MIKSI TYÖNHAKU EI KIINNOSTA? Nuorten pitkäaikaistyöttömien työnhakuhaluttomuudelle kertomia syitä. Sami Ylistö 12.3.2013 Kuopio NAO-seminaari
SISÄLTÖ Tutkimuksen esittely Taustaa: nuorisotyöttömyys Suomessa Aineisto & menetelmät Työnhakuhaluttomuuden selitystavat Johtopäätökset Lähteet
TUTKIMUKSEN ESITTELY Tutkimus on osa väitöskirjatyötä Tutkimusongelma: miten aktivointitoimenpiteet vaikuttavat nuorten pitkäaikaistyöttömien elämänhallintaan Väitöskirja jaettu neljään osaan 1) elämänhallinnan tieteellinen määritteleminen 2) nuorten työnhakuhaluttomuuden selitystavat 3) nuorten kokemukset aktivointitoimenpiteistä 4) työttömien vaikutusmahdollisuudet koettuihin epäkohtiin
NUORISOTYÖTTÖMYYS Tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on kaikkiaan Suomessa TEM tilastojen mukaan n. 327 000 1 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on n. 42 900 1 Jokaista avointa työpaikkaa kohden on 6 työtöntä työnhakijaa 1 Laajamittainen nuorisotyöttömyys sai alkunsa 1990-luvun alussa 2 Nuorten työmarkkinat ovat suhdanneherkkiä ja työmarkkina-asema suhteellisen heikko 3 Nuorten työttömyys on usein lyhytkestoista 3 Nuorten työttömyyden pitkittyminen on monen tekijän summa 4 Nuorten enemmistön työhalukkuus on hyvä 5 Heikko työnhakuaktiivisuus ennustaa työttömyyden pitkittymistä 6 Lähdeviitteet: 1 (TEM 2014), 2 (Kuronen 2011), 3 (Hämäläinen & Tuomala 2013), 4 (Sepponen ym. 2012), 5 (Myllyniemi 2009), 6 (Virjo & Aho 2001)
AINEISTO JA MENETELMÄ Elämänkulkuhaastattelut, sisällönanalyysi & toimijuuden näkökulma 20 32-vuotiaita nuorena pitkäaikaistyöttömänä olleita jyväskyläläisiä vapaaehtoisia Lumipallo-otanta & työttömiä kuntouttavat / kouluttavat organisaatiot Yhteensä 57 tuntia haastatteluita, 28 haastateltua Elämänjaksot, jolloin työ- tai opiskelupaikkaa ei ole haettu ovat nuorten elämänkulussa yleisiä
TYÖNHAUN ESTEET Emotionaaliset syyt Vaikeat elämäntilanteet Epäonnistumiset Rationaaliset syyt Käytännölliset ongelmat Urasuunnittelun ongelmat Elämän sisältöön liittyvät syyt Lomailu Työn sisältö
VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET Sitovat voimavaroja niin että niitä ei riitä työn hakemiseen Päihteet, terveyden ja mielenterveyden ongelmat, erot ja muut elämän kriisit Henkilöt kamppailevat selvitäkseen elämässään. Työ on toissijaista Usein hoitoon pääsy ratkaiseva käännekohta Emotionaaliset syyt
EPÄONNISTUMISET Tulokseton työnhaku Kouluaikojen huonot kokemukset Mitä pitempi epäonnistumisten historia on sitä vaikeampaa on suuntautua työmarkkinoille Onko tämä kääntöpuoli vaativasta koulutusjärjestelmästä ja osaamiskeskeisistä työmarkkinoista? Emotionaaliset syyt
KÄYTÄNNÖN ONGELMAT Rakennetyöttömyyden jo tunnetut piirteet tulevat esille: alueellinen sijainti, ammattitaito, koulutus, jotka poikkeavat tarjolla olevan työn vaatimuksista 7 Meneillään olevat työvoimapoliittiset toimenpiteet vähentävät työnhakuaktiivisuutta 10 Pätkätöiden vastaanottamisessa on ongelmia: byrokratia ja vähäinen rahallinen korvaus Työttömyyskorvauksen suojaosa? Rationaaliset syyt Lähdeviitteet: 7 (Pehkonen 1998a), 10 (Aho & Vehviläinen 1997)
URASUUNNITTELUN VAIKEUDET Huomattava työnhakua passivoiva tekijä Ilman ulkopuolista apua voi jatkua vuosia On vaikea hakea töitä, jos ei tiedä mitä hakea Oman jutun löytyminen on yleensä ratkaiseva käännekohta Rationaaliset syyt
TYÖTTÖMYYS ON LOMAA Lomailu = ajanjaksot jolloin täysin työkykyiset työttömät eivät hae työ- tai opiskelupaikkaa Lomailu sijoittuu usein työttömyyden alkuun tai loppuun Nuorten tapa puskuroida siirtymiä elämäntilanteista toisiin Parista viikosta jopa vuoden mittaisiin jaksoihin Pitemmät jaksot ovat lähellä vaihtoehtoista suuntautumista 8 Edellyttää vaihtoehtoisen arkea rytmittävän aktiviteetin löytymistä Toimettomuus ei ole mitä nuoret haluavat Elämän sisältöön liittyvät syyt Lähdeviitteet: 8) (Wrede-Jäntti 2010)
TYÖN SISÄLTÖ Nuoret korostavat työn sisällön merkitystä 5 Sisällöllisesti merkityksetön työ kuvataan jopa mielenterveyden kannalta haitalliseksi Harvat nuoret ovat valmiita hakemaan mitä tahansa työtä Työ ei ole vain toimeentulon väline vaan keino toteuttaa itseään Elämän sisältöön liittyvät syyt Lähdeviitteet: 5 (Myllyniemi 2009)
YHTEENVETO Haluttomuus hakea työtä tai opiskelupaikkaa on aineistossa yleinen piirre Työnhakuhaluttomuus ja työhaluttomuus eivät ole samoja asioita Usein työnhakuhaluttomuus on seurausta työmarkkinoiden toimimattomuudesta ja työnhaun ongelmista. Ei johdu yleensä asenteista. Ensisijaisesti työnhakuhaluttomuuden taustalla ovat työnhakuun liittyvät kielteiset tunteet, toissijaisesti rationaaliset syyt ja kolmantena tulevat elämän sisältöön liittyvät syyt. Nuoret tarvitsevat aitoja työmahdollisuuksia Pitäisikö panostaa työttömien hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin 11 ja uraohjaukseen? 12 Lähdeviitteet: 11 (Ervasti & Venetoklis 2010), 12 (Wrede-Jäntti 2003 )
KIITOS! Sami Ylistö Jyväskylän yliopisto sami.ylisto@jyu.fi
LÄHTEET Aho, Simo & Vehviläinen, Jukka (1997) Keppi ja porkkana. Tutkimus alle 20-vuotiaita aktivoivan työvoimapoliittisen uudistuksen vaikutuksista ja koulutuksen ulkopuolelle jäävistä nuorista. Helsinki: ESR-julkaisut 3/97. Ervasti, Heikki & Venetoklis (2010) Unemployment and Subjective Well-being. An Empirical Test of Deprivation Theory, Incentive Paradigm and Financial Strain Approach. Acta Sociologica 53(2): 119 138. Hämäläinen, Ulla & Tuomala, Juha (2013) Faktaa nuorisotyöttömyydestä. VATT Policy Brief 2-2013. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Kuronen, Ilpo (2011) Mun kompassin neula vaan pyörii. Keskeyttämiskokemuksia ammatillisesta koulutuksesta. Jyväskylän yliopisto: koulutuksen tutkimuslaitos. Montén, Seppo & Tuomala, Juha (2003) Alueellinen työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys 1990-luvulla. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Myllyniemi, Sami (2009) Taidekohtia. Nuorisobarometri 2009. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 97. Helsinki: Yliopistopaino Oy. Pehkonen, Jaakko (1998a) Pitkäaikaistyöttömyys. Teoksessa Matti Pohjola (toim.) Suomalainen työttömyys. Yliopistopaino, Helsinki, 219 244. Sepponen, Kaija, Wilén, Tarja & Kiviniemi, Liisa (2012). Työttömyyden pitkittyminen on monen tekijän summa. Tutkimus pitkäaikaistyöttömyyteen johtavista tekijöistä ja työmarkkinoille kuntoutumisesta. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. TEM (2014) Työllisyyskatsaus tammikuu 2014. Työ- ja elinkeinoministeriö. Wrede-Jäntti, Matilda (2003) Työ, rahat tai henki! nuorten helsinkiläisten työttömien toimintastrategioita. Teoksessa Ira, Malmberg-Heimonen, Lasse, Siurala & Matilda Wrede-Jäntti (toim.) Tulkintoja nuorisotyöttömyydestä. Helsinki: Kaupungin tietokeskus, 25 84. Wrede-Jäntti, Matilda (2010) Pengarna eller livet? : En kvalitativ och longitudinell studie om långtidsarbetslösa unga i ett aktörsperspektiv. Helsinki: Helsingin yliopistopaino. Virjo, Ilkka & Aho, Simo (2001) Työnhakuaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät. Työpoliittinen aikakauskirja 3/2001, 55-76.