TERVEYDENSUOJELUN TOIMIALUE Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Ruotsinpyhtää, Sipoo PORVOON KAUPUNGIN TERVEYDENSUOJELU M E N E T T E L Y T A P A O H J E 10/2009 ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYSHAITTAEPÄILYN SELVITTÄMINEN
SISÄLLYSLUETTELO 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus ja tausta... 3 2. Huoneiston haltijan ja käyttäjien sekä omistajan vastuut... 3 3. Terveydensuojeluviranomaisen toiminta asunnon tai oleskelutilan terveyshaittaepäilyssä... 4 A. Asian vireilletulo... 4 B. Terveyshaitan selvittäminen... 5 Ennen tarkastusta... 6 Tarkastuksen sisältö... 6 Maksut... 7 C. Tarkastuspöytäkirja... 7 D. Viranomaisen toimenpiteet... 8 E. Korjausten toteutumisen seuranta ja käsittelyn päättäminen... 9 4. Ohjeet lisäselvitysten teettäminen ulkopuolisella asiantuntijalla... 10 5. Asiakirjojen julkisuus... 10 6. Säädökset ja ohjeet... 10 Liite 1 Ohje ulkopuolisen asiantuntijan valintaan... 12 Liite 2 Terveydensuojelun yleiset kosteusvauriokorjausohjeet... 14 Liite 3 Porvoon terveydensuojelun pääsääntöisesti käyttämät laboratoriot... 15 Liite 4 Ohjeet asukkaille ja päiväkodin, koulun ym. henkilöstölle sisäilman mikrobinäytteenottoa varten... 16 2
1. Menettelytapaohjeen tarkoitus ja tausta Porvoon kaupungin terveydensuojelun tehtävä on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (yksilön ja hänen elinympäristönsä terveysolojen valvonta ja suojelu). Sisätilat ovat ihmisen tärkein elinympäristö. Vietämme ajastamme jopa 90 % sisätiloissa, joten sisäilman merkitys terveydelle on olennainen. Terveydensuojelu on laatinut menettelytapaohjeen sisäilmaongelmien selvittämiseen. Ohje on osa terveydensuojelun toiminnan laadun varmistamis- ja kehittämistyötä. Ohjeella pyritään varmistamaan kuntalaisten tasapuolinen kohtelu ja asioiden laadukas käsittely. Avainasemassa ovat toiminnan avoimuus ja oikeudenmukaisuus. Ohjeeseen on kirjattu terveydensuojelun käyttämät sisäilmaongelmien selvittämis- ja toimintamallit. Ohjetta päivitetään säännöllisesti tiedon ja lainsäädännön muuttuessa. 2. Huoneiston haltijan ja käyttäjien sekä omistajan vastuut Huoneiston haltijan/käyttäjien velvollisuus on ilmoittaa asunnossa havaitsemistaan epäkohdista ensin kiinteistön kunnossapidosta vastaavalle taholle, kuten isännöitsijälle ja/tai omistajalle. 3
Vastuu rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta sekä myös vaurioiden syiden selvittämisestä on viimekädessä kiinteistön omistajalla tai asunto-osakeyhtiöllä. Päiväkodissa, kouluissa sekä yleisissä oleskelu- ja majoitustiloissa havaituista vaurioista ja epäilyistä tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä kiinteistöstä vastuussa olevaan tahoon, yleensä isännöitsijään. Työntekijöiden tulee ottaa yhteyttä ensimmäisenä omaan esimieheensä. Ilmoituksen saatuaan isännöitsijän velvollisuus kiinteistön omistajan edustajana on tehdä tai teettää tarkastus epäilyn alaisessa tilassa. Isännöitsijän tulee tehdä tarpeelliset rakennustekniset tarkastukset ja mittaukset epäillyn epäkohdan selvittämiseksi ja/tai poissulkemiseksi. Jos kohteessa havaitaan selkeä rakennustekninen epäkohta, esim. kosteutta rakenteissa, kattovuoto, ilmanvaihto ei toimi jne., käynnistää isännöitsijä tarvittavat korjaus- ja suojaustoimenpiteet eikä terveydensuojeluviranomaisen toimenpiteitä yleensä tarvita. Jos asukkaiden/käyttäjien mielestä aiotut ja toteutuneet toimenpiteet eivät ole riittävät ja epäkohta esiintyy oleskelutilassa edelleen, voi terveydensuojeluviranomainen tarkastaa kohteen ja arvioida onko epäkohta terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta. 3. Terveydensuojeluviranomaisen toiminta asunnon tai oleskelutilan terveyshaittaepäilyssä A. Asian vireilletulo Asunnon tai oleskelutilan terveyshaitan selvittäminen tulee terveydensuojelussa vireille asukkaan tai tilan käyttäjän kirjallisen yhteydenoton johdosta. Ilmoituksen vastaanottanut viranhaltija voi ottaa asian käsittelyyn myös pelkän suullisen ilmoituksen perusteella. Terveydensuojelun yhteystiedot: Osoite: Porvoon kaupunki, Terveydensuojelu, Peippolantie 3, 06100 PORVOO Sähköposti (toimisto): terveydensuojelu@porvoo.fi 4
Fax (toimisto): 019-520 4545 Puhelin (toimisto): 019-520 4246 Jotta terveyshaittaepäily voidaan ottaa käsittelyyn, tulee terveydensuojeluun toimittaa riittävän tarkat tiedot asiasta: ilmoittajan nimi ja yhteystiedot asunnon tai oleskelutilan tarkka osoite kiinteistön omistajan tai omistajan edustajan yhteystiedot terveyshaittaepäily, yhteydenoton syy tiedot mahdollisista tutkimuksista ja tarkastuksista, joita asunnossa tai oleskelutilassa on jo tehty. Jos asian käsittely ei kuulu terveydensuojeluviranomaisen toimivaltaan, pyritään asia siirtämään suoraan toimivaltaiselle viranomaiselle käsiteltäväksi. Siirrosta ilmoitetaan sille, joka on toimittanut asiakirjan. Jos asian siirto ei kuitenkaan ole mahdollista, palautetaan vireilletuloasiakirjat lähettäjälle. B. Terveyshaitan selvittäminen Tarkastus on terveydensuojeluviranomaisen toimenpide, jolla selvitetään aiheutuuko asunnosta tai oleskelutilasta terveyshaittaa tiloissa oleskeleville. Tarkastus suoritetaan, kun on syytä epäillä, että asunnosta tai muussa oleskelutilassa esiintyy sellainen TsL:n mukainen epäkohta, josta voi aiheutua terveyshaittaa tiloissa oleskeleville (TsL 26 ). TsL:n 13 :n mukaiset yleiset oleskelutilat, koulut, päiväkodit ja vanhainkodit tai vastaavat tarkastetaan lisäksi säännöllisesti, vuosittain vahvistettavan valvontasuunnitelman mukaisella tiheydellä. Terveydensuojeluviranomainen ei tee tarkastuksia myynnissä olevan asunnon kunnon arvioimiseksi, asuntokaupan purku / riitatapauksissa, pelkästään asunnon rakennusteknisen kunnon arvioimiseksi eikä esimerkiksi pelkän asukkaan tai kiinteistön omistajan mielenkiinnon takia. Näissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi asuntojen kuntotarkastuksia tekevään yritykseen tai viralliseen tavarantarkastajaan. Asuntokauppaan liittyvissä ongelmatilanteissa yhteyttä kannattaa ottaa myös kunnalliseen kuluttajaneuvojaan. Työpaikkojen valvonta kuuluu pääasiallisesti työsuojeluviranomaisille. Poikkeuksia edellä mainitusta ovat asuntokauppalain mukaiset tapaukset, joissa asunnossa olevasta epäkohdasta aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan 5
haittaa terveydelle. Terveydensuojelun tekemällä asunnontarkastuksella ei voida poissulkea sitä, että kohteessa ei olisi piileviä TsL:n mukaisia epäkohtia. Ennen tarkastusta Terveystarkastaja ilmoittaa tarkastuksesta etukäteen ja kaikille asianosaisille annetaan mahdollisuus olla tarkastuksella läsnä. Asianosasia voivat olla esim. asukas, tilan käyttäjä, isännöitsijä ja huoneiston omistaja. Tupakointia, voimakkaasti tuoksuvien aineiden käyttöä, ruoanlaittoa ja tuulettamista tulee välttää tarkastettavassa tilassa ennen tarkastusta. Suositeltavaa on myös välttää suihkun käyttöä noin vuorokauden ajan ennen tarkastusta. Tarvittaessa tarkastettavan tilan pohjapiirustukset ja LVIpiirustukset sekä mahdolliset selvitykset tehdyistä remonteista ja mittauksista tulee hankkia etukäteen, jotta terveystarkastaja voi tutustua niihin tarkastuksen yhteydessä. Yksityisasunto tarkastetaan asukkaan tahdon vastaisesti vain, jos epäillään naapureille tai asukkaalle itselleen aiheutuvan vakavaa terveyshaittaa. I kaupungineläinlääkärihygieenikko antaa tällöin terveystarkastajalle määräyksen tehdä asunnontarkastus valituskelpoisella päätöksellä. Asukkaalle ilmoitetaan tarkastusajankohta ja tarkastuksen syy. Terveydensuojeluviranomainen voi pyytää poliisilta virka-apua TsL:n säädösten ja määräysten noudattamisen valvontaan (TsL 48 ). Virka-apu pyyntö tehdään kirjallisena. Tarkastuksen sisältö Tarkastus kohdistetaan ilmoituksen tekijän antamien esitietojen perusteella niihin tiloihin, joissa terveyshaittaa erityisesti epäillään. 6
Ensimmäiseen tarkastuskäyntiin sisältyy normaalisti asukas- /käyttäjähaastattelu, tilojen aistinvarainen tarkastus (mm. poikkeava ulkonäkö, haju), sisäilman lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidimittauksia, ilmanvaihdon toimivuuden arviointi sekä suuntaa-antavia materiaalien pintakosteusmittauksia. Tarkastus suoritetaan pintaa rikkomattomin menetelmin, ellei erityistä syytä muuhun ilmene. Terveystarkastaja arvioi terveyshaitan selvittämiseksi välttämättömien lisämittausten ja näytteiden ottotarpeen tapauskohtaisesti ensimmäisen tarkastuksen havaintojen perusteella. Lisämittaukset ja tutkimukset tehdään Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) menettelyohjeiden mukaisesti. Porvoon kaupungin terveydensuojelun pääsääntöisesti käyttämät laboratoriot ovat liitteessä 3. Joissakin tilanteissa terveystarkastaja arvioi, että on tarpeen ottaa sisäilmanäytteitä. Ohjeet sisäilman mikrobinäytteiden ottamisesta asukkaille sekä päiväkotien ja koulujen ymv. henkilöstölle ovat liitteessä 4. Maksut Ensimmäinen asunnon tai oleskelutilan terveyshaittaepäilyn johdosta tehtävä tarkastus on asiakkaalle maksuton (pl. suunnitelmallinen tarkastus). Terveydensuojelu perii terveyshaittaepäilyn selvittämiseksi välttämättömistä lisätutkimuksista ja -selvityksistä kiinteistön omistajalta taksan mukaisen maksun. Vaihtoehtoisesti terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa kiinteistön omistajaa teettämään lisätutkimukset ja -selvitykset ulkopuolisella asiantuntijalla. Liitteessä 1 on tarkemmin kerrottu ulkopuoliselle asiantuntijalle asetetuista pätevyysvaatimuksista. C. Tarkastuspöytäkirja Jokaisesta tarkastuksesta tehdään tarkastuspöytäkirja. Tarkastuspöytäkirja lähetetään kaikille asianosaisille: asukkaalle/tilojen 7
käyttäjälle sekä isännöitsijälle/omistajalle. Jos haitan selvittäminen edellyttää useita tarkastuksia ja mittauksia, voidaan niistä laatia yksi yhteinen pöytäkirja. Tarkastuspöytäkirjan johtopäätökset ja suositukset perustuvat tarkastushetkellä tehtyihin havaintoihin sekä mittaustuloksiin. Pöytäkirjaan kirjataan vain asian kannalta ehdottoman välttämättömät asiat. Pöytäkirjassa rajataan tarkasti tarkastetut tilat. Siitä tulee käydä ilmi tarkastuksen syy, tehdyt havainnot ja mittaustulokset, joiden perusteella annetaan lausunto siitä, onko kohteessa todettavissa terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Tarkastuspöytäkirjassa todetaan myös mahdolliset jatkotoimenpiteet, kuten lisäselvitysja/tai korjauskehotus tai -määräys sekä taho, johon velvoitteet kohdistuvat. D. Viranomaisen toimenpiteet Kunnan terveydensuojeluviranomaisen toimivalta rajoittuu terveyshaitan arvioimiseen ja toteamiseen sekä tarpeellisten kehotusten ja määräysten antamiseen todetun terveyshaitan poistamiseksi. Tilanteissa, joissa terveydensuojelu ei ole tarkastusten ja mittausten perusteella pystynyt vahvistamaan terveydensuojelulain tarkoittaman terveyshaitan olemassaoloa, ei voida antaa korjauskehotuksia tai -määräyksiä. Terveydensuojeluviranomainen voi antaa ohjausta ja neuvontaa erilaisista sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista ja niiltä suojautumisesta. Terveydensuojelulain 27 mukaan sen, jonka menettely tai toimenpiteet ovat aiheuttaneet terveyshaittaa, tulee ryhtyä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Korjaustoimenpiteiden valinta jää aina korjaustoimenpiteistä vastaavan tahon tehtäväksi, mutta terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa puuttua korjaustoimien riittävyyteen. Korjausten suunnittelun ja toteutuksen tulee aina perustua hyvään rakennustekniseen asiantuntemukseen. Terveydensuojelun yleiset kosteusvaurion korjausohjeet ovat liitteessä 2. Korjausrakentamista koskevia teknisiä ohjeita on Rakennustietosäätiön julkaisemassa RATU-kortissa. Terveydensuojelu ottaa huomioon korjauskehotusta antaessaan asianosaisen tosiasialliset mahdollisuudet terveyshaitan poistamiseen. Koska terveyshaitan poistamisen vaatimista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta on rakennuksen omistajan tai muun vastuutahon kesken vielä erikseen päätettävä, annetaan korjauskehotus pääsääntöisesti omistajalle, vuokranantajalle, taloyhtiölle tai muulle kiinteistön kunnossapidosta ja/tai toiminnasta vastaavalle taholle. Korjauskehotus annetaan tilojen käyttäjälle, suunnittelijalle tai rakentajalle/rakennuttajalle vain sellaisessa tapaukses- 8
sa, jossa vastuukysymys on selvä ja riidaton. Korjaustoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen annettavat määräajat pyritään laatimaan yhteisymmärryksessä asianosaisten kanssa. Tapauskohtaisesti terveydensuojelu arvioi tilan käytön korjausten aikana. Mikäli korjauskehotusta ei noudateta, voi Porvoon terveydensuojelujaosto antaa korjausmääräyksen tai tarvittaessa määrätä tilat käyttökieltoon. Ennen määräyksen antamista eri osapuolia kuullaan määräyksen sisällöstä ja perusteista. Jos epäkohta on niin laaja ja vakava, että se vaatii välittömiä toimenpiteitä eikä epäkohtaa voida poistaa kohtuullisessa ajassa tai korjaustoimenpiteisiin ei ole määräyksestä huolimatta ryhdytty, voi terveydensuojelujaosto rajoittaa tilojen käyttöä oleskeluun. Terveystarkastajalla on oikeus antaa asumis- tai käyttökielto tai rajoitus tapauksissa, joissa haitta on niin vakava, ettei tilaa voi käyttää ennen korjauksia. Terveystarkastajan antama kielto tai määräys on viipymättä saatettava terveydensuojelujaoston ratkaistavaksi. E. Korjausten toteutumisen seuranta ja käsittelyn päättäminen Terveystarkastajat eivät aktiivisesti seuraa antamiensa korjauskehotusten toteutumista. Ilmoituksen tekijän tulee ottaa uudelleen yhteyttä tarkastajaan, mikäli korjaukset eivät toteudu kehotuksen mukaisesti. Kohteissa, joissa terveydensuojelujaosto on antanut korjausmääräyksen, varmistetaan korjaustoimenpiteiden riittävyys sekä toteutuminen pyytämällä kiinteistön omistajalta selvitys suoritetuista korjauksista sekä tarkastamalla tilat korjausten jälkeen. Käyttökiellon tai rajoituksen purkaminen on mahdollista vain terveydensuojeluviranomaisen päätöksellä. Ellei kehotuksia tai määräyksiä ole tarpeen antaa, asian käsittelyn päättää yleensä tarkastuspöytäkirja. Asiakkaan kirjallisesti vaatiessa terveydensuojeluviranomainen antaa asiasta valituskelpoisen päätöksen, jossa ratkaistaan tarve lisäselvitysten tekemiselle ja / tai korjausten tekemiselle tilanteessa, jossa tarkastaja ei ole havainnut asunnossa tai oleskelutilassa viitteitä terveydensuojelulain tarkoittamasta terveyshaitasta. 9
4. Ohjeet lisäselvitysten teettäminen ulkopuolisella asiantuntijalla Oleskelutilan tai asunnon käyttäjä, haltija tai kunnossapidosta vastaava voi myös omasta aloitteestaan tehdä tai teettää tarkastuksia tai selvityksiä terveyshaitan selvittämiseksi. Yleensä näiden selvitysten tekemiseen käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Terveyshaittaselvityksiä tekevän asiantuntijan tulee osoittaa pätevyytensä sekä käyttämiensä tutkimusmenetelmien asianmukaisuus terveydensuojeluviranomaiselle, mikäli viranomaisen toivotaan käyttävän selvityksiä ja tutkimuksia mahdollisten korjausmääräysten perusteena. Viranomaisvalvontaa varten tarkastuksia ja selvityksiä tekevän ulkopuolisen asiantuntijan tulee täyttää terveydensuojelulain 49 :n vaatimukset. Terveydensuojeluviranomainen ratkaisee pyynnöstä ulkopuolisen asiantuntijan pätevyyden ja asiantuntemuksen riittävyyden sekä tekee asiasta päätöksen. Tarkemmat ohjeet ulkopuolisen asiantuntijan käytöstä ja pätevyysvaatimuksista ovat liitteessä 1. 5. Asiakirjojen julkisuus Viranomaisen päätökset, tarkastuspöytäkirjat sekä niihin liitetyt tutkimusselostukset ja muut asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Tästä syystä asiakirjoihin kirjataan vain asian kannalta ehdottoman välttämättömät asiat. Mikäli tarkastuspöytäkirjaan on kirjattu yksityishenkilön henkilökohtaisiin oloihin tai terveydentilaan liittyviä tietoja, tai siitä käy ilmi liike- tai ammattisalaisuuksiksi luettavia tietoja, ovat asiakirjat näiden tietojen osalta salassa pidettäviä (Salassapitovelvollisuus TsL 59 ). (Kohde/Henkilötiedot.) 6. Säädökset ja ohjeet Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Terveydensuojelulain lisäksi terveydensuojelusta on voimassa mitä siitä säädetään: Ympäristönsuojelu-, Kemikaali-, Säteily-, Työturvallisuus-, Vesi-, Jäte-, Maankäyttö- ja rakennus- Elintarvike- ja Hallintolaissa sekä Laissa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta, Laissa toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi sekä Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta Sisäasiainministeriön asetus ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamisesta 802/2001 10
Sosiaali- ja Terveysministeriön Asumisterveysohje 2003 Sosiaali- ja Terveysministeriön Asumisterveysopas 2009 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ratu-ohjeet, Rakennustieto Sisäilmayhdistyksen sisäilma- ja materiaaliluokitus [S- ja M- luokat], julkaisussa Sisäilmastoluokitus 2008 Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2007 Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet, HTP-arvot 2009, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:11 Sisäilmatarkastuslomake 11
Liite 1 Ohje ulkopuolisen asiantuntijan valintaan Asiantuntijan pätevyys Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksena on sisäilmatutkimuksien tekemiseen soveltuva korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai teknillinen opistotason tutkinto sekä asumisterveyden työkokemusta joko kunta- tai muulta alalta. Päteviä ovat toimialallaan myös rakennusterveysasiantuntijat, rakenteiden kosteusmittaajat ja lämpökuvaajat, jotka Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on sertifioinut standardien EN 45013 tai EN 17024 mukaisesti. Lisäksi Vahinkoalan auktorisointiryhmän (VAR) hyväksymät pätevöityneet rakenteiden kosteusmittaajat täyttävät pätevyysvaatimukset. Ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla riittävä kokemus vastaavista tutkimuksista eri kohteista. Mikäli asiantuntija ei joiltain osin täytä näitä vaatimuksia, terveydensuojeluviranomainen ei voi käyttää siltä osin asiantuntijan tutkimuksia tai mittaustuloksia terveydensuojelulain mukaisessa päätöksenteossa. Tutkimusmenetelmien luotettavuus Tutkimus- ja mittausmenetelminä tulee käyttää Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) ja Asumisterveysoppaan (STM 2008) tai virallisten standardien mukaisia menetelmiä tai sellaisia menetelmiä, jotka on validoitu edellä mainittuihin menetelmiin nähden. Terveydensuojeluviranomaisille tarkoitetut laboratoriotutkimukset tulee tehdä Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä laboratoriossa ja hyväksymillä menetelmillä (TsL 49 ). Luettelo hyväksytyistä laboratorioista sekä menetelmistä löytyy Elintarviketurvallisuusviraston internet-sivuilta: www.evira.fi palveluhakemisto asiakokonaisuudet Eviran hyväksymät laboratoriot Pätevyyden hakeminen Hyväksyntää hakiessaan ulkopuolisen asiantuntijan on hyvä esittää koulutustodistuksien lisäksi aikaisempia mittauspöytäkirjoja ja tutkimusraportteja, joista tulee käydä ilmi tehdyt toimenpiteet, menetelmät, työtavat, välineet ja tulokset siten, että tutkimus olisi tehtävissä raportin perusteella uudestaan vastaavanlaisesti. Ulkopuolisen asiantuntijan tulee lisäksi esittää luettelo käyttämistään laitteista ja muista välineistä käyttötarkoituksineen, kalibrointitodistuksineen ja kalibrointitiheyksineen. 12
Muutoksista ilmoittaminen Terveydensuojeluviranomaisen arvioinnin saaneen ulkopuolisen asiantuntijan tulisi ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle asiantuntemuksessaan, pätevyysalueessaan tai tutkimusmenetelmissään tapahtuvista muutoksista sekä tutkimuksista ja selvityksistä vastaavien yrityksen asiantuntijoiden vaihtumisesta.. 13
Liite 2 Terveydensuojelun yleiset kosteusvauriokorjausohjeet Syy kosteuden pääsyyn rakenteisiin ja sen levinneisyys tulee selvittää ja korjata siten, että epäkohdan uusiutuminen estyy. Korjausten aikana tulee huolehtia kiinteistön käyttäjien ja työntekijöiden asianmukaisesta suojautumisesta terveydelle haitallisilta mikrobeilta, itiöiltä sekä niiden aineenvaihduntatuotteilta. Lisäksi tulee huolehtia, ettei pölyä pääse kulkeutumaan muualle oleskelutiloihin. Vioittunut materiaali tulee pääsääntöisesti poistaa ja vaihtaa uuteen. Rakenteet, joita ei voida poistaa, tulee puhdistaa mikrobikasvustosta ja kuivata perusteellisesti. Korjausten jälkeen tulee tilat ja kaikki sen pinnat puhdistaa perusteellisesti. Erityishuomiota tulee kiinnittää korjausten aikana pinnoille kertyneen pölyn poistoon. Tehostettu pintojen pyyhintä korjausten jälkeen on suositeltavaa vähintään kuukauden ajan noin 2 kertaa viikossa. Purku- ja korjaustöissä tulee noudattaa RATU-ohjetta; Kosteusja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Mikäli asianmukaista suojautumista ei voida toteuttaa, tulee tiloissa oleskelua korjausten aikana välttää. Korjaukset tulee toteuttaa niin, että tilat täyttävät korjausten jälkeen voimassa olevat Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimukset. Kosteiden tilojen korjauksessa tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2, Kosteus rakenteissa -määräyksiä ja ohjeita. Ilmanvaihdon osalta tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto -määräyksiä ja ohjeita. 14
Liite 3 Porvoon terveydensuojelun pääsääntöisesti käyttämät laboratoriot Porvoon elintarvikelaboratorio Peippolantie 3 06100 Porvoo www.porvoo.fi Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi MetropoliLab PL 550, Viikinkaari 4 00790 Helsinki, 00099 Helsingin kaupunki www.metropolilab.fi 15
Liite 4 Ohjeet asukkaille ja päiväkodin, koulun ym. henkilöstölle sisäilman mikrobinäytteenottoa varten Sisäilman mikrobimittaukset voivat olla tarpeen silloin, kun tilojen silmämääräisen tarkastelun, pinta- tai materiaalinäytteenoton avulla ei ole pystytty toteamaan vauriota, mutta homevaurion esiintymistä pidetään kuitenkin mahdollisena esimerkiksi asukkaiden oireilun perusteella. Asunnon sisäilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat yleensä voimakkaasti ja yksittäinen ilmanäyte kuvaa vain mittaushetken tilannetta. Näytteenotto tulisikin toistaa asunnossa vähintään 2-3 kertaa. Kansanterveyslaitoksen julkaisun 9/2007 Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot mukaan sisäilmanäytteitä tulisi koulurakennuksista ottaa vähintään 10-12 kappaletta. Rakennuksessa voi kuitenkin olla home- tai lahovaurio, vaikka sisäilman mikrobipitoisuudet olisivat pieniä. Sisäilman mikrobimittausten avulla selvitetään, ovatko asunnon sieni-itiöpitoisuudet ja -suvusto tavanomaisia rakennuksen sijaintiin, ikään sekä vuodenaikaan ja asukkaiden toimintaan nähden. Sisäilman mikrobimittauksilla voidaan osoittaa myös mikrobien kulkeutuminen vaurioituneista rakenteista muualta, esimerkiksi porraskäytävästä tai kellaritilasta. (Asumisterveysohje 2003:1) Ilmanäytteen keräämiseen Porvoon kaupungin terveydensuojelu käyttää Andersenin 6-vaiheimpaktoria. Keräin jaottelee hiukkaset kokoluokkiin ihmisen hengityselimistön tapaan. Mittaukset tehdään talvella, maan ollessa jäässä ja/tai lumen peitossa, koska tällöin ulkoilman sieni-itiöiden ja aktinomykeettien (sädesienten) pitoisuudet ovat pienimmillään. Mikäli mikrobimittaukset tehdään sulan maan aikana, samanaikaisesti on otettava näyte myös ulkoilmasta. Ennen mittausta huomioitavaa ennen näytteenottoa ja näytteenoton aikana huoneiston ilmanvaihto pidetään normaalia käyttötilannetta vastaavalla käyntinopeudella asunnossa olevat korvausilmaventtiilit pidetään avoinna ikkunatuuletusta vältetään n. 2 tuntia ennen näytteenottoa ja näytteenoton aikana asunnossa ei tulisi käsitellä tekstiilejä, elintarvikkeita, polttopuita, siivota eikä pitää lemmikkieläimiä 1-2 tuntia ennen näytteenottoa Näytteet analysoidaan Porvoon kaupungin elintarvikelaboratoriossa. Tulokset valmistuvat n. 3-4 viikon kuluttua näytteenotosta. 16