RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI RAY PALKITSI PARHAAT 10 LUONTO LIEVITTÄÄ STRESSIÄ 20 2 Onnea! 2013» Yhteispeliä 75 vuotta s. 14
Hyvän tekijä teksti matti välimäki kuva mari männistö "Tuli ikävä oppilaita" Olen Anja Marjanen, 74 vuotta, Turusta. Teen Daisy Eläkeläisissä vapaa ehtoistyötä maahanmuuttajavanhuksille. Vedän ryhmää, jossa on inkeriläisiä ja venäläisiä vanhuksia sekä yksi kurdi. 1 K U K A O LET? 2 Minulla on kunnon itsekkäät motiivit en usko pyyteettömyyteen. Saan tästä vähintään yhtä paljon, mitä itse annan. Olen saanut ystäviä, iloa, elämään mielekkyyttä, läheisyyttäkin. Omat lapseni ja lapsen lapseni ovat ihania, mutta he asuvat hävyttömästi ympäri maata. Koen, että tämä hidastaa omaa vanhenemistakin. Entisenä psykan opettajana minua kiinnostaa ihmisten kohtaaminen ja ihmismieli. Kun jäin eläkkeelle, minun tuli ikävä oppilaita. Minulla on nyt taas oppilaita, mutta vähän vanhempia. 3 M I K Ä T YÖS SÄ O N H A A STAVA A? 4 M I K Ä O N A RVO K K A I NTA TU K E A, J OTA JÄ RJ E STÖ S I N U LLE TA RJ OA A? Koko ryhmälle on ollut hienointa, kun olemme päässeet Daisy-järjestön mukana esimerkiksi teatteriin ja pienille retkille. Itselleni on ollut paljon apua myös kerhonohjaajakurssista. Sain paljon hyviä käytännön vinkkejä vaikkapa sen, että tiskivuorot kannattaa jakaa. M I K Ä S I N UA K A N N U STA A VA PA A E HTO I ST YÖ H Ö N? Haastavinta on ryhmäytyminen. Vaatii aina aluksi opettelua ja avointa mieltä ennen kuin erilaisista maista ja kulttuureista tulevat ihmiset löytävät toisensa. 5 Asioilla, jotka saattavat tuntua äkkiseltään pieneltä, voi olla hyvin suuri merkitys. Vaikkapa lankapussilla. Siitä olisi paljon iloa, kun teemme käsitöitä. M I LL A I N E N TU K I Y LL ÄT TÄ I S I S I N UT POS ITI I V I S E STI? TÄMÄ HIDASTAA OMAA VANHENEMISTA. 2 2/2013
2/2013 7 8 10 12 14 20 22 24 26 Yhdessä-näyttely itkettää ja naurattaa Kelan Tiina Huusko: kuntoutus kuntoon! Vaikuttavaa työtä FASD-lasten hyväksi TÄSSÄ NUMEROSSA Tarkkana talouskumppanin valinnassa 75 vuotta yhteisiä onnistumisia Uusia kokemuksia metsästä Monikkoperheiden pikkukokit Vertaistukea Kulttuuripajasta Tietoa terveystutkimuksesta VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 19 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 RAY tukee Metsähallitus tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia järjestöille s. 20. tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan lehti. Turuntie 42, 02650 Espoo. tukipotti@ray.fi päätoimittaja Liisa Kairesalo, 040 820 1829, liisa.kairesalo@ray.fi toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola taitto Markku Jokinen kannen kuva RAY:n arkisto paino Kopijyvä Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa. Painos 5 300 issn 1796-9921 Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. Hyvän ketju 75-JUHLAVUONNA olemme halunneet tuoda esiin ray:n arvoketjun ja sen toimijat. Kaikki alkaa pelaajasta, joka syöttää panoksensa johonkin ray:n peliin. Tärkeä linkki pelaajan ja ray:n välissä ovat yhteiskumppanimme: tuhannet kaupat, kioskit, liikenneasemat ja ravintolat, joihin ray:n pelit on sijoitettu. ray:ssä lähinnä pelaajaa ovat pelinhoitajat, ketjun loppupäässä taas avustusosasto. Siihen väliin sijoittuvat pelien suunnittelijat, tieto- ja rahaliikennejärjestelmien asiantuntijat, jakelu, hallinto ja monet muut isolle yritykselle välttämättömät toiminnot. Pelaajan raha jatkaa matkaansa järjestöille, joiden työntekijät ja vapaaehtoiset ovat seuraava lenkki ketjussamme. Lopullinen hyötyjä on avun tai tuen tarpeessa oleva ihminen. Meidän kaikkien arvoketjuun kuuluvien on hyvä muistaa, että tärkeimmät tekijät ovat ketjun päissä: pelaaja, joka rahoittaa koko homman ja ihminen, jonka vuoksi tätä ketjua ylläpidetään. Juhlavuonna yritämme tuoda ray:n esiin uusilla tavoilla. Yksi yhteinen nimittäjä näille esillepanoille on hyvinvoinnin ja taiteen yhdistäminen. Keräämme tarinoita, joista Dome Karukoski ohjaa lyhytfilmin, joka kertoo omalta osaltaan ray:n tarinaa. Tuotamme nuorten suomalaisten valokuvaajien näyttelyn, jonka teemana ja nimenä on Yhdessä. ray on myös mukana hienossa projektissa, jossa Kerimäen kirkkoon kootaan noin 40 vaivaisukkoa ympäri Suomea. Uudistumiseen liittyy myös juhlavuonna käynnistynyt haku Paikka auki nuoret työelämään -avustusohjelmaan. Paitsi että se tarjoaa nuorille mahdollisuuden työpaikkaan, se tarjoaa myös järjestöille ja ray:lle mahdol lisuuden kuunnella nuoria. Sitä tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Juhlavuoden tapahtumista tarkemmin toisaalla tässä lehdessä ja ray:n verkkosivuilla www.ray.fi. MATTI HOKKANEN Viestintäjohtaja PÄÄKIRJOITUS 3
koonnut liisa kairesalo Laki raha-automaattiavustuksista muuttuu hyväksyi huhti kuun lopulla rahaautomaattiavustuksista annetun lain muutoksen. Lakiuudistus yksinkertaistaa ray-avustusten haku menettelyä ja tehostaa avustusten käytön valvontaa. Muuttuneita säännöksiä sovelletaan pääsääntöisesti vuodesta 2014 alkaen myönnettäviin raha-automaattiavustuksiin. Uuden lain myötä avustusten jako päätös tehdään valtio neuvoston sijaan sosiaalija terveysministeriössä. Jakoehdotus valmistellaan jatkossakin ray:ssa. Lisäksi ray:n toimivaltaan siirtyvät myönnettyjen avustusten avustuspäätöksien vähäiset ja teknisluonteiset muutokset sekä avustuksen siirtoa koskevat päätökset, jotka nykyisin ovat olleet sosiaali- ja terveysministeriön tehtävinä. Lakimuutoksen keskeiset uudet säännökset löytyvät ray:n verkkosivuilta. RAY:N JÄRJESTÄMÄ KETJU PELAAJASTA AVUNSAAJAAN ON JO 75-VUOTIAS. TÄMÄ YHTEISPELI KOSKETTAA MILJOONIA SUOMALAISIA. TÄNÄ VUONNA RAY TUKEE [JÄRJESTÖ XXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXX] TÄRKEÄÄ TOIMINTAA XXX XXX EUROLLA. Tilaa lehteesi kampanjailmoitus» KAMPANJAT.RAY.FI/YHTEISPELI saavien järjestöjen käytettävissä on uusi kampanja ilmoitus: Jokaisella on paikkansa yhteispelissä. Ilmoituksen julkaisemalla voitte kertoa jäsenillenne ja sidosryhmillenne, paljonko saatte tänä vuonna avustusta toimintaanray-av u stu sta Vaivaisukot ja yksi akka kutsuvat Kerimäelle! OT Tervetuloa Vaivaisukot Kerimäellä -näyttelyn avajaisiin! Kerimäen kirkossa lauantaina 25.5.2013 klo 15.00 IVAI SU Pelastakaa vaivaisukot ry järjestää yhteistyössä Kerimäen kappeli seurakunnan kesällä Avajaisten taiteellisesta ohjelmasta vastaavatkanssa Vesa-Matti Loiri säestäjänään Peter Lerche, Kerimäen kirkkokuoro johtajanaan kanttori Sinikka Litmanen ja Savonlinna-kvartetti. Jatkoilla Hotelli Herttuassa esiintyy näyttelijä Ulla Tapaninen. (25.5. 31.8.) Kerimäen kirkossa Lämmittämättömään puukirkkoon on syytä pukeutua kevään etenemisen mukaan. on koottu nelisentilaanäyttelyn, riittää 5000 hengelle, joten johon kutsukaa ystäviäkin mukaan. Tapahtumia on luvassa pitkin kesää vaivaisukkoa mm. kymmentä ja yksi 7.6. moninäkökulmainen seminaari Vaivaisukkojen paluu 27.7. konsertti (Henri Sigfridsson & Sami Luttinen) 24.8. ohjelmallinen elokuvailta (Toivo Suomea. Särkän Vaivaisukon morsian vuodelta 1944) akka ympäri 2/2013 Haapaveden ukko, kuvaaja: Aki Paavola. Näyttelyn avaa toinen sen suojelijoista, arkkiatri Risto Pelkonen. Kerimäen kappeliseurakunnan puolesta vieraat toivottaa tervetulleeksi rovasti Toivo Loikkanen ja Pelastakaa vaivaisukot ry:n puolesta professori Seppo Seitsalo. Näyttelyn esittelee sen kuraattori, taidekriitikko Otso Kantokorpi. Vaivaisukot Kerimäellä ne. Vuoden 2013 kampanjailmoitus seuraa teemaltaan ray:n 75-v juhla vuoden ilmoitusten teemaa: 75 vuotta suomalaista yhteispeliä. ray vastaa ilmoituksen suunnittelu- ja valmistuskuluista, mutta ei maksa erillistä korvausta ilmoitustilasta. Ohjeet ilmoituksen käyttöön saamisesta löytyvät verkkosivuiltamme. www.ray.fi/fi/jarjestot/aineistopankki/raytukee/ilmoitus Kerimäen kirkkoon kokoontuu kesäksi nelisenkymmentä vaivaisukkoa ja yksi akka ympäri Suomea. Lisäksi esillä on taidemaalari Antti Ojalan vaivaisukkomuotokuvia ja tuoretta materiaalia valokuvaaja Aki Paavolan vaivaisukkokartoituksesta. Kerimäen kirkko 25.5. - 31.8.2013 4 JOKAISELLA ON PAIKKANSA YHTEISPELISSÄ. K A V ajankohtaiset E d u s k u nta Näyttelyn lisäksi Kerimäellä järjestetään Vaivaisukkojen paluu -seminaari Kerimäen seurakuntakodissa pe 7.6. klo 12 19. Seminaarissa ukkoperinnettä kartoitetaan kirkko-, talous-, taide- kuin sosiaalihistoriankin näkökulmasta. Lisätietoja: www.vaivaisukot.fi. Galleria Orton ja Kerimäen kappeliseurakunta Lisätietoja näyttelystä ja kesän tapahtumista: www.vaivaisukot.fi
Verkossa Puheet on puhuttu, työtä kiitos! Testing, testing Paikka auki -avustusohjelma avaa nuorille tuhat uutta työpaikkaa sosiaalija terveysalan järjestöihin seuraavan neljän vuoden aikana. Avustusohjelman asiantuntijaraati, nuorten Johtoryhmä, toimitti ohjelman julkistuksen yhteydessä Suomen politiikan ja liikeelämän päättäjille haasteen, joka peräänkuulutti myös heiltä konkreettisia tekoja nuorten työllisyyden edistämiseksi. Haluaisitko auttaa perheitä, tukea vanhempia tai olla kaverina lapselle? Testaa vahvuutesi vapaa ehtoisena ja löydä mielekästä toimintaa lapsiperheiden hyväksi. R AY: N U U S I Nuorten Johtoryhmän haasteen ottivat vastaan muun muassa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, Elinkeinoelämän Keskusliiton Jyri Häkämies ja SAK:n Lauri Lyly. Päättäjien kommentit näen ray:n Youtube-kanavalta Pidetään huolta. Paikka auki -avustusohjelmaan haettiin ensimmäistä kertaa toukokuussa. ray valmistelee ehdotuksen avustusohjelmaan valittavista hankkeista sosiaali- ja terveysministeriölle joulukuussa. WWW.EMMAELIAS.FI/VAPPUVAPAAEHTOINEN Asunnottomuusmessut ovat antiteesi H Y V I N K Ä Ä N TA ITE I LIJA S E U R A järjestää yhteistyössä Hyvinkään taidemuseon kanssa 14.6. 1.9. Asunnottomuusmessut. Näyttelyn kuraattorit Jani Leinonen ja Riiko Sakkinen kutsuvat Hyvinkäälle asunnottomuuden kanssa toimivia kansalaisjärjestöjä, yhteiskunnallisia instituutioita ja muita tahoja. Kontekstina toimii taide, joka parhaimmillaan on erilaisten lähestymistapojen ja näkökulmien kohtaamispaikka. Asunnottomuusmessut ovat antiteesi samaan aikaan Hyvinkäällä järjestettäville Asuntomessuille, jotka keskittyvät rakentamisen tekniik- kaan, ympäristökysymyksiin ja sisustuksen tyylikkyyteen problematisoimatta asumisen yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Asunnottomuusmessut ovat foorumi keskustelulle siitä, mitä on asunnottomuus ja kuinka se määritellään. Asunnottomuusmessut esittäytyvät Hyvinkään taidemuseossa, Taiteilijaseuran Promenadigalleriassa sekä kaupunkitilassa. Asunnottomuusmessuilla on aiheeseen liittyviä dokumenttielokuvia, sosiaalinen sarja kuvatyöpaja asunnottomille sekä asunnottomien jalkapallon SM-kisa 15.6. Riemukasta leirikesää Kesäleiri-sivustolta löydät RAY:n tukemat lasten kesäleirit. Leirejä voi hakea erilaisin hakukriteerein tai suoraan kätevästi kartalta leirikeskuksittain. WWW.KESALEIRI.FI 5
Peliuutiset 5 000 euron Onnenpotti R AY ETUA S I A K K A I LLE on tarjolla entistä suurempi päävoitto raha-automaateilla. Huhtikuusta lähtien kaikki ne, jotka pelaavat raha-automaatteja maksukortilla, saattavat voittaa 10 tai 1 000 euron Onnenpotin. RAY Etuasiakkailla on sen lisäksi mahdollisuus myös 5 000 euron suurvoittoon. Onnenpotti on lisävoitto, joka saattaa osua kohdalle millä tahansa pelikierroksella, ja sen voi voittaa Etuasiakkuus-merkinnällä varustetusta maksuautomaatista. Ensimmäinen 5 000 euron potti osui Järvenpäähän, jossa peli salin miesasiakas pelasi Unelmaloma-peliä. Pelisaleista tulee Pelaamoja Potti- ja Täyspottipelisalit tullaan uudistamaan kolmen vuoden kuluessa. Samalla ketjun salit nimetään Pelaamoiksi. Uusi nimi löydettiin pelisaleissa ja netissä järjestetyn nimi kilpailun kautta. Ehdotuksia tuli yli 950. Parhaat ehdotukset asetettiin Facebookiin äänestettäväksi, ja Pelaamo voitti. Pelaamo-nimi valittiin, koska se kuvaa aktiivista pelaamista ja viittaa kokemukseen ja palveluun. Tämä on suunta, johon uutta pelisalikonseptia halutaan viedä, kertoo konsepti päällikkö Katja Seppänen. KAIKKI 6 2/2013 Kansallispokeri Sökö meni nettiin suomalainen kortti peli sökö on tullut pelattavaksi käteispelinä RAY:n nettipokeriin. Peli tuo voimakkaan tuulahduksen kansallista historiaa, sillä legendaarista sököä on läpi vuosi kymmenten lätkitty niin jatkosodan korsuissa, työpaikkojen ruokatauoilla kuin eduskunnan sökökerhossa. Sökö syntyi tarinan mukaan jo 1900-luvun alkupuolella, kun Suomesta lähti työläisiä Amerik kaan ja Kanadaan leveämmän leivän toivossa. Palatessaan he toivat ison meren takaa Suomeen avopokerista kehitellyn muunnoksen eli sökön. Kyseessä on omalaatuinen suomalainen pokerin muoto, joka sisältää muun muassa neljän kortin värin ja neljän kortin suoran mahdollisuudet. Viimeistään sota-aikoina sökön suosio oli Suomessa levinnyt, ja korttia läiskittiin rintamalla korsuissa. Pentti Haanpään vuonna 1945 julkaistussa romaanissa Yhdeksän miehen saappaat esiintyy hahmo nimeltä Jaara, joka pakenee sotaa sökökortti peliin. Lukuisissa rintamalla otetuissa kuvissa suomalaissotilaat pelaavat korttia sodan hiljaisina hetkinä. Sotien jälkeen alkaneilla Lemmen joen kultaryntäyksillä on KLASSINEN perimätietojen mukaan pelattu kovia sököses sioita. Myöhäisemmillä vuosikymmenillä sökö on käynyt kansalle tutuksi niin työpaikkojen ruokatauoilla, Rovaniemen markkinoilla kuin kaupunkien toreilla. Sökö levisi yllättäviinkin paikkoihin. Niin sanottuihin metsä peleihin ukot kokoontuivat aikoinaan vuorokausiksi pelaamaan sököä kannonnokkien äärelle. Junissa puolestaan saattoi kohdata ammattipelureita, joiden kertomukset junamatkoilla voitetuista autoista tai maatiloista ovat pala suomalaista pelihistoriaa. Laittomissa peliluolissa sökö oli ykköspelimuoto. Peliluolia pitivät yllä esimerkiksi laittoman viinan salakuljettajat, ja niiden kukoistus loppui, kun vuonna 1991 Suomessa alkoi laillinen kasinotoiminta. Eduskunnassakin on tiettävästi oma sökökerho. Sökö onkin peli, jota suomalaiset ovat yhteiskunta luokasta riippumatta lyöneet kautta vuosikymmenten. Sököä voidaan pitää Suomen kansallispokerina. Pelin erityispiirteiden takia monet sökö pelurit näkevät, että taidolla on pelissä suurempi rooli kuin myöhemmin muotiin tulleessa Texas Hold emissa, sanoo RAY:n peli asiantuntija Matti Honkamäki. SÖKÖÄ PÄÄSEE PELAAMAAN OSOITTEESSA WWW.RAY.FI/POKERI
Tärkeiden ihmisten valokuvanäyttely Maija Tammen kuvat syöpää sairastavasta Paavosta ja hänen tukihenkilöstään Pertistä kertoo elämän sattumanvaraisuudesta, ystävyydestä ja ihmisyydestä. 75-vuotias RAY tuntee onnen salaisuuden. Kerromme sen kaikelle kansalle Yhdessä. Kuka on sinulle tärkeä -taidevalokuvanäyttelyssä. Näyttely esittelee kahdeksan lahjakasta valokuvaajaa. teksti ulla pulkka kuva maija tammi HALUSIMME TUODA uuden näkökulman tuttuihin teemoihin. Kerromme avunsaajien tarinoita valokuvaajien teosten kautta, perustelevat ray:n markkinoinnin yhteyspäällikkö Johanna Tonttila ja viestintäpäällikkö Liisa Kairesalo ideaa näyttelystä. Toimintaketjua on tärkeää avata, jotta ihmiset huomaisivat, kuinka paljon ray vaikuttaa suomalaisten hyvinvointiin. Viewmastersin Heli Mäenpää kuratoi näyttelyn. On ollut upeata seurata kuvaajien ja kuvattavien välille muodostuvaa tunne sidettä. Näyttelyn kuvat itkettävät ja naurattavat, Mäenpää lupaa. Nuoret ja lahjakkaat Valokuvaajat saivat valita itse tarinan, jonka kuvillaan kertovat. Juuso Noronkoski valitsi kuvauskohteekseen kehitysvammaiset. Miikka Pirinen kuvasi henkilöitä, joilla on harvinainen sairaus. Ville Varumo otti aiheekseen Icehearts-jääkiekkojoukkueen. Eeva Rinteen kuvauskohde löytyi Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksestä. Maija Tammi kuvasi syöpäsairasta Paavoa ja hänen tukihenkilöään Perttiä. Annick Ligtermoet teki teoksen maahanmuuttajista. Aapo Huhdan kuvauskohteeksi pääsivät vanhukset ja Alisa Javits kuvasi sairaalaklovneja ja lapsia. Huomasin, että klovnien luoma taika ei tapahdu itsestään, vaan siihen tarvitaan toinen osapuoli. Tässä tapauksessa lapsi. Laajemmin katsottuna, kun joku tarjoaa apuaan, ei ole itsestäänselvyys, että sitä haluaa, osaa tai uskaltaa ottaa vastaan, Alisa Javits pohtii. Sairaalakuvissa esiintyvä Runo on 3,5-vuotias, ja hän on saanut isältään lahjaksi munuaisen. Runo syntyi terveenä, mutta sairastui pian vakavasti EHEC-bakteerin vuoksi, kertoo Runon isä Topi Konttas. Viime hetkellä hoito onneksi tepsi. Pitkiin sairaalajaksoihin on mahtunut mukaan myös iloa, kuten sairaalaklovnien vierailut. 20 vuotta lastenteatteria tehnyt Dan Söderholm näkee sairaalaklovneriassa työnsä arvon. Klovni pystyy rikkomaan tunnelman, jossa lapsi on hoidettava kohde. Lapsi saa tilaisuuden olla lapsi, ja perhe sekä hoitohenkilökunta näkevät lapsen sairauden takana, Söderholm sanoo. NÄYTTELY ON ESILLÄ HELSINGIN RAUTATIEASEMAN POSTIHALLISSA 6. 23.6. JA 5.6. ALKAEN OSOITTEESSA WWW.RAY.FI/YHDESSA VUODEN LOPPUUN ASTI. LÄHETÄ SIVUSTOLTA NÄYTTELYKUTSUT HEILLE, JOTKA OVAT SINULLE TÄRKEITÄ. 7
OLISIKO OSA JÄRJESTÖISTÄ VÄHÄN KESYYNTYNYT? Tiina Huuskon mukaan sekä laitos- että avokuntoutusta tarvitaan. 8 1/2013
Eivät ne ihmiset nyt tänään kuole Vaikuttaja Kansaneläkelaitoksen kuntoutuspäällikön Tiina Huuskon näkemys julkisen terveydenhuollon kuntoutuspalveluista ei jätä tulkinnan varaa. teksti pekka vänttinen kuva maria miklas VIELÄ 80-LUVULLA oli suuri into kehittää kuntoutusta, sittemmin on menty alaspäin. On ajateltu, että voidaan säästää, kun eivät ne ihmiset nyt tänään kuole. Näkisinkin, että täysin kunnan rahoittama terveydenhuolto ei ole kuntoutukselle hyväksi. Laki puhuu suunnitelmien teosta ja informaatiosta, mutta subjektiivista oikeutta kuntoutukseen ei pykälissä ole. Huuskon kotipesässä, KELAssa kuntoutus on kuulunut palettiin laitoksen perustamisesta 1930-luvulta asti. Lailla siitä säädettiin tosin vasta 90-luvun alussa, minkä jälkeen sektori lähti nopeaan kasvuun. Nyt Huusko hallinnoi noin 300 miljoonan budjettia, josta noin 50 miljoonaa on kuntoutusrahaa. Kun suomalaisen kuntoutuksen volyymeja kymmenisen vuotta sitten kartoitettiin, vastasi KELA noin 20 prosentista. Viime vuonna Huuskon asiakasmäärä oli reilut 91 000 henkeä. Kokonaisuus koostuu alalajeineen ammatillisesta kuntoutuksesta, vaikeavammaisten kuntoutuksesta, psykoterapiasta sekä harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta. Jotain ajasta kertoo se, että kolmasosalla kuntoutettavista tarve liittyy mielenterveyteen. Tarjonta on sinänsä kattava, mutta haasteena on Huuskon mukaan maantieteellisen tasapuolisuuden varmistaminen. Idässä sairastetaan edelleen enemmän kuin lännessä. Joillain alueilla työttömyys on pahempi kuin toisilla. Haja-asutusalueilla on vaikeampaa päästä kuntoutuksen piiriin kuin taajamissa, eikä koulutuskaan aina kohtaa tarvetta. Kuntoutuksen koulutus on ohutta ja lääkäreilläkin sitä on aika vähän. Kuntoutus on muutenkin moniammatillista, mukana olisi oltava niin lääkäri, sosiaalityöntekijä kuin terapeutti. Ja kun koulutus ja tutkimus on hajautettu, ei synny luontevaa tiimiosaamista. Samalla se tärkein, asiakkaan näkökulma, tuppaa unohtumaan. Huuskon kokemuksen perusteella kuntoutuksen järjestämisessä sekä tuloksissa etuja tuo suuruuden ekonomia. Onnistumisella ja keskittämisellä näyttää olevan yhteys. Ammattitaito ei kehity vähillä asiakkailla. Tarvitaan myös tarpeeksi suuri väestöpohja, jotta on varaa tarpeeksi suuren tiimin palkkaamiseen. Tutkimusten perusteella se tarkoittaisi noin neljännesmiljoonan ihmisen keskittymää ja pariakymmentä SoTe-aluetta. Jämäkkyyttä, järjestöt! Niukkuuden aikana laitos- ja avokuntoutus asetetaan helposti vastakkain. Huuskon mukaan rinnastukset ja vastakkainasettelut ovat turhia. Molempia tarvitaan, ja lomittain. Hyvässä kuntoutusketjussa pitää käyttää molempia. Laitos- ja avovaihtoehdot riippuvat tarpeesta, hyvä palvelu on usein sekamuoto. Avokuntoutus ei myöskään ole välttämättä oleellisesti halvempaa. Olenkin esittänyt osakuntoutusrahan luomista, sellaista ei vielä ole. KELAn roolin suhteessa valtioon, rahoittajaan, kuntoutuspäällikkö määrittelee rengin ja isännän väliseksi. Mutta mihin lohkoon palapelissä solahtavat kuntoutuspalveluja tarjoavat järjestöt? Meillä on järjestöjen kanssa hyvä yhteistyö, ne ovat palveluntuottajia. Kuvio on joskus haasteellinen, sillä meidän on noudatettava kuntoutuslain ohella kilpailutuksen määrittelevää hankintalakia. Kriteerit ovat tiukat ja täytyy sanoa, että hankinta laki on paikoin painavampi kuin asiak kaan etu, toteaa Huusko, joka on vuosia toiminut muun muassa muistisairauksista, aivohalvauksista ja osteoporoosista sairastavien asioita ajavissa yhdistyksissä. Nykypestissä luvallista on jäsenyys tieteellisissä järjestöissä. Vanhalla lukkarinrakkaudella Huusko näkee järjestöillä olevan jatkossakin tärkeän aseman kuntoutuksen kokonaisuudessa. Varsinkin, kun valtiolta ei näytä heruvan esimerkiksi sitä pariakaan miljoonaa millä ammatillinen kuntoutus saatettaisiin kuntoon. Mutta laakereilla ei saa levätä. Viestini järjestöille on, että tehkää enemmän yhteistyötä sekä kuntien suuntaan että keskenänne. Järjestökenttä on pirstoutunut ja yhteen puhaltamisella vaikuttavuus lisääntyisi. Ja jos vähän pahasti sanon, niin olisiko osa järjestöistä hieman kesyyntynyt RAY:n rahoituksen seurauksena. Onko tultu liian riippuvaisiksi rahoituksesta, pohtii Huusko. Ja penää jos ei nyt nyrkkiä pöytään niin ainakin pientä ryhtiliikettä. Aikaansaavimmat ja tiukimmat järjestöt näyttävät olevan niitä, jotka itse keräävät varoja ja joilla on esimerkiksi omaa koulutusta. Tuntuu kuin joidenkin tavoite olisi vain koota lyhyitä Rahiksen rahoittamia hankkeita. Ei riitä, että ollaan ajatusten alkuunpanijoina. Toiminnan pitää olla pitkäjänteistä ja asioiden ajamisessa yhteiskunnan suuntaan pitää olla jämäkkyyttä. 9
Vaikuttavaa! Jotta apua voidaan antaa, pitää tuntea kohderyhmä. Kehitysvammaliiton FASD-hanke sai aikaan pysyviä tuloksia. teksti tuija holttinen kuva matti immonen Suomessa syntyy arvioiden mukaan vuosittain yli 600 lasta, joilla on jonkinasteinen alkoholivaurio. Kyse on vain arviosta, sillä FASD-lapsista diagnosoidaan vain murto-osa. ray palkitsi Kehitysvammaliiton toiminnasta sikiöaikaisen alkoholille altistuneiden FASD-nuorten ja lasten auttamiseksi uudella Vaikuttavaa!- palkinnolla. Tunnustuksen perusteluina olivat kohderyhmien tavoittaminen ja merkittävä hyötyminen toiminnasta sekä tavoiteltujen ja pysyvien tulosten saavuttaminen. ray:n seurantapäällikkö Janne Jalava kehuu myös mainiosti toteutettua loppuraporttia. Kehitysvammaliiton projektipäällikkö Heikki Seppälä kertoo, että palkittu hanke on osa jo toistakymmentä vuotta tehtyä työtä sikiöaikaisten alkoholivaurioteemojen kanssa. Tämä on yksi meidän pitkän linjan teemoista, joita halutaan pitää yllä vastedeskin. Läntisen maailman ongelma Sikiöaikana saadut alkoholivauriot ovat tällä hetkellä koko läntisessä maailmassa suurin yksittäinen uusia kehitysvammatapauksia tuottava ongelma, Seppälä kertoo. Alkoholivaurioita on monenlaisia. Haasteena onkin vaurioiden tunnistettavuus, ja juuri siihen tässä hankkeessa pyrittiin löytämään apukeinoja. Suurin osa vaurioista on sellaisia, jotka eivät ensi silmäyksellä näy ulospäin. Esimerkiksi keskushermostovauriot, erilaiset sydän- ja munuaisviat, skolioosi sekä näön ja kuulon ongelmat ovat tavallisia FASD-lapsilla ja nuorilla. Yleisiä ovat myös käytöshäiriöt ja oman kontrollin pitämisen vaikeudet. Tämä on paljon moni-ilmeisempi ja laajempi kokonaisuus kuin mitä luullaankaan. Ja lisäksi kyseessä on elinikäinen ongelma. Heikki Seppälän mukaan alkoholi vaurio-ongelmaisia lapsia ei tunnisteta terveydenhuoltojärjestelmässä osittain moraalisista syistä. Odottavan äidin alkoholin käyttöä ei ehkä uskalleta ottaa esiin, kysymykset koetaan liian tungettelevina. Tulee syyllistämisen pelko. Saako äidin itsemääräämistä rajoittaa ja kenen tehtävä se on? Välillä tuntuu, että ristiriidat ratkaistaan sillä, ettei puhuta alkoholista ollenkaan. Yksi osa projektia olikin tutkija Susan Erikssonin tekemä haastattelututkimus, jossa kartoitettiin sekä 10 2/2013
RAY palkitsi parhaita hankkeita VERKOSTOT JA VERTAISRYHMÄT OSOITTAUTUIVAT YLIVOIMAISESTI PARHAIKSI TOIMINTAMALLEIKSI. terveydenhuollon, sosiaalihuollon että sijaisvanhempien tietoa ja kokemuksia oireiden tunnistamisessa ja suhtautumisessa alkoholivaurioita kohtaan. Vertaistuen ällistyttävä voima Tiedon hankinnan ja jakamisen ohella hankkeessa haluttiin löytää keinoja, joilla jo diagnosoituja FASD-lapsia ja -nuoria voidaan auttaa selviämään elämässä. Aktiivisesti toimivat verkostot ja vertaisryhmät osoittautuivat ylivoimaisesti parhaiksi toimintamalleiksi. Nuoret pääsivät tutustumaan omiin ja muiden tarinoihin sekä vahvistamaan identiteettiään turvallisessa ympäristössä hyvien ohjaajien tukemana. Vielä kaksi vuotta vertaisryhmien päättymisestä ilmeni, että nuoret raportoivat vahvistuneensa edelleen. Moni pystyi tekemään konkreettisia elämänmuutoksia, hankkimaan koulutusta ja taisipa siellä syntyä yksi parisuhdekin, Seppälä kertoo. Sijaisvanhempien ja nuorten kanssa työstettiin kuntoutus- ja avustusmenetelmiä, ja tarinoista ja kokemuksista koottiin myös lyhytfilmi. Lisäksi heistä koulutettiin kokemuskouluttajia kiertämään oppilaitoksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Ainahan mekin olemme tietoa välittäneet, mutta olennaista on saada aito tunne mukaan. Sanoma jää mieleen, kun sillä kosketetaan kuulijaa. Näiden meidän hirmuvahvojen kokemusasiantuntijoiden kanssa viestiä viedään nyt vahvasti eteenpäin, Heikki Seppälä toteaa. Vaikuttavaa-palkinnon vastaanottivat Kehitysvamma liiton FASD-tiimi Susanna Hintsala (vas.), Sari Somer, Suvi Vaarla, Heikki Seppälä, Susan Eriksson ja Anna Asikainen. ray jakoi huhtikuussa ensimmäistä kertaa tunnustuspalkintoja vaikuttavasta työstä avustamilleen järjestöille. Kehitysvammaliiton lisäksi palkittiin Pesäpuu ry ja Exit pois prostituutiosta ry. Palkittuja hankkeita kiitettiin hyvästä kohderyhmän tavoittamisesta sekä tavoiteltujen ja pysyvien tulosten saavuttamisesta. Mikä FASD? FASD eli fetal alcohol spectrum disorders on kattotermi, joka kuvaa sikiövaurioiden laajaa kirjoa. Alkoholialtistuksen seurauksia ei vielä tunneta tarpeeksi, eikä lasten auttamiseksi ole riittäviä toimintamalleja. PROJEKTIN TAVOITTEENA oli tuottaa tietoa FASD-ilmiöstä sekä kehittää FASD-lasten ja -nuorten tukimuotoja ja palveluita. PROJEKTISSA tuotettiin tietoa FASDista, tutkittiin palvelujärjestelmän mahdollisuuksia vastata FASD-lasten ja -nuorten tarpeisiin, levitettiin tietoa auttamiseen sopivista toimintamalleista sekä järjestettiin koulutusta alan työntekijöille ja perhehoitajille. Aiheesta tuotettiin myös asiantuntija-artikkeleista koostuva oppikirja, tutkimusraportti, lyhytelokuva sekä laaja verkkosivusto. PAIKALLISESSA kehittämistyössä oli mukana useita yhteistyökuntia. Projekti toteutettiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton ja Perhe hoitoliiton kanssa. ray rahoitti projektia vuosina 2008 2011. 11
TARTU TIETOON 12 Elokuussa 2012 ADHD-liitossa oltiin tilanteessa, jossa sen käyttämä tilitoimisto oli kuoleman- ja sairaustapauksen takia lakannut toimimasta ja kahden kuukauden kirjanpito oli tekemättä. Liitto lähti kiireellä etsimään uutta tilitoimistoa hyvin yleisluontoisella tarjouspyynnöllä. Tavoitteena oli löytää aiempaa suurempi palveluntuottaja, jolla olisi kokemusta RAY-avusteisten järjestöjen kirjanpidosta. Miten taloushallinnon kumppani valitaan? Järjestön taloushallinnon ulkoistamisesta ei tarvitse tulla johdon painajainen. teksti pirjo kupila kuva getty images 2/2013 Tarjoukset olivat hyvin erilaisia ja vaikeaselkoisia. Siinä vaiheessa olisin todella kaivannut taloushallinnon osaamista järjestömme hallitukseen, kertoo Nina Hovén-Korpela, joka aloitti samaan aikaan liiton toiminnanjohtajana. Hovén-Korpela konsultoi paria tuttua hallintojohtajaa ja kävi perusteelliset neuvottelut heidän parhaaksi arvioimansa palveluntarjoajan kanssa ennen kuin teki ehdotuksensa järjestön hallitukselle. Vaivannäkö kannatti. Uusi tilitoimisto teki jopa puuttuvan kirjanpidon niin, että tilinpäätös saatiin hyväksyttyä ilman huomautuksia. Samalla liitto sai täysin sähköisen taloushallinnon, jossa selainpohjaista palvelua voi käyttää tunnuksilla milloin ja miltä tahansa tietokoneelta. Helsingin Allergia- ja astmayhdistys vaihtoi vuoden sisällä tilitoimistoa kaksi kertaa. Yhdistys oli lopettanut tilintarkastajan kehotuksesta yhteistyön jo vuoden 2011 lopussa saman tilitoimiston kanssa, jonka asiakas ADHD-liitto oli. Yhdistyksen hallitus oli pitkän harkinnan jälkeen valinnut tilalle yhden hengen toimiston, koska sen hinta oli edullinen ja referenssienkin piti olla kunnossa. Uusi tilitoimisto joutui kiireellä tekemään loppuun aiemmalta kesken jääneen kirjanpidon ja laatimaan tilinpäätöksen. Tilinpäätös syntyi kuitenkin sen verran kivuliaasti, että yhdistyksen hallitus päätti kaikesta kokemastaan työlääntyneenä vaihtaa tilitoimistoa vielä kerran. Toisella kerralla päädyimme suureen ja yhdistykselle kalliiseen toimistoon, kertoo toiminnanjohtaja Ritva Backlund. Vastuuta ei voi ulkoistaa Järjestön taloushallintoa ja varainhoitoa säätelevät yhdistyslaki ja säätiölaki. Lisäksi yhdistyksellä voi olla taloussääntö tai sen säännöissä voidaan mainita taloushallinnosta. Myös monilla rahoittajilla on taloushallintoon liittyviä vaatimuksia ja ohjeita. Näiden reunaehtojen pohjalta järjestö voi määritellä, millaiseksi se haluaa taloushallintonsa saada ja laatia yksilöidyn tarjouspyynnön, sanoo KHT-tilintarkastaja Ulla Nykky Ernst & Young Oy:stä. Hän kehottaa järjestöä varmistamaan, että palveluntuottaja hallitsee järjestökirjanpidon ja -raportoinnin, ja että sillä on riittävät resurssit ja dokumentoidut prosessit. Tilitoimiston prosesseja voi ar vioi da kysymällä, miten yritys on järjestänyt tietoturvan ja kuinka se varmistaa ja säilyttää aineistoja. Sisältävätkö palkkahallinnon palvelut tai asiakasvarojen hoito vaarallisia työyhdistelmiä? Sujuva yhteistyö tilitoimiston kanssa edellyttää, että asiakas on
VARMISTA, ETTÄ PALVELUN TUOTTAJALLA ON RIITTÄVÄT RESURSSIT. sopinut selkeästi työnjaosta ja tehtävistä palveluntuottajan kanssa. Sitä varten järjestön on määriteltävä, miten se asioi tilitoimiston kanssa. Kenellä järjestössä on valtuudet toimittaa ostolaskuja maksuun ja miten ne hyväksytään? Kuka hyväksyy matkalaskut ja ilmoittaa palkkatiedot sekä oikaisee virheet palkanlaskentaan? Nykky muistuttaa, että järjestö ei voi ulkoistaa vastuutaan taloushallinnosta. Vastuu järjestön kirjanpidon ja varainhoidon lainmukaisuudesta ja luotettavuudesta on viime kädessä hallituksella. Jonkun järjestössä pitää myös seurata ja valvoa tilitoimiston raportointia. Ovatko tuotot ja kulut kirjattu oikeille hankkeille ja ovatko summat järkeenkäypiä, Nykky sanoo. Reagoi nopeasti Ritva Backlund sanoo yllättyneensä, kuinka monilla isoillakaan toimistoilla ei ole kokemusta järjestökirjanpidosta. Hän arvelee yhdistyksen olleen yksinkertaisesti liian pieni asiakas osalle tilitoimistoista. Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksellä on kolme osa-aikaista työntekijää, ja sen budjetti on noin 200 000 euroa. ADHD-liiton Nina Hovén-Korpelan mielestä kriisiin ajautuneen tilitoimiston järjestöasiakkaiden olisi kannattanut yhdistää voimansa ja osaamisensa uuden tilitoimiston etsinnässä. Yhteistyö olisi säästänyt kaikkien aikaa ja saattanut laskea jopa palvelun hintaa. En saanut kuitenkaan mistään selville, mitä muita järjestöasiakkaita toimistolla oli ollut, hän sanoo. Hovén-Korpelan mielestä liiton olisi pitänyt reagoida kirjanpidon ongelmiin aikaisemmin. Ongelmat olivat olleet esillä jo edellisessä tilintarkastuksessa saman vuoden alussa. ADHD-liiton hallitus valmistelee parhaillaan sääntömuutosta, jolla muun muassa yksi hallituspaikoista varataan vastedes taloushallinnon asiantuntijalle. Huomioi taloushallinnon ulkoistamisessa Kokemus: onko tilitoimistolla kokemusta järjestökirjanpidosta ja -raportoinnista. Resurssit: onko tilitoimistolla varamiesjärjestelmää. Prosessit: miten tilitoimisto säilyttää ja varmistaa kirjanpitoaineistoa ja estää vaarallisia työyhdistelmiä. Työnjako: kuka järjestössä toimittaa aineistoa tilitoimistolle ja miten osto- ja matkalaskut sekä palkkatiedot hyväksytään. Seuranta: kuka järjestössä seuraa tilitoimiston raportointia. 13
LASTENLINNAN SÄÄTIÖ Pikkupotilaat nauttimassa auringosta Lastenlinnan pihalla. 14 2/2013
YHTEISPELIÄ 75 VUOTTA RAY:n historian aikana on tuettu lukemattomia suomalaisia erilaisissa avuntarpeissa ja vaativissa elämänvaiheissa. RAY:n ja satojen järjestöjen yhteisellä toiminnalla on aikaansaatu hyvää työtä ja näkyviä tuloksia. teksti tuija holttinen ja anna koroma-mikkola kuvat ray:n arkisto SUOMEN VALTIOVALTA hyväksyi 1920-luvulla meilläkin yleistyneet raha-automaatit kelpo peleiksi vuonna 1937, kunhan niiden varat kierrätettäisiin edelleen hyväntekeväisyyteen ja kansanterveyden edistämiseen. Peleille tuli kuitenkin saada niitä ylläpitävä organisaatio. Tehtävää hoitamaan perustivat muutamat sosiaali- ja terveysjärjestöt vuonna 1938 Rahaautomaattiyhdistyksen. Ensimmäisestä toimintavuodesta tuli varsin tuloksekas. Heti perustamisvuotenaan Raha-automaattiyhdistys jakoi tukirahoja 84 järjestölle, ja vuosina 1938 39 jaettiin avustuksina yhteensä 32,8 miljoonaa markkaa. Lapsista huolehdittiin vaikeinakin vuosina Alussa huomattava osa tukivaroista kohdennettiin lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Vaikka sota-ajat vähensivät raha-automaattien tuottoa, ray:n avustukset olivat monelle sodan aikana perustetulle vapaaehtoisjärjestölle tärkein tulonlähde. Aivan ensimmäisiä tukea saaneita kohteita oli Lastenlinnan sairaala, jonka suunnittelua avustettiin jo ray:n perustamisvuonna. Toinen näkyvä ponnistus oli Helsingin Ensikotiyhdistyksen avaama ensimmäinen ensikoti vuonna 1942. Sotavuosina lastensuojelutyön välittömät tarpeet asetettiin etusijalle ray:n avustusten myöntämisessä. Muun muassa nykyisin Pelastakaa Lapset ry:nä tunnettu Koteja Kodittomille Lapsille -yhdistys siirsi kaupunkilaislapsia maalle, etsi kadonneita lapsia ja hankki vaatteita lapsille. Lasten lomakotitoiminta käynnistyi vuonna 1949, jolloin kaupunkilaislapsilla oli mahdollisuus päästä kesäisin MERKKIPAALUJA 1938 Rahaautomaatti - yhdistys perustettiin. 1965 Uusi arpajaislaki, jossa vahvistettiin RAY:n yksinoikeus peleihin. 1969 1976 Yhdistyksen nimi lyhentyi näppäräksi RAY:ksi, koska rulettimerkkiin ei mahtunut sana Raha-automaattiyhdistys. Ajanvieteautomaatit, kuten flipperi, tulivat RAY:n hoidettaviksi. 15
RAY:n toimitilat sijaitsivat vuosina 1941 1960 Jääkärinkadulla Ullanlinnassa. Kuva työpajasta on otettu vuonna 1955. jouduttiin vastedes tilittämään vuosineljänneksittäin sosiaali- ja terveysministeriöille. 1960-luvun lopulla ray:n toimintaan tulivat myös suursuosikiksi nousseet pajatsot ja musiikkiautomaatit Huimaa kasvua sekä pelikasinoita enteilevät ruletit. Raha-automaatit säilyivät kuitenkin 1950- ja -60-luvut olivat ray:ssä vakiintoiminnan kulmakivinä. tumisen aikaa. Yhdistyksen toiminta Avustuskohteet laajenivat ja pääsi normaaleihin uomiinsa. mukaan tulivat vahvasti nuorisotyö ja Entisiä markan automaatteja vanhustenhuolto. Vuoteen -68 menuusittiin viiden markan kolikoilla nessä varoja oli osoitettu 50 uuden vanhainray:n perustajajärjestöt (vuonna 1938) kodin rakentamiseen ja lähes yhtä monen remontointiin. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto (nyk. Mannerheimin Lastensuojeluliitto) maalle. Lasten lomatoiminta jatkuu edelleen. Huomattava osa ray:n avustuksista osoitettiin 1940-luvulla myös maanpuolustusjärjestöille. toimiviksi. Niiden vaikutus tuottojen kasvuun oli merkittävä. Automaattien kokonaistuoton huomattava lisääntyminen merkitsi myös avustuksiin jaettavan ylijäämän ja avustuksensaajien lukumäärän kasvua. Vuonna 1956 avustettavia järjestöjä oli jo yli sata. R AY:n toimintaan vaikuttava uusittu raha-automaattiasetus annettiin vuoden 1967 lopussa. Siinä oleellista oli, että ray:n puhdas tuotto Suomen Kaasusuojeluliitto (nyk. Suomen Pelastusalan keskusjärjestö ry) Suomen Punainen Risti Koteja Kodittomille Lapsille ry (nyk. Pelastakaa Lapset ry) Suomen Meripelastusseura Vapaussodan Invaliidien Liitto (järjestöä ei enää ole) Virantoimituksessa loukkaantuneiden tai surmansa saaneiden poliisitoimenhaltioiden sekä heidän perheittensä avustamisyhdistys ry (järjestöä ei enää ole) Työläisäitien ja Lasten Kotiyhdistys ry (nyk. Ensi- ja turvakotien liitto ry) Uudistusten vuosikymmen 1970-luvulla sekä ray:n henkilövaihdokset että pelien lisääntyminen vilkastuttivat toimintaa. Kansalaiset käyttivät aiempaa enemmän rahaa MERKKIPAALUJA 1991 1989 RAY perusti ensimmäiset omat pelisalit. 16 2/2013 Suomen ensimmäinen pelikasino, Casino RAY, avattiin Helsingissä. 2002 Uusi arpajais laki ja laki raha-automaatti avustuksista voimaan. 2004 Casino muutti Mikonkadulle ja aloitti toimintansa Grand Casino Helsinkinä.
Yhteiskunnallinen kehitys haastaa meidät rakentamaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa yhteisöllisyys vahvistuu ja heikoimmista pidetään huolta. Ensi- ja turvakotien liitto vapaa-ajan viettoon ja rahapeleihin. ray:n pelien tuotto kasvoi 1970-luvulla merkittävästi. Avustustenjakopolitiikka muuttui. Laajentuvan yhteiskunnan harjoittaman sosiaalipolitiikan vuoksi yhdistysten oli entistä tarkemmin ryhdyttävä harkitsemaan avustustenajon kohdentamista. Lisääntyvät raha-automaattivarat kiinnostivat valtionhallintoa yhä enemmän. Avustuskohteissa tapahtui 1970- luvulla enemmän muutoksia kuin edellisellä vuosikymmenellä. Nuorisokasvatuksen osuus väheni, kun laki nuorisojärjestöjen valtionavusta tuli voimaan. Myös vanhustenhuollon osuus pieneni. Sen sijaan kansan- Pajatso vuodelta 1950. terveyden, aisti vammaisten ja invalidihuollon lohkot avustustensaajina kasvoivat. Näkyvimpiä avustuskohteita olivat erilaiset kuntoutuslaitoshankkeet. Kansanterveys kasvuun Järjestöille mieluisaa oli 1980-luvun raha-automaattiasetuksen muutos avustushakemusten aikojen osalta. Hakemusten jättämisen määräajan muuttuminen syyskuulle ja maaliskuulle tarkoitti myös avustusten maksamisen aikaistumista. Uudistus olikin lähtöisin juuri järjestöjen aloitteesta. Uudistukseen sisällytettiin myös entistä perusteellisempi rakennetarkastus, jossa pyrittiin selvittä- mään investointihankkeet ja niihin liittyvät asiat mahdollisimman tarkasti ennen avustuspäätöstä. 1980-luvulla suurin tuen kohde oli kansanterveys, jonka ohella alettiin myöntää vammaishuoltoon aiempaa enemmän varoja. Suurimmat avustuskohteet olivat Invalidiliiton vaikeavammaisten palvelutalot ja sopeutumisvalmennuskeskus sekä Haagaan kuulovammaisille rakennettu monitoimitalo. Vuoden 1986 lopussa ray:llä oli 85 jäsenjärjestöä, joissa oli yhteensä jäseniä noin 1,4 miljoonaa. Lama lisäsi laiminlyöntejä Lama koetteli Suomea 1990-luvulla. Silti kansalaisten rahapeleihin käyttämä markkamäärä kasvoi. Vuonna 1991 avattiin Suomen ensimmäinen oikea pelikasino, Casino RAY, Helsingissä Hotel Presidentissä. Lisääntyvä vapaa-aika kasvatti pelimääriä ja liikevaihtoa. ray:ssä alettiin paneutua yhä enemmän vastuullisen pelaamisen periaatteisiin ja ongelmien ehkäisemiseen sekä peliongelmaisten auttamiseen. Avustuspuolella korostui jälleen lasten hyvinvointi. Ensi- ja turva- 2007 RAY:n neliapilalogo päivitettiin nykyaikaisemmaksi kulmallaan seisovaksi nopaksi. Logossa on edelleen vanhan logon neli apilaa muistuttava kuvio. 2010 RAY avasi nettipelit. 2011 Uusi arpajaislaki astui voimaan. Samalla rahapelaamisen ikäraja nousi 15 vuodesta 18 vuoteen. 17
Työtä lastensuojelussa riittää myös tulevaisuudessa. Pelastakaa Lapset ry kotien liitto kehitti voimakkaasti lapsityötään 90-luvulla hakien väkivaltaa kokeneille lapsille uusia auttamismuotoja. ray:n tuella turvakodit ovat kehittäneet lasten auttamisesta pysyviä käytäntöjä, joita hyödyntävät myös muut ammattilaiset. Opittiin, että väkivallasta puhuminen ei vahingoita lasta. Sen sijaan lasta vahingoittaa se, ettei perheväkivaltaan puututa. Historialliset uudistukset Kasinotoiminta käynnistyi todelliseen loistoonsa vuonna 2004, jolloin Grand Casino Helsinki avasi ovensa legendaarisessa Fennian rakennuksessa, jossa rulettia oli pyöräytelty ensi kerran jo maaliskuussa 1969. ray:n yhteiskunnalle palauttama osuus pelituotoista oli ylivoimainen verrattuna muihin Euroopan maihin. Vuosituhannen vaihteessa ray:ssä oli meneillään ehkä historian suurimmat uudistukset. Pelitoiminnassa valmistauduttiin internet aikaan ja avustustoiminnassa aloitettiin mittava työ avustusstrategian uudistamiseksi. Avustuslinjausten tarkentamiseen tuli erityistä tarvetta, kun arpajaislakia uudistettiin ja sen yhteydessä hyväksyttiin uusi avustuslaki. Lakiin on kirjattu ray:n yksinoikeusjärjestelmä aikaisempien asetusten ja määräaikaisten toimilupien sijasta. Vuosille 2012 2015 luodun avustusstrategian päälinjat ovat selkeät: vahvistetaan hyvinvointia, ehkäistään ongelmia, autetaan ihmisiä. Avustusstrategian tarkoitus oli nostaa esille vahvistavan ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä ja kääntää järjestöjen huomiota siihen, kuinka hankalaa ja kallista on puuttua asioihin vasta ongelmien synnyttyä. ray halusi myös saada entistä selkeämmin toiminnan tulokset esiin. Sitä vauhdittamaan avustusosastolla aloitti uusi seurantatiimi valmistelun ja valvonnan rinnalla. Sen avulla tehdään entistä enemmän avustustoimintaa ja järjestöjen työtä näkyväksi. Tulosten kautta korostuu ray:n ja järjestöjen kumppanuuden merkitys. Kaiken kaikkiaan avustustoiminnassa on siirretty painopistettä järjestöjen yhteistyön kannustamiseen. Sitä vahvistavat myös uudenlaiset avustusohjelmat: Emma & Elias, Eloisa ikä ja Paikka auki. Vaikka ensimmäiset hankkeet käynnistyivät vasta viime vuonna on jo nyt havaittavissa, että järjestöt selkeästi hyötyvät sekä keski näisestä verkostoitumisesta että hanketuesta. Nettipelit auki ray:n avasi ensimmäiset nettipelit syksyllä 2010. Nettipelit lähtivät liikkeelle odotuksia paremmin, ja nettipelaaminen on kasvanut todella vauhdikkaasti. Ensimmäisen vuoden aikana ray.fi:hin rekisteröityi noin 130 000 asiakasta, nyt pelaajia on jo 250 000. Oma linna ja aurinkoa lapsille Lastenlinnan sairaala oli ensimmäisiä raha-automaattiavustuksilla toteutettuja rakennuskohteita. 12-kerroksisen funkisrakennuksen suunnittelu aloitettiin RAYn perustamisvuonna, ja sairaalarakennus valmistui Helsingin Taka-Töölöön vuonna 1948. Suunnittelussa huomioitiin lapset sairaalan käyttäjinä. Arkkitehtien pyrkimyksenä oli sekä välttää ikävän suorat sairaalakäytävät että sijoittaa lasten huoneet etelää ja aurinkoa kohti. Sairaalarakennus on nykyään osa HYKS:n lasten ja nuorten sairaalaa. Ainutlaatuinen äitiyspakkaus Äitiysavustusten jakaminen aloitettiin RAY:n tuella vuonna 1938. Taustalla oli huoli vähenevästä syntyvyydestä ja lapsikuolleisuusluvuista. Avustus myönnettiin raha- tai luontaisavustuksena tai osittain kummassakin muodossa. Nykypäivänä lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat raha-avustuksen sijaan äitiyspakkauksen, joka on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen 18 2/2013
Nauti auttamisesta tuttavani kysyy minulta missä olen töissä, niin vastaan heille että maailman parhaassa työpaikassa juuri minulle. Monelle tämä aiheuttaa reaktion, että mikä nyt voi olla niin hyvä työpaikka. Vastaus tähän on RAY. Seuraavaksi he syöksyvät jo väittelemään siitä, mikä on kun Black Jackissa häviää tasapelillä. Tässä kohtaa minulle tulee hymy huulille. Kysyn yleensä heiltä, että tiedättekö mitä RAY tekee? Vastaus kuuluu: Pyörittää pelejä ravintoloissa ja on kai ne automaatitkin RAY:n? Kyllä, mutta miksi me teemme sitä mitä me teemme? Keräämme rahaa sitä kipeimmin tarvitseville, jotka eivät muuten pärjäisi tai heidän elämänsä olisi turhan hankalaa ilman meidän avustuksiamme. Olen työskennellyt RAY:ssä nyt kuusi ja puoli vuotta. Aloitin rahisurani pelinhoitajana ja ylenin siitä pikku hiljaa esimieheksi. Tällä hetkellä työskentelen Pirkanmaan alueella palveluesimiehenä kolmen kollegani kanssa. Koen olevani etuoikeutettu. Työskentely on ainutlaatuista, koska tiedän kerätyn rahan menevän hyvään tarkoitukseen. Olen aina pitänyt peleistä. Edelleenkin, vaikka tiedän todennäköisyyksien olevan minua vastaan, pelaan muutaman euron sopivan hetken tullen. Voittaminen tietysti ilahduttaa, mutta suuremman ilon tunteen saa usein siitä, että voittamatta jääneet eurot hymyilyttävät jossakin muualla paljon enemmän. Yhdessä tekemällä saadaan aikaan suuriakin muutoksia ihmisten elämään. Vaikka rahan kerääminen tapahtuu RAY:n kautta, suurimman konkretian siitä saat sinä, järjestön työntekijä tai vapaaehtoinen, joka pääset auttamaan ihmisiä. Muistakaa siis, kun teette vapaaehtoistyötä tai työskentelette apua tarjoavissa organisaatioissa, nauttikaa ja hymyilkää paljon. Hävitessä kadotetut eurot saavat moninkertaisen arvon auttajien ja apua saavien kasvoilla. Nopeasti nettipelit laajentuivat mobiiliin ja pelitoimintaa kehitetään muutenkin jatkuvasti. Yksi vauhdittaja on ollut viime vuonna käynnistynyt ray:n etuasiakkuus eli kantaasiakasohjelma. Myös Casino Helsinki uudistettiin 2011. Uusi arpajaislaki nosti kesällä 2011 rahapelaamisen ikärajaa 15 vuodesta 18 vuoteen. Ikärajan nostaminen osoittautui positiiviseksi uudistukseksi, vaikka etukäteen hieman pelättiin sen vähentävän pelaamista. ray:n uutena toimitusjohtajana aloitti Velipekka Nummikoski huhtikuussa 2012. Ennen ray:tä hän työskenteli pääministeri Jyrki Kataisen valtiosihteerinä ja useissa muissa ministeriöissä. Yhteiskunta ja myös arvomme ovat muuttuneet 75 vuodessa. ray:n perusajatus ja rakenteet ovat kuitenkin säilyneet muuttumattomina: ray on järjestöjen ja valtion yhdessä muodostama julkisoikeudellinen yhdistys. Se järjestää omalla tuotealueellaan rahapelejä ja luovuttaa niistä kertyvän voiton yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Jatkossa ray:n toiminnan ja sen tulosten on yhä tehokkaammin vakuutettava päättäjät ja kansalaiset ray:n tukeman toiminnan tarpeellisuudesta. Järjestöjen ja ray:n on elettävä niin, että pärjäämme kaikenlaisissa tulevaisuuden vaihtoehdoissa, Nummikoski toteaa. LÄHTEET: PAJATSO JA KANSANTERVEYS (1988), PAJATSON HISTORIA SUOMESSA (2008), HYVÄN TAHDON TALOJA (2008) VIERASKYNÄ J OS J O K U Palveluesimies JASSE JÄRVIÖ 19
MENE METSÄÄN Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä. Näin Metsähallitus markkinoi Suomen luontoa. Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on lukemattomia mahdollisuuksia saada luonnosta eväitä toimintaansa. teksti terhi upola kuva vastavalo / eero vilmi SUOMEN LUONTO on täynnä virkistysmahdollisuuksia. Harva järjestö, erityisryhmistä puhumattakaan, tulee kuitenkaan lähteneeksi metsään noin vain. On tutkittu juttu, että urbaanissa ympäristössä asuvilla on kynnys lähteä metsään, sanoo Metsähallituksen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eveliina Nygren. Ja vaikka erityistä pelkoa ei olisikaan, lähtöä helpottaisivat valmiit palvelut ja retket sekä esteettömyys. Eri puolilla Suomea on upeita kohteita merkittyine reitteineen ja nuotiopaikkoineen. Kaikesta tarjonnasta löytyy tietoa netistä, Nygren kertoo. Esimerkiksi kansallispuistot ovat kaikkien suomalaisten yhteistä omaisuutta. 20 2/2013