Oulun seudun kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma vuosille 2015 2016

LUONNOS Oulun seudun kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma vuosille 2015 2016

LUONNOS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VALVONTASUUNNITELMAN PERUSTEET... 1 3. TOIMIALUE JA ALUEEN YMPÄRISTÖOLOT... 2 4. YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN NOJALLA LUPAVELVOLLISET JA REKISTERÖITÄVÄT KOHTEET... 2 5. VALVONTAOHJELMAN LAATIMINEN, RISKINARVIOINTI JA VALVONTAMAKSU... 4 6. VALVONTATOIMENPITEET... 5 7. MUUT YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN PERUSTEELLA VALVOTTAVAT KOHTEET... 6 Ympäristönsuojelulain nojalla annetut asetukset... 6 Melua tai tärinää aiheuttavat toiminnat... 7 Koeluontoinen toiminta ja poikkeukselliset tilanteet... 7 Pilaantuneet maat... 8 Ympäristönsuojelumääräysten valvonta... 8 Toimialakohtaiset kartoitukset... 8 Muu ympäristövalvonta... 9 8. MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA... 9 Jätelain mukaiset kohteet... 9 Vesilain ja vesihuoltolain mukaiset kohteet... 10 Maastoliikennelain ja vesiliikennelain mukaiset kohteet... 10 Maa-aineslain mukaiset kohteet... 11 Kemikaalilain mukaiset kohteet... 11 Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet... 12 Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaiset kohteet... 12 9. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT... 12 10. VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 13 11. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA VALVONNAN KEHITTÄMINEN... 14

1 1. JOHDANTO Ympäristönsuojelulain mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Oulun seudun ympäristötoimen ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut ympäristönsuojelulaissa edellytetyn valvontasuunnitelman toimialueensa kunnissa sijaitsevien laitosten ja toimintojen valvomiseksi. Valvontasuunnitelma painottuu ympäristönsuojelulain mukaisiin lupavelvollisiin ja rekisteröitäviin laitoksiin ja toimintoihin, jotka kuuluvat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Valvontatyön kokonaisuuden hallinnan vuoksi valvontasuunnitelmaan on sisällytetty myös muiden säädösten mukaiset valvontatehtävät. Ympäristönsuojelulain mukaiset lupavelvolliset ja rekisteröidyt kohteet on luetteloitu erilliseen valvontaohjelmaan, joka sisältää laitoskohtaisen riskinarviointiin perustuvan suunnitelman tarkastuksista. Valvontaohjelmaa päivitetään jatkuvasti. Tämä valvontasuunnitelma koskee vuosien 2015 2016 toimintaa ja se tullaan tarkastamaan neljän vuoden välein johtokunnan toimikauden alussa. 2. VALVONTASUUNNITELMAN PERUSTEET Valvontaviranomaisen on järjestettävä ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta säännöllistä, tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin (YSL 167 ). Säännöllistä valvontaa varten on laadittava valvontasuunnitelma ja tarkempi valvontaohjelma (YSL 168 ). Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen hoitaa lain mukaisia valvontatehtäviä ja toimii kunnan ympäristölupaviranomaisena (YSL 22 ). Valvontasuunnitelmassa on oltava tiedot alueen ympäristöoloista ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä käytettävissä olevista valvonnan voimavaroista ja keinoista. Suunnitelmassa on kuvattava valvonnan järjestämisen ja riskinarvioinnin perusteet sekä valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on valvottava ympäristöluvanvaraisia ja rekisteröitäviä toimintoja säännöllisesti määräaikaistarkastuksin. Tarkastuskohteet ja -tiheys on määriteltävä ympäristöriskien arvioinnin perusteella (Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta, YSA 28, 29 ). Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkistuksista ja niiden muusta säännöllisestä valvonnasta ohjelma. Valvontaohjelmassa on oltava tiedot valvottavista kohteista ja niihin kohdistettavista säännöllisistä val-

2 vontatoimista (YSA 30 ). Valvontaohjelma on pidettävä ajan tasalla. Tarkastusmenettelystä on säädetty ympäristönsuojelulain 174 :ssä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä YSL 205 :n mukaisen maksun laatimaansa valvontaohjelmaan perustuvista luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastuksista ja niiden muusta ohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta. Mikroyritysten valvonnasta perittävien maksujen on oltava kohtuulliset ottaen huomioon toiminnan laajuus ja luonne (YSL 206 ). Maksusta säädetään tarkemmin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksassa. 3. TOIMIALUE JA ALUEEN YMPÄRISTÖOLOT Oulun seudun ympäristötoimen toimialueeseen kuuluvat Oulun kaupunki sekä Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat. Vuoden 2015 alussa asukkaita toimialueella oli yhteensä 241 722. Alueen kokonaispinta-ala on 7 308 km 2, mistä maata on 5 468 km 2, merialuetta 1 734 km 2 ja sisävesiä 106 km 2. Perämereen laskee yhdeksän jokea ja yli yhden hehtaarin suuruisia järviä ja lampia Oulun seudun alueella on noin 370. Luokiteltuja pohjavesialueita on kaikkiaan 58. Näistä 31 on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeiksi (luokka 1.) ja 27 vedenhankintaan soveltuviksi (luokka 2.) pohjavesialueiksi. Toimialueen yhteenlaskettu pohjavesialueiden pinta-ala on noin 480 km 2. Keskeiset ympäristöriskit liittyvät pinta- ja pohjavesiin sekä taajama-alueiden osalta viihtyisyyden vähenemiseen tai terveyshaitan aiheutumiseen sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. 4. YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN NOJALLA LUPAVELVOLLISET JA REKISTERÖITÄVÄT KOHTEET Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :ssä säädetään ne ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot, joille on oltava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämä ympäristölupa. Lisäksi lupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, joka liittyy jätevesien johtamiseen sekä toimintaan, josta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Valvontasuunnitelmassa ja - ohjelmassa laitosten jaottelussa on käytetty YSA 2 :n mukaista laitosten luokittelua.

3 Ympäristönsuojelulain 116 :n mukaisesti rekisteröitävät toiminnot on määritelty ympäristönsuojelulain liitteessä 2, ja niitä ovat liitteen mukaisin reunaehdoin energiantuotantolaitokset, asfalttiasemat, jakeluasemat, kemialliset pesulat sekä orgaanisia liuottimia käyttävät toiminnot ja laitokset. Ympäristötoimen valvontaan kuului vuoden 2015 alussa yhteensä 367 ympäristölupavelvollista ja rekisteröityä kohdetta. Suurimpia ryhmiä ovat eläinsuojat (94), jakeluasemat (86), jäte- ja vesihuolto (76), malmien tai mineraalien kaivaminen (louhimot, murskaamot ja asfalttiasemat) (43), ampumaradat (18) sekä energiantuotanto (12). Taulukossa 1 on esitetty valvontaohjelman yhteenveto, josta käyvät ilmi kohteiden määrät toimialoittain ja kunnittain. Taulukko 1. Kunnan valvomat ympäristöluvanvaraiset ja rekisteröidyt kohteet 1.1.2015 Ympäristöluvanvaraiset laitokset Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä Kohteet Metsäteollisuus 1 1 Metalliteollisuus 1 2 3 Energiantuotanto 3 2 5 10 Kemikaalien tai polttoaineiden varastointi 3 3 3 1 1 44 3 58 Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta 2 2 Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maa-ainesten otto 1 5 1 5 26 5 43 Mineraalituotteiden valmistus 1 1 1 8 11 Tekstiilien laitosmainen käsittely 3 3 Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus 1 2 3 Eläinsuojat 4 1 14 11 25 26 13 94 Liikenne 1 1 7 1 10 Jäte- ja vesihuolto 2 4 11 1 7 49 2 76 Ampumaradat 1 1 1 2 12 1 18 Eläintarhat Krematoriot 1 1 2 Yhteensä 10 16 36 16 42 188 26 334 Rekisteröitävät toiminnat Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä Kohteet Lämpölaitokset 1 1 2 Jakeluasemat 1 2 1 3 21 28 Asfalttiasemat 1 2 3 Yhteensä 1 1 2 1 3 22 3 33 Kaikki yhteensä 11 17 38 17 45 210 29 367 Valtion ympäristölupaviranomaisen myöntämiä kohteita oli toimialueella vuoden 2015 alussa noin 165. Niiden valvonnasta vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Ympäristönsuojelulain muutoksen seurauksena ympäristötoimelle siirtyy vuoden 2015 aikana ELY-keskuksen valvontakohteita arviolta noin 20.

4 5. VALVONTAOHJELMAN LAATIMINEN, RISKINARVIOINTI JA VALVONTAMAKSU Valvontasuunnitelman periaatteiden mukaisesti on laadittu luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen valvonnasta valvontaohjelma. Valvontaohjelma ei ole julkinen asiakirja, mutta siitä esitetään yhteenveto valvontasuunnitelmassa. Valvontaohjelma sisältää laitoskohtaisen, riskinarviointiin perustuvan suunnitelman vuosittain tehtävistä määräaikaistarkastuksista ja jo toteutuneista tarkastuksista sekä tiedot vuosiraporttien toimittamisesta. Valvontaohjelman tietoja päivitetään jatkuvasti uusia lupia myönnettäessä, toimintojen loppuessa tai valvontaluokan tai muiden tietojen muuttuessa. Valvottavien kohteiden määräaikaistarkastusten tiheys perustuu riskinarviointiin, jonka tuloksena resurssit suunnataan tärkeysjärjestyksen mukaisesti korkeariskisiin kohteisiin. Kaikille toimialoille tyypillisille riskitekijöille (päästöt ilmaan, jätevesipäästöt, maaperän pilaantuminen, jätehuolto, vaarallisten kemikaalien käyttö, melu, tärinä, liikenne, tuotanto, kuljetus ja varastointi) on arvioitu riskien toteutumisen todennäköisyys ja merkittävyys. Riskin suuruus on saatu riskin todennäköisyyden ja pilaantumisen merkittävyyden yhdistelmänä käyttäen arvioinnissa kolmiportaista riskitaulukkoa. Valvottavat kohteet on jaettu riskinarvioinnin perusteella neljään valvontaluokkaan (I, II, III ja IV), jolloin määräaikaistarkastusten väli on joko yksi, kaksi, kolme tai viisi vuotta. Korkeariskisessä valvontakohteessa on säännöllisiä käyntejä useammin kuin pieniriskisessä kohteessa. Kaikki toimialat on sijoitettu valvontaluokkiin arvioimalla toimialalle ominaiset riskit. Jokaiselle kohteelle on lisäksi tehty tarkempi riskinarviointi kohdekohtaisten ominaisuuksien perusteella. Tarkastusväliä tihennetään, mikäli toiminta sijaitsee esim. pohjavesialueella tai vesistön lähellä, toiminnasta on aiheutunut toistuvasti haittaa ympäristölle tai lupamääräyksiä on rikottu. Ensimmäinen tarkastus tehdään toimialasta riippumatta vuoden sisällä luvan myöntämisestä, toiminnan rekisteröinnistä tai toiminnan aloittamisesta. Kohteiden valvonta voi perustua myös otantamenettelyyn, jolloin kohteet valitaan riskiperusteisesti painottaen tiettyjä ennalta tiedettyjä riskitekijöitä tai puhtaasti satunnaisotannalla. Toistaiseksi ympäristötoimessa ei ole katsottu otannan käyttämistä tarpeelliseksi. Toiminnanharjoittajalla on oikeus saada tietää kohteensa valvontaluokka ja määräytymisen perusteet. Valvontaohjelman mukaisista tarkastuksista sekä kohteiden muusta valvontaohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta peritään maksu, ja ohjelma toimii valvontamaksun perusteena. Maksu voidaan periä tarkastuksista, jotka ovat tarpeen YSL 175 tai 176 :ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi tai taikka 181 :ssä tarkoitetun toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun

5 asian käsittelystä perittävästä maksusta säädetään ympäristönsuojeluviranomaisen määräämässä taksassa. Taulukko 2. Ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröityjen kohteiden valvontaluokat (valvontaväli: luokka I = 1 vuosi, luokka II = 2 vuotta, luokka III = 3 vuotta, luokka IV = 5 vuotta) Ympäristöluvanvaraiset laitokset Valvontaluokka Kohteet Metsäteollisuus III 1 Metalliteollisuus III 3 Energian tuotanto III 10 Kemikaalien tai polttoaineiden varastointi III 58 Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta IV 2 Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maa-ainesten otto III 43 Mineraalituotteiden valmistus IV 11 Tekstiilien laitosmainen käsittely IV 3 Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus III 3 Eläinsuojat IV 94 Liikenne III-IV 10 Jäte- ja vesihuolto II-IV 76 Ampumaradat III 18 Eläintarhat IV Krematoriot IV 2 Yhteensä 335 Rekisteröitävät toiminnat Valvontaluokka Kohteet Lämpölaitokset III 2 Jakeluasemat III 28 Asfalttiasemat IV 3 Yhteensä 33 Kaikki Yhteensä 367 6. VALVONTATOIMENPITEET Keskeisin valvonnan keino ympäristöluvallisissa ja rekisteröidyissä kohteissa on riskinarvioinnin perusteella tehtävä määräaikaistarkastus. Lisäksi tehdään tarkastuksia valitusten ja yleisöilmoitusten perusteella, toiminnan muuttuessa tai aiemmin havaittujen epäkohtien korjaamisen toteamiseksi. Valvonta- tai määräaikaistarkastuksista sovitaan toiminnanharjoittajan kanssa etukäteen ja toiminnanharjoittajalle ilmoitetaan tiedot tarkastuksen sisällöstä (mahdollinen asialista). Valvontatarkastukset koostuvat tarkastukselle valmistautumisesta, tarkastuksesta paikan päällä, mahdollisten lisätietojen pyynnöstä jälkikäteen sekä pöytäkirjan kirjoittamisesta. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastuksella käydään läpi mm. laitoksen toiminta ja tilat, ympäristöolosuhteet, ympäristölupa

6 siihen liittyvine määräyksineen, rekisteröityjen laitosten asetusten noudattaminen, tarkkailu- ja kirjanpitotiedot, selvitykset ja sopimukset, toiminnasta aiheutuneet mahdolliset valitukset ja poikkeukselliset tilanteet. Tarkastukset voivat sisältää myös kohteiden valokuvausta, näytteenottoa ja mittauksia. Tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, joka tallentuu ympäristötoimen Digia Tarkastaja tietojärjestelmään. Tarkastuskertomus toimitetaan toiminnanharjoittajalle ja muille tarkastuksella läsnäolleille. Lupavelvollisten kohteiden valvontaan kuuluvat lisäksi vuosiraporttien, kuormitustietojen sekä muiden ympäristöselvitysten ja seurantatietojen tarkistukset. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa käyttää hallinnollisia pakkokeinoja tehostaessaan antamiaan määräyksiä. 7. MUUT YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN PERUSTEELLA VALVOTTAVAT KOHTEET Ympäristönsuojelulain nojalla annetut asetukset Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) eli ns. jätevesiasetus määrittää jätevesille puhdistustasovaatimuksen, jonka toteutumista valvotaan pääasiassa kommentoimalla tarvittaessa rakennusvalvonnan käsiteltäväksi tulevia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia hakemuksia. Puutteelliseen jätevesien käsittelyyn voidaan puuttua myös yleisöilmoitusten tai toimenpidepyyntöjen perusteella. Valvontaa keskitetään erityisesti herkimmille vesistöjen ranta-alueille ja pohjavesialueille. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) eli ns. nitraattiasetuksen noudattamisen valvontaan kuuluvat mm. lantaloiden asianmukaisuus ja lannanlevitysaikojen noudattaminen. Valvonta painottuu yleisöilmoitusten perusteella tehtäviin tarkastuksiin. Ympäristötoimi käsittelee myös nitraattiasetuksen mukaiset ilmoitukset lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden aumavarastoinnista. Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta eli VOC-asetusta (435/2001) sovelletaan tiettyihin orgaanisia liuottimia käyttäviin toimintoihin, joiden toiminta merkitään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) eli ns. MARA-asetuksessa määritellään ehdot, joilla tiettyjä jätteitä voidaan ilman ympäristölupaa hyödyntää maarakentamisessa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Hyödyntämisestä on tehtävä ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo asetuksen noudattamista yhdessä ELY-keskuksen kanssa.

7 EY:n asetus otsonikerrosta heikentävistä aineista (1005/2009) ns. otsoniasetus edellyttää, että kylmälaitteissa käytetään vaarattomia ja luonnonmukaisia kylmäaineita. Valtioneuvoston asetus otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta (452/2009) koskee em. aineita sisältäviä laitteita asentavia, huoltavia ja kunnossapitäviä henkilöitä ja toiminnanharjoittajia. Kylmälaitteiden huoltoa ja huoltajien pätevyyttä sääntelee valtioneuvoston päätös 1187/2001. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii yhtenä valvovana viranomaisena, ja valvontaa tehdään muiden tarkastusten yhteydessä. Melua tai tärinää aiheuttavat toiminnat Toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta (YSL 118 ). Vuonna 2014 ilmoituksista tehtiin 41 päätöstä, joista noin 3/4 koski ulkoilmakonsertteja ja loput pääosin rakennustyömaita. Yleensä päätöksissä annetaan toiminnanharjoittajalle melun seurantavelvoite, ja toiminnanharjoittaja teettää usein melutason seurannan ja mittaukset ulkopuolisella konsultilla. Valvonta perustuu pääosin mittaustulosten seurantaan. Tarkastuskäyntejä tehdään lähinnä pitkäaikaisiin rakennushankkeisiin ja sellaisiin melua aiheuttaviin toimintoihin, jotka ovat erityisen häiritseviä ympäristön asukkaille. Tarkastuksia tehdään myös yleisöilmoitusten ja valitusten perusteella. Tarvittaessa tehdään melumittauksia. Koeluontoinen toiminta ja poikkeukselliset tilanteet Koeluontoisesta lyhytaikaisesta toiminnasta, jonka tarkoituksena on esim. kokeilla raaka- tai polttoainetta, puhdistuslaitetta tai jätteenkäsittelymenetelmää, tulee tehdä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (YSL 31 ja 119 ). Ilmoituksia saapuu ympäristötoimeen keskimäärin yksi vuodessa, ja ilmoituksen johdosta tehdään pääsääntöisesti tarkastus. Mikäli toiminta on poikkeuksellisen laajaa tai toiminnasta aiheutuu merkittävää haittaa ympäristöön, voidaan toimintaa joutua valvomaan viikoittain. Mikäli onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai aiheuttaa erityisiä toimia jätehuollossa, on siitä ilmoitettava valvontaviranomaiselle (YSL 120 ). Poikkeuksellisia tilanteita sattuu harvemmin kuin kerran vuodessa, ja näissä tapauksissa paikalle tehdään viipymättä tarkastus.

8 Pilaantuneet maat Toimivaltainen viranomainen pilaantuneita maita koskevissa asioissa on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Ympäristötoimi osallistuu pilaantuneiden maiden valvontaan yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa mm. keräämällä tietoja mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista Mattirekisteriin, tekemällä pilaantuneisuuden ehkäisytyötä ja kunnostuskohteiden tarkastuksia, laatimalla asiaan liittyviä lausuntoja ja tarkastamalla pilaantuneisiin maihin liittyviä ilmoituksia. Kunnostuskohteita on ollut vuosittain vaihteleva määrä, yleensä vajaat kymmenen. Ympäristönsuojelumääräysten valvonta Oulun seudun ympäristötoimen toimialueen kunnissa on voimassa samansisältöiset ympäristönsuojelumääräykset. Määräyksillä ehkäistään ympäristön pilaantumista sekä vähennetään pilaantumisesta aiheutuvia haittoja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Ympäristönsuojelumääräyksistä voidaan tehdä tietyin edellytyksin poikkeamispäätös. Ympäristönsuojelumääräysten mukaiset valvontatehtävät tulevat poikkeamispäätösten lisäksi vireille lähinnä yleisöilmoitusten ja valitusten kautta. Vuonna 2014 tehtiin yhteensä 17 päätöstä ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamiseksi sekä käsiteltiin ympäristönsuojelumääräysten nojalla 18 toimintoa, joilta ei vaadittu meluilmoitusta. Yleisimpiä ympäristönsuojelumääräysten mukaisia valvontatehtäviä ovat melua ja pölyä aiheuttavat toiminnat, polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi, jätteiden hyötykäyttö sekä ajoneuvojen pesu. Hajuun, savuun tai ilmanlaatuun liittyviä valituksia saapui 43, vesistöihin liittyviä 51, meluun liittyviä 37 ja muita, kuten maaperän pilaantumisiin ja muihin häiriötekijöihin liittyviä, 65. Ilmoitusten johdosta valtaosaan kohteista suoritettiin tarkastus. Toimialakohtaiset kartoitukset Niiden toimintojen, jotka eivät vaadi ympäristölupaa tai jotka eivät ole rekisteröintimenettelyssä, valvontaa toteutetaan ns. toimialakohtaisten kartoitusten avulla. Lisäksi kartoituksia tehdään aluekohtaisesti esim. tietylle teollisuusalueelle. Kartoituksia on tehty mm. seuraaville toimialoille: kauppakeskukset, puusepänteollisuus, metalli- ja konepajat, rakennusliikkeet ja koneurakoitsijat. Tavoitteena on suunnata kartoitukset samalle alalle noin 5 7 vuoden välein. Kartoitukset toteutetaan kyselyjen ja paikanpäällä suoritettavien tarkastusten perusteella. Vuosittain tehdään keskimäärin yksi toimialakohtainen kartoitus. Kartoituksista laaditaan raportti ja toimialaa koskeva ympäristönsuojeluohje.

9 Muu ympäristövalvonta Ympäristötoimella on valvottavana viisi kohdetta, joissa tarkkaillaan teollisuusjätevesien johtamista viemäriverkostoon. Valvontaperusteena ovat kaupunginhallituksen päätökset 1990- luvulta ja valvonta tapahtuu vuosittaisten jätevesitulosten perusteella. Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta asianmukaisin menetelmin (YSL 143 ). Ympäristötoimi vastaa jatkuvatoimisesta ilmanlaadun seurannasta ilmaa kuormittavien laitosten ja Oulun kaupungin kanssa tehdyn seurantasopimuksen mukaisesti. 8. MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Jätelain mukaiset kohteet Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo jätelain (JäteL, 646/2011) ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Valvontaan kuuluu kunnallisten jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta. Valvonta kohdistuu sekä asuin- että muiden kiinteistöjen ja toimintojen jätehuoltoon. Ympäristölupavelvollisten ja rekisteröintimenettelyssä olevien toimintojen jätehuolto tarkastetaan määräaikaisvalvontaan liittyvän tarkastuksen yhteydessä. Jätelain mukaan kunnan on järjestettävä asumisessa ja muissa jätelain 32 :ssä mainituissa toiminnoissa syntyvän jätteen mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen jätehuolto, ja kunkin kiinteistön on kuuluttava järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Mikäli kiinteistö ei jätehuoltoviranomaisen kehotuksesta huolimatta liity järjestettyyn jätteenkuljetukseen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa käyttää pakkokeinoja määrätessään kiinteistön liittymään järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Valvonta perustuu jätehuoltoviranomaiselta saapuneisiin ilmoituksiin sekä yleisöilmoituksiin. Jätteen ammattimaista keräystoimintaa harjoittavan on tehtävä ilmoitus keräystoiminnasta jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jonka alueella keräystä harjoitetaan (100 ). Jätehuoltorekisteriin merkitsemisestä ilmoitetaan toiminnanharjoittajalle. Vuonna 2014 jätteen ammattimaista keräystä harjoittavia toimijoita merkittiin jäterekisteriin neljä. Ilmoitusten johdosta suoritettiin tarkastus. Jätelain 124 :n mukaan valvontaviranomaisen on määräajoin asianmukaisesti tarkastettava laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä. Lisäksi jätelain valvontaan kuuluu jätevirto-

10 jen valvonta (siirtoasiakirjat), roskaantuneiden alueiden tarkastukset ja puhdistamisista määrääminen (75 ). Jätehuollon valvontaa toteutetaan tarkastuskäynnein ja neuvonnan avulla. Toimialakohtaiset kartoitukset liittyvät ympäristönsuojelulain ohella oleellisesti myös jätelain valvontaan. Roskaantumista valvotaan pääasiassa yleisöilmoitusten perusteella, ja ne johtavat lähes poikkeuksetta tarkastuskäyntiin. Vuonna 2014 jätteitä koskevia valituksia kirjattiin 201. Niiden määrä on pysynyt vuosittain samalla tasolla. Vesilain ja vesihuoltolain mukaiset kohteet Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo vesilain (VL 587/2011, 7 ) ja sen nojalla annettujen päätösten ja määräysten noudattamista. Vesilain mukainen valvonta kohdistuu pääasiassa vesistörakentamiseen, vesistön täyttämiseen ja tyhjentämiseen, pohja- ja pintaveden ottamiseen, ruoppauksiin sekä ojitusasioihin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena (VHL 119/2001, 4 ) ja sille kuuluu vesilaitosten toiminta-alueilla vesihuoltoon liittyviä valvontatehtäviä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen vesija viemäriverkkoon liittymisestä (11 ). Vesistöjen ruoppaukseen, kunnostukseen, ojituksiin tai muuhun vesistörakentamiseen liittyviä kohteita on esillä vuosittain noin 20. Asioiden käsittelyyn liittyy lähes poikkeuksetta tarkastuskäynti. Lisäksi osallistutaan ELY-keskuksen kanssa vesirakentamisen työilmoituksiin liittyvään ennakko- ja jälkivalvontaan. Vesihuoltolain mukaisia kiinteistöjen viemäriin liittymisvelvollisuutta tarkastellaan yhteistyössä vesilaitosten kanssa. Liittymisvelvollisuutta koskevia päätöksiä tehdään vuositasolla muutamia. Päätöksien tekemiseen liittyy aina tarkastuskäynti. Maastoliikennelain ja vesiliikennelain mukaiset kohteet Maastoliikennelain (MaastoliikenneL 1710/1995, 32 ) ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää luvan järjestää toistuvasti kilpailuja tai harjoituksia moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla samassa maastossa (30 ) ja hyväksyä moottorikelkkailureittien reittisuunnitelmat. Vesiliikennelain (VesiliikenneL 463/1996, 21 ) mukaan moottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla suoritettavien kilpailujen tai harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samalla vesialueella on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Näiden luvanvaraisten toimintojen valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11 Ympäristötoimessa käsitellään vuosittain keskimäärin kaksi maasto- tai vesiliikennelain mukaista lupaa kilpailujen tai harjoitusten järjestämiseen. Lupatarpeen arviointi ja lupapäätöksen valmistelu vaativat aina tarkastuskäynnin, ja lupaa valvotaan keskimäärin kolmen vuoden välein suoritettavilla tarkastuksilla. Maa-aineslain mukaiset kohteet Maa-ainesten ottamiseen liittyvissä asioissa Oulun seudun ympäristötoimi toimii lupa- ja valvontaviranomaisena, jonka toimintaa säädellään maa-aineslailla (MAL 555/1981). Lain 7 :n mukaan luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää kunnan määräämä lupaviranomainen ja 14 mukaan lain noudattamista valvoo kunnan määräämä valvontaviranomainen. Kotitarveottoon, joka liittyy asumiseen tai maa- ja metsätalouteen, ei tarvita maa-aineslain mukaista lupaa. Yli 500 m 3 :n kotitarveotto hyväksytään ilmoituksella. Valvonta kohdistuu luvan saaneisiin maaainesten otto-alueisiin sekä kotitarveottoon. Valtioneuvoston asetuksessa maa-ainesten ottamisesta (926/2005, 7 ) todetaan, että aloitusja lopputarkastuksen lisäksi valvontaviranomaisen tai sen määräämän viranhaltijan on suoritettava tarkastus riittävän usein toiminnan seuraamiseksi, ottaen huomioon luvan saajan järjestämä omavalvonta ja asiantuntemus sekä ottamistoiminnan laatu ja laajuus. Lisäksi valvontaviranomainen huolehtii maa-aineslupiin liittyvien vakuuksien hyväksymisistä, muutoksista ja vapauttamisista. Maa-aineslupien valvonta on jaettu kahteen tarkastusluokkaan sen perusteella sijaitsevatko kohteet pohjavesialueella vai eivät. Pohjavesialueilla sijaitsevat kohteet tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa ja muut kerran vuodessa. Tarkastustiheys on minimi, sillä kohteen olosuhteista, ottovaiheesta yms. seikoista johtuen monilla kohteilla joudutaan käytännössä käymään useammin. Valvottavia maa-aineskohteita oli vuoden 2015 alussa 181, joista pohjavesialueilla sijaitsee 85. Kotitarveoton valvontaa varten on kartoitettu maa-ainesten kotitarveottopaikat ja näitä valvontaan muiden käyntien yhteydessä sekä yhteydenottojen ja valitusten perusteella. Kemikaalilain mukaiset kohteet REACH-asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukainen kemikaalien käyttöolosuhteiden valvonta, siltä osin kun se koskee ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja torjuntaa, kuuluu kemikaalilain (599/2013) nojalla ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tehtäviin kuuluu aineen käytön olosuhteita ja turvallisuustoimia, luvanvaraisten aineiden käyttöä sekä ai-

12 neen rajoituksia koskevien säännösten noudattamisen valvonta. Valvonta tehdään kemikaalien käyttö- ja varastointipaikoissa. Valvonta tehdään normaalin ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan yhteydessä. Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtosäännön mukaan päättää luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta ja rauhoituksen lakkauttamisesta sekä edistää luonnonsuojelulain (1096/1996) tarkoittamaa luonnon- ja maisemansuojelua kunnan alueella. Ympäristötoimi toteuttaa näihin tehtäviin liittyvää luonnonsuojelulain valvontaa toimialueellaan. Luonnonsuojelulaissa ei ole säännöksiä valvonnasta, vaan valvonta kuuluu alueelliselle ELY-keskukselle ja poliisille, joiden kanssa ympäristötoimi toimii yhteistyössä. Luonnonmuistomerkkipäätöksiä käsitellään alle yksi vuodessa. Luonnonsuojelulain mukaista valvontaa suoritetaan muun toiminnan yhteydessä ja yleisöilmoitusten perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty Oulun ranta-alueiden uhanalaisten lintujen pesinnän turvaamiseen. Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaiset kohteet Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo huvivenesatamien jätehuoltoa ja huviveneistä peräisin olevien jätteiden vastaanottoa; satamia koskeva valvonta kuuluu alueelliselle ELYkeskukselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy huvivenesataman jätehuoltosuunnitelman (Merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009, 9 luku 4 ). Ympäristötoimen toimialueella on 41 huvivenesatamaa. Tavoitteena on valvoa satamien toimintaa kolmen vuoden välein tehtävillä tarkastuksilla. 9. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT Ympäristönsuojeluyksikön henkilöstöön kuluu yksikön päällikkö ja 12 ympäristötarkastajaa. Ympäristötoimen johtajana ja Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan esittelijänä toimii ympäristöjohtaja. Ympäristötoimen ympäristönsuojeluyksikön työpanoksesta noin 15 % kohdistetaan valvontaan (valvontaohjelman mukaiset tarkastukset sekä muu valvonta). Ympäristönsuojeluyksikön tarkastajista 11 osallistuu ympäristönsuojelulain mukaiseen valvontaan. Yleensä tarkastuksiin osallistuu yksi tarkastaja, mutta toisinaan tilanne voi vaatia paikalle kahta tarkastajaa. Ympäristölupavelvollisille ja rekisteröidyille kohteille on nimetty sekä vastuuvalvoja että varavalvoja. Valvoja voi tekemänsä tarkastuksen ja valvontatietojen perusteella pidentää tai lyhentää tarkastuskohteen valvontaohjelman mukaista määräaikaistarkastusväliä. Valvontaohjelmaa

13 päivitetään säännöllisesti, kun uusia kohteita luvitetaan ja rekisteröidään tai olemassa olevissa kohteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, että niiden valvontatarve muuttuu. Lupavelvollisten ja rekisteröityjen kohteiden valvontasuunnitelman mukaiseen määräaikaistarkastukseen kuluu kaikkinensa arviolta keskimäärin 10 tuntia. Maa-ainesluvan mukaisten kohteiden käytännön valvonnan hoitaa viisi ympäristötarkastajaa, ja kullekin kohteelle on nimetty vastuuvalvoja. Maa-aineslain mukaiset valvontatarkastukset ovat samantyyppisiä, ja niiden suorittamiseen kuluva aika on vastaava kuin ympäristölupavelvollisissa kohteissa. Jätelain mukaisia roskaamistapauksia on vuosittain määrällisesti eniten, mutta niihin kuluva aika on huomattavasti muita tarkastuksia vähäisempi. Jätelain mukaista valvontaa hoitaa pääsääntöisesti viisi tarkastajaa. Muiden em. lainsäädännön mukaisten kohteiden valvonta-aika ja tarkastuksen tekijät vaihtelevat tapauskohtaisesti. 10. VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvomille ympäristölupavelvollisille kohteille on määritelty ympäristötoimesta yhteyshenkilöt, jotka osallistuvat tarvittaessa valvontaan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Ympäristötoimen tarkastajat osallistuvat noin kahdellekymmenelle (20) ELY-keskuksen valvontatarkastukselle vuosittain. Valvontayhteistyö sisältää myös kuormitustietojen ja vuosiraporttien tallentamisen Digia Tarkastaja -tietojärjestelmään. Valvontayhteistyötä tehdään myös pilaantuneiden maiden puhdistamisasioissa ja vesirakentamiseen liittyvässä ennakko- ja jälkivalvonnassa. ELY-keskukselta pyydetään tarvittaessa lausunto ympäristötoimen käsittelemiin lupahakemuksiin. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa vireillä oleviin ympäristölupa- ja vesilain mukaisiin hakemuksiin lähes poikkeuksetta lausunnot. Ympäristöterveyshuollon kanssa tehdään yhteistarkastuksia kohteisiin, joista saattaa aiheutua myös terveyshaittaa. Tarkastukset liittyvät tavallisesti meluun, savuun tai haittaeläimiin. Ympäristöterveyshuollolta pyydetään lausunto ympäristölupahakemuksiin. Rakennusvalvontaviranomaiselle annetaan tarvittaessa lausuntoja luvanvaraisten tai rekisteröitävien toimintojen rakennuslupahakemuksiin liittyen. Lisäksi kommentoidaan jätevesijärjestelmien rakentamiseen sekä hevostallien sijoittamiseen liittyviä suunnitelmia. Kiinteistöjen ulkovarastoinnin osalta keskustellaan tapauskohtaisesti vastuunjaosta ja tehdään tarvittaessa yhteistarkastuksia.

14 Pelastusviranomaisen kanssa tehdään yhteistyötä määräaikaisvalvontatarkastusten lisäksi tapauskohtaisesti esim. öljysäiliöiden ja kemikaalikohteiden osalta sekä onnettomuustilanteissa, joista voi koitua haittaa ympäristölle. Muita yhteistyöviranomaisia ympäristötoimen valvontatyössä ovat tapauskohtaisesti Evira, TU- KES, poliisi, vesihuoltolaitokset ja kaupungin muut yksiköt. 11. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA VALVONNAN KEHITTÄMINEN Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan seuraamalla tarkastusten määrää kohdeluokittain sekä tarkastuksiin kuluvaa aikaa. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain ympäristötoimen johtokunnalle osana toimintakertomusta. Valvontasuunnitelma tarkastetaan jatkossa neljän vuoden välein ja valvontaohjelma pidetään jatkuvasti ajantasaisena. Valvontatoimia kehitetään jatkuvasti toimialoittain jaotelluissa pienryhmissä ja puolivuosittain järjestettävillä kehittämispäivillä. Digia Tarkastaja -tietojärjestelmään voidaan tallentaa kohteeseen liittyviä asiakirjoja, kuten karttoja, asemapiirustuksia ja kuormitustietoja, ja järjestelmä toimii valvontaa toteutettaessa valvontaohjelman tukena. Digia Tarkastaja -tietojärjestelmää päivitetään säännöllisesti ja siitä pyritään kehittämään mahdollisimman käyttäjäystävällinen ja tehokas valvonnan työkalu. Valvonnan tueksi on luotu toimialakohtaisia valvonta- ja menettelyohjeita sekä tarkastuslistoja, jotka tehostavat ja yhdenmukaistavat valvontatyötä. Valvonta- ja menettelyohjeet sekä tarkastuslistat on taltioitu ympäristötoimen Tekevä-toimintajärjestelmään, jossa niitä päivitetään säännöllisesti.