MUISTIO Sivu 1 / 8 TAMPEREEN SEUDUN KYLÄYHDISTYSTEN YHTEINEN KOKOUS Aika: 28.4.2011 klo 17.30 Paikka: Ahlmanin auditorio, Hallilantie 24, Tampere Osallistujalista liitteenä. Käsitellyt asiat: 1. Tilaisuuden avaus ja tervetulotoivotus, Matti Järvinen Terälahden Seutu ry:n puheenjohtaja avasi tilaisuuden 17.36 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Tilaisuuden puheenjohtajaksi valittiin Matti Järvinen ja sihteeriksi kyläasiamies Anna Kulmakorpi. 3. Osanottajien toteaminen Osallistujalista laitettiin kiertämään (liitteenä). 4. Työjärjestyksen hyväksyminen Esitetty työjärjestys hyväksyttiin sellaisenaan. 5. Alustukset illan aiheesta a) Terälahden Seutu ry:n puheenjohtaja Matti Järvinen kertoi lyhyesti lähtöasetelmasta eli kysymyksessä on MAL-aiesopimus ja siihen liittyvä ehdotus hajarakentamisen hallinnan periaatteista. Kyseistä ehdotusta on näytetty joillekin asiantuntijoille, mm. lupaviranomaiselle ja näkemys on, että Teiskon kohdalla ei ehdotuksen hyväksymisen jälkeen rakennettaisi juuri muualle kuin Kämmenniemeen. Muualle rakentaminen estyisi ehdotuksessa esitettyjen edullisuusvyöhykkeiden perusteella. Järvinen kertoi että Teiskon alueelle on rakennettu viime vuonna 7 taloa, ja tästä määrästä pitäisi siis ehdotuksen mukaan vähentää kun kylien palvelujen säilymisen kannalta tarve olisi n. 30 taloa. Hän lisäsi vielä, että kyseessä on taloudellinen asia, koska maanomistaja ei voi käyttää tai myydä maata rakennuspaikkana. b) Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti kertoi kuulijoille suunnitteluprosessin alkaneen 2009 kaavoittajien keskuudessa. Hän totesi suunnittelua leimaavan ajatus, että maalla on pimeää, turvatonta ja sosiaalisesti autiota. Hanhilahden oma kanta on vastaan tätä näkemystä. Diaesityksessään Hanhilahti esitteli asian taustaa. Asia rakentuu niin, että ylimpänä ovat ympäristöministeriön tiukentuneet linjat, jota seuraa seudullinen rakennemalli ja kuntien hyväksymä MAL-aiesopimus (maankäyttö, asuminen ja liikenne) ja siihen liittyvä virkamiesryhmän tekemä ehdotus Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Tästä ehdotuksesta on pyydetty lausuntoa kunnilta.
MUISTIO Sivu 2 / 8 Hanhilahden esitys sisälsi mm. tilastotietoa seudun suunnittelutarveratkaisuista ja lupien saaneiden etäisyyttä asemakaava-alueesta. Esityksensä lopuksi hän esitti, että Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi jätetään hyväksymättä ja että sen sijaan laadittaisiin uudet ohjeet, jotka huomioisivat mm. asemakaava-alueille kaavoituksen lisäksi kyläkaavoituksen ja lähtökohtana olisi, että ohjattaisiin kieltojen sijaan suunnittelun avulla. Hanhilahti ehdotti myös enemmän yhteistyötä sekä rakentamisen vuosittaista seurantaa. Päätöskäytännön hän ehdotti säilyvän nykyisellään. Lopuksi hän totesi asian olevan kuntien käsissä. c) Ympäristökirjailija Juha Kuisma esitti pointtinsa hajarakentamisen estämisen ontuvista perusteista, jotka hän perustelee tutkimustiedolla. Esillä oli mm. lämmitysenergian käyttö, joka itse asiassa pientalossa on pienempi per asuintoneliömetri kuin kerrostalossa sekä rakentamisen ilmastopäästöt, jotka ovat betonin, teräksen ja lasin ollessa kyseessä suuremmat kuin puutalorakentamisessa. Kuisma kyseenalaisti seutuhallinnon logiikan: tällaisella suunnittelulla rakennetaan maailmaa, joka loisii öljyn varassa, kun ajattelu pitäisi siirtää 20 40 vuotta eteenpäin, jolloin energiantuotanto perustuu biomassoihin öljyn sijasta. Kuisma halusi lopuksi selventää suunnittelutarvealueen määritelmää. Se on siis alue, jonka rakentamista hillitään, kunnes infra-asiat on selvitetty. Kaikki asemakaava-alueen ulkopuolinen alue ei ole automaattisesti suunnittelutarvealuetta. 6. Keskustelua ja kokouksen julkilausuma a) Keskustelu: Esko Vuoristo Hervanta-Seurasta totesi Seutuhallituksen käyttävän suurta valtaa ja että kuntien on sen päätösten jälkeen vaikea asioihin vaikuttaa. Enemmistö sen päätöksentekijöistä on virkamiehiä eikä kansalaisilla ei juuri ole vaikutusmahdollisuuksia. Heikki Konsala Kuivaspään ja ympäristön kyläyhdistyksestä kommentoi, että alueiden väliin ei tulisi tehdä rajoja veitsellä leikaten, vaan on luonnollista että asemakaava-alueelle syntyy aina rakennuspainetta. Tähän avuksi olisi kuitenkin otettava ohjaus eikä kiellot. Esa Alanne Taivalkunnan Kylät ry:stä kommentoi, että kyläkaava-aluetta tarvitaan kun suunnitellaan viemäreitä yms. asioita. Hän vertasi kyliä kaavaalueelta lähteviin sormiin, joihin kun menee tie ja on valot, niin asutustakin pitäisi perillä olla. Lisäksi Alanne peräänkuulutti tasa-arvoisuutta ja kannatti Hanhilahden esitystä. Raili Naskali Sankilan Kyläyhdistyksestä oli sitä mieltä, että perimmäisenä tarkoituksena asiassa on liittää kaikki kunnat Tampereeseen. Hän oli myös sitä mieltä, että virkamiehet vastustavat jos valtuutetut yrittävät tehdä muutoksia esityksiin. Kokemuksensa myös oli, että rakennuslupia ei myönnetä myöskään yrittäjille ja maanviljelijöille vaan kunta pyrkii saamaan maat itselleen. Mikko Kriikku Terälahdesta yhtyi Naskalin kommenttiin ollen myös sitä mieltä että valtuusto ei voi enää muuttaa esitystä ennen päätöksentekoa, joka on tässä
MUISTIO Sivu 3 / 8 tapauksessa valmisteltu salassa ja ilman kuulemista. Suurimmaksi ongelmaksi Kriikku koki, että esitys ei ole yleisön oikeustajun mukainen eikä se sovi demokratiaan. Oikeudenmukaisuus ei toteudu asiassa, mikä itsessään riittäisi jo perusteeksi sen hylkäämiselle. Kriikku lisäsi vielä, että nyt tiedetään jo rakennuspainealueet, jonne asutus keskitetään, joten vyöhykkeitä ei enää tarvita. Miika Bucktman MHY Pohjois-Pirkasta otti esiin rahanäkökulman. Tällä suunnittelulla nollataan kiinteistöjen arvo, kun 3-4 rakennuspaikkaa muuttuu 1-2:ksi. Hän totesi että sana sosialisointi on kuvaava, ja ihmetteli missä muussa omaisuusmuodossa tällaista voitaisiin tehdä. Esitys kohtelee maanomistajia eriarvoisesti sanellessaan minne saa rakentaa ja minne ei. Hänen mielestään ei ole Tampereen virkamiesten asia, jos joku haluaa rakentaa esim. Itä-Aureeseen. Juha Kuisma Lastusista kommentoi, että koska seutuhallinnossa ei äänestetä, yksikin kunta voi käyttää veto-oikeuttaan, ja vaatia asian uudelleen valmistelua. Siksi hän ehdotti, että kuntien vastaan hyökkäämisen sijaan toimittaisiin kunnissa, ja tässäkin kokouksessa esitetyt näkemykset yritettäisiin saada pyydettyyn lausuntoon mukaan. Heikki Konsala korosti vielä maanomistajien tasa-arvoista kohtelua, joka ei toteudu, kun maa-alan tonttimäärä vaihtelee vyöhykkeen mukaan. Marja Vehnämaa Pirkan Kylät ry:stä kertoi Sitran tutkimuksesta, jonka mukaan ihmiset uskovat maaseutuun ja valtaosa ihmisistä vastustaa tiivistämistä. Varoittavana esimerkkinä voidaan pitää Uusimaata, jossa vastaavanlainen asia on saatu vietyä salakavalasti läpi. Yhteiskunta olemme me kaikki eikä muutama ihmisen saa tehdä tällaista päätöstä. Asiassa ei toteudu perustuslaki, Vehnämaa lisäsi. Matti Järvinen kommentoi, että asiasta yritettiin järjestää yleisötilaisuus kylille, mutta virkamiesedustajaa ei paikalle saatu useista pyynnöistä huolimatta. Tämä lisää epäluuloa ja osoittaa tiedotushaluttomuutta. Harri Kallio Ahtialan kylästä näki, että seutuyhteistyö on menestyksen kulmakivi ja rakennemalli keskeinen asia. MAL on uusi työkalu, jonka avulla kunnat voisivat hyödyntää valtion rahoitusta. Kyseessä pitäisi olla neuvotteluprosessi sanelun sijaan, ja ehdotti Hanhilahden esitystä pohjaksi julkilausumalle. Kallio lisäsi vielä että maankäytön suunnittelu on tärkein työkalu kunnille ja ongelma on osallistumisessa, ei itse seutusuunnittelussa. Esko Vuoristo esitti kysymyksen, tarvitaanko rakennemallia, kun on jo olemassa maakuntakaava. Hän koki vakavana, jos Tampere johtaa suunnittelua ja uskoi, että hankaluuksia ja rahanmenestystä luodaan tällä systeemillä. Esa Alanne kommentoi, että asialla on kiire, sillä hän uskoo, että asia viedään kunnissa eteenpäin kesäloman kynnyksellä. Alanne uskoi, että palveluita ajetaan alas, jotta voidaan estää maalle muuttaminen.
MUISTIO Sivu 4 / 8 Matti Järvinen kritisoi esityksen perusteita, joissa sanotaan esim. että maalla asumiseen ollaan pettyneitä ja että mm. lumi aiheuttaa ongelmia. Hän koki, että ihmiset ovat maalla hyvin tyytyväisiä oloonsa ja että ainakin lumi aiheuttaa enemmän ongelmia kaupungissa. Leo Carlsson Kaanaan kyläyhdistyksestä ihmetteli, että vaikka esityksen perusteella Kaanaata pidettäisiin erämaa-alueena sen ollessa yli 5 km Terälahdesta, siellä kuitenkin kehitetään moottorirataa ja tuetaan kylätalona toimivaa vanhaa koulua. Miksi toimiva täytyy lopettaa, miksi ei saa rakentaa jos jonnekin haluaa muuttaa? Heikki Taulaniemi Terälahdesta oli Kuisman kanssa samaa mieltä, että katse täytyy siirtää tulevaan ja kommentoi, että seutuhallituksen suunnittelu ei sovi meille. Kylillä on nyt enemmän tietoa asiasta kuin kunnanhallituksilla, ja nyt pitäisi miettiä kuinka tieto saadaan eteenpäin. Valtaa asiassa ei saisi jättää virkamiehille vaan nyt ottaa yhteyttä luottamusmiehiin, jotka asiasta päättävät. Mikko Kriikku kommentoi, että kukaan ei ole tiennyt asiasta ja tämän tilaisuuden tarkoitus lieneekin tiedon levittäminen ja kansalaismielipiteen muodostaminen. Kriikku kehotti paikallaolijoita vaikuttamaan suoraan omaan valtuutettuun tai kunnanhallituksen jäseneen. b) Julkilausuma Ennen kokousta valmisteltu Julkilausumaluonnos luettiin ääneen. Osanottajat hyväksyivät luonnoksen sellaisenaan (liitteenä). Keskusteltiin sen levittämisestä ja sovittiin, että kukin lähestyy omia luottamushenkilöitä omassa kunnassaan. 7. Jatkosta päättäminen a) Työryhmästä päättäminen Ehdotettiin perustettavaksi työryhmä, joka veisi asiaa eteenpäin. Työryhmään ehdotusten ja kannatusten myötä valittiin seuraavat henkilöt: Anna Kulmakorpi, kyläasiamies, Kantri ry, sihteeri Juha Kuisma, Lastusten vesihuolto-osuuskunta, Lempäälän edustaja Matti Järvinen, pj Terälahden Seutu ry, Tampereen edustaja Miika Bucktman, MHY Pohjois-Pirkan ja Länsi-Suomen Metsänomistajien liiton edustaja Raili Naskali, pj Sankilan kyläyhdistys ry, Pirkkalan edustaja Esa Alanne, pj Taivalkunnan kylät ry, Nokian edustaja Hannu Karppila, MTK-Pirkanmaa, Kangasalan edustaja Esko Arola, pj Takamaan kyläyhdistys ry, Ylöjärven edustaja Ari Sutinen, Eräjärven kylä, Oriveden edustaja Marjukka-Lähdekorpi Ojala, Kylien yhteinen huomen-hanke, Vesilahden edustaja Heikki Taulaniemi, asianajaja, Tampere Sekä MTK:sta pyydetään nimeämään edustaja. b) Tiedotus Tiedotuksesta sovittiin, että valittu työryhmä edustaa koko kokousväkeä viestinnässään. Sovittiin, että kerätään sähköpostilista viestinvaihtoa varten. Työryhmä sopi
MUISTIO Sivu 5 / 8 kokoontuvansa to 12.5. Pirkan Kylät ry:n sivuja sovittiin käytettäväksi yhtenä tiedotuskanavana, jonne julkilausuma ym. tieto laitetaan. Tiedotukseen liittyen heräsi myös keskustelua Esko Vuoristo kommentoi, että rakennemalli ilmeisesti on jonkinlainen maakuntakaavan ja yleiskaavan välimuoto, ja ihmetteli, että se ei ole tullut vireille eikä kommentoitavaksi lainkaan. Vuoristo totesi, että jonkinlainen viittaus lainsäädäntöön täytyisi olla mukana tästä syystä. Kunnissa on oma rakennusjärjestys ja valta kaavoituksessa. Miika Bucktman kertoi käytännön esimerkin kautta, että ihmiset eivät tiedä asiasta. Lähinnä luullaan, että päätökset asian suhteen on jo tehty, vaikka nyt on seutuhallitus vasta päättänyt pyytää lausunnot. 8. Muut asiat Esa Alanne ehdotti jonkinlaista julkista tempausta mielipiteen ilmaisemiseksi, esimerkiksi traktorilla Hämeenkadulle tai hevosen kanssa keskustaan tontinpaikkaa katselemaan. Ehdotus sai hyväksyvää liikehdintää yleisössä, mutta käytännön toimenpiteitä asian pohjalta ei lähdetty suunnittelemaan. Markku Välimaa Majaalahdesta kertasi, että asiaa lähdetään viemään volyymillä lehtiin ja jokainen tahollaan välittää tietoa eteenpäin. 9. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi noin klo 20. LIITTEET: 1) Osallistujalista 2) Julkilausuma Vakuudeksi: pj Matti Järvinen sihteeri Anna Kulmakorpi
LIITE 1. Osallistujalista 1/2 MUISTIO Sivu 6 / 8
LIITE 1. Osallistujalista 2/2 MUISTIO Sivu 7 / 8
LIITE 2. Julkilausuma MUISTIO Sivu 8 / 8 Tampereen seudun kyläyhdistysten yhteinen kokous 28.4.2011 JULKILAUSUMA Tampereen seudun kylät erittäin huolissaan - seutuhallituksen ehdotus näivettäisi maaseudun ja sen kylät Me Tampereen seudun kyläyhdistykset ja maaseudun muut asukkaat olemme erittäin huolestuneita seutuhallitukselle valmistelluista ns. seudullisista periaatteista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Niiden hyväksyminen kunnissa tarkoittaisi maaseudun ja sen kylien näivettymistä. Periaatteet eivät edistä alueiden kehittymistä eivätkä niiden asukkaiden hyvinvointia. Koko seudun tasolla periaatteet väheksyvät kehitystekijää nimeltä vapaus. Siis yksilöllistä valinnan ja vastuun oikeutta. Ihmettelemme, että asian valmistelussa ei ole kuultu lainkaan asianosaisia. Se näkyy tekstissä valitettavan yksipuolisena ja paikoin asenteellisena lähestymistapana. Osallisuus ja maaseutunäkökulma puuttuvat, vaikka kyseessä on maaseutualueiden elinvoimaisuus! Asiasta ei ole myöskään tiedotettu ja koko asia on pysynyt laajasti kuntalaisilta piilossa. Haluaisimme lisäksi kuulla tarkemmin, mihin asiallisiin perusteisiin näin rankka asumiseen puuttuminen perustuu. Hyväksymme itse tavoitteen, eli rakentamisen ja asumisen järkevän ohjaamisen. Haluamme olla lain tarkoittamalla tavalla mukana kylien kaavoituksessa. Sen sijaan emme hyväksy, että tavoitteeseen pyritään rajoittamalla ihmisten oikeuksia moninaisin kielloin ja rajoituksin. Emme hyväksy, että demokraattista päätöksentekoa heikennetään siirtämällä päätöksentekoa luottamusmiehiltä virkamiehille. Lähtökohtana tulisi olla se, että yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen pyrittäisiin hyvällä ja laadukkaalla maankäytön suunnittelulla yhteistyössä kylien ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Kylien kaavoitus ja muu suunnittelu pitää saada ajan tasalle. Tästä on jo olemassa hyviä kokemuksia Tampereen Teknillisen Yliopiston arkkitehtiopetuksessa. Osallistuvalla kyläsuunnittelulla voidaan varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja eheys. Kun kylissä on osoitettu rakennuspaikat ja niihin voidaan rakentaa, vähenee paine rakentamiseen kylien ulkopuolelle. Suunnittelun on vastattava kuntalaisten tarpeisiin, mutta tarpeet tulee ensin tunnistaa. Pehmeät keinot tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön ennen koviin keinoihin turvautumista. Perusoikeuksiin kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta valita oma asuinpaikkansa ei tule rajoittaa. Omistusoikeuteen esitetään puututtavaksi tavalla, jota yleinen etu ei edellytä. Tällaiset esitykset eivät kuulu oikeusvaltioon, eivätkä ne edistä kuntalaisten hyvinvointia. Myöskään MAL sopimuksessa asetetut tavoitteet eivät edellytä tällaisten toimintatapojen hyväksymistä. Vetoamme voimakkaasti Tampereen seudun kuntapäättäjiin, että seutuhallituksen lausunnolle lähettämiä periaatteita ei hyväksytä. Esitämme, että periaatteet valmistellaan uudelleen yhteistyössä niin, että arvostettaisiin asukkaiden ja yhteisöjen ajatuksia ja asiatuntemusta valmistelussa ja päätöksenteossa. Toivomme, että seutukunta voisi alueineen ja asukkaineen kokonaisuutena olla yksissä tuumin rakentamassa tämän alueen tulevaisuutta. Tämä ei ole pieni asia eikä tekninen asia. Tämä asia testaa seudullisen yhteisvastuun. Tulemmeko kuulluiksi?