli 1 428. Ruokakunnan keskikoko oli 2,6 ja ruokakunnasta kalasti keskimäärin 1,6 henkilöä. Inarilaisen ruokakunnan keskikoko on ollut laskusuunnassa viimeisen reilun 1 vuoden ajan (Liite 3). Kotitarvekalastajat pyydystivät Inarijärvestä likimain 8 tonnia vuonna 2 mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (Taulukko 2). Taulukko 2. Inarijärven kotitarvekalastajien saaliit (kg) vuosina 1987-2. Vuosi Kalastaja määrä Siika Muikku Taimen Järvilohi Nieriä Harmaa nieriä Harjus Hauki Made Ahven Reeska YHT. 1987 943 3797 1977 1626 3 529 129 351 56 492 348 223 11178 88 911 3635 3991 1565 22 31 496 281 48 292 252 568 129 89 962 357 2368 1666 156 364 35 33 533 335 292 179 198 9 698 351 748 1619 17 485 247 264 476 247 226 83 7553 91 792 2225 462 1149 44 356 272 211 312 135 126 162 5454 92 772 4417 428 835 49 27 281 288 424 188 178 99 7457 93 96 436 33 584 68 164 253 339 48 241 256 136 7112 94 763 3515 296 456 45 134 227 333 276 192 285 192 5951 95 756 448 35 528 35 159 323 375 35 24 331 251 739 96 666 47 38 45 24 14 24 35 3 2 28 21 665 97 771 423 35 725 35 186 264 385 35 18 315 24 726 98 92 5243 458 1179 55 274 385 463 566 45 469 263 976 99 972 37 725 158 16 315 56 446 528 321 288 415 893 2 98 3683 31 1453 7 23 455 376 515 295 34 22 792 Kotitarvekalastajien keskisaalis Inarijärvestä oli 84,8 kiloa (kaikki lajit yhteensä) vuonna 2. Keskiarvolukua nostavat ruokakunnat, joiden Inarijärvestä kalastama vuosisaalis nousee satoihin kiloihin. Mediaanisaalis eli keskimmäinen, tyypillisin saalis ruokakuntaa kohti oli esim. vuonna 1998 noin puolta pienempi (Salonen ym. 1998). Kotitarvekalastajien saaliista 89 % otettiin verkkopyynnillä vuonna 2. Kalastavien ruokakuntien siian keskisaalis vuonna 2 oli reilut 39 kiloa, edellisen vuoden tasolla. Keskimääräinen ruokakunnan saama taimensaalis (15,6 kg) pysyi myös lähes vuoden 1999 tasolla. Kaikkien muiden lajien kuin siian ja taimenen keskisaaliiden taso on viime vuosina vaihdellut 5 kilon molemmin puolin. Muikkusaalis laski voimakkaimmin vuonna 2 edellisestä vuodesta (Kuva 18). 21

7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Ruokakunnan keskisaalis (kg) 1998 1999 2 Siika Taimen Nieriä H.nieriä Järvilohi Harjus Hauki Ahven Made Muikku Reeska Kuva 17. Kotitarvekalastusta Inarijärvellä harjoittavien ruokakuntien saaliit lajeittain vuosina 1998-2 (saaliiden keskiarvot + 95 %:n luottamusvälit). 7.3.3. Ulkopaikkakuntalaiset virkistyskalastajat Ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastajien määrän arviointi vaikeutui vuodesta 1998 lähtien, koska uuden kalastuslain myötä tuli mahdolliseksi kalastaa Inarijärvellä myös läänikohtaisella viehekalastusluvalla Metsähallituksen viehekalastusluvan lisäksi. Metsähallituksen viehekalastusluvan Inarijärvelle lunasti 725 kalastajaa vuonna 2. Lupamäärä laski edellisvuodesta yli 2:n kalastajan verran (25 %). Läänikohtaisella viehekalastusluvalla kalastaneista ei saatu edelleenkään tilastoja. Metsähallituksen lupa- ja valvontaviranomaisten kanssa yhteistyössä arvioitiin, että MH:n lupaa halvemmalla läänikohtaisella viehekalastusluvalla kalastavien määrä oli noussut jo 5 %:iin, joten ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastajien kokonaiskalastajamääräksi arvioitiin 1 45. Virkistyskalastajien tiedustelu postitettiin 5:lle Metsähallituksen viehekalastusluvan ostaneelle (lopullinen otoskoko 493). Tämän otoksen tulokset laajennettiin arvioituun, 1 45 kalastajan kehikkoperusjoukkoon. Tiedustelu tehtiin kahta kontaktikertaa käyttäen (uusintakyselylomake kaikille). Vastausaktiivisuus oli 75,3 %, mitä on pidettävä hyvänä (Liite 3). Tiedustelulla saatiin varsin luotettava arvio Metsähallituksen luvalla kalastaneiden kalastuksesta ja saaliista. Eniten epävarmuutta tuloksiin aiheuttaa läänikohtaisella viehekalastusluvalla kalastaneiden määrän arviointi ja heidän kalastuksensa laajennettavuus Metsähallituksen luvalla kalastaneiden otoksen perusteella. Ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastajien saalisarvio nousi 2 tonniin vuonna 2 eli lähelle vuosien 1987-1992 saalistasoa (Taulukko 3). 22

Metsähallituksen viehekalastusluvan lunastaneet (tiedustelun otos) kalastivat Inarijärvellä lähes viikon edellisten vuosien tapaan (kalastuspäivien keskiarvo 5,6). Vapoja oli vetouistelussa pyynnissä keskimäärin 4 ja vuorokaudessa kalastettiin keskimäärin reilu 6 tuntia. Keskiarvoluvut olivat siten samaa tasoa kuin vuonna 1999. Saaliin keskiarvo virkistyskalastajaa kohti oli korkea: 13,3 + 17,9 (SD) kiloa, josta taimenta oli 6, + 9,4 (SD) kiloa vuonna 2. Saaliiden keskihajonta (SD) oli varsin suuri. Kalastusvuorokautta kohti taimenta tuli keskimäärin noin 1 kilo. Keskiarvoja tarkasteltaessa on huomattava, että ulkopaikkakuntalaisten joukossa on kokeneita ja tehokkaalla vetouistelukalustolla varustautuneita uisteluspesialisteja, joiden runsaat saaliit nostavat voimakkaasti keskiarvoja. Saaliskalojen keskikoko oli vuonna 2 sekä taimenella että harmaanieriällä 75 grammaa ja nieriällä vajaa 7 grammaa. Inarijärvestä saadut harjukset ovat kookkaita; keskipaino vuonna 2 oli 455 grammaa. Muutokset keskipainoissa olivat melko vähäisiä verrattuna kahteen edelliseen vuoteen (Taulukko 4). Punalihaisten petokalojen saaliit saatiin valtaosin vetouistelulla. Harjussaaliista lähes 7 % saatiin heitto- ja perhokalastuksella. Siikasaaliista yli 8 % saatiin muilla kuin vapapyydyksillä eli lähinnä verkoilla, joita ulkopaikkakuntalaisilla on oikeus käyttää Inarijärvellä vain mökkien vuokrauksen yhteydessä. Taulukko 3. Inarijärven ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastajien saaliit (kg) vuosina 1987-2. Vuosi Kalastaja määrä Siika Muikku Taimen Järvilohi Nieriä Harmaanieriä Harjus Hauki Made Ahven Muut 1987 3855 41 71 67 286 631 323 182 35 2275 88 3313 88 894 56 215 385 315 142 45 214 89 468 127 1128 56 313 248 341 157 4 22 2432 9 3542 55 1297 66 633 361 228 188 5 5 2883 91 3351 49 153 39 858 611 178 92 29 1 291 92 3632 89 743 45 458 376 279 122 41 3 2156 93 1578 12 234 17 16 113 9 58 7 637 94 1432 91 253 15 114 19 127 55 53 8 825 95 126 115 313 24 18 13 19 49 15 5 84 96 1917 265 55 6 149 148 26 69 53 12 157 97 1652 3 626 76 191 22 237 137 61 12 186 98 12 13 615 58 12 195 221 131 13 7 149 99 14 11 8 76 135 175 243 17 21 33 17 2 145 11 9 9 185 235 246 172 26 18 2 YHT. Taulukko 4. Ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastajien saaliskalojen keskipainot kalastustiedustelujen perusteella Inarijärvellä vuosina 1998-2. N = laskennassa käytetty kalojen kappalemäärä. Kalalaji 1998 1999 2 N keskipaino (kg) N keskipaino (kg) N Keskipaino (kg) Taimen 258.65 2354.812 2721.753 Nieriä 568.598 543.717 614.692 Harmaanieriä 412.734 436.758 766.759 Järvilohi 12 1.33 193.99 248.844 Harjus 17.464 1211.474 1257.455 Siika 554.489 55.484 583.444 Hauki 156 1.784 127 1.896 257 1.551 Ahven 164.13 565.86 387.157 23

7.3.4. Ulkopaikkakuntalaiset mökkiläiset Ulkopaikkakuntalaisten mökkiläistalouksien/ruokakuntien määräksi Inarijärvellä arvioitiin 49 vuonna 2 (1 enemmän kuin edellisvuonna). Tiedustelun otoskoko oli 24 eli puolet arvioidusta määrästä. Vastausaktiivisuus mökkiläisillä oli kahden kontaktikerran jälkeen 7,8 %, mikä oli edellisvuotta alhaisempi. Tiedustelun perusteella noin 7 % eli 346 mökkiläistaloutta/ ruokakuntaa kalasti Inarijärvellä. Yritysten, liittojen ym. yhteisömökkien todellisen kalastajamäärän arviointi todettiin vaikeaksi, kalansaaliista saatiin kuitenkin isännöitsijöiltä ym. vastaavilta kohtalaisen luotettavat arviot toteutuneesta saaliista vuonna 2 (Liite 3). Mökkiläiset saivat saalista 19 tonnia vuonna 2, mikä oli huomattavasti aiempia vuosia enemmän. Erityisesti mökkiläisten siika-, taimen,- harjus-, hauki- ja ahvensaaliit nousivat voimakkaasti edellisestä vuodesta (Taulukko 5). Taulukko 5. Inarijärven ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten saaliit (kg) vuosina 1987-2. Vuosi Kalastaja Määrä Nieriä Siika Muikku Taimen Järvilohi Harmaanieriä Harjus Hauki Made Ahven Reeska 1987 255 225 76 18 29 96 44 87 72 647 88 255 225 76 18 29 96 44 87 72 647 89 255 225 76 18 29 96 44 87 72 647 9 32 355 91 174 5 29 46 68 129 24 81 33 135 91 264 414 89 157 14 61 51 72 82 34 82 49 115 92 269 55 49 98 5 45 42 81 69 1 49 24 122 93 293 53 42 85 9 36 52 7 77 25 33 42 11 94 277 725 43 119 16 41 69 11 119 22 85 4 1389 95 227 59 64 14 6 23 49 97 54 23 72 69 115 96 362 61 7 15 5 42 49 89 73 44 76 35 125 97 337 62 38 175 11 45 6 96 125 41 91 28 133 98 336 52 23 19 18 63 73 85 1 24 72 4 119 99 345 47 44 19 18 6 71 87 15 32 64 44 1185 2 346 817 57 297 21 96 68 153 183 48 12 4 19 YHT. 7.3.5. Pyyntiponnistus Inarijärven verkkokalastuksessa Ammattimaisessa kalastuksessa verkkopyyntiponnistuksen aiempi vähentyminen näyttää vuonna 2 jo tasaantuneen likimain 3 verkkovuorokauden tienoille. Suurin osa oli edelleen 4-45 mm:n verkkoja, mutta 5-6 mm:n verkkojen käyttö lisääntyi edellisestä vuodesta (Kuva 18). Kotitarvekalastajien pyyntiponnistus laski jonkin verran edellisvuodesta. Verkkovuorokausien yhteismäärä kaikilla eri tyyppisillä verkoilla oli alle 25. Ylivoimaisesti eniten käytetyt verkot olivat edelleen 4-45 mm. Keskimäärin näitä verkkoja oli pyynnissä 8-9 kpl kalastavaa ruokakuntaa kohti (Kuva 18). Ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten verkkopyyntiponnistus nousi huomattavasti vuonna 2 edellisvuosien tasolta. Mökkiläisten verkkovuorokausien kokonaismäärä nousikin samalle tasolle kuin ammattimaisten kalastajien. Mökkiläiset ovat tähän asti käyttäneet paikkakuntalaisia suhteellisesti enemmän tiheitä, 3-38 mm:n verkkoja, mutta lisäsivät vuonna 2 voimakkaasti 5-6 mm:n verkkojen käyttöä (Kuva 18). 24

Ammattimainen kalastus Siikapesät 225 2 175 15 125 1 75 5 25 65m m ja yli 5-6m m 4-45m m 3-38m m Muikkuverkot 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Kotitarvekalastus Siikapesät 4 35 3 25 2 15 1 5 65 m m ja yli 5-6m m 4-45m m 3-38m m Muikkuverkot 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 3 25 2 15 1 5 Ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten kalastus Siikapesät 65m m ja yli 5-6m m 4-45m m 3-38m m Muikkuverkot 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Kuva 18. Pyyntiponnistus verkkokalastuksessa verkkovuorokausina paikkakuntalaisilla ammatti - ja kotitarvekalastajilla sekä ulkopaikkakuntalaisilla mökkiläisillä kalastustiedustelujen perusteella Inarijärvellä vuosina 1987-2. 7.4 Kokonaissaalis 7.4.1. Kokonaissaalis lajeittain ja kalastajaryhmittäin Inarijärven kokonaissaalis em. saaliskirjanpitojen ja kalastustiedustelujen perusteella oli 157,3 tonnia vuonna 2. Kokonaissaalissa oli pientä nousua edellisestä vuodesta etenkin siikasaaliin noustua taas 7,5 tonniin mikä on lähellä 199-luvulla yleisesti vallinnutta noin 8 tonnin saalistasoa (Kuva 19 ja Liite 5). 25

Taimensaalis kasvoi edelleen, 3,5 tonniin, lähelle samaa tasoa kuin huippuvuosina 1988-199. Harmaanieriän (1,1 tonnia) saalis kasvoi myös edellisiin vuosiin nähden. Haukisaalis nousi lähes 1 tonnin tasolle. Myös ahvensaalis (noin 5 tonnia) nousi edellisestä vuodesta. Voimakkaimmin laski muikkusaalis vuonna 2. Vuosina 1994-1999 vallinneelta likimain 1 tonnin saalistasolta se putosi 5 tonniin. Myös reeskasaalis pieneni huomattavasti edellisvuodesta. Harjuksen saalistaso näyttää vakiintuneen vähintään 8 tonniin (Kuva 19 ja Liite 5). 6 55 Saalis kg INARIJÄRVEN KOKONAISSAALIS Muikku 5 Nieriä+Harmaanieriä 45 4 35 Taimen+Järvilohi Muut lajit 3 Siika 25 2 15 1 5 35-4 5-55 6-64 66-7 77 79 8 81 82 83 84 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2 Kuva 19. Inarijärven kokonaissaalis ajanjaksosta 1935-194 alkaen ja vuosina 1977-2. Vuosien 1978 ja 1985 saalistiedot puuttuvat. Inarijärven kokonaissaalista paikkakuntalaiset kalastivat 75 % keskeisimmän kalastajaryhmän, kotitarvekalastajien vastatessa 5 %:n saalisosuudesta. Ulkopaikkakuntalaisten kalastajaryhmien saalisosuus (yhteensä 25 %) oli vuonna 2 aiempaa korkeampi (Taulukko 6). 26

Taulukko 6. Inarijärven kokonaissaalis kalastajaryhmittäin vuosina 1987-2. Vuosi Ammattimaisten Kotitarvekalastajien Ulkopaikkakuntalaisten Ulkopaikkakunta- Yhteensä kalastajien saalis saalis virkistyskalastajien saalis laisten mökkiläisten saalis Kg % Kg % Kg % kg % Kg % 1987 1317 48 11178 41 2276 8 65 2 2727 1 88 3113 68 121 26 214 5 65 1 4593 1 89 4276 76 11 18 25 4 65 1 561 1 9 17858 6 75526 26 28828 1 1348 4 28556 1 91 1317 58 545 24 291 13 11 5 2263 1 92 898 46 746 38 216 11 12 5 1962 1 93 725 45 711 44 64 4 1 6 16 1 94 558 41 595 43 82 6 139 1 1374 1 95 39 29 739 56 84 6 115 9 133 1 96 415 3 665 49 157 12 125 9 136 1 97 485 32 726 47 186 12 133 9 153 1 98 446 26 976 57 149 9 119 7 169 1 99 36 22 893 59 17 11 119 8 1542 1 2 391 25 792 5 2 13 19 12 1573 1 7.4.2. Kokonaissaalis pyydyksittäin ja osa-alueittain Verkkopyynnin keskeinen asema Inarijärven kalastuksessa säilyi vuonna 2. Siikasaaliista verkoilla saatiin 8 %. Taimensaaliista saatiin verkoilla 56 %, vavoilla 4 % ja loput 4 % muilla pyydyksillä. Harmaanieriän saaliista verkoilla saatiin 67 % ja nieriän saaliista 56 %. Muikkusaaliista verkkojen osuus oli yli 74 %. Kuvista 2 ja 21 ilmenee verkkokalastuksen keskeinen rooli lähes kaikkien kalalajien saaliin talteen ottamisessa Inarijärvestä. Siikasaaliista tietty osuus otetaan isorysillä, mutta nuotilla tai muilla pyydyksillä ei ole juuri nykyään merkitystä. Vapapyydyksillä on eniten merkitystä taimenen, harjuksen ja ahvenen (myös pilkit) saaliin talteenotossa. Siikasaalista saatiin vuonna 2 eniten järven pohjoisimmalta osa-alueelta 5 (kts. Kuva 1). Myös alueiden 3 ja 4 saaliit olivat lähes samaa tasoa. Verkkokalastuksen saalis jakaantui melko tasaisesti alueille 2-5 kun taas isorysillä saatiin selvästi eniten pohjoisesta (Kuva 2). Edelliseen vuoteen verrattuna siikasaaliit nousivat juuri osaalueella 5 (sekä isorysällä että verkoilla) kun taas siikasaaliit laskivat osa-alueilla 1 ja 2. Taimensaalista saatiin taas eniten järven eteläiseltä osa-alueelta 2 ja vähiten pohjoiselta osa-alueelta 5 vuonna 2. Osa-alueen (useita alueita/alue tuntematon) merkitys taimenen vapasaaliissa oli huomattava. Virkistyskalastajien vetouistelun taimensaalista kertyy useilta eri osa-alueilta (Kuva 2). Taimensaalis jakaantui järven osa-alueiden kesken hyvin samalla tavoin kuin edellisenä vuonna. Nieriää saatiin saaliiksi hyvin tasaisesti kaikilta viideltä osa-alueelta vuonna 2 edellisvuoden tapaan (Kuva 2). Harmaanieriän saaliit painottuivat vuonna 2 yhä enemmän järven keski- ja pohjoisosiin (alueet 3-5) (Kuva 2). Edellisvuoteen nähden harmaanieriäsaalis pieneni huomattavasti osa-alueella 1 ja kasvoi lähes kaksinkertaiseksi osa-alueella 5. 27

Saalis kg SIIKA 2 Nuotta ym. 15 1 Isorysät Verkot 5 1 2 3 4 5 6 4 Saalis kg TAIMEN 2 Muut pyyd. Vavat Verkot 2 1 2 3 4 5 25 2 15 1 5 Saalis kg NIERIÄ 2 1 2 3 4 5 Muut pyyd. Vavat Verkot 25 2 15 1 5 Saalis kg HARMAANIERIÄ 2 1 2 3 4 5 Muut pyyd. Vavat Verkot Kuva 2. Siian, taimenen, nieriän ja harmaanieriän saaliiden jakautuminen pyydyksittäin ja osa-alueittain Inarijärvellä vuonna 2. Osa-alue = alue tuntematon tai saalis saatu useilta eri osa-alueilta. 28

Muikkusaaliista yli puolet saatiin järven eteläosista, alueelta 2 vuonna 2 (Kuva 21). Osa-alueen 1 muikkusaalis pieneni voimakkaasti vuodesta 1999. Järven keski- ja pohjoisosista muikkua ei moniin vuosiin ole paljoakaan saatu. Reeskasaaliista noin 6 % saatiin alueilta 1 ja 2 vuonna 2 (Kuva 21). Osa-alueen 2 saalis pieneni puoleen kun taas alueen 1 saalis taas pysyi edellisvuoden tasolla. 3 25 2 15 1 5 Saalis kg MUIKKU 2 312 1 2 3 4 5 Isorysä Trooli Talvinuotta Verkot 3 25 2 15 1 5 Saalis kg REESKA 2 1 2 3 4 5 Isorysä Trooli Talvinuotta Verkot Kuva 21. Muikun ja reeskan saaliiden jakautuminen pyydyksittäin ja osaalueittain Inarijärvellä vuonna 2. Osa-alue = alue tuntematon tai saalis saatu useilta eri osa-alsueilta. Yhteenvetona kuvista 2 ja 21 nähdään taimenen ja sen keskeisten ravintokalojen, muikun ja reeskan saaliiden painottuminen enemmän järven eteläisiin osiin, osaalueille 2 ja 1. Nieriän ja harmaanieriän sekä myös siian saaliit keskittyivät vuonna 2 taas enemmän järven keski- ja pohjoisosiin. Saaliiden kasvu järven pohjoisosissa johtuu sekä ammattimaisen, että myös kotitarvekalastuksen pyynnin kohdentumisesta sinne aiempaa enemmän. 29

8. Saalisnäytteet 8.1 Inarijärvestä kerätyt kalanäytteet ja näytteiden käsittely Vuonna 2 alkaneen kalamerkintäohjelman myötä Inarijärven saalisnäytteiden keruuta ja käsittelyä uudistettiin tarkkailuohjelmassa (1999-23) suunnitellusta. Sekä siian että punalihaisten petokalojen, erityisesti taimenen, näytemääriä nostettiin. Uusina lajeina näytteenotto-ohjelmaan otettiin hauki ja made. Hauen ja mateen ravintoa alettiin myös tarkkailla ja punalihaisten petokalojen ravinnon tarkkailua, (mahanäytteiden keruu, käsittely, analysointi) tehostettiin aiemmasta. Vuonna 2 kerättiin Inarijärveltä näytteeksi 1 34 siikaa (ei sisällä reeskaa ja rääpystä). Muikkunäytteitä kerättiin 588 ja reeskanäytteitä 262 eri pyydyksistä (Liite 6). Taimenia kerättiin näytteeksi 648, nieriöitä 114 ja harmaanieriöitä 326. Haukinäytteitä saatiin ensimmäisenä näytteenkeruuvuotena 86 ja madenäytteitä 31 (Liite 6). Taulukoidut luvut liitteessä 6 ovat pyydyksittäin ja osa-alueittain jatkokäsittelykelpoisia näytemääriä, pääsääntöisesti. Siian, muikun ja reeskan osalta aineisto on ikämääritetty, siivilähammaslaskettu, tallennettu ja tarkastettu (mm. virheelliset ja epäloogiset arvot poistettu) SAS-tilasto-ohjelmalla. Nieriät, harmaanieriät ja mateet oli ikämääritetty ja tallennettu. Taimennäyteaineistosta oli ikämääritetty noin 4 kalaa ja haukiaineisto oli kokonaan ikä määrittämättä 3.4.21. Pieniä määriä kerättiin myös tarkkailu- ja merkintäohjelmaan kuulumattomia lajeja: järvilohia (2 kpl) ja harjuksia (54 kpl) näytteeksi vuonna 2. Kalanäytteet mitattiin, punnittiin ja määritettiin sukupuoli ja sukukypsyys. Siivilähammaslukumäärä laskettiin siioilta, reeskoilta ja pienestä määrästä muikkujakin. Kaikista näytteeksi kerättävistä petokalalajeista alettiin vuonna 2 systemaattisesti ottaa myös mahanäyte. Koulutetut näytekalastajat ottivat saaliskaloistaan sekä pään kiduksineen että sisälmykset talteen ikänäytteen lisäksi. Suomunäytteet ja tai otoliitit otettiin ikämäärityksiä varten. Hauista otettiin sekä suomut, chleithrum-luut (hartian lukkoluu) että metapterygoideum-luut (nielukaaren luu). Mahojen sisällön analysointi tehtiin laboratoriossa. Uutena käsittelyrutiiniin otettiin myös sukurauhasten painon punnitus. Pienestä osasta siikoja (n=5) otettiin otoliitteja ja operculum-luita suomumääritysten kontrolloimiseksi uusien iänmäärityssuositusten mukaisesti (Raitaniemi 1997, Raitaniemi ym. 2). Osasta taimenia (n=5) otettiin suomun lisäksi otoliitit. 8.2 Sivuvesistöistä kerätyt kalanäytteet ja näytteiden käsittely Inarijärven sivuvesistä kerättiin vuonna 2 siikanäytteitä Paadarjärvestä 167 kpl ja Ivalojoesta 29 kpl. Taimennäytteitä kerättiin Paadarjärvestä 58, Ivalojoesta 32 sekä Juutuanjoesta 21 (Liite 7). Ivalojoen pohjasiian emokalapyynnistä (lokakuussa) ja taimenen emokalapyynnistä (heinäkuussa) rysällä kerätyt kalanäytteet ikä määritettiin ja analysoitiin. Ne on raportoitu viljelyn ja istutusten toimintakertomuksessa vuodelta 2 (Heinimaa 21). Sivuvesistöjen näytteiden muut ikämääritykset olivat vielä kesken 3.4.2. 3