Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus



Samankaltaiset tiedostot
Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Jokitalkkari hanke

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Lohikalojen istuttaminen mätijyvinä Whitlock & Vibert -rasioissa. Kokemuksia rasioiden käytöstä Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen virtavesissä

Järvitaimenen mädin kuoriutuminen ja poikasten selviytyminen ensimmäisestä kasvukaudesta Uitonvirranreitillä

Istutussuositus. Kuha

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Kaakon jokitalkkari hanke

KAAKON JOKITALKKARI HANKE

MÄTI-ISTUTTAJAN OPAS LOHIKALOJEN ISTUTTAMINEN WHITLOCK-VIBERT -MÄTIRASIOISSA -KOKEMUKSIA JA OHJEITA VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYS

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Taimenen mätirasiaistutukset Paimionjoella

TAIMENEN MÄTI- JA POIKASISTUTUS VIRTAVESISSÄ

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella Teksti ja kuvat: Ville Ojala

Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

TOIMINTAKERTOMUS 2014

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Teemu Koski Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Kalavesienhoito Koukun ja Paukun vesialueella vuonna 2013

Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

TOIMINTAKERTOMUS 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Yhteiset joet yhteiset kalat

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Aitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille. Timo Haapasalo, UEF

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Järvitaimenseminaari Läsäkoski

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

EPFC-työpaja Belgiassa: Kuhan lypsy. Pekka Marttinen RAS-Consulting Innovaatiopäivät, Tampere

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

Puulan kalastustiedustelu 2015

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v WWE

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

Kaakon jokitalkkari hanke

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL

Transkriptio:

Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry p. 044-7121722 manu.vihtonen@kaakonjokitalkkari.fi www.kaakonjokitalkkari.fi www.facebook.com/kaakonjokitalkkari

Kaakon jokitalkkari hanke: Kaakon jokitalkkari -hankkeessa tavoitteena on mm. elvyttää, säilyttää ja palauttaa aikojen saatossa heikentyneitä lohikalakantoja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesistöissä. Hanketta toteutetaan Etelä- Karjalan kalatalouskeskus ry:n ja Kymenlaakson kalatalouskeskus ry:n kautta. Katso: www.kaakonjokitalkkari.fi ja www.facebook.com/kaakonjokitalkkari

Mätirasiaistutus: Mäti-istutus on yleistynyt Suomessa viimevuosina. Rasiat asennetaan lohen tai taimenen mädillä varustettuina virtaavaan veteen kevät-talvisin yleensä maaliskuun ensimmäisten viikkojen aikana. Huhti-toukokuun aikana keväällä istutetusta mädistä poikaset kuoriutuvat ja leimaantuvat synnyin vesistöön. Harjuksiakin kokeiltu toukokuussa ja kuoriutuminen parissa viikossa.

Mätirasiaistutus: - Istutustoiminnassa on päädytty enimmäkseen käyttämään amerikkalaisia muovisia Whitlock-Vibert - mätirasioita. - Alkuperäinen yksikammioinen Vibert -rasia kehitettiin Ranskassa 1950-luvun alussa. - Nykyisin laajalti käytössä oleva Whitlock-Vibert -rasia suunniteltiin 1970-luvulla Yhdysvalloissa alkuperäisen Vibert -rasian pohjalta. - Rasiaan lisättiin erillinen alaosasto kuoriutuville poikasille ja rasian kokoa suurennettiin selvästi.

Istutukset, kun pyritään luonnon lisääntymiseen: - Mätijyvien istuttamisessa on kaksi merkittävää etua poikasistutuksiin nähden, kun tarkoituksena on uuden, pysyvän kannan aikaansaaminen. - Toinen etu liittyy istutuksen toteuttamiseen ja toinen poikasten laatuun. - Mäti on isompiin istutuspoikasiin verrattuna halpaa ja istutusmenetelmänä kustannustehokas.

Usein kysyttyä, mitä maksaa? Tänä vuonna näin: - 268 /l + alv, 6327 mätijyvää (sis.alv. 332,32 /l) - 3 litraa, 18 981 mätijyvää, 996,96 (sis.alv) - 1 mätirasia sisältö 39,90 ja 759 mätijyvää - Rasian hinta noin 6 euroa - Rasioita voi käyttää useita vuosia

Taimenen mätiä istuttaessa huomioitava: Onko taimenta luontaisesti (ei istutustarvetta)?...ts. kunnostuksia ja vaellusesteiden poistoa sekä vedenlaadun parantamista ja kalastuksen säätelyä! Voidaanko istutuksilla sotkea jotain kantaa (kannan alkuperä)?...ts. jos riski, niin ei tehdä (varovaisuusperiaate) Kaakkois-Suomessa käytetyt istutuskannat, Isojoki, Vuoksi ja Rautalammin reitti Mustajoen taimen Kaakkois-Suomen tuleva istutuskanta Viipurinlahden ja Suomenlahden jokivesissä (nyt ei mäti-istutuksia) Hiitolanjoen vesistöön ei mäti-istutuksia

Mäti-istuttajan opas: http://www.virtavesi.com/images/lisakuvat/istutusohje.pdf

Taimenen mäti-istutukset: - Mädin kuoriutuminen onnistunut kaikissa kohteissa hyvin (95 99 %). - Mäti-istutuksista saatiin kuitenkin vaihtelevia poikastiheyksiä (0-40 kpl/aari). - Parhaimmat tulokset 2014 saatiin kunnostetuilta tai lähes luonnontilaisilta kohteilta - Vuonna 2015 osin samoja, osin uusia kohteita!

Salon-/Unterniskanjoen mäti-istutuskoe ja testi: Etelä-Karjala 13.3. Unterniskanjoki, Vuoksennniska laji kanta rasioita mätiä (dl) tiiliä dl/rasia mätijyviä/rasia taimen vuoksi 12 14,4 7 1,2 759 mätijyviä yht. (kpl) tiheys (kpl/aari) 9108

Taimen ja mäti myös hyvä indikaattori: Vedenlaatu? Veden lämpötila, nouseeko liian korkeaksi jalokaloille Veden happipitoisuus Koskialueen elinympäristö (habitaatti) Muut lajit, predaatio? Kiinnostus virtaavaan veteen kasvaa, kun taimen siellä polskii? Sanonta: "Missä on taimenta, siellä on aina kaunista!"

48 000 taimenta kulkee näin kätevästi:

Päivä tai kaksi aikaa viedä mätiä ja valita paikat huolella:

Kiitos!