LÄHIDEMOKRATIAMALLEJA ETSIMÄSSÄ Kuuden kunta-kyläparin lähidemokratiaselvitys Jos aitoa tahtoa löytyy, on mahdollisuuksia paljon. Harri Auvinen
TOIMINTA-ALUEET Ylä-Savon Veturi ry:n toiminta-alue Iisalmen pohjoiskylät Korpijärvi Saunakylä Kymönkoski Kauppilanmäki Konginkangas Viisari ry:n toiminta-alue 2
SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Hankkeen esittely... 5 Lähidemokratiaselvitys... 5 Kylien ja kuntien esittelyt... 7 Iisalmi-Iisalmen Pohjoiskylät... 7 Lapinlahti-Korpijärvi... 10 Vieremä-Kauppilanmäki... 12 Kivijärvi-Saunakylä... 15 Viitasaari-Kymönkoski... 17 Äänekoski-Konginkangas... 19 Pohdinta ja johtopäätökset... 22 Lähteet... 23 Toimitus: Sari Hyttinen, Mari Ikäheimonen, Asta Kiiskinen 2014 Taitto ja grafiikat: Taina Karvonen, Mainonnantekijät Oy, Iisalmi Piirrokset: Jaakko Laukkanen, StudioZero Oy Paino: Painotalo Seiska Oy, Iisalmi Etukannen kuvat: Kauppilanmäen kyläyhdistys ry, Konginkankaan kyläyhdistys ry, Ylä-Savon Veturi ry Takakannen kuvat: Kymönkosken Nuorisoseura, Ylä-Savon Veturi ry, Vieremän kunta Kuva: Vieremän kunta 3
ESIPUHE Kuva: Ylä-Savon Veturi ry Miksi lähidemokratiasta puhu taan ja mihin sitä tarvitaan? Vai tarvitaanko lähidemokratiaa onko se vain sanahelinää? Kunta- ja palvelurakenneuudistus, sen seuraukset ja vielä suuremmat edessä olevat rakenteelliset muutokset sekä yleiset taloudelliset haasteet ovat vauhdittaneet keskustelua lähidemokratiasta ja asukkaiden osallisuudesta. Monia kuntaliitoksia on toteutettu ja uusia kuntajakoselvityksiä tehdään. Vaikka kuntaliitoksia ei syntyisikään, kuntien on joka tapauksessa tiivistettävä yhteistyötä. MITÄ TÄMÄ KAIKKI MERKITSEE MAASEUDUN ASUKKAIDEN NÄKÖKULMASTA? Asukkaat ovat huolissaan palvelujensa ja asuinympäristönsä tulevaisuudesta, ja aivan syystä. Palvelujen järjestämisalueet kasvavat. Jo toteutuneet kuntaliitokset ovat vaikuttaneet palveluihin, palveluja on keskitetty ja ne ovat etääntyneet asukkaista. Tämä ei koske pelkästään kuntapalveluja. Myös kuntien ostot paikallisilta yrityksiltä ovat siirtyneet keskuskuntaan. Tämä on vaikuttanut negatiivisesti liitosalueiden yritystoimintaan ja asukkaiden palvelujen saatavuuteen. Sähköisiä palveluja halutaan lisätä, mutta niiden käyttö ja saatavuus on vielä rajallista, eivätkä ne ole kaikkien ulottuvissa. Muutokset ja haasteet ovat niin suuria, ettei nykyisin eväin pärjätä. Tarvitaan uusia ratkaisuja ja uudenlaisia toimintamalleja. Tähän työhön tarvitaan mukaan asukkaita, kyliä, järjestöjä ja yrityksiä. Lainsäädännössä korostetaan kaiken aikaa enemmän asukkaiden osallisuutta sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tärkeyttä. Näin tekee muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki, uusi kuntalaki, kuntarakennelaki, vanhuspalvelulaki sekä uusi sosiaalihuoltolaki, kaikki perustuslain mukaisessa hengessä. Mutta miten näihin isoihin käytännön haasteisiin ja lainsäädännön velvoitteisiin vastataan kunnissa? Miten asukkaat, järjestöt ja yritykset osataan ja halutaan ottaa mukaan suunnittelemaan, valmistelemaan ja päättämään asioista? Ja toimimaan kunnan kumppanina palvelujen ja alueen kehittämisessä? Äänestysaktiivisuus on alentunut, jopa dramaattisesti. Maaseudun kehittämiseen liittyvien työtehtävieni yhteydessä kylä- ja järjestötoimijoita tavatessani minulle on monta kertaa sanottu, että luottamushenkilöt käyvät tapaamassa kylien asukkaita, mutta vain joka neljäs vuosi. Kertooko tämä siitä, että luottamushenkilöiden työmäärä on kasvanut niin, ettei aikaa jää enää kuntalaisten kanssa käytävään vuoropuheluun? Kylä lähtee hankkeen selvityksessä on tehty määrätietoista työtä kunnan ja asukkaiden välisen vuorovaikutuksen rakentamiseksi. Toivon, että tämä kuuden kunnan alueella toteutettu selvitys kantaa jatkossakin hedelmää. Toivon, että tulevaisuudessa päästään vielä pidemmälle sellaiseen kuntien, kylien, järjestöjen, yritysten ja asukkaiden väliseen aitoon palvelu- ja kehittämiskumppanuuteen, jonka avulla pystytään ratkaisemaan palvelutuotannon haasteita ja rakentamaan uudenlaisia toimintamalleja. Tiiviimpi vuorovaikutus voisi vahvistaa myös uskoa edustukselliseen demokratiaan ja aktivoida kuntalaisia äänestämään. Tervossa 11.6.2014 Seija Korhonen 4
HANKKEEN ESITTELY Kylä lähtee! -kylien kehittämishanke käynnistyi vuoden 2013 alussa. Hanketta toteuttivat maaseudun kehittämisyhdistykset Viisari Pohjoisen Keski-Suomen ja Veturi Ylä-Savon alueelta. Hankkeen avulla etsittiin ratkaisuja kylille tärkeisiin asioihin, esimerkiksi kyläturvallisuuteen sekä tapahtumien ja palveluiden järjestämiseen. Hankkeen kohderyhmänä olivat toiminta-alueen kylät, kyläyhdistykset ja muut kylissä toimivat yhdistykset, asukkaat, yritykset ja kehittämistyötä tekevät tahot ja toimijat. Hankkeen toimenpiteisiin on molemmilla toiminta-alueilla osallistunut yli 20 kylää. Hanke aktivoi kyliä ja kylien yhdistyksiä tekemään paitsi omaehtoista kehittämistä myös yhteistyötä muiden kylien, yhdistysten sekä kuntien kanssa. Lähidemokratia on ennen kaikkea asukkaiden toimintaa oman alueensa vireänä pitämiseksi, paikallisen pöhinän säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Ritva Pihlaja LÄHIDEMOKRATIASELVITYS Hankkeen keskeisin teema oli lähidemokratian edistäminen. Kunta-kyläyhteistyön edistämiseksi toteutettiin lähidemokratiaselvitys, jossa kartoitettiin lähidemokratian nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Selvitystyö loi pohjaa konkreettisille kunta-kyläyhteistyön toimintamalleille, sai asukkaiden äänen paremmin kuuluviin ja paransi vaikuttamismahdollisuuksia. Selvitystyö tehtiin Viisarin ja Veturin yhteistyönä. Lähtötilanne oli samanlainen molemmilla alueilla, mutta prosessit muotoutuivat erilaisiksi. Jotta selvitystyöstä saatiin vertailukelpoinen, tehtiin yhteinen toimenpide- ja aikataulurunko, jonka mukaan selvitystyö eteni. Alkuvaiheessa oleellisen tärkeä asia oli määritellä yhtenäiset kriteerit mukaan valittaville kylille. Molemmilta alueilta mukaan haluttiin kuntaliitosalueen kylä, syrjäinen kylä ja kehittyvä kylä, joka sijaitsee lähellä kuntakeskusta. Lähidemokratian nykytilanne haluttiin selvittää sekä kyläläisiltä että kuntien avainhenkilöiltä. Kyläläisiltä tieto kerättiin keskustelujen ja kyläiltojen kautta. Kyläilloissa keskusteltiin kehittämisehdotuksista ja mietittiin, miten kunta-kyläyhteistyötä parannetaan. Kuntien avainhenkilöiltä lähidemokratian nykytilannetta selvitettiin sähköpostihaastatteluilla. Kuntien ja kylien avainhenkilöistä koottiin työryhmät, jotka työstivät oman kunta-kyläparinsa toimintamalleja hankehenkilöstön kanssa. Työryhmät kokoontuivat 3-5 kertaa prosessin aikana. Tässä selvityksessä puhutaan käsitteistä kylätoimielin ja kyläfoorumi. Kylätoimielin on yleiskäsite puhuttaessa kylien yhteistyöryhmästä, esimerkkeinä kyläneuvosto ja kyläparlamentti. Kylätoimielimen tehtävänä on edistää kylien välistä yhteistyötä sekä kunta-kylä yhteistyötä. Kylätoimielimeen kylät nimeävät edustajansa, jotka vievät viestiä kylästään toimielimelle ja päinvastoin. Kyläfoorumilla tarkoitetaan kuntalaisten, viranhaltijoiden ja päättäjien avointa tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. 5
PROSESSIN KUVAUS YLÄ-SAVON VETURI Lähidemokratiaselvitys käynnistyi pilottikylähaulla. Kylille annettiin mahdollisuus hakea mukaan hankkeen toimintaan. Pilottikylähakemuksia tuli kuusi ja mukana oli myös kylien yhteenliittymiä, joten yhteensä mukaan hakevia kyliä oli 28 kappaletta. Näistä lähidemokratiaselvitykseen valittiin kolme kylää. Iisalmen Pohjoiskylät valittiin mukaan, sillä se on kehittyvä kyläalue lähellä kaupunkia. Lapinlahdella Korpijärven kylä edustaa kuntaliitoksessa hävinneen kunnan alueella sijaitsevaa kylää. Kauppilanmäen kylä valittiin mukaan, koska se sijaitsee etäällä Vieremän kuntakeskuksesta. Kylien valinnan jälkeen kylät nimesivät edustajansa kylä-kuntayhteistyötä työstävään työryhmään. Tämän jälkeen vahvistettiin kuntien mukaan lähteminen. Kunnat nimesivät avainhenkilön, joka osallistui työryhmätyöskentelyyn ja vastasi kyselyyn. Prosessit käynnistyivät kyläilloilla, joissa käytiin avointa keskustelua ja pohdittiin keinoja lähidemokratian kehittämiseksi. Kyläiltojen pohjalta lähidemokratiamallit alkoivat muodostua. Työryhmät jatkoivat kyläilloissa määriteltyjen tavoitteiden työstämistä yhdessä hankehenkilöstön kanssa sovitun mallin mukaisesti. Tuloksena syntyi kolme erilaista kyläkuntalähtöistä lähidemokratiamallia. PROSESSIN KUVAUS VIISARI Viisarin alueella selvitykseen kutsuttiin kunnat ja kylät, joiden katsottiin parhaiten vastaavan yhteisesti sovittuja kriteerejä. Äänekosken kaupunki ja Konginkankaan kylä valittiin alueella tapahtuneiden useiden kuntaliitosten vuoksi. Vastapainoksi valikoitui pieni Kivijärven kunta ja sieltä aktiivinen Saunakylä. Viitasaaren kaupunki tuli mukaan, koska se on kiinnostunut lähidemokratian kehittämisestä. Viitasaarelta selvitykseen pyydettiin mukaan Kymönkosken kylä. Kymönkoskella on mielenkiintoinen asema selvityksessä nuorekkaan ikärakenteensa ja elinvoimaisuutensa vuoksi. Kunnat ja kaupungit vastasivat haastatteluun sähköisesti ja kylien näkemystä kartoitettiin avoimilla kylätilaisuuksilla. Kunnat käsittelivät haastattelukysymykset kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Kylien työryhmissä oli mukana kaikki asiasta kiinnostuneet kyläläiset. Yhteistyö kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa alkoi tapaamisessa, jossa keskustelu kyläkunta suhteesta käynnistyi. Tämän jälkeen yhteistyö eteni yhteisesti sovitun mallin mukaisesti. Työryhmätapaamisten tuloksena syntyi kylää ja kuntaa palveleva malli ja näkemys lähidemokratian toimintatavasta. Kuva: Hannu Ahonen 6
KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT IISALMI - IISALMEN POHJOISKYLÄT Vesistöjen ympäröimä IISALMI on elinvoimainen savolaiskaupunki ja yli 56 000 asukkaan Ylä-Savon alueen maantieteellinen ja toiminnallinen keskus. Iisalmessa on hyvä tehdä työtä, kasvattaa perhettä, harrastaa ja sitten myöhemmin viettää aktiivista seniorielämää. Iisalmesta on sanottu, että se on juuri sopivan kokoinen kaupunki, josta löytyy kaupunkitason kaupalliset ja julkiset palvelut, mutta myös maaseudun rauhaa sitä kaipaaville. Pienen kaupungin etuja onkin mahdollisuus asua palveluiden lähettyvillä, mutta kuitenkin väljästi ja lähellä luontoa. Perustettu 1891 Väkiluku 22 159 (31.1.2014) Pinta-ala 872 km² Taajama-aste 76 % Elinkeinorakenne on monialainen ja palvelupainotteinen. Työvoimasta toimeentulonsa saa alkutuotannosta 6 %, teollisuudesta 26 % ja palveluista 69 %. Kyliä/kyläalueita: Hernejärvi, Iiranta-Partala, Iisalmen Pohjoiskylät, Joutsenjoki, Kirman Seutu, Koljonvirta, Lounais- Iisalmen kylät, Paaslahti, Runni, Sourunsalo, Varpanen, Viitaa. Kaupunki tunnetaan kansainvälisistä vientiyrityksistään, joista tunnetuimpia ovat olutta ja muita mietoja alkoholijuomia sekä virvoitusjuomia valmistava Olvi Oyj, kaiutinvalmistaja Genelec Oy, erikoisajoneuvoja valmistava Profile Vehicles Oy sekä kaivosajoneuvoista tunnettu Normet Group Oy. Muita tunnettuja iisalmelaisia yrityksiä ovat mm. lämpöpuun tuottaja Lunawood Oy, maamme johtava nurmikkosiemenien tuottaja Savon Siemen Oy sekä opetusvälineitä ja -kalusteita valmistava Is-Vet Oy. Suurimpia työnantajia ovat Iisalmen kaupunki sekä muut kunnalliset ja seudulliset kuntayhtymät. Iisalmen kaupunki hallinnoi seudun neljän kunnan yhteistä maaseutupalvelua sekä viiden kunnan lomituspalveluja ollen näin yksi Suomen suurimmista lomitusyksiköistä. Seudulla on yhteensä noin 2000 maatilaa, joista maidontuottajia on 744 eli yli 52 % koko Pohjois-Savon maakunnan maidontuottajista. Alueen vahvuuksia maatalouden lisäksi ovat teknologiateollisuus, puunjalostus ja bioenergia. Iisalmessa kohtaavat itä ja länsi, minkä aistii kansakunnan historiaan ja kulttuuriin pohjautuvissa nähtävyyksissä. Iisalmi tunnetaan Koljonvirran kuuluisasta taistelusta, joka käytiin 27.10.1808 Ruotsin ja Venäjän välisessä Suomen sodassa. Nykyään Koljonvirran alue on yksi seudun merkittävimmistä matkailukohteista. Muita tunnettuja matkailukohteita ovat 1700-luvulla löydetty Runnin lähde ja alueella toimiva terveyskylpylä, ainutlaatuisesta ikonigalleriasta tunnettu KulttuuriArtos sekä Iisalmen satamassa sijaitseva maailman pienin ravintola Kuappi. IISALMEN POHJOISKYLÄT RY Puheenjohtaja Jukka Kauppinen puh. 044-723 7311 jukka.kauppinen@savonvoima.fi Yhteisövastaava Tarja Martikainen puh.0400-676 102 tarja.martikainen@pp.inet.fi Iisalmen Pohjoiskyliin kuuluvat kylät Lapinniemi, Soinlahti ja Ryhälänmäki sijaitsevat Iisalmen kaupungin pohjoispuolella. Iisalmen Pohjoiskylien alueella asuu noin 800 ihmistä. Alueen väestö on varsin nuorta: 24 % lapsia ja koululaisia, eläkeläisiä 17 %. Kylien alueella on 106 loma-asuntoa. Alueella toimii kaksi puun jatkojalostustehdasta, pelto-, karja- ja hevostiloja sekä pieniä palveluyrityksiä. Kylille on ominaista virkeä yhdistys- ja seuratoiminta. Pohjoiskylillä riittää runsain mitoin kaunista, puhdasta luontoa, joka antaa mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Vuonna 2008 Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus valitsi Iisalmen Pohjoiskylät ry:n maakunnan Vuoden Kyläksi. Viisaasti toteutetulla lähidemokratialla voidaan edistää kestävää kehitystä, säästää kustannuksia ja keventää hallintoa. Harri Auvinen SELVITYSTYÖN VAIHEET JA TULOKSET Kaupungin näkökulma Kaupungin edustajan vastausten mukaan kylät huomioidaan päätöksenteossa mahdollisimman hyvin. Kylille järjestetään kuntakierroksia ja yksittäisiä tilaisuuksia. Tiedottaminen tapahtuu suoraan kyläyhdistysten ja kaupungin nettisivujen kautta. Kaupungissa on erillinen maaseutuohjelma. Se on laadittu muutamia vuosia sitten ja sen seuranta tehdään vuosittain, mutta maaseutuohjelma ei ole ajan tasalla. Vastaajan mukaan kylät on huomioitu kaikessa kehittämisessä ja kaupungilla on kylien yhteyshenkilöiden nimet tiedossa. Kyli- 7
en kehittämiseen työaikaresurssia on maaseutujohtajalla, kaavasuunnittelijalla sekä elinkeinojohtajalla. Kaupungin taloustilanne tuo suuria haasteita maaseudun/kylien kehittämiseen: palveluja karsitaan keskustaalueella ja kylissä, kyläkoulukeskustelua käydään talousarvion laadinnan yhteydessä. Kunta on valmis kehittämään lähidemokratiaa ja alueellista osallistumista verkkokyselyillä ja osallistumisfoorumeilla. Lisäksi kuntalaiset voivat esittää uusia ideoita. Alueellisen toimielimen tehtäviä ovat esimerkiksi alueen asukkaiden ja kunnan välisen vuorovaikutuksen lisääminen, alueen kehittäminen yhdessä kunnan kanssa tai omaehtoisesti, alueen palvelujen järjestämiseen osallistuminen sekä alueen budjettia, palveluja, infrastruktuuria ja maankäyttöä koskeva suunnittelu yhdessä kunnan kanssa. Ritva Pihlaja, Siv Sandberg Iisalmessa on käynnissä kaupungin organisaatiomuutos, joka vaikuttaa myös kylätoimintaan. Vuoden 2014 alussa toimintansa aloitti uusi elinvoimayksikkö, jonka tehtäviin myös maaseudun kehittäminen ja elinvoimaisuus kuuluu. Kylän näkökulma Selvitystyössä ilmeni kyläläisten kiinnostus saada äänensä kuuluviin, mutta yksittäisen kylän mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon nähtiin lähes mahdottomaksi. Kylien yhteistyö ja keskinäinen tietojen jakaminen nähtiin tärkeänä. Kyläläisten mukaan voimavarat yhdistämällä kylien ääni saa- daan paremmin kuuluviin ja yhteistyö kaupungin kanssa sujuvammaksi. Kyläläiset kokivat, että kaupungin organisaatiossa maaseudun asioista kiinnostuneet henkilöt sekä innostus, tuntemus ja resurssit ovat vähissä. Kyläläiset näkivät ongelmallisena, ettei kaupungin palveluksessa työskentele kyläasioista vastaavaa henkilöä. PROSESSI Iisalmen Pohjoiskylät valittiin pilottikyläksi, sillä se on lähellä kaupunkia sijaitseva kehittyvä kyläalue. Avainhenkilöiden ensimmäisessä työryhmäpalaverissa laadittiin toimintasuunnitelma kylän tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Tärkeimpänä toimenpiteenä päätettiin järjestää kaupungin kaikkien kylien yhteinen kyläilta. Kaikille Iisalmen kylille avoin kyläilta onnistui yli odotusten: paikalle tuli yli 60 kyläläistä sekä useita kaupungin virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Kyläillassa esiteltiin erilaisia lähidemokratiamalleja, joiden pohjalta kylätoimielimen perustamista päätettiin lähteä työstämään. Kyläillassa sovittiin ensimmäisen kyläfoorumin järjestämisestä. Kyläfoorumin tarkoituksena on käsitellä ajankohtaisia asioita ja tutustuttaa kyliä toisiinsa ja niiden toimintaan. Samalla sovittiin, että kyläfoorumi kiertää kylillä. Kyläfoorumia valmisteltiin työryhmässä. Teemoiksi sovittiin maankäytön suunnittelun ja maalle rakentamisen lisäksi järjestöjen rahoitusmahdollisuudet ja Iisalmen kylätoimielimen perustaminen. Ensimmäiseen kyläfoorumiin osallistui kyläläisiä useilta kyläalueilta. Kyläläiset saivat kyläillassa paljon ajankohtaista tietoa ennalta toivomistaan asioista. Samalla työstettiin kylätoimielimen roolia ja sille kuuluvia tehtäviä. Kylien edustajille jäi tehtäväksi tiedottaa asiasta omilla kylillään ja miettiä yhdessä kylätoimielimelle tulevia tehtäviä ja toiveita. Lisäksi tehtävänä oli nimetä jokaiselta kyläalueelta edustaja kylätoimielimeen. Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja kertoi kaupungin suhtautuvan myönteisesti yhteistyöhön kylien kanssa erityisesti palvelutuotannon näkökulmasta. Kaupunki toivoo molemminpuolista avointa tiedottamista, mitä kylien yhteinen toimielin tukisi hyvin. Elinkeinojohtaja myös lupasi, että kaupunki on mukana työstämässä kylien kehittämishanketta, mikäli sellaista suunnitellaan. Kylätoimielimen järjestäytymiskokoukseen osallistui edustajia seitsemältä kyläalueelta. Toimielin nimettiin Kyläneuvostoksi ja sen toimintaperiaatteet vahvistettiin. Neuvoston jäsenet nimettiin ja he valitsivat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toiminta lähti liikkeelle vauhdikkaasti: ensimmäisen tapaamisen aiheeksi Kyläneuvosto valitsi kouluverkkoselvityksen. Kyläneuvoston kouluverkkoselvitystä käsittelevään tapaamiseen osallistui Kyläneuvoston jäsenten lisäksi kaupungin viranhaltijoita, luottamushenkilöitä sekä kyläalueen asukkaita, osallistujamäärän ollessa lähes 30. Illan aikana Kyläneuvoston puheenjohtaja esittäytyi ja esitteli Kyläneuvoston toimintaa. Lisäksi kuultiin kouluverkkoselvityksen vielä keskeneräisistä tuloksista sekä viranhaltijoiden näkemykset asiasta. Tilaisuudessa kuultiin myös kyläalueen esittely. Keskustelu oli vilkasta ja vuorovaikutuksellista. Illan päätteeksi Kyläneuvosto kokoontui keskustelemaan kouluverkkoselvityksestä ja antoi lausunnon asiasta kylien kehittämisen näkökulmasta. 8
KYLÄTOIMIELIMEN PERUSTAMINEN Vastuu toiminnasta siirtyy kylätoimielimelle Yhteiset toiminta - periaatteet Toiminta käynnistyy Kyläläisten sitoutuminen Kylätoimielimen perustaminen Yhteinen tahtotila Kyläillat Sitoutus vaihe Kylätoimielimen työstäminen Tiedotetaan asiasta ja selvitetään kyläläisten näkökanta Selvitetään taustat Teemahaastattelu kunnan avainhenkilölle Työryhmätapaamiset Herätetään kiinnostus Avoimet kyläillat Yhteydenotto kyliin ja kuntaan Kuva: Eero Poikonen Kuva: Ylä-Savon Veturi ry 9
KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT LAPINLAHTI-KORPIJÄRVI LAPINLAHTI on tulevaisuuteen uskova, yritysystävällinen ja vireä kunta, jonka juuret ovat kulttuuriltaan rikkaassa ja henkevässä maaperässä. Lapinlahti on tunnettu taidemuseostaan, Halosen taiteilijasuvusta, Paavo Ruotsalaisesta ja herännäisyydestä, juustoistaan sekä Väisälänmäen kansallismaisemasta. Väärnin pappilassa syntynyt Juhani Aho on tehnyt Lapinlahtea meille kaikille tunnetuksi teoksessaan Rautatie. Vahvasta kulttuuriharrastuksesta kertovat myös lukuisat tapahtumat, kuten Savo Games -yleisurheilun eliittikisat, Juusto- ja viinijuhlat, valtakunnallinen musiikkileiri sekä Taidekadun Aikataika. Kuntakeskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien, valtatie 5:n ja Savon radan varrella, lentoasemalle on vain puolen tunnin matka. Onkivesi on kautta aikojen ollut tärkeä väylä maailmalle ja tänä päivänä vesistöllä on tärkeä merkitys vesistömatkailulle ja virkistyskalastukselle. Perustettu 1874 Asukasmäärä 10 166 (31.1.2014) Pinta-ala 1 245 km² Taajama-aste 54 % Varpaisjärvi liitetty vuonna 2011 Elinkeinorakenne palveluvaltainen: työpaikoista palvelualoilla oli 54 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 27 % sekä maa- ja metsätaloudessa 19 %. Kyliä/kyläalueita: Alapitkä, Aisomäki-Keskimmäinen, Heinäaho, Horsmanmäki, Jonsa, Juminen, Karsanlahti,Karvasalmi, Korpijärvi, Lapinlahden kirkonkylä, Lukkarila, Martikkala, Mäntylahti, Nerkoo, Nerkoonniemi, Pajujärvi-Luhi, Petäys-Paloinen, Puoliväli-Mäkikylä, Pällikäs,Savonjärvi, Sutela, Syvärinpää, Taipale, Tölvä, Urimolahti, Varpaisjärven kirkonkylä, Vuorinen ja Väisälänmäki. Tunnettuja yrityksiä ovat Nelko Oy, Valio Lapinlahden tehtaat, VAK Lapinlahti Oy ja Mellano Oy. Lapinlahti on tunnettu liikunta- ja kulttuuripitäjänä. Lapinlahdella on oma taidemuseo sekä kuvataidelukio ja lisäksi taiteen perusopetusta annetaan Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastussa, Portaanpään opistossa sekä käsityökeskuksella. Lapinlahdella on myös Pohjois-Savon ainoa kansallismaisema Väisälänmäki, jonka maisemia Halosten lisäksi on ikuistanut Eero Järnefelt. Kulttuuriin ja liikuntaan liittyvä harrastustoiminta on vilkasta ja tästä kertovat lukuisat tapahtumat, joita Lapinlahdella järjestetään. KORPIJÄRVEN KYLÄYHDISTYS RY Puheenjohtaja: Mervi Hiltunen puh. 050-330 6562 Sihteeri: Anssi Saarelainen puh. 044-534 4300 korpijarvenkylayhdistys@gmail.com wwww.korpijarvi.com Korpijärven kylä sijaitsee Pohjois-Savossa, Lapinlahden kunnan (ent.varpaisjärvi) itäosassa. Korpijärvelle on matkaa Varpaisjärveltä n. 20 kilometriä, Lapinlahdelta 43, Iisalmesta 55 ja Kuopiosta 80 kilometriä. Kylää halkoo Rautavaarantie. Kylä on Korpinen järven rannalla. Savuja kylällä on noin 110, kesäisin määrää kasvattavat kesäasukkaat. Suurin osa korpijärveläisistä saa tulonsa maataloudesta ja sen liitännäiselinkeinoista kuten koneurakoinnista ja maatilamatkailusta. Kylälle on rakennettu lähivuosina isoja lypsykarjanavettoja. Kesäisin kylällä toimii kesäkauppa, joka on ollut toiminnassa muutaman vuoden. Talkooperinne on kylällä edelleen voimissaan: yhteisesti on ponnisteltu mm. katuvalot ja jatkettu niitä pariin otteeseen. Korpiteatteri on tuonut kylälle kuuluisuutta ja kävijöitä jo 30 vuoden ajan. Innokkaita näyttelijöitä on löytynyt omalta kylältä jo useammassa sukupolvessa. SELVITYSTYÖN VAIHEET JA TULOKSET Kunnan näkökulma Kunnan virkamiesten ja luottamus- henkilöiden kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni, että maaseutu nähdään Lapinlahdella elinkeinopoliittisena tekijänä. Maatalous ja sen liitännäiselinkeinot luovat kuntaan työpaikkoja. Maaseutu nähdään myös vireänä asuinpaikkana, jossa kyläläiset ovat aktiivisia ja oma-aloitteisia. Kunta on omalta osaltaan mukana kehittämässä maaseutua, tästä esimerkkinä kesällä 2015 Alapitkällä järjestettävä omakotitalonäyttely, jonka avulla kylälle houkutellaan etenkin uusia lapsiperheitä. Kunnan avainhenkilölle tehdyn kyselyn mukaan vuorovaikutus ja molemminpuolinen luottamus ovat tärkeitä asioita. Kunta on avoin aidoille kehittämishankkeille, mutta niukkenevat resurssit on pidettävä mieles- 10
sä. Kylien kehittäminen on huomioitu sosiaalitoimen työryhmässä, joka pohtii kyläturvallisuutta yhdessä kylien kanssa. Kylien yhteystiedot löytyvät kunnasta, mutta niiden päivittäminen ei ole ajan tasalla. Kylien kehittämistä ei ole resursoitu kenenkään työnkuvaan. Kulttuurikoordinaattori hoitaa kyläasioita jonkin verran oman toimensa ohella. Kylän näkökulma Vuonna 2011 toteutunut kuntaliitos on vielä etenkin hävinneen kunnan eli Varpaisjärven asukkaille kipeä asia. Etenkin kauimpana kuntakeskuksesta sijaitsevat kylät pelkäävät, että ne unohdetaan ja niistä viedään viimeisetkin palvelut. Kyläillassa todettiin, että kuntaliitos on toteutunut fakta, ja nyt yhteistyötä on ryhdyttävä rakentamaan. Vastakkainasettelulla ei voiteta mitään, vaan päinvastoin sillä tuhlataan energiaa ja vähäisiä resursseja. Todettiin, että yhden pienen kylän ääni ei kuulu kunnan päätöksenteossa ja mietittiin, onko kylien yhteistyö siihen ratkaisu. Yhteistyön nähtiin lisäävän sekä kylien välistä että kylien ja kunnan välistä vuorovaikutusta. Kylien yhteinen toimielin mahdollistaisi kylien äänen kuulumisen, mikäli kunta sitoutuu sen toimintaan. Kyläläiset kokivat suurena puutteena, ettei kunnassa ole varattu henkilöresurssia kyläasioiden hoitamiseen. Kyläasiamiehen palkkaaminen nähtiin tärkeänä kunta-kyläyhteistyön kehittämiseksi. PROSESSI Lapinlahden prosessi käynnistyi kunnanjohtajan kanssa pidetyllä palaverilla, jossa sovittiin yhteistyön aloittamisesta. Seuraava vaihe oli kyläilta, jossa yhteistyön toimintamalliksi muotoutui kylätoimielin. Kyläillassa nähtiin, että kylien yhteinen toimielin voi olla mahdollisuus vaikuttaa paremmin kyliä koskevaan päätöksentekoon esimerkiksi tie- ja valokuituasioissa. Lähidemokratian toteutuminen nousee haasteeksi keskuskuntien kasvaessa yhä suuremmiksi. Harri Auvinen Kylätoimielimen valmistelu aloitettiin työryhmäkokoontumisessa, jossa sen toimintaperiaatteita mietittiin. Kylätoimielin haluttiin pitää vapaamuotoisena. Mukana työryhmässä ollut kunnanvaltuuston puheenjohtaja lupautui olemaan yhteyshenkilönä kuntaan sekä osallistumaan kylätoimielimen toimintaan. Tällä saatiin kunta-kyläyhteistyölle paremmat kehittämismahdollisuudet ja kyläläisille aito keskusteluyhteys kuntaan päin. Kylätoimielin perustettiin ja järjestäytymiskokouksessa se nimettiin Kyläparlamentiksi. Kyläparlamentin toiminta jatkuu kaikille kylille avoimen kyläfoorumin valmistelulla. Myöhemmin toteutettavan Lapinlahden ensimmäisen kyläfoorumin teemaksi sovittiin tieasiat. YHTEISTYÖTAHOT Virkamiehet Kyläläiset Maaseudun kehittämisyhdistys tms. toimija Yhteistyötahot Hyvät esimerkit ja mallit Media Luottamushenkilöt Kehittämishankkeet 11
KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT VIEREMÄ - KAUPPILANMÄKI VIEREMÄ on Itä-Suomen läänin ja Pohjois-Savon maakunnan pohjoisin kunta, josta löytyy kauniita maisemia. Tunnetuin luontokohde on Talaskankaan luonnonsuojelualue, joka on kooltaan noin 3500 hehtaaria. Luonnon ohella myös kulttuuri elää vahvana Vieremällä. Vieremällä syntyneen taiteilija Eva Ryynäsen taideteoksiin voi tutustua eri puolilla taajamaa. Vieremällä asui aikoinaan Juhani Aho ja siellä syntyi myös kirjailija Kauppis-Heikki. Heidän jalanjälkiään voi seurata Kyrönniemen Hiljaisuuden keskukseen, jossa he molemmat ovat asuneet. 1800 lukua kuvaava maalaispappilamiljöö on mielenkiintoinen käyntikohde ja siellä järjestetään tapahtumia. Lisäksi Vieremällä käydessä voi tutustua Vieremän kirkkoon, Pyhän Nikolaoksen Tsasounaan ja Kotiseutumuseoon. Perustettu 1922 Asukasmäärä 3 871 (31.1.2014) Pinta-ala 973 km² Taajama-aste 38 % Työpaikoista on jalostuksessa 39 %, palveluissa 33 % ja alkutuotannossa 27 %. Kunnan elinkeinorakenne poikkeaa huomattavasti Ylä-Savon ja myös koko maan keskimääräisestä rakenteesta: muualla palveluiden osuus työpaikoista on huomattavasti suurempi. Vieremä tunnetaan tehokkaasta maidontuotannosta: maitoa tuotetaan neljänneksi eniten kuntakohtaisesti koko Suomessa. Kyliä/kyläalueita: Amerikka, Haajainen, Kaarakkala, Karankamäki, Kauppilanmäki, Kirkonkylä, Konolanmäki, Marttisenjärvi, Nissilä, Palosenjärvi, Palosenmäki, Pyöree-Nieminen, Rotimojoki, Salahmi, Savimäki, Valkeiskylä. Tunnettuja yrityksiä ovat Ponsse Oyj, Lujabetoni, SKS Connecto, Ratesteel, HT Laser ja Hytar. Suurimpana työnantajana on kansainvälisestikin tunnettu Ponsse Oyj, joka valmistaa metsäkoneita. Vieremän työpaikkaomavaraisuusaste, 117 %, on korkein koko Pohjois-Savossa. Vuoden 2013 lopussa Vieremällä oli Tilastokeskuksen mukaan 202 yritystä ja maatiloja 268 kappaletta. Viime aikoina Vieremä on tullut tunnetuksi urheilijoistaan: Sotshin talviolympialaisiin osallistui peräti kolme vieremäläistä hiihtäjää: ampumahiihtäjä Jarkko Kauppinen sekä kaksi hopeaa voittanut Kerttu Niskanen ja kultamitalin voittanut Iivo Niskanen. Vieremää on tehnyt tunnetuksi myös Kertun ja Iivon sisko Katri, joka on tunnettu muotisuunnittelija. 12 KAUPPILANMÄEN KYLÄYHDISTYS RY Puheenjohtaja Kaj Rönkkö puh. 044-528 2897 kauppilanmaki@luukku.com Sihteeri Minna Partanen puh. 050-521 2971 minna.partanen@hotmail.com Kauppilanmäki on elinvoimainen ja vireä kylä, joka sijaitsee Vieremän itäosassa aivan Sonkajärven ja Iisalmen kuntien rajalla. Kylän asukasluku on n.340. Kauppilanmäestä on nopeat kulkuyhteydet maanteitse niin Vieremälle kuin Iisalmeen. Kylä on myös viehättävä kulttuurihistoriallinen kohde niin maisemallisesti kuin rakennuksineen. Kauppilanmäessä viihdytään sopivan matkan etäisyydellä palveluista. Kylämaisemaa leimaa voimakkaasti maaja metsätalouden vaikutus. Kylän vahvuuksia ovat aktiivinen osallistuminen ja yhteisöllisyys, monipuolinen ikärakenne, runsas lapsiperheiden määrä ja Kylälehti Kapula. Kyläyhdistyksessä on laadittu vuoteen 2020 asti ulottuva kyläsuunnitelma, jonka tavoitteita kyläyhdistyksen hallitus toteuttaa vuosittain. Kauppilanmäki valittiin Pohjois-Savon vuoden kyläksi 2014. KUNNAN NÄKÖKULMA Kunnan avainhenkilölle tehdystä sähköpostikyselystä ilmeni, että kylät ovat olleet aktiivisesti yhteydessä kuntaan. Aiheina ovat olleet esimerkiksi kansalaisopiston kurssien saaminen omalle kylälle, uimarannan kunnostaminen, tieasiat ja koulukyydit. Kunta on kysynyt kylien mielipidettä/lausuntoa tuulivoiman rakentamisesta sekä kaavoituksesta. Vuoropuhelusta on muodostunut aktiivista ja sujuvaa. Kunnan maaseutuillassa ja yhdistysten aamukahvitilaisuuksissa on esitelty muun muassa kyläparlamentin ja aluelautakunnan toimintaa ja kysytty yhdistysväen mielipidettä alueellisesta toimielimestä. Vieremän kunnan elinkeino- ja toimenpideohjelmassa 2011 2015 on tavoitteena kylien aktivointi. Toimenpideohjelmassa tuodaan esille asuntojen ja asumismahdollisuuksien aktiivinen esittely, kyläkoulujen hyödyntäminen markkinoinnissa ja kylähankkeiden hyödyntäminen. Vieremän kunta suhtautuu avoimin mielin kehittämisideoihin ja toivoo, että kyliltä tulisi myös uusia avauksia lähidemokratian kehittämiseen. KYLÄN NÄKÖKULMA Kyläläisten mielestä yhteistyö kunnan ja kylien välillä toimii hyvin. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että kunnassa
työskentelee henkilö, jonka työaikaa on varattu kyläasioille. Hän on aidosti kiinnostunut kylien kehittämisestä ja vuoropuhelu hänen kanssaan onnistuu hyvin. Vuoropuhelua kylien ja järjestöjen kesken on tiivistetty aloittamalla järjestöjen aamukahvitilaisuudet noin kerran kuussa. Niissä on esillä jokin ajankohtainen, järjestöjen toivoma teema. Yhteistyön tiivistymisen kautta on ilmennyt, että kylät voisivat ottaa kunnan tehtäviä hoitaakseen ja sitä kautta harjoittaa uudenlaista varainhankintaa. PROSESSI Toimintamallin rakentaminen alkoi kyläläisten ja kunnan kyläasioista vastaavan henkilön työryhmäkokouksilla. Työryhmäkokouksissa ilmeni useita kehittämisideoita, joista työllistämisen toimintamalli nousi tärkeimmäksi. Todettiin, että yhdistysten ja järjestöjen tulisi ottaa vastuuta työllistämisestä kuntien rinnalla, sillä kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä kasvaa tulevaisuudessa. Vastuunkanto omasta palvelutuotannosta ja maaseudun elinvoimaisena säilyminen vaativat uudenlaista kehittämis- ja päätäntävaltaa ja luottamusta. Ritva Pihlaja Idea toimintamalliin lähti kylän tarpeesta löytää tekijä tekemättömille töille. Mallissa on hyödynnetty Suomen Kylätoiminta ry:n Kyläapu-hanketta, jossa kyläyhdistys on työllistänyt pitkäaikaistyöttömän. Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömät työllistetään pääosin kunnan töihin, vaikka myös kylillä olisi paljon tekemätöntä työtä. Päätettiin luoda malli pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä kylälle ns. kyläavustaja-mallilla. Vieremän prosessissa järjestettiin työryhmätapaamisia, joihin osallistui asiantuntijana paikallisen päiväkeskuksen toiminnanohjaaja. Tietoa kolmannen sektorin työllistämiskokemuksista haettiin myös Keski-Suomeen järjestetyltä opintomatkalta ja Vieremällä järjestetystä työllistämiskoulutuksesta. Koulutuksessa TEtoimiston asiantuntija avasi yhdistyksen roolia ja vastuita työnantajana. Toimintamallin rakentamisessa käytettiin apuna sopimuksellista toimintatapaa, jossa pienistä kylän töistä rakennetaan kokonainen työpäivä. Yhteistyötä tehdään julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin kesken. Tavoitteena on säilyttää palvelut ja tuoda ne lähelle maaseudun asukkaita tukien kotona asumista. Kyläyhdistys palkkaa kylällä asuvan pitkäaikaistyöttömän vuodeksi työllistämällä hänet sekä kylätalolle että yksityistalouksiin. Vieremän kunta tukee kolmannen sektorin työllistäjää myöntämällä sille lisätukea työllistämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kauppilanmäki toimii pilottina työllistämällä kyläavustajan ja ottamalla omalta osaltaan vastuuta työllistämisestä. Tästä innostuneena kyläyhdistys suunnittelee palvelutuotantoa kylätalolle, muun muassa ryhmäperhepäivähoitoa sekä ikäihmisten päivätoimintaa. Kuva: Vieremän kunta Kuva: Kauppilanmäen kyläyhdistys ry 13 Kuva: Kauppilanmäen kyläyhdistys ry
TYÖLLISTÄMISEN POLKU Työllistämisen vaiheista ja huomioitavista asioista laadittiin työllistämispolku. Päätös työllistää pitkäaikaistyötön - tarve, tehtävät, aikataulu Työllistettävä henkilö tiedossa Työllistettävä henkilö ei tiedossa Yhteys TE-toimistoon Yhdistyksen päätettävä, kuka toimii yhteyshenkilönä TE-toimistoon päin, kuka on työllistettävän henkilön työnjohtaja (lähiesimies) TE-toimisto: millainen henkilö halutaan työllistää, työaika vko/ kesto, työtehtävät Yleistä Yhdistyksen oltava rekisteröitynyt (ry) Yhdistyksellä oltava y-tunnus Nimenkirjoittajien tiedot ajan tasalla yhdistysrekisterissä Verotusasioista yhteys verotoimistoon Työnjaosta sopiminen yhdistyksessä Sopivan henkilön löytyminen yhteistyössä TE-toimiston kanssa Työhaastattelumateriaalia löytyy Internetistä Sopiva henkilö löytyy => päätetään työllistää => ilmoitus TE-toimistoon Työhaastattelu Sopivaa henkilöä ei löydy => Jatketaan etsimistä => Yhteys TE-toimistoon Palkkatuen hakeminen ja työsopimus Palkkatuen hakeminen, päätös odotettava ennen työsopimuksen allekirjoittamista Työsopimuksen allekirjoittaminen palkkatuen suuruuden varmistuttua Palkkaamisessa huomioitavia asioita: Palkkatuki haetaan palkkatukihakemuslomakkeella, jonka työntekijä saa TE-toimistosta Työsopimuksen laatiminen päätöksen tultua ja palkkatuen suuruuden varmistuttua Työt saa aloittaa vasta päätöksen tultua Palkanmaksujärjestelyt: yhdistys vai tilitoimisto Palkkatuki maksetaan jälkikäteen toteutuneita kuluja vastaan, yhdistykseltä löydyttävä 1-2kk:n palkkarahat Vakuutukset ja työterveyshuolto Kyläavustajan töihin liittyvää Tehtävät eivät saa olla erityisosaamista vaativia Yhdistys voi myydä kyläavustajan palveluja jäsenille nimelliseen hintaan, jolloin on määriteltävä työn hinta asiakkaille ennakkoperintärekisteriin liittyminen, verottajan kanssa vuoropuhelu Palvelut laskutetaan asiakkaalta Matkakorvausten maksaminen työntekijälle Työntekijälle kertyy työssäoloaikana lomapäiviä ao. työehtosopimuksen mukaisesti. Lomat pidettävä ennen työsuhteen loppumista. Työsuojeluun ja palautekeskusteluun löytyy materiaalia Internetistä Työntekijän perehdyttäminen, opastaminen, käytännön järjestelyistä kertominen Yhdistys hoitaa itse: tarvittavat ohjelmat yms. oltava kunnossa. Ensimmäisen kuukauden palkkarahat oltava yhdistyksellä. Yhdistys voi myydä esim. kyläavustajan työtä jäsenilleen, jolloin päätetään työn hinta Markkinointi -myytäessä kyläavustajan palveluja Yhdistyksen jäsenille tiedottaminen kyläavustajan palvelujen ostomahdollisuudesta Työpalveluiden laskuttaminen kuukausittain -myytäessä kyläavustajan palveluja Yhdistyksen myydessä työpanosta yksityisille kotitalouksille, se laskuttaa kuukausittain asiakkaita työntekijän antamien tietojen perusteella Työtodistuksen antaminen, palautekeskustelu Työn alkaminen Palkanmaksu Työsuhteen päättyminen Tuntikirjanpito ja tehtävien kirjaaminen tarvittaessa Tilitoimisto hoitaa: oikeus käyttää yhdistyksen tiliä, työsopimuskopio toimitettava tilitoimistoon, palkanmaksuun liittyvien tositteiden toimittaminen tilitoimistoon Matkakorvausten maksu ja korvaus omien työvälineiden käytöstä työntekijälle Työsuhteen jatkaminen toiselle vuodelle/ Uuden työntekijän palkkaaminen Lähde: http://www.jelli.fi/valineita-jarjestotyohon/jarjestoon-tyollistaminen/. Lisätietoja yhdistysten ja järjestöjen työllistämisestä http://www. jelli.fi à Välineitä järjestötyöhön à Järjestöön työllistäminen, Työ- ja elinkeinoministeriö http://www.tem.fi/tyo. Verotoimistot www.vero.fi 14
KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT KIVIJÄRVI-SAUNAKYLÄ KIVIJÄRVEN rantamailla asuttiin jo 1500-luvun puolivälissä. Noista ammoisista ajoista lähtien rikkailla riistamailla vaelsivat erä- ja kalamiehet. Kuten tiedetään, toistaa historia itseään. Nyt ihmiset etsivät juuriaan luonnosta, sen rauhasta, puhtaudesta ja antimista. Kivijärven kirkasvetiset järvet ja upeat keskisuomalaiset maisemat tarjoavat yhä samaa rauhaa ja jännitystä kuin muinoin. Erämaat ja järvet ovatkin taas tärkeitä, aikana jolloin alkuperäinen luonto on sivilisaation myötä lähes täysin menetetty. Luonnonrauhan lisäksi Kivijärvellä on hyvä palvelutaso. Kivijärven sijainti ei ole este kehittymiselle vaan vetovoimatekijä. Kaukana mutta lähellä, vaikka ei olekaan valtatien varrella. Kivijärvelle saapuminen ylittää arjen rajan, matkailijoille tuotetaan palveluja ja elämyksiä pilke silmäkulmassa. Perustettu 1868 Väkiluku 1259 (31.12.2013 ) Pinta-ala 600 km2 Taajama-aste 52 % Elinkeinorakenne alkutuotanto 22 %, jalostus 8 %, palvelut 68 %, muut 2 %. Kyliä/kyläalueita: Heitjärvi, Hoikanperä, Kopsaperä, Lahdenperä, Lokakylä, Penttilänkylä, Puralankylä, Risuperä, Saunakylä, Talviaislahti, Tiironkylä. Kunta tunnetaan erityisesti Salamajärven kansallispuistosta ja Kukkomarkkinoista. Tunnettuja yrityksiä ovat VilliPeura Oy (matkailupalvelut ja Hannunkiven lomakylä) sekä CandyWell makeistehdas. KIVIJÄRVEN SAUNAKYLÄN KYLÄYHDISTYS RY Puheenjohtaja Eeva Härmälä puh. 040-552 2113 eeva.harmala@gmail.com Saunakylä sijaitsee Kivijärven kunnan länsiosassa vajaan 10 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta. Saunakylän kyläyhdistys on perustettu ja rekisteröity vuonna 2003. Kyläyhdistyksen kokoukset pidetään kyläläisten kotona, koska kylällä ei ole yhteistä kokoontumispaikkaa. Saunakylän kuten koko Kivijärvenkin maisemaa hallitsevat metsät vesistöjen lisäksi, sillä kunnan pinta-alasta on peltoa alle 5 %. Saunakylä on mukava, rauhallinen, turvallinen pieni kylä asua, jossa on viihtyisä maalaisympäristö ja kaunis vaihteleva maisema. Saunakylällä on vanhaa asutusta, sillä kylän ensimmäinen talo on merkitty maarekisteriin jo vuonna 1726. Vakituisia asukkaita Saunakylällä on kyläläisten laskelmien mukaan vajaa 30 ja kesäasukkaita hieman enemmän. Ikärakenne on samalla tavalla vinoutumassa, kuin koko kunnassa eli nuorten ja työikäisen väestön määrä vähenee. Nykyisin kylällä ei ole yhtään asumatonta taloa, vaan kaikki ovat käytössä joko vakituisena tai kesäasuntona. SELVITYSTYÖN VAIHEET JA TULOKSET Kunnan näkökulma Kylät tuovat kunnan käsiteltäväksi hankkeisiinsa liittyviä asioita kuten kylätalon saneeraukset, uimarannan tai laiturin kunnostukset. Myös sosiaalisen kanssakäymisen aktivointiin ja virkistäytymiseen liittyvät hankkeet vaativat kunnan tukea. Viranhaltijapäätöksin hoidetaan kylien pienemmät tarpeet ja isommissa asioissa mennään normaalin kuntapäätöksenteon kaavan mukaan. Kunta järjestää kylien kuulemiskierroksen kerran valtuustokaudessa. Tilaisuudet pidetään kylillä ja tarkoituksena on kartoittaa esimerkiksi vesi- ja Valta lisääntyy jaettaessa, koska sitä kautta saadaan kokonaisuus hallintaan. Vallan jakaminen ei ole luottamushenkilöiltä pois vaan tuottaa lisäarvoa kuntalaisille. Pekka Helppikangas viemäriverkostojen rakentamistarpeita, kylänraittien valaistusta sekä latu- ja moottorikelkkareitistöjen perustamisja kunnostamistarpeita. Kunnassa ei ole erillistä maaseutuohjelmaa. Poikkeusolojen varalta jokaisessa kylässä on nimetty turvallisuusyhdyshenkilö ja yhteystiedot kyliin katsottiin olevan ajan tasalla. Kunta on linjannut, ettei jaa avustuksia kyläyhdistyksille tai muillekaan järjestöille kireän taloustilanteen vuoksi. Kunta on kuitenkin tullut vastaan mm markkinatapahtuman paikkamaksuissa jos kylä on vastavuoroisesti järjestänyt ohjelmaa tapahtumaan. Aluetoimielimen perustamista kunta ei näe tarpeellisena tai ajankohtaisena. Lähidemokratiaa on enemmänkin yhdessä tekemisen ja yhteisten päämäärien edistäminen. Kunta panostaa voimakkaasti matkailuun ja näkee kylät tässä asiassa voimavaratekijänä. Kivijärvellä kunnan johtamiseen on otettu koko organisaation kyvykkyyttä korostava prosessijohtamisen toimintamalli, jossa kunta toimii liikelaitoksen tavoin vastaten liikkeenjohtamisesta kuntalaisten ollessa omistajia. 15
Kylän näkökulma Saunakylän kyläyhdistyksen tapaamisessa ei tullut esille merkittävästi eriäviä näkemyksiä lähidemokratian tilasta Kivijärvellä. Kylien kuuleminen kerran valtuustokaudessa nähtiin liian vähäisenä, vuosittainen yhteydenpito olisi tärkeää. Kyläläiset kokivat kunnan suhtautuvan pääasiassa positiivisesti kylien aloitteisiin. Tiedon kulussa ei huomattu erityisiä puutteita. Saunakylän kyläyhdistyksen hallituksen jäsenistä kaksi on kunnan luottamustehtävissä, joten väylä kylästä kuntaan ja päinvastoin on hyvinkin avoin. Erityisesti kiitosta saa Kivijärven kuntatiedote, joka jaetaan jokaiseen talouteen viisi kertaa vuodessa. Kyläsuunnitelmat Kivijärven kylille on laadittu 10 vuotta sitten. Kunta on vuosien varrella toteuttanut muutamia kyläsuunnitelmiin kirjattuja kehittämistoimenpiteitä. Kyläsuunnitelmia ei ole tuon jälkeen päivitetty ja monen kylän toiminta on passivoitunut. Saunakyläläiset näkevät tärkeänä, että kunta kokoaisi vuosittain kylien toimintasuunnitelmat, jotta kunnassa pysyttäisiin ajan tasalla kylien toiminnasta ja kehittämistarpeista. Kunnan tehtävä on olla mahdollistaja, luoda puitteet, joissa yhdistykset toimivat ja tuottavat palveluja ja tapahtumia. Pekka Helppikangas Kyläläiset näkivät kunnan myöntämän rahallisen tuen, vaikka pienenkin, olevan merkityksellinen kylien aktivointia ajatellen. Kylien tulisi tehdä enemmän yhteistyötä keskenään. Kunnan tulee koota kylät yhteiseen foorumiin toimintaa ja kehittämistä suunnittelemaan. PROSESSI Kivijärven kunnassa nousi päällimmäiseksi pienen kunnan joustava toimintatapa hoitaa kuntalaisten ja kyläläisten asioita. Kyläläiset ja kunnan virkamiehet sekä luottamushenkilöt tuntevat toisensa. Kivijärven kunnan ja Saunakylän kyläyhdistyksen yhteiseen neuvotteluun osallistui kunnanjohtaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Neuvottelussa todettiin kylien oman aktiivisuuden ja myönteisen asenteen olevan tärkeä. VALLAN JAKAMINEN Päätettiin koota yhdistykset ja kuntapäättäjät koolle laajalla rintamalla keskustelemaan kehittämistarpeista sekä yhteisestä tapahtumakalenterista. Kartoituspalaveriin osallistui kyläläisten lisäksi kunnan virkamiehiä ja järjestöjen edustajia. Kivijärven kunnan kotisivuilla olevaan tapahtumakalenteriin järjestöt voivat ilmoittaa kaikille avoimia tilaisuuksia ilmaiseksi. Kalenteri on reaaliaikainen, joten sitä seuraamalla vältytään päällekkäisten tapahtumisen järjestämiseltä. Tavoitteena on, että Kivijärvellä tapahtuu tasaisesti jotain. Erityisesti tästä tapahtumatarjonnasta hyötyy matkailu. Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä järjestettiin koulutustilaisuus, jossa käsiteltiin elintarvikelainsäädännön määräyksiä. Jatkossa yhdistysten ja yrittäjien tulee hyödyntää alueella toimivien hankkeiden ja asiantuntijapalveluja tarjoavan kehittämisyhtiön osaaminen. Kyläyhdistykset ehdottivat kuntapäättäjien, virkamiesten ja kylätoimijoiden tapaamisen järjestämistä kaksi kertaa vuodessa. Kunnanjohtajan ehdotus oli koota eri sidosryhmistä koostuva laatujohtamispiiri eli työryhmä, joka kokoontuisi pohtimaan kehittämistä ajatuksella mitä asiakas meiltä haluaa, jolloin kehittämistyöryhmällä olisi elinkeinopoliittinen merkitys. Olennaista kuitenkin on, että jatkossa tapaamisia kunnan ja kylien välillä järjestetään useammin. 16 YHTEISTYÖ ON VASTUUN JAKAMISTA Mökkisaunan lämmittäminen sujuu yhteistuumin. Saman laista henkeä tarvitaan sujuvassa kylä-kuntayhteistyössä.
VIITASAARI-KYMÖNKOSKI KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT VIITASAARI on pohjoisen Keski-Suomen elinvoimainen ja viihtyisä seutukaupunki valtakunnan pääväylän 4-tien varressa. Kaunista kaupunkiluontoa piirtävät Keitele-järvi, tuhannet lammet ja lukuisat kosket. Puhdas, luonnonkaunis ja turvallinen ympäristö luo perustaa paikkakunnalla viihtymiselle. Viitasaari tarjoaa asukkailleen hyvät ja monipuoliset julkiset palvelut yhteistyössä Wiitaunionin (Pihtipudas ja Kinnula) kanssa. Julkisten palveluiden lisäksi asukkaita palvelee pirteä pk-yrittäjien joukko. Kaupungissa on myös merkittävää teollisuustoimintaa sekä maa- ja metsätaloutta. Perustettu 1635 (kaupungiksi 1996) Väkiluku 6895 (31.12.2013 ) Pinta-ala 1589 km2 Taajama-aste 56 % Elinkeinorakenne: alkutuotanto 12 %, jalostus 27 %, palvelut 59 %, muut 2 %. Kyliä/kyläalueita: Huopanankoski, Ilmolahti, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolkku, Kotvala-Valkeisjärvi, Kumpumäki, Kymönkoski, Löytänä, Mäntylä, Niinilahti, Pasala-Viitakangas, Soliskylä, Suovanlahti- Haarala, Vuorilahti. Kunta tunnetaan koskista ja vesistöistä; järviä ja lampia on 335. Tunnettuja yrityksiä ovat mm. Pisla Oy ja Haka-Wood Oy. Merkittäviä tapahtumia ovat mm. Musiikin Aika, Viitasaaren Elokuvaviikko ja Traktorijatzit. KYMÖNKOSKI Kymönkosken Kylätoimikunta puheenjohtaja Jyrki Holm puh. 040-507 6581 holmjyrki2@gmail.com Kymönkosken Nuorisoseura ry puheenjohtaja Jukka Lindeberg puh. 044-554 5549 j.lindeberg@suomi24.fi Kymönkosken kylä sijoittuu Kolima- Keitele koskireitin alapäähän, noin viisi kilometriä Viitasaaren keskustan itäpuolelle. Kymönkoski, kuten koko Viitasaari, kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, jossa maisema on melko pienipiirteistä metsineen, peltoineen ja vesistöineen. Kymönkoski on tunnettu kalastuspaikka. Kylän palveluja ovat mm. alakoulu (0-6 luokat), kauppa ja nuorisoseurantalo. Asukkaita kylässä on noin 380. Kymönkosken kylätoiminnasta vastaavat rekisteröimätön kylätoimikunta sekä Nuorisoseura. Toiminta kylällä on aktiivista ja etenkin kesäisin nuorisoseurantalolla on tapahtumia, perinteikäs TaideKesä näyttelyineen, konsertteineen sekä kädentaito- ja taidekursseineen. Kylän tuntumassa on runsaasti lomaasutusta joten kesäaikaan kylän väkiluku kaksinkertaistuu. Kylässä on paljon yritystoimintaa perusmaataloudesta palveluyrittäjyyteen. Viime aikoina kylällä on pohdittu joko kylätoimikunnan rekisteröintiä omaksi yhdistyksekseen tai liittämistä nuorisoseuran toimintaan. SELVITYSTYÖN VAIHEET JA TULOKSET Kaupungin näkökulma Lähidemokratia on ymmärrettävä alustaksi tekemisen demokratialle. Olennaista tässä on se, että kunta tunnistaa erilaiset yhdistykset paikalliskehittäjiksi. Juha Kuisma Kylät tuovat kaupungin päätettäväksi konkreettisia asukkaiden hyvinvointiin, arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Kysymys on yleensä aloitteista tai avustuspyynnöistä. Kaupunki kysyy kyläläisten mielipidettä kun on kysymys koko kylää koskevista merkittävistä hankkeista tai muutoksista sekä silloin kun kyläläisten paikallisosaamista tarvitaan jonkin asian ratkaisemisessa. Menetelmänä käytetään yleensä kyläläisille järjestettävää kuulemistilaisuutta. Kaupunki kuuntelee kylien toiveita ja ajatuksia myös kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä kyläilloissa. Kesäasukkaille kaupunki järjestää mökkiläisfoorumin. Tarvittaessa kaupunki järjestää kylissä lähidemokratiailtoja ja yhteisesti kuntalaisille demokratiailtoja. Kylien asiat etenevät kaupungin päätöksenteossa normaalin menettelyn mukaisesti. Kaupungilla ei ole erillistä maaseutuohjelmaa. Kaupunkistrategiaan on kirjattu Viitasaaren vahvuuksiin voimavarana vireät kylät. Kaupunki käy kylien kanssa aktiivista vuoropuhelua ja on nimennyt kyläasioista vastaavaksi henkilöksi kaupunginsihteerin. Kylien yhteystiedot ovat kaupungin tiedossa, tosin sähköistä yhteydenpitoa pitäisi kehittää. Viitasaaren kaupungin talousarviossa on varattu 15000 /v kylien kehittämiseen. Kaupunki julistaa rahan haettavaksi ja jaosta päätetään lopullisesti yhteisessä kyläillassa. Kylät voivat 17
hakea kulttuuritoimen kohdeavustuksia tapahtumien järjestämiseen ja vapaa-aikatoimen avustusta lasten ja nuorten toiminnan järjestämiseen. Kaupunki myöntää perustellusti korotonta lainaa kyläyhdistyksille hankkeiden välirahoitukseen rahoituspäätöstä vastaan. Kaupungin tiukka talous on pakottanut tukien pienentämiseen, mutta perusavustuksesta kaupunki haluaa pitää kiinni. Kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden mielipiteet jakautuvat kysyttäessä mahdollisen lähidemokratiatoimielimen perustamista. Toisaalta tarvetta ei nähty, toisaalta toimielimen perustamisesta katsottiin olevan hyötyä kaupungille. Toimielimen tehtävänä olisi keskustelukumppanuuden edistäminen kylien ja kaupungin hallinnon välillä. Toimielin vahvistaisi kylien keskinäistä yhteistyötä. Edustus tulisi olla jokaiselta kylältä, jotta alueellinen kattavuus ja tasa-arvoisuus olisi turvattu. Kylätoimielimelle kuuluvia asioita olisivat esimerkiksi yhteisten kyläiltojen järjestäminen ja valmistelu, yhteiset tapahtumat, tiedon välittäminen, kaavoitukseen vaikuttaminen, tonttiasiat, kesäasukkaiden asiat. Kylän näkökulma Kymönkosken kylän ensimmäisessä kuulemisillassa kyläläiset ottivat voimakkaasti kantaa kaupungin päätöksentekoon. Kyläläiset kokivat, ettei kaupunki valmistele asioita avoimesti eikä kylien mielipiteitä ja paikallisosaamista huomioida päätöksenteossa riittävällä tavalla. Tiedottamiseen ja kuulemiseen tulee varata enemmän aikaa, jotta kyläläiset ehtivät valmistella vastineensa. Aidon vaikuttamismahdollisuuden takaamiseksi kylien yhteistoimintaelimen perustaminen on tarpeen. Kylien yhteistyön kehittäminen toisi voimaa ja vaikuttavuutta sekä mahdollisuuksia toteuttaa yhteisiä hankkeita. Kylien kehittämisavustuksen määrään vaikuttaminen tulisi olla mahdollista alhaalta ylöspäin eli kylätoimielin valmistelisi kehittämismäärärahan tarpeesta esityksen kaupungin talousarvioon. Kymönkosken on ratkaistava kylän sisäinen järjestäytyminen. Pystyäkseen hakemaan kehittämisavustuksia kyläyhdistyksen on joko rekisteröidyttävä omaksi yhdistykseksi tai liitettävä toiminta Kymönkosken nuorisoseuraan. PROSESSI Viitasaaren kaupunki on osoittanut hyvää tahtoa lähidemokratian edistämiseen kunnassa. Kaupunki on järjestänyt demokratiapäiviä, kyläiltoja ja mökkiläisfoorumeita kuullakseen kuntalaisten ja kesäasukkaiden tarpeita. Lähidemokratiaselvityksen kylän ja kaupungin yhteistyöiltaan kutsuttiin kyläläisten toiveen mukaisesti kaupungin ylin virkamies- ja luottamushenkilöjohto. Iltaan osallistuivat kaupunginjohtaja, vapaa-aikatoimen johtaja ja kaupunginsihteeri, luottamushenkilöitä ei saatu paikalle. Lähidemokratiaselvityksen vaiheista ja esille nousseista teemoista keskustelun sijaan keskityttiin enemmän kylän muihin kehittämisasioihin. Tilaisuuteen osallistui joukko kyläläisiä, jotka eivät olleet prosessissa alusta asti mukana, joten tilaisuuden tarkoitus jäi osallistujille osittain epäselväksi. Lähidemokratiatoimielimen perustamisesta keskusteltiin ja päädyttiin asian tarkempaan valmisteluun. Koska toimielimen perustaminen vaatii kaikkien kylien sitoutumisen, päätettiin, että Kylä Lähtee! hanke tekee kyselyn muille Viitasaaren kylille. Toimielimen perustamisen vaihtoehdot tuodaan tämän jälkeen vielä yhteisen kyläillan päätettäväksi. Kaupungin kanssa sovittiin, että asiasta käydään keskustelua myös kuntalaisten demokratiaillassa. Kyläkyselyn vastauksista selvisi, ettei yhteisen toimielimen perustaminen ole ajankohtaista. Kylät katsoivat, että lähidemokratia toimii nyt jo hyvällä tasolla, suhteet kaupunkiin on toimivat ja kylätoiminta omalla kylällä parhaalla mahdollisella mallilla. Demokratiaillassa yhteistyön tiivistämisen keinoiksi esitettiin tapahtumakalenterin yhtenäistämistä. Vaikuttamiskanavat ovat parantuneet Viitasaaren kaupungin ja paikallislehden yhteistyöllä: yhteisöllinen paikallismedia verkossa antaa uuden mahdollisuuden ottaa kantaa esimerkiksi kaupunginvaltuuston listalla oleviin asioihin. Kaupungin päättäjät ovat sitoutuneet vastaamaan kuntalaisten kysymyksiin ja kirjoittamaan omia näkemyksiään päätösten perusteista. KAUPUNKI MAHDOLLISTAA KYLÄTOIMINTAA KAUPUNKI MAHDOLLISTAA KYLÄTOIMINTAA Kokousraha Koroton laina Kaupunki Kulttuuritoimen kohdeavustukset Kyläasiamies Kaupunkistrategia Kylän kehittämisraha Kyläillat ja muut tilaisuudet 18
ÄÄNEKOSKI-KONGINKANGAS KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT ÄÄNEKOSKI on reilun 20 000 asukkaan kaupunki Keski-Suomessa Jyväskylän pohjoispuolella. Kaupungin hyvinvointi rakentuu vahvan teollisuuden, kehittyvien palveluiden ja hyvän työpaikkaomavaraisuuden varaan. Äänekoskella on valittavana monipuoliset asumisen mahdollisuudet joko kaupunkikeskuksessa tai maaseudun rauhassa järvimaisemissa. Arjen palvelut ovat helposti saatavilla, vilkas kulttuurielämä, hyvät liikuntamahdollisuudet sekä luonto ja ympäristö tarjoavat mahdollisuudet monipuolisille vapaa-ajan harrasteille. Perustettu 1911, kaupungiksi 1973 Kuntaliitos Konginkankaan kanssa 1993 Uusi Äänekosken kaupunki johon Sumiaisten kunta ja Suolahden kaupunki liittyivät v 2007 Väkiluku 20 077 ( 31.12.2013 ) Pinta-ala 1 138 km2 Taajama-aste 76 % Elinkeinorakenne: alkutuotanto 3 %, jalostus 44 %, palvelut 53 %, muut 1 %. Kyliä ja kyläalueita: Hietama, Honkola, Järvenpää, Kalaniemi, Koivisto, Konginkangas, Liimattala, Mämme, Rautionmäki, Riihilahti, Ruotinkylä, Räihä, Saarikas, Sumiainen, Suolahti, Syvälahti. Kaupunki tunnetaan paperiteollisuudesta. Tunnettuja yrityksiä ovat Valtra Oy, Metsä Wood Suolahden tehtaat, Metsä Fibre Ab ja Metsä Board Oyj. KONGINKANKAAN KYLÄYHDISTYS RY Puheenjohtaja Esa Sällinen puh. 040-511 6852 puheenjohtaja@konginkangas.fi Konginkangas sijaitsee Äänekosken pohjoisosassa Keitele-järven rannalla, Nelostien ja Vihreän väylän varressa. Vesiteitse Konginkangas on kanavien kautta yhteyksissä Päijänteeseen sekä Konneveden kautta Pielaveteen saakka. Konginkangas liittyi Äänekoskeen 1993. Alueella asuu noin 1500 vakituista asukasta. Lisäksi seudulla on yli 800 loma- asuntoa. Konginkankaan kyläyhdistys ry toimii entisen kunnan kaikkien kuuden kylän yhteisenä edunvalvojana. Sen hallituksessa on kylien, kesäasukkaiden ja paikallisen SF-Caravanin edustus. Yhdistys ajaa määrätietoisesti kyläsuunnitelmaan valittuja teemoja sekä hankkeistamalla itse että edistämällä sen asiaa ajavia hankkeita ja osallistumalla sopivin osin muiden hallinnoimiin hankkeisiin. Kyläyhdistys järjestää vuosittain kesäpäivät ja joulunavauksen, kyläkokouksia, talkoita sekä muita tapahtumia. Kannanotot, vuosittainen paikallislehden lehtiliite ja muu aktiivinen yhteydenpito sekä virkamiehiin että mediaan ovat nostaneet Konginkankaan vuosien mittaisesta unohduksesta aktiiviseksi neuvottelujen osapuoleksi. Konginkangas valittiin 2011 Keski-Suomen Vuoden Kyläksi. SELVITYSTYÖN VAIHEET JA TULOKSET Kaupungin näkökulma Lähidemokratian tila Äänekoskella on tyydyttävällä tasolla. Kylät tuovat kaupungin käsiteltäväksi hankkeitaan ja tarpeitaan, jotka liittyvät asukkaiden hyvinvointiin, palveluihin ja kyli- Kuva: Ylä-Savon Veturi ry 19
en infraan. Kaupunki kysyy kylien lausuntoa asioissa, joilla on vaikutusta kylien elämään kuten esimerkiksi kouluasiat, kaavoitus, perusturvan palvelut. Kylien asiat etenevät kaupungin päätöksenteossa myönteisesti, mikäli varatut resurssit niihin riittävät. Tiedottamisessa kylien asemaa ei ole erityisesti korostettu. Yhteystiedot löytyvät puolin ja toisin. Kaupunki on nimennyt kyläasioille yhteyshenkilöksi vapaa-aikatoimenjohtajan. Kylän oma aktiivisuus vaikuttaa vuoropuhelun määrään ja laatuun. Kaupunki kutsuu kylät yhteisesti koolle kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisissa käydään läpi ajankohtaisia aiheita ja kutsutaan paikalle tarpeen mukaan eri alojen asiantuntijoita. Kyläillan teema päätetään aina edellisessä tapaamisessa kylien toiveiden mukaisesti. Kaupungilla ei ole erillistä maaseutuohjelmaa. Ohjelmatyössä kaupungin mielestä maaseutualueita ja kyliä voisi huomioida enemmänkin. Kaupunki varaa vuosittain 15 000 määrärahan kylien kehittämiseen. saa riittävästi ääntään kuuluviin kaupungin päätöksenteossa. Kyläläisten mielestä kaupungin keskustan kehittäminen nielee resursseja pois reuna-alueilta. Kylän hyvin toimivat palvelut halutaan kurjistaa samalle tasolle kuin kaupungin keskustassa. Kyläläisten mielipiteen kuuleminen täyttää lain vaatimuksen, mutta todellista vaikuttamismahdollisuutta näillä kuulemisilla ei koeta olevan. Palvelut katoavat ja erityisesti nuorten ja ikäihmisten palveluissa on parannettavaa. Säästökuuri vie palvelut kaupungin keskustaan Kyläasiamies vaikka kylät olisivat valmiita keskus- tai -nainen telemaan muista ratkaisuista. Konginkankaan oma aktiivisuus on huomioitu kaupungin päätöksenteossa. Yhteistyöllä on saatu aikaan isoja hankkeita, esimerkiksi Lintulahden laiturihanke. Kylä on myös aktiivisesti mukana muissa alueen kehittämishankkeissa. Yhteistyötä muiden Äänekosken kylien kanssa pitäisi olla enemmän. Tästä syystä kyläläiset näkevät yhteisen toimielimen perustamisen mahdollisuutena. Konginkankaan ja Sumiaisten kyläyhdistykset tekivät kaupungille aloitteen kyläasiamiehen palkkaamisesta muutama vuosi sitten. Sen seurauksena kaupunki nimitti kylien yhteyshenkilön ja nyt mietitään päätoimisempaa ja päämäärätietoisempaa toimintaa. Paikallisidentiteetti halutaan säilyttää, mutta silti pitäisi kyetä ajattelemaan, että kaikki ovat samanarvoisia Äänekosken kaupungin asukkaita. ALUETOIMIKUNTA Ääneseudun Kehitys Oy:llä on viime vuosina ollut vahva rooli seudun maaseutualueiden kehittämisessä. Parhaillaan se valmistelee yhdessä kaupungin kanssa kylien ja kaupungin yhteistyötä edistävää hanketta. Tavoitteena on saada henkilöresurssi kylien kehittämisen tueksi. Myös kylille suunnattavan rahallisen tuen lisääminen kaupungin budjettiin on valmisteilla. Aluetoimikunta Kyläasiamies/nainen Kylän näkökulma Konginkankaan kyläläisten tapaamisessa kartoitettiin kaupungin ja kylän vuorovaikutusta ja kaupungin palvelujen ja asenteen toimivuutta suhteessa kylän asukkaisiin. Kyläläiset kokevat, että kylien asiat eivät kiinnosta päättäjiä ja että asialle täytyisi kiireesti tehdä jotain. Etenkään liitoskuntien, Konginkankaan, Sumiaisten ja Suolahden kylät eivät Kaupunki Aluetoimikunta Aluetoimikunta Aluetoimikunta 20