KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013
KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä terminaalissa kuivauspaikan lähellä.
TAVOITTEET Tavoitteena oli selvittää: Onko kuivalle laatuhakkeelle olemassa markkinoita eli minkälaiset voimalaitokset ja lämpölaitokset voisivat olla hakkeen käyttäjiä? Kuinka paljon nämä laitokset voisivat käyttää kuivaa laatuhaketta ja millaiset ovat laatuvaatimukset kuivalle laatuhakkeelle? Kuinka paljon laitokset olisivat valmiit maksamaan kuivasta laatuhakkeesta?
KIVIHIILIVOIMALAITOKSET Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali: Helsingin Energia (Sa, Ha, Vuo): 2200-3200 GWh/a Fortum, Espoo Suomenoja: 800 GWh/a Vantaan Energia, Martinlaakso: 500 GWh/a Vaskiluodon Voima, Vaasa: 700 GWh/a Turun Seudun Energiantuotanto, Naantali: 1800 GWh/a Lahti Energia, Kymijärvi: 1200 GWh/a Yhteensä maksimissaan 7000-8000 GWh/akymmenen vuoden kuluttua 2020-luvun alkupuolella
TURVE-JABIOVOIMALAITOKSET Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali: Oulun Energia, Toppila: 900 GWh/a Tampereen Sähkölaitos, Naistenlahti: 500 GWh/a Vaskiluodon Voima, Seinäjoki: 300 GWh/a Kokkolan Energia: 500 GWh/a Alholms Kraft, Pietarsaari: 2200 GWh/a Jyväskylän Energia, Keljonlahti: 800 GWh/a Kuopion Energia, Haapaniemi: 500 GWh/a Kainuun Voima, Kajaani: 600 GWh/a
TURVE-JABIOVOIMALAITOKSET Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali: Rovaniemen Energia: 300 GWh/a Pori Energia: 600 GWh/a Yhteensä maksimissaan 7000-7500 GWh/akymmenen vuoden kuluttua 2020-luvun alkupuolella
LÄMPÖ-JA HÖYRYKESKUKSET Öljykäyttöisten huippu/varalämpökeskusten sekä teollisuus-ja palvelukiinteistöjen öljyn käyttö Oulun seudulla on noin 200 GWh/a(ei sisällä asuinrakennuksia) Biopolttoaineiden käyttö lämpökeskuksissa Oulun seudulla on alle 100 GWh/a(ei sisällä asuinrakennuksia) Yhteismäärä (noin 300 GWh/a) ei yksin riitä tekemään hakkeen kuivauksesta kannattavaa liiketoimintaa, mutta parantaa kuivauksen kannattavuutta, jos myös olemassa olevia ja suunniteltuja isoja voimalaitoksia saadaan kuivan laatuhakkeen käyttäjiksi
LÄMPÖ-JA HÖYRYKESKUKSET Kuiva laatuhake kilpailee metsähakkeen, sahanpurun, kuoren ja pelletin kanssa, kun suunnitellaan siirtymistä öljyn käytöstä biopolttoaineiden käyttöön Kaasutukseen perustuvissa pienissä lämpölaitoksissa Kaasutukseen perustuvissa pienissä lämpölaitoksissa kuiva laatuhake soveltuu hyvin polttoaineeksi johtuen alhaisesta kosteuspitoisuudesta ja tasaisesta laadusta
MÄÄRÄ Kuivan laatuhakkeen vähimmäismäärä tulisi olla vähintään sama määrä kuin nykyisissä polttoainesopimuksissa on biopolttoainetoimitusten minimimäärä Suunnitteilla olevien pääasiassa biopolttoainetta käyttävien isojen voimalaitosten osalta biopolttoaineen saatavuus lähialueilta saattaa olla haastavaa, jolloin kuivalla laatuhakkeella voitaisiin korvata ulkomailta tuotua biopolttoainetta Määrään vaikuttavat myös turpeen saatavuus nyt ja tulevaisuudessa (ongelmat uusien soiden luvituksissa) ja valtiovallan toimenpiteet (mm. verotus ja EU lainsäädäntö), jotka ovat lisänneet kivihiilen käyttöä
LAATUVAATIMUKSET Kivihiilivoimalaitokset Kuiva laatuhake pitäisi olla vähintään yhtä hyvää kuin korvattava biopolttoaine, joten pelletin korvaaminen ei onnistu (jauhautuvuus) Kuiva laatuhake ei voi korvata biohiiltä, jonka ominaisuudet ovat lähellä kivihiiltä, mutta biohiilen raaka-aineeksi kuiva laatuhake saattaisi soveltua Biopolttoaineen kaasutuslaitoksissa (Vaskiluodon Voiman Vaasan laitos) kuivalla laatuhakkeella voidaan välttää kuivuri-investointi, jos hakkeen kosteuspitoisuus on enintään 30 %, mikä parantaa hankkeen kannattavuutta
LAATUVAATIMUKSET Turve- ja biovoimalaitokset Kuiva laatuhake soveltuu hyvin priimauspolttoaineeksi säätämään polttoaineseoksen kosteus kattilan suunnitteluarvoja vastaavaksi Kuivalla laatuhakkeella voitaisiin korvata myös voimalaitosten käynnistys-, tuki-ja varapolttoaineena käytettävää öljyä tai maakaasua
POLTTOAINEIDENHINTOJA Voimalaitospolttoaineiden hintoja (alv 0 %) lämmöntuotannossa kesäkuussa 2013 ja hintojen vuosimuutos: Energia Hinta, /MWh Vuosimuutos, % Kivihiili 28 (23, jos CHP) -1,2 Maakaasu 46-2,5 Metsähake 20 +10,5 Jyrsinturve 19 +44,2 (suurelta osin veromuutoksen takia) Kevyt polttoöljy 87 +2,1 Raskas polttoöljy 68 +2,1
POLTTOAINEIDENHINTOJA Voimalaitospolttoaineiden hintoja (alv 0 %) sähköntuotannossa (hinta ilman veroja) kesäkuussa 2013: Energia Kivihiili 10 Maakaasu 35 Metsähake 20 Jyrsinturve 14 Hinta, /MWh
POLTTOAINEIDENHINTOJA Koska kivihiilen hinta on laskenut ja turpeen sekä metsähakkeen hinta noussut mm. veromuutosten takia, niin kivihiilen kulutus on noussut Suomessa alkuvuonna 2013 yli 40 % (johtuu myös turpeen huonosta saatavuudesta) Puupelletin kuluttajahinta oli elokuussa 2013 tasolla 45 /MWh(alv 0 %) ja voimalaitos-ja lämpökeskuspelletin tasolla 35 /MWh(alv 0 %) Biohiilellä ei vielä ole markkinoita, mutta sen hinnan uskotaan asettuvan vähintään pelletin hintatasolle, todennäköisesti hieman korkeammalle
KUIVANLAATUHAKKEEN HINTA Isot kivihiiltä tai biopolttoainetta pääpolttoaineena käyttävät voimalaitokset eivät ole valmiit maksamaan kuivasta laatuhakkeesta enempää kuin metsähakkeesta, mikäli metsähaketta on saatavilla riittävästi. Tällöin pieni noin 10 % hinnankorotus kattamaan osittain kuljetuskustannuksia voisi olla mahdollinen eli kuivan laatuhakkeen hinta voisi olla luokkaa 23 /MWh(alv 0 %) Sama koskee myös öljyä käyttäviä lämpö- ja höyrykeskuksia, jotka siirtyvät käyttämään biopolttoainetta tai käyttävät biopolttoainetta jo nyt (poikkeuksena öljykäyttöiset huippu- ja varalämpökeskukset)
KUIVANLAATUHAKKEEN HINTA JA TUOTTEISTAMINEN Jos metsähaketta ei ole saatavilla riittävästi laitoksen lähialueelta, voisivat laitokset olla valmiit maksamaan puuttuvasta osuudesta luokkaa 30-35 /MWh(alv 0 %) Käytettäessä kuivaa laatuhaketta kaasutuksessa voi kaasutuslaitoksen kokonaisinvestointia vähentää kuivurin osuuden verran eli noin 20 % valitusta kuivausteknologiastariippuen, minkä vaikutus kuivan laatuhakkeen hintaan otetaan huomioon Kohteesta riippuen kuiva laatuhake voitaisiin tuotteistaa kosteuspitoisuuden mukaan (20 %, 30 %, 40 %)
YHTEENVETO Kuivalle laatuhakkeelle voisi löytyä markkinoita seuraavissa kohteissa: Suunnitteilla olevissa isoissa voimalaitoksissa, joiden on vaikea saada lähialueilta riittävästi biopolttoainetta ja jotka siksi harkitsevat biopolttoaineen tuontia ulkomailta Biopolttoaineen kaasutuslaitoksissa korvaamaan kuivuriinvestointi Olemassa olevissa voimalaitoksissa priimaus-, käynnistys-, tuki- ja varapolttoaineeksi Öljykäyttöisissä huippu- ja varalämpökeskuksissa (PINOasetus)
YHTEENVETO Kuivalle laatuhakkeelle voisi löytyä markkinoita seuraavissa kohteissa: Öljykäyttöisissä lämpö-ja höyrykeskuksissa, jotka siirtyvät biopolttoaineen käyttöön tai biopolttoainetta jo nyt käyttävissä lämpö- ja höyrykeskuksissa Kaasutukseen perustuvissa pienissä lämpölaitoksissa Biohiilen raaka-aineena
KIITOS Jukka Jalovaara Puh: 040 7218815 E-mail: jukka.jalovaara@rejlers.fi