Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 2005
Sisällys 3 Toimitusjohtajalta Ei niin huonoa, ettei jotakin hyvääkin 4 Tilastokatsaus Vuoden 2005 alaa kuvaavia tilastoja. 6 Kuluttajansuoja-asiat voimakkaasti esillä vuonna 2005 Vuoden ajankohtaiset lainsäädäntöön ja edunvalvontaan vaikuttaneet hankkeet ja tapahtumat. 2 8 Tietoyhteiskunnan toimintakyky edellyttää varautumista Tietoyhteiskunnan palvelut tekevät meistä entistä riippuvaisempia tietoliikenteen ja tietotekniikan toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. 9 Maailmanennätys laajakaistalla Suomi on kivunnut ennätysvauhdilla laajakaistakärkeen. 10 Visionääri Suomen Posti Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Alho: Tietotekniikan lyhyt historia. 11 FiCom on... suomalaisen tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 2005 Julkaisija: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Päätoimittaja: Kristiina Klemetti Kirjoittajat: Reijo Svento Tytti Peltonen Merja Malkki Kari Wirman Kristiina Klemetti Kolumnisti: Jukka Alho, Suomen Posti Oyj Tilastot: Merja Malkki
Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin Vuosi 2005 jää historiaan hyperkilpailun vuotena. Matkapuheluiden ja laajakaistayhteyksien kuluttajahinnat jatkoivat laskuaan hintakilpailun seurauksena. Myös tietokoneiden, digikameroiden, taulutelevisioiden ja muun kodin viihde-elektroniikan hinnat laskivat. Voittajina selvisivät siis kuluttajat todennäköisesti myös mainosala. Vuonna 2005 käytiin vilkasta keskustelua siitä, onko kilpailussa menty jo liian pitkälle. Ongelmaksi muodostuivat toimijoiden kyky ja ennen kaikkea halu investoida. Liikevaihtojen ja tulosten pienentyessä kasvoi epävarmuus kyvystä kattaa tarvittavat investoinnit. Epävarmuutta lisäsi myös lankaliittymien kiihtyvä vähentyminen. Pohjakosketuksen jälkeen vähitellen pinnalle FiComin jäsenkyselyn perusteella vuosi 2005 arvioitiin kuitenkin eräänlaiseksi pohjakosketukseksi. Liikevaihtojen ja -voittojen uskotaan kasvavan jo vuoden 2006 puolella. Investointien ja henkilöstömäärien kehityksen arvioidaan jatkavan vaatimatonta kehitystään. Nopeasti kehittyvällä toimialalla on yhtäaikaisesti käynnissä poikkeuksellisen voimakas tekninen ja rakenteellinen murros. Arvoketjuista on siirrytty arvoverkkoihin, joissa kukaan ei hallitse kokonaisuutta yksin. Yhteistyö on välttämätöntä ja käänteisesti riippuvaisuus muista toimijoista on kasvanut. Ip-teknologiaa kaikkialle Useista yhtäaikaisista teknisistä muutoksista keskeisin on siirtyminen piirikytkentäisestä tiedonsiirrosta pakettikytkentäiseen. Tämä tarkoittaa lähinnä ip-teknologian yleistymistä kaikissa tietoliikenteen muodoissa. Päätelaitteiden ja palveluiden kehityssuunta on langallisesta langattomaan. Paikalliset langattomat sovellukset wlan-verkkoineen yleistyvät samoin kuin laajempien alueiden wimax-verkot. Videopuhelumahdollisuudet alkavat vähitellen yleistyä 3G-verkoissa. Langallisessa viestinnässä siirrytään puolestaan kapeista kaistoista laajoihin, joissa nopeudet nousevat jatkuvasti. Suomi on kirinyt laajakaistamäärissä maailmanennätystahtiin. Kansallisen laajakaistastrategian asettama miljoonan laajakaistaliittymän tavoite vuoden 2005 loppuun mennessä saavutettiin jo kesällä 2005. Myös puhe on siirtymässä internetpohjaiseksi voip-sovelluksissa. Lankaverkoissa äly siirtyy runkoverkoista niiden laidoille, lähinnä päätelaitteisiin. Tästä on esimerkkinä paljon julkisuutta saanut suljetun järjestelmän Skypepalvelu. Kaikki nämä muutokset voidaan nähdä osittain uhkana perinteiselle teletoiminnalle. Oikealla tavalla katsottuna ne muodostavat vähintään yhtä paljon myös mahdollisuuksia kehittää edelleen omaa toimintaa. Kyse on nyt muuntautumiskyvystä ja reaktionopeudesta. Nopeat syövät hitaat ja luonnon lakien mukaisesti tyhjiöt täyttyvät. Tehokkaampia tietokoneita Suomalaisista on tullut ennätysvauhdilla digitaalikameroiden käyttäjiä, mikä on vauhdittanut tietokonekannan uusimista tehokkaammaksi. Vuonna 2005 kuvia myös lähetettiin runsaasti, mikä omalta osaltaan vaikutti laajakaistayhteyksien suosioon. Vuoden 2005 aikana alkoi Suomenkin markkinoille ilmestyä palveluita, joissa kuluttajille tarjotaan äänen, kuvan ja datan välittämistä saman laajakaistaisen yhteyden kautta ns. triple play -mallilla. Samalla mallilla markkinoille tuli myös ns. olohuonetietokoneita ja niihin liittyviä ohjelmistoja, joilla kaikki nämä palvelut voidaan helposti ja korkealaatuisesti yhdistää yhteen päätelaitteeseen. Konvergenssi on siis edennyt konkreettiselle tasolle. Haasteiden lisäksi ilmassa on myös paljon mahdollisuuksia, joita tulee osata hyödyntää viisaasti. Reijo Svento, toimitusjohtaja 3
Alaa kuvaavia tilastoja 2005 1. Laajakaistayhteydet Suomessa.000 liittymää, kaikki yhteensä Suomalaisista internetkotitalouksista jo 81 prosentilla oli laajakaistayhteys marraskuussa 2005. Valtaosa näistä, 85 prosenttia, oli ADSL -liittymiä. (Tilastokeskus.) Kaikista suomalaisista yli viiden hengen yrityksistä 73 prosentilla oli laajakaistayhteys keväällä 2005. Määrä kasvoi 10 prosentilla vuoden aikana. Yrityksen koon kasvaessa laajakaistaliittymät yleistyvät (Tilastokeskus). 4 2. Suomalaiset pankkien internetpalveluiden käyttäjinä % 15 74-vuotiaista Suomalaisista 15 74-vuotiaista 66 prosenttia ilmoitti keväällä 2005 käyttävänsä säännöllisesti pankkien internetpalveluita. Määrä kasvoi kuudella prosentilla edellisestä keväästä ja kahta vuotta aiemmasta jopa 25 prosenttia. Laskunsa maksoi useimmiten internetin kautta 64 prosenttia haastatelluista. (Suomen Pankkiyhdistys.) Suomalaiset olivat ahkerimpia internetpankkipalvelujen käyttäjiä Eurostatin tekemässä EU-maiden vertailussa. 3. Suomalaiset verkko-ostajina.000 (kumulatiivinen) Lähes kaksi miljoonaa suomalaista on ollut ainakin joskus verkko-ostoksilla syksyllä 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan. Verkko-ostaminen kiinnostaa, sillä 42 prosenttia suomalaisista aikoo ostaa jotakin internetin kautta seuraavan puolen vuoden aikana. (TNS Gallup.)
4. Suomalaiset tekstiviestien lähettäjinä Noin 91 prosenttia 15 74-vuotiaista suomalaisista kertoi käyttävänsä tekstiviestipalveluita loppuvuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan (Viestintävirasto). Vuonna 2004 suomalaiset lähettivät tekstiviestejä ennustettua ahkerammin: 35 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuvaviestien määrä oli vielä vähäinen, 7,4 miljoonaa viestiä vuonna 2004. Niiden määrän odotetaan kuitenkin kasvavan kamerapuhelimien yleistyessä nopeasti. (Liikenne- ja viestintäministeriö.) 3000 2000 1000 0 miljoonaa kappaletta 2000 2001 2002 2003 2004 2005, ennuste 5. Digitaalinen televisio 5 Yli kolmasnnes suomalaisista kotitalouksista on hankkinut digitelevision tai -sovittimen. Tuorein mittaus on marraskuulta 2005, jolloin laite oli 36 prosentilla talouksista. Haastatelluista kotitalouksista 13 prosenttia ilmoitti, että hankkii laitteen varmasti seuraavan puolen vuoden aikana, ja 7 prosenttia piti sitä todennäköisenä. Yleisimpiä digilaitteet olivat Itä-Suomessa, jossa ostohalukkuuteen vaikutti myös kuvan laadun paraneminen digilaitteella. (Finnpanel ja Tilastokeskus.) 40 30 20 10 0 prosenttia kotitalouksista helmi 2003 elo 2003 helmi 2004 elo 2004 helmi 2005 elo 2005 6. ICT-alan työlliset Suomessa Vuonna 2005 Suomessa oli ICT-alan työllisiä noin 117 000 (ICT-tavaratuotanto, teleliikenne ja tietojenkäsittelypalvelu). Tämä on noin viisi prosenttia kaikista työllisistä. Lähes puolet työskentelee Uudellamaalla, Varsinais- Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla kummassakin on noin 10 prosenttia ICT-työllisten kokonaismäärästä. (Tilastokeskus.)
Kuluttajansuoja-asiat esillä vuonna 2005 Vuoden aikana valmisteltiin kuluttajan asemaa viestintäpalveluiden käyttäjänä koskeva viestintämarkkinalain muutosehdotus, jonka eduskuntakäsittely käynnistyy vuoden 2006 alussa. Myös direktiiviehdotus teletunnistetietojen tallennevelvollisuudesta oli vuoden aikana runsaasti esillä. 6 Vuoden 2005 lopulla hyväksytyt tekijänoikeuslain muutokset herättivät runsaasti keskustelua. Uusi laki tulee voimaan tammikuussa 2006. Muutokset eivät selkeytä jo ennestään vaikeaselkoista tekijänoikeuslakia, eikä laki vastaa sähköisen toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Tekijänoikeuslain käsittelyn yhteydessä ilmenneet seikat osoittavat selvästi tarpeen tekijänoikeuslain kokonaisuudistukselle. Vuoden aikana käynnistyivät viranomaisten kanssa keskustelut keinoista, joilla voitaisiin estää internetin käyttäjien tahaton joutuminen lapsipornosivuille. Teleyritykset voivat ryhtyä suodattamaan internetin lapsipornoaineistoa kevään 2006 aikana. Viestintämarkkinalain muutosehdotuksissa ylilyöntejä Viestintämarkkinalaki on keskeinen viestintäpalveluiden kuten matkapuhelin- tai laajakaistaliittymän tarjontaa koskeva laki. Koska viestintäpalveluita käyttää päivittäin lähes jokainen suomalainen, on niiden sääntelyllä oleellista vaikutusta palveluiden käyttöön. Viestintämarkkinalain käyttäjän oikeuksia koskevaan lukuun on ehdotettu muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa kuluttajan asemaa viestintäpalveluiden käyttäjänä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi muun muassa säännökset teleyrityksen vastuusta viestintäpalvelun virhe- ja viivästystilanteissa. Ehdotuksen mukaan kuluttaja voisi vaatia vakiokorvausta, jos esimerkiksi laajakaistaliittymän toimitus viivästyy luvatusta. Vakiokorvaus olisi 15 euroa alkavalta viivästysviikolta, kuitenkin kaikkiaan enintään 120 euroa. Lakiin ehdotetaan myös säännöstä teleyrityksen ja kuluttajan vastuun jakautumisesta silloin, kun viestintäpalvelua käytetään oikeudettomasti. Ehdotus lisää Viestintäviraston toimivaltaa: virasto saa kuluttaja-asiamiehen kanssa päällekkäisen toimivallan valvoa viestintäpalvelusopimusehtojen kohtuullisuutta. FiCom kannattaa kuluttajan asemaa parantavia muutoksia ja pitää tärkeänä lisätä kuluttajien luottamusta viestintäpalveluihin. Mainitut muutosehdotukset ovat kuitenkin ongelmallisia, koska ne asettavat teleyritykset kuluttajansuojan osalta eriarvoiseen asemaan muiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Virheestä tehtävä ilmoitus Muutosehdotuksen mukaan kuluttajalla on oikeus saada hinnanalennusta, jos viestintäpalvelussa on virhe, tai saada vakiohyvitys, jos viestintäpalvelun toimitus on keskeytyksissä. Palvelun keskeytyksen tulee olla yhtäjaksoista ja toistuvaa. Ehdotuksen mukaan kuluttajan täytyy kohtuullisessa ajassa reklamoida virheestä, kuten esimerkiksi katkenneesta laajakaistayhteydestä. Kuluttaja voisi kuitenkin vaatia teleyritykseltä hinnanalennusta tai vakiohyvitystä, vaikka teleyritys korjaisi virheen viipymättä kuluttajan reklamoitua. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajan täytyy reklamoida virheellisestä tuotteesta, minkä jälkeen myyjällä on oikeus korjata tuote. Mikäli tuote korjataan viivytyksettä, kuluttajalla ei ole oikeutta hinnanalennukseen tai kaupan purkuun. FiCom katsoo, että teleyrityksellä kuten muillakin elinkeinonharjoittajilla tulisi olla oikeus korjata virhe omalla kustannuksellaan heti kuluttajan ilmoitettua virheestä. Kuluttajalla tulisi olla oikeus hinnanalennukseen tai vakiohyvitykseen vasta, jos teleyritys ei korjaa virhettä viivytyksettä. Epäselvä vastuunjako Muutosehdotuksen toinen ongelmakohta koskee liittymän oikeudetonta käyttöä. Ehdotuksen mukaan kuluttaja vastaa liittymän oikeudettomasta käytöstä vain, jos on toiminut normaalia huolimattomammin. Kuluttajan vastuu päättyy, kun hän on tehnyt teleyritykselle niin sanotun katoamisilmoituksen. Kuluttajan huolellisuusvelvollisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ja kaikki
asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen. Ongelmallista on kuitenkin se, ettei kuluttajalla ole nimenomaista velvollisuutta ilmoittaa viipymättä teleyritykselle oikeudettomasta käytöstä, eikä liittymän hallinnan luovutus ole kaikissa tilanteissa huolimatonta toimintaa. Koska matkapuhelinliittymällä voi tilata maksullisia sisältöpalveluita ja sitä voi tulevaisuudessa käyttää myös maksuvälineenä, tulisi sen käyttöä verrata luottokorttiin. Luottokortin haltijan tulee olla riittävän huolellinen ja ilmoittaa viipymättä kortin katoamisesta. Kortin haltija vastaa oikeudettomasta käytöstä, jos hän on luovuttanut tunnisteen toiselle, ei ole toiminut riittävän huolellisesti tai on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa. Samanlaiset vastuut tulisi olla myös matkapuhelinliittymän tilaajalla. FiCom katsoo, että oikeudetonta käyttöä koskevan säännöksen tulisi olla yksiselitteinen, jotta se ei mahdollista liittymän väärinkäyttöä. Kytkykauppa 3gmatkapuhelimille Joulukuussa hyväksytty viestintämarkkinalain muutos sallii kolmannen sukupolven päätelaitteiden ja matkapuhelinliittymän kytkykaupan. Huhtikuussa 2006 voimaan tuleva laki on voimassa kolme vuotta. Kytkykauppakielto koskee edelleen ainoastaan gsmverkossa käytettäviä matkapuhelimia ja liittymiä. Kytkykauppasäännöksen mukaan kuluttajaa ei saa sitoa kahta vuotta pidempään määräaikaiseen liittymäsopimukseen. Operaattorin tulee tarjota samaa viestintäpalvelua myös ilman päätelaitetta, ja kytkykaupassa tarjottavan liittymän markkinoinnissa on ilmoitettava palvelun hinta ilman päätelaitetta. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että kytkykaupalla on käyttäjien kannalta enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Sen uskotaan myös edistävän yleistä tietoyhteiskuntakehitystä, parantavan Suomen kilpailukykyä viestintämarkkinoilla ja tukevan tietoyhteiskunnan perusrakenteita. Direktiivi teletunnistetietojen tallennusvelvollisuudesta Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuussa direktiivin, joka edellyttää teleoperaattoreita tallentamaan määritellyt teletunnistetiedot vakavien rikosten selvittämistä varten. Tiedot on tallennettava vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Päätös tallennusajan pituudesta tehdään erikseen kussakin jäsenmaassa. Direktiivissä on nimenomaisesti mainittu, ettei viestinnän sisältöä saa tallentaa. Teletunnistetiedoista määrätään tallennettavaksi muun muassa yhteyden osapuolten selvittämiseksi tarpeellisia tietoja kuten soittajan ja puhelun vastaanottajan puhelinnumerot sekä tietoja tapahtuma-ajoista ja päätelaitteista. Lisäksi teleyritysten tulee tallentaa vastaavalta ajalta viestintäpalveluiden tilaajien tai käyttäjien nimi- ja osoitetiedot. Direktiivi vastaa pitkälti valtioneuvoston ja eduskunnan tallennusvelvollisuuden toteutukselle asettamia ehtoja. Niiden mukaan sähköisen viestinnän tunnistamistietojen säilyttämisvelvoitteen tulisi kohdistua sellaisiin teleyrityksen hallussa oleviin tunnistamistietoihin, joita jo säilytetään useita kuukausia osana laillisia verkko- ja viestintäpalveluja, ja joiden säilyttämisaika voitaisiin harmonisoida. Tallennusvelvoite tulisi voida toteuttaa kohtuullisin kustannuksin ja olemassa olevin teknisin ratkaisuin. Sääntelyn tulisi olla säilytettävien tietotyyppien osalta teknologianeutraalia ja mahdollistaa sääntelyn soveltaminen myös tulevaisuudessa teknisen kehityksen myötä. Valtio vastaa kustannuksista FiComin mielestä direktiivissä on huomioitu Suomen esittämät näkökulmat kohtuullisesti, ja ongelmallisimmat asiat jäävät kansallisesti päätettäviksi. FiCom uskoo, että Suomessa asioista pystytään saavuttamaan eri osapuolten tarpeet tyydyttävällä tavalla huomioon ottava ratkaisu. Direktiivissä tallennusvelvollisuuden aiheuttamien kustannusten korvaus jätetään kansallisesti päätettäviksi. Voimassa olevan viestintämarkkinalain mukaan teleyrityksillä on oikeus saada viranomaisen määräämästä toimenpiteestä aiheutuvista kustannuksista korvaus valtion varoista, eli tallennusvelvollisuuden aiheuttamat ylimääräiset kustannukset tulevat valtion korvattaviksi. Tallennusvelvollisuutta koskevat kansalliset säännökset on saatettava voimaan viimeistään 18 kuukauden kuluttua direktiivin voimaantulosta. Kaivumaksut teleyrityksille Marraskuussa tuli voimaan katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa koskeva laki, joka antaa kunnille valtuuden periä teleyrityksiltä niin sanottuja valvonta- ja kaivumaksuja johtojen ja kaapeleiden sijoittamisesta kaduille ja yleisille alueille. Maksujen tasoon saatiin lisämääre, etteivät maksut saa olla kohtuuttomia. Eduskunta edellytti myös maksutason kehityksen seuraamista. Kaivumaksut johtavat osittain kaksinkertaisten korvausten perimiseen, sillä teleyrityksillä on jo viestintämarkkinalain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaan velvollisuus korvata telekaapeleiden sijoitus- tai korjaustyöstä aiheutunut haitta ja vahinko. Kuntien onkin nyt syytä harkita tarkoin tietoyhteiskunta- ja erityisesti laajakaistakehitystä hidastavia maksuja. Kun jo noin sata kuntaa on päinvastoin tukenut laajakaistayhteyksien rakentamista, niin tuntuisi oudolta, että joissakin kunnissa niiden rakentamiseen kohdistettaisiin maksuja. FiCom seuraa kaivumaksujen käyttöönottoa ja toimittaa tarvittaessa seurantatilaston ympäristöministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle sekä eduskunnan ympäristövaliokunnalle.
Tietoyhteiskunnan toimintakyky edellyttää varautumista Suomi on World Economic Forumin vertailun mukaan kolmannella sijalla tietotekniikan kehityksessä ja hyödyntämisessä. Asian kääntöpuolena on, että samalla olemme kolmanneksi eniten riippuvaisia erilaisista tietoteknisistä ratkaisuista. 8 Tietoverkkoja ja niiden palveluita on käytännössä erittäin vaikeaa korvata muilla tuotteilla tai toimintatavoilla. Yhdistettynä tietojärjestelmäriippuvuuteen se asettaa suuria vaatimuksia tietoteknisten järjestelmien toimivuudelle kaikissa olosuhteissa. Järjestelmillä ja niiden tuottamilla palveluilla on kaikista ponnisteluista huolimatta taipumus vikaantua tai toimia toisin kuin on tarkoitettu. Häiriötilanteissa palveluita ylläpitäviltä toimijoilta edellytetään kykyä ratkaista ongelmat ja palauttaa toiminta mahdollisimman nopeasti normaaliksi. Varautuminen osaksi yritysten toimintaa Varautumistoimintaa suunnittelee ja ohjaa Puolustustaloudellinen suunnittelukunta. Se analysoi yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämiseen eli huoltovarmuuteen kohdistuvia uhkia, suunnittelee tarvittavia vastatoimenpiteitä sekä edistää toimipaikkakohtaista valmiussuunnittelua. Suunnittelukunnan toiminnassa on pyritty korostamaan elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuuksia huoltovarmuuden kehittämisessä. Vuonna 2005 suunnittelukunnan organisaatiouudistuksen yhteydessä päätettiin panostaa tietoverkko- ja tietotekniikka-alojen varautumiseen. Tietoverkkoalan varautumissuunnittelun edistämisen ja kehittämisen vetovastuu siirtyi FiComiin. Tämä toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 aikana. Tarkastelujen painopiste vuosina 2005 2006 on kriittisen tietoverkkoinfrastruktuurin sekä yhteiskunnan kriittisten toimintojen tuottamiseen liittyvien verkostojen tunnistamisessa. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla kansallisesta huoltovarmuudesta pystytään huolehtimaan mahdollisimman pitkälti omavaraisesti ja ottaen huomioon markkinoiden ehdoilla tapahtuva alan yritysten liiketoiminnan ohjaus sekä alati kasvava kansainvälinen omistajapohja. Tietoturvatietoisuuden nostaminen tärkeää Haittaohjelmakehitys ja haittaohjelmien käyttöalueet tulevat painottumaan yhä enemmän järjestäytyneen rikollisuuden käyttötarkoituksiin, kuten identiteettivarkauksiin ja laittomaan tiedonhankintaan. (Viestintävirasto CERT-FI tilannekatsaus 3/2005.) Vuosi 2005 on selvästi osoittanut verkkoja hyödyntävän rikollisen toiminnan lisääntyneen. Viimeisin ilmiö on laaja huijausyritys, jossa pankkien asiakkailta on yritetty hankkia verkkopankkipalveluiden käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Maailmalla vastaavia yrityksiä on ollut aikaisemminkin, mutta vasta nyt olemme saaneet osamme Suomessa. Toistaiseksi huijausyritykset ovat olleet melko kömpelöitä, mutta oletettavaa on niiden kehittyminen entistä vaarallisemmiksi. Tällaisten ns. phishing-hyökkäysten torjuminen pelkästään teknisin järjestelmin on mahdotonta. Parhaita keinoja ovat tietojärjestelmien käyttöön liittyvän osaamisen ja yleisen tietoturvallisuustietoisuuden parantaminen. Kansallinen tietoturvastrategia ja siihen liittyvä kansallinen tietoturvapäivä ovat merkittäviä välineitä kansalaisten tietoturvatietoisuuden nostamisessa. Tärkeänä kohderyhmänä pk-yritykset Tutkimusten mukaan yritysmaailmassa tietoturvallisuuden taso on heikoin pkyrityksissä. Tilanteen korjaamiseksi on käynnistetty monia hankkeita, joista mainittakoon esimerkkinä pk-yrityksille suunnattu Tietotekniikka Menestystekijäksi Tietoturvaa pk-yrityksille -hanke. Kauppa- ja teollisuusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä TE-keskusten yhteistyössä toteuttamien tilaisuuksien tavoitteena on antaa lähinnä yritysten johdolle kuva tietoturvallisuuden merkityksestä yrityksen toiminnalle sekä sitouttaa johto tietoturvallisuuden kehittämiseen. Myös Kansallinen tietoturvapäivä 2006 -hankkeen kohderyhmänä ovat pk-yritykset. FiCom on aktiivisesti mukana molemmissa hankkeissa.
Maailmanennätys laajakaistalla Suomi on kirinyt maailmanennätystahtia laajakaistaliittymien määrässä. Haasteelliset tavoitteet saavutettiin etuajassa. Vuoden 2005 loppuun mennessä Suomessa oli jo 1,2 miljoona laajakaistaliittymää. Vuosille 2004 2007 hyväksytyn kansallisen laajakaistastrategian välitavoitteena oli saavuttaa vuoden 2005 loppuun mennessä miljoona laajakaistaliittymää, joista suurimman osan nopeus olisi oltava vähintään 2 Mbit/s. Tavoitteeksi asetettiin myös nostaa Suomi Euroopan eturiviin nopeiden yhteyksien käytössä ja saatavuudessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistettiin laaja, kaikkiaan 59 eri toimenpidettä sisältävä ohjelma, jonka toteuttamiseen osallistui kattavasti sekä julkinen sektori että yritykset. Maakunnat laativat omat alueelliset laajakaistastrategiansa. Kullekin toimenpiteelle asetettiin aikataulu ja selkeät vastuutahot, ja laajakaistastrategiatyöryhmä seurasi kiinteästi työn etenemistä. Strategian edistymistä voi edelleen seurata internetissä osoitteessa www.laajakaistainfo.fi. Tavoitteisiin etuajassa Asetetut tavoitteet saavutettiin jopa nopeammin kuin asettamishetkellä haasteellisena pidetty aikataulu edellytti. Suomessa ylitettiin miljoonan laajakaistaliittymän rajapyykki jo kesällä 2005, ja vuoden loppuun mennessä maassamme oli jo 1,2 miljoonaa laajakaistaliittymää. Näistä huomattava osa oli nopeudeltaan yli 2 Mbit/s. Myös laaja alueellinen kattavuus saavutettiin etuajassa. Tavoitteena oli, että vuoden 2005 loppuun mennessä yli 95 prosenttia kotitalouksista voisi halutessaan saada kiinteän verkon laajakaistaliittymän. Asetettu tavoite ylittyi jo syyskuussa 2005. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen sekä hankalampien saaristoalueiden kehitystä tuettiin uusilla langattoman teknologian mahdollisuuksilla. Tilastokeskuksen mukaan 47 prosenttia kotitalouksista oli jo hankkinut laajakaistaliittymän marraskuussa 2005. Kansainvälistä kärkeä Suomi ylsi Euroopassa kärkimaiden joukkoon nopean kehityksen ansiosta. EU:n komission kesällä 2005 julkaisemien tilastojen perusteella Suomi oli saavuttanut jo kolmannen sijan heti Hollannin ja Tanskan jälkeen. Olimme ohittaneet penetraatioasteessa muun muassa Ruotsin. Maamme laajuus ja harva asutus huomioon ottaen saavutusta voidaan pitää erinomaisena. Laajakaistaliittymien kasvuvauhti oli kesäkuusta 2004 kesäkuuhun 2005 Suomessa kaikkien nopeinta jopa kaikista OECD-maista. Laajakaistaliittymien määrä sataa asukasta kohti kasvoi 100 asukasta kohti lähes kahdeksalla liittymällä. Laajakaistastrategian onnistuminen on oiva osoitus siitä, kuinka samaan asiaan panostamalla ja asioita oikealla tavoin priorisoimalla kyetään nopeassakin aikataulussa saavuttamaan huomattavia tuloksia. Laajakaistaliittymien nopeuden ja helppokäyttöisyyden kautta kansalaisille ja yrityksille avautuu erittäin laajat ja monipuoliset tietoyhteiskunnan arkistakin elämää helpottavat tietoyhteiskuntapalvelut. Sähköinen kauppa kasvoi Laajakaistayhteyksien määrän kasvua seurannut internetin käytön lisääntyminen on kasvattanut myös sähköistä kaupankäyntiä. Suosituimpia verkkokaupan tuotteita olivat matkat, hotellivaraukset, pääsyliput, kirjat ja äänilevyt, sekä myös vaatehankinnat. Sähköisen kaupankäynnin kasvu näkyi myös postin jakelutoiminnassa. Laajakaistaliittymien määrä EU-maissa kasvoi yli 18 miljoonalla liittymällä kesäkuusta 2004 kesäkuuhun 2005. DSL-liittymätyyppi on yleisin, ja sen osuus on 80 prosenttia. Suomessa laajakaistayhteyksien kasvu asukaslukuun verrattuna oli ripeintä OECD-maiden vertailuissa ja sijoitus laajakaistatiheydessä nousi sijalta 12 sijalle 7. (EU-komissio ja OECD.) 9
Visionääri Tietotekniikan lyhyt historia Fyysikko Stephen Hawkingsin kirja Ajan lyhyt historia tuli muutama vuosi sitten kansainväliseksi hitiksi. Kirja antaa (lähes) kansantajuisesti viimeisimmän näkemyksen fyysisen maailman hiukkastason olemuksesta. Psykohistorioitsija Juha Siltalan kirjasta Työelämän lyhyt historia tuli parisen vuotta sitten käsite Suomessa. Se pyrkii kuvaamaan työelämän muutokset muutaman viimeisen vuosikymmenen ajalta. 10 Miltä mahtaa näyttää aikanaan tietotekniikan tai tietoyhteiskunnan lyhyt historia, ja koska on oikea aika sen kirjoittamiseksi? Jos sellainen joskus kirjoitetaan, uskon, että oikea aika on silloin, kun sekä Kiina että Intiakin ovat kehityksessä täysimääräisesti mukana. Se aika on lähellä. Tietotekniikan paleontologisen esihistorian yhtenä vaiheena voidaan kuriositeettina kirjata Suomen selittämättömän nopea kehitys, joka koski yhtä lailla teollisuutta, innovaatioita, tietotekniikan yleistymistä ja esimerkiksi laajakaistaliittymien lukumäärää. Mutta ketään ei jälkikäteen kiinnosta, mikä oli jonkin tekniikan penetraatio Suomessa vaikkapa suhteessa Koreaan. Sitä vastoin jotkut käyttäjien elämää helpottavat sovellukset voivat jäädä merkittäviksi virstanpylväiksi. Mitähän tällaiset sovellukset voisivat olla? Olen käynyt tänä vuonna niin Japanissa kuin USA:ssakin. Suomi tunnetaan koululaisten hyvästä menestyksestä kansainvälisissä vertailuissa, lukutaidostaan ja laskutaidostaan. Samoin tunnetaan koulutusjärjestelmämme tasapuolisesti antamat mahdollisuudet sekä valtion ja teollisuuden hyvä yhteistyö teknologian ja innovaatioiden edistäjänä. Yksi suomalaisen kestävän kilpailukyvyn taustatekijä voikin olla niin itsestään selvä asia kuin koko kansan varhain opittu hyvä lukutaito yhdistettynä lukuhaluun tai opinhaluun. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan lukutaitoa Lukemisen ja painetun sanan ja nimenomaan paperille painetun suuri arvostus kulkee käsi-kädessä suomalaisen lehdistön arvostuksen kanssa. Suomessa kotiin tulee sanomalehti ja yksi tai useampi aikakauslehti. Tämä jos mikä on poikkeuksellista maailmanlaajuisesti. Nyt aktiivi-iässä oleva sukupolvi on oppinut kodin perintönä siihen, että päivä alkaa sanomalehdellä. Ihmistaimen elämä alkaa Aku Ankan lukemisella tässäkin Suomessa on ennätystason penetraatio. Tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä pysymiseksi meidän ei ehkä tulekaan huolehtia siitä, missä iässä lapset alkavat pelata videopelejä laajakaistaliittymällä, vaan siitä, miten seuraavatkin sukupolvet saadaan kiinnostumaan painetusta sanasta. Kyllä, visiooni kuuluu se, että jonain päivänä sähköisen lehden tai kirjan käyttöliittymä voi olla aidosti yhtä hyvä kuin paperille painetunkin. Oleellista ei ole väline vaan itse tapahtuma. Mutta ne sovellukset, joista maamme voisi olla tunnettu tulevina vuosina: uskon että ne liittyvät päivittäisten asioiden hoitoon ja käytännön asioihin. Kaiken ytimenä on luotettava ja helppo käyttäjän tunnistus, joka toimii lapsesta vaariin. Tietoyhteiskunnan ytimeen kuuluvat joustavat ja tehokkaat julkiset palvelut siten, että kuntien ja valtion eri hallinnonalojen järjestelmät on sovitettu hyvin toisiinsa, ja ne muodostavat käyttäjälle yhtenäisellä tavalla näkyvän maailman, jossa on helppo asioida. Minun visioni Suomessa tehdään kuitenkin edelleen paperia, ja sivistystä arvostavan kodin yksi tunnusmerkki on pursuava kirjahylly. Mutta tunnustan, että visiooni ei kuulu se, että jaksaisin lukea loppuun aloittamani Työelämän lyhyen historian. Jukka Alho, Suomen Posti Oyj:n toimitusjohtaja
FiCom ry......eli Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto on suomalaisen ICT-alan edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Tehtävä FiCom seuraa ja analysoi alan lainsäädäntöä, koordinoi verkkoteknologian kehitystä edistäviä toimenpiteitä, vaikuttaa alan säännöstöön ja liiketoimintamahdollisuuksiin, ylläpitää alan tilastoja ja tunnuslukuja, välittää tietoja eri kohderyhmille ja vaikuttaa alan julkiseen kuvaan. Sidosryhmät FiComin tärkeimpiä sidosryhmiä ovat jäsenet, alan yritykset, poliittiset päättäjät ja viranomaiset Suomessa ja Euroopan unionissa, muut alan kotimaiset ja kansainväliset järjestöt sekä media. Jäsenet FiComin jäsenet ovat tietoliikenne- ja tietotekniikka-alalla Suomessa toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Konsernien tytäryhtiöt ja Finnet-liiton jäsenyritykset kuuluvat FiComin jäsenkuntaan. Jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa vuonna 2004 oli noin 6,7 miljardia euroa ja niiden kotimaan toimipisteissä työskenteli noin 45 000 henkilöä. Hallitus vuonna 2006 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Paul Paukku, Hewlett-Packard Oy Varapuheenjohtajat: toimitusjohtaja Juho Lipsanen, TeliaSonera Finland Oyj toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Muut hallituksen jäsenet: toimitusjohtaja Jukka Alho, Suomen Posti Oyj toimitusjohtaja Henrik Gayer, Siemens Osakeyhtiö toimitusjohtaja Kjell Forsén, Oy L M Ericsson Ab toimitusjohtaja Olli Nuuttila, TDC Song Oy toimitusjohtaja Antti Nurminen, YIT Primatel Oy toimitusjohtaja Martti Mehtälä, Microsoft Oy johtaja Pekka Takala, TeliaSonera Finland Oyj toimitusjohtaja Seppo Toivonen, Finnet-liitto ry Henkilöstö toimitusjohtaja Reijo Svento lakiasioiden päällikkö Tytti Peltonen viestintäpäällikkö Kristiina Klemetti (3/2006 saakka) viestintäpäällikkö Nora Elers (äitiysvapaalla 3/2006 saakka) tietopalvelupäällikkö Merja Malkki toimistopäällikkö Ann-Marie Huhtimo Toimintamme perustuu AAArvoihin Asiantuntemus FiComissa työskentelee edunvalvonnan, lainsäädännön, tutkimuksen ja teknologian asiantuntijoita. Avoimuus Työskentelemme avoimesti yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Aktiivisuus Selvitämme asiat etukäteen ja vaikutamme alan tärkeisiin asioihin oikealla hetkellä. Osallistumme aloitteellisesti tietoyhteiskunnalliseen keskusteluun. 11 FiComin jäsenyritykset vuonna 2006 * Aina Group Oyj * Alcatel Suomi Oy * Corenet Oy * Digita Oy * Draka Finland Oy * Elisa Oyj * Oy L M Ericsson Ab * Etelä-Satakunnan Puhelin Oy * Finnet-liitto ry * Forssan Seudun Puhelin Oy * Hewlett-Packard Oy * Microsoft Oy * MTV Oy / MTV Interactive * Nortel Networks Oy * Saunalahti Group Oyj * Siemens Osakeyhtiö / Information and Communications * Suomen Erillisverkot Oy * Suomen Numeropalvelu Oy * Suomen Posti Oyj * SW Television Oy / Welho (ent. HTV) * TDC Song Oy * TeliaSonera Finland Oyj * Tikka Communications Oy * T-Systems Finland * YIT Primatel Oy
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry www.ficom.fi