(ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Mtlousln perustutki nto, Mtlousteknolog in osm isl Mseutuyrittäjä ldittu: 04.06.2015 Eij Mäki-Ullkko hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 f-- t L1 Sirkku Purontus rehtori T
SISÄLLYS 1 2 MAALOUSALAN PERUSTUTKINTO 180 osp...1 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet...... 1 1.2 Elinikäisenoppimisen vintitojenkuvus 4 1.3 Perustutkinnon rkenne...... 6 1.4 Tutkinnon muodostuminen...,..,...... 9 AMMILLISET TUTKINNON OS, 135 osp,... 10 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 35 osp......,. L0 2.1.1 Työskentely mtlouslll, 15 osp......10 1.2.1 Mseutuyrittäminen, 20 osp...... 14 2.2 Mtiltlouden osmisl...... 18 2.3 Mtlousteknologin osmisln, mseutuyrittäjä, pkollinen tutkinnon os, 40 osp......18 2.3.1 Mtlouskoneiden j -litteiden käyttäminen, huoltminen j korjminen, 40 osp 1-8 2.4 Eläintenhoidon osmisl......22 2.5 Turkistlouden osmisl...,....22 2.6 Vlinniset tutkinnon ost,...,......22 2.6.4Mtlous-jmnrkennuskoneidenhyödyntäminen, 30osp...22 2.6.5 Mtlouskoneiden huoltminen j korjminen, 20 osp...,......26 2.6.6 Automtion hyödyntäminen mtloudess, 20 osp...30 2.6.14 Metsien hyödyntäminen, 15 osp... 34 2.6.15 Rkentminen mtilll, 15 osp......37 2.6.16 Bioenergin tuottminen, 15 osp......41. 2.6.17 Turve-energin tuottminen, 15 osp...44 2.6.21 Yritystoiminnn suunnittelu, 15 osp...47 2.6.25 Työpikkohjjksi vlmentutuminen, 5 osp...49 2.6.26 Yrityksessä toimiminen, 15 osp...... 52 2.6.27 Pikllisiin mmttititovtimuksiin perustuvt tutkinnon ost:...55 ) Nvetn tuotntoteknologin käyttäminen j huoltminen, 15 osp... 55 b) Koneiden huoltminen j korjminen sekä metllityöt, 10 osp...,...59 c) Peltoksvien viljelyn suunnitteleminen, 10 osp... 62 3 4 5 6 d) Metsätrktoreiden huoltminen j korjminen, 15 osp 65 YHTEISET TUTKINNON OS...... 69 VAPAASTI VALITTAV TUTKINNON OS,,,',',',,',',.,' 7o OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILöKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA.. 71 TYöSSÄOPPIMINEN ',,,,.,,,,,,,,,,' 72 2
7 KANSAINVALISYYS... 8 ARVIOINTI JAARVIOINNISTIEDOTTAMINEN... LAHTEET... 73 73 76 3
1. MAALOUSALAN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet Ammttiln kuvus Suomlinen mseutu trjo monille työ-, suin- j vp-jnviettopikn. Mseudun elinkeinorkenne on muuttunut j muutos jtkuu. Mseudun sukkist yhä usempi työskentelee plkktöissä j niin snottu kkkossuminen mseudull lisääntyy voimkksti. Perinteistä mtloutt hrjoittvien tilojen määrä vähenee, tilkoot ksvvt j mseudulle syntyy monenlist yritystoimint. Mtilt erikoistuvt, suuntutuvt jlti monilistuvt. Ne keskittyvät omn osmiseens j verkostoituvt toisten yrittäjien knss. Yhä usempi mtlousln mmttilinen työskentelee esimerkiksi mtilmtkilu, koneplveluj, elintrvikkeiden jtkojlostust, bioenergiyrittäjyyttä, lomitus-, työj misemnhoitoplveluj j hrrste-eläintoimint trjoviss yrityksissä joko työnntjn ti työntekijänä. Mtlousln mmttilisi työskentelee myös turkistrhjin. Kylmän ilmston, pitkäjänteisen tutkimustoiminnn j turkiseläinksvttjien mmttitidon nsioist Suomess tuotetut turkikset ovt ldukkit j kysyttyjä milmll. Suomi onkin milmn johtvi mit turkiseläinksvtuksess j turkistuotnnoll on suuri merkitys vientielinkeinon. Mtlouden toimintedellytyksiä säätelevät knsntloudellinen kehitys, knsinvälinen tlous j ilmston muutokset. FAO:n ennusteen mukn milmn ruontuotnto tulisi kksinkertist vuoteen 2050 mennessä. Tämä on suomliselle mtloudelle sekä hste että mhdollisuus. Mtlouden tehtävänä on luonnost, ksvi- j eläinkunnst stvien tuotteiden j erilisten plvelujen tuottminen, jlostminen j hyödyntäminen kuluttjien j teollisuuden käyttöön. Lisäksi mtilojen merkitys metsäteollisuuden rkineen sekä vihtoehtoisten energ i m uotojen tuottjn on merkittävä. Mtlouslll työskenteleminen edellyttää vstuut omst toiminnst, eläimistä, ympäristöstä j luonnost. Alll menestyminen vtii tuotnnon biologisen perustn j tuotntotekniikn tuntemust, liiketloudellist osmist j ympäristövstuullisuutt. Tulevisuudess kilpilukykyisen elinkeinon hsteit ovt kuluttjien rvostukset j niiden heijstuminen ln elinkeinorkenteeseen, mmttititoisen työvoimn snti j uuden teknologin hyödyntäminen. Mtlouslll menestyminen edellyttää kykyä seurt lns kehitystä j mrkkinnäkymiä sekä tito rvioid niiden vikutust omn toimintn. Mseutuympäristön j eläinten lduks hoito ntvt elinkeinost kuvn, jonk myös kuluttjt kokevt myönteiseksi. Mtlouden suor j välillinen työllistävyys on knsntloudellisesti merkittävä. Ksvvt j toimintns kehittävät mtilt trvitsevt lns erityisosmist j liiketloudellist osmist. Mtiloill trvitn yhä enemmän mmttititoisi osji, jotk ovt sitoutuneet omn työhönsä j rvostvt sitä. Smoin mseudull trvitn yhä enemmän ln mmttilisi, jotk trjovt monipuolisesti erilisi plveluj. Tästä johtuen mtlousln opetuksen on seurttv ln kehitystä j vstttv siihen. T
Mtlousln mmttilisell on oltv kokonisnäkemys mtlouden hrjoittmisen edellytyksistä j mseutuyrittämisen monist mhdollisuuksist sekä lj-liset mmtilliset perusvlmiudet ln eri tehtäviin. Häneltä vditn biologist perusosmist, teknistä näkemystä, työmenetelmien hllint, liiketloudellist osmist, yrittäjyyttä, sikslähtöisyyttä, ltutietoisuutt j kestävän kehityksen peritteiden sisäistämistä. Tiedonhnkintn, muutosten seurntn j tuotntoprosessien ohjukseen trvitn tietotekniikn j utomtion osmist. Jtkuvsti kehittyvä mtlouden toimintympäristö edellyttää ln mmttiliselt yhteistyötitoj, eettisyyttä, luovuutt, kielitito j kulttuurituntemust. Mseutummttien menestyksellinen hrjoittminen edellyttää toiminnn suunnittelu j sen edelleen kehittämistä, verkostoitumist j elinikäistä oppimist. Am mttiln rvoperust Mtlousln tehtävänä on tuott puhtit, terveellisiä j turvllisi tuotteit sekä plveluj, jotk tyydyttävät kuluttjien, koko suomlisen yhteiskunnn j knsinvälistyvien mrkkinoiden trpeit. Luonnonvrojen hyödyntämisessä korostuvt ympäristönäkökohdt j ihmisten suhde luontoon. Mtloustuotnto ohjvt eettiset j kestävän kehityksen peritteet, ekologiset, sosiliset, kulttuuriset j tloudelliset näkökohdt. Mtlousln rvoj ovt ihmisten, luonnon j eläinten hyvinvointi sekä mseudun elinvoimisuuden j kulttuurin edistäminen. Tloudellisesti knnttv mtlous luo edellytykset elämiseen mseudull j kupungeiss. Perustutki n non tvoitteet Mtlousln perustutkinnon suorittneelt odotetn lj-lisi mmtillisi perusvlmiuksi ln monimuotoisiin tehtäviin j hlu kehittää mmttititon jtkuvsti. Hän tuntee lns perustyöt j os työskennellä itsenäisesti, omtoimisesti j vstuuntuntoisesti. Mtlousln mmttilisell tulee oll kokonisnäkemys mtlouden hrjoittmisen edellytyksistä j mseutuyrittämisen mhdollisuuksist. Hän toimii ktiivisesti j vuorovikutteisesti lns koskevn linsäädännön, määräysten j sopimusten mukisesti. Hän seur lns mrkkintilnteit j niihin vikuttvi tekijöitä sekä mukutt toimintns niiden perusteell. Hänen on kyettävä ennkoimn yrittämiseen liittyviä riskejä sekä ottmn työnsä suunnitteluss huomioon toimintympäristönsä knsinvälistymiseen, globlistioon j ilmstonmuutokseen liittyviä muutoksi. Hän os toimi mmttins edellyttämien työryhmien j tiimien jäsenenä j hlu verkostoitu sekä toisten yrittäjien knss että sopeutu työyhteisöönsä. Hän tuntee mtlousln orgnistiot j niiden vintehtävät sekä os toimi yhteistyössä ln eri toimijoiden knss. Mtlousln mmttilinen os hrjoitt tuotntotoimint kustnnus- j ltutietoisesti, ympäristövstuullisesti j eettisesti. Hän os käyttää j huolt tvllisi lns koneit j litteit turvllisesti j kunnosspitää tuotntorkennuksi. Hän tuntee ksvien ksvuun vikuttvt tekijät niin pelloll kuin metsässäkin. Hän tuntee eläinten ljinmukisen hoidon j käyttäytymisen perusteet, os käsitellä eläimiä turvllisesti j hän ymmärtää toi m iv ns osn tu rvl I ist koti mist elintrvi keketj u. 2
Mtlousln mmttilinen ott huomioon työnsä vstuullisuuden, fyysinen rskuden, riskilttiuden j henkisen vtivuuden. Hän ylläpitää terveellisiä elintpoj j toimintj työkykyään. Hän tunnist työhönsä j työympäristöönsä liittyvät vrt j terveyshitt, os ennkoid j suojutu niiltä sekä noudtt lns työterveyteen j turvllisuuteen liittyvää linsäädäntöä j ohjeit. Hän os ylläpitää ergonomisesti terveellistä j turvllist työympäristöä sekä oll loitteellinen työturvllisuuden kehittämisessä. Hän tuntee j os käyttää työympäristön teknisiä turvllisuusjärjestelmiä. Hän os ehkäistä onnettomuuksi sekä toimi oikein onnettomuus-, vr- j uhktilnteiss. Mtlousln mmttilinen suhtutuu oikein työntekoon j ylläpitää yhteisönsä ihmissuhteit. Hän kehittää tietojn j titojn, seur jtkuvsti lns muutoksi j tuntee vstuuns omst toiminnstn. Hänen tulee tunte j rvost omn mmttilns j lähilueens kulttuuri sekä tull toimeen monikulttuurisess ympäristössä j selvitä myös knsinvälisillä työmrkkinoill. Hän os toimi mtlousln hrjoittjn viestintä- j kielititoisesti. Mtlousteknologin osmisln suorittnut mseutuyrittäjä os järjestää työnsä työturvllisuusmääräysten mukisesti tuotntoteknologin liittyvissä tehtävissä. Hän hyödyntää tietotekniikk tuotnnon suunnitteluun j seurntn. Hän seur lns kehitystä, muodost tuotnnon ltuketjuj j toimii yhteistyössä muiden knss. Hän os toimi kustnnustietoisestij rvioid toiminnn knnttvuutt sekä toimi ympäristövstuullisesti. Hän os rvioid lns trpeit. Vlintojens mukn hän toimii mseutuyrittäjänä, mtlouskoneurkoitsijn, huoltokorjmoyrittäjänä, bioenergi-ln yrittäjänä ti työntekijänä, mtloustrvikekupss j erilisiss mtiloille suunntuiss plvelutehtävissä. 3
1.2 Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus Oppiminen j ongelmnrtkisu Opiskelij ti tutkinnon suorittj suunnittelee toimintns sekä kehittää itseään j työtään. Hän rvioi om osmistn. Hän rtkisee työssään ongelmi sekä tekee vlintoj j päätöksiä. Hän toimii työssään joustvsti, innovtiivisesti j uutt luovsti. Hän hnkkii tieto, jäsentää, rvioij sovelt sitä. Vuorovi kutus j yhteistyö Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii tilnteen vtimll tvll erilisiss vuorovikutustilnteiss sekä ilmisee erilisi näkökntoj selkeästi, rkentvsti j luottmust herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilisten ihmisten knss j työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilisi ihmisiä tsvertisesti. Hän noudtt yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä j toiminttpoj. Hän hyödyntää smns plutett toiminnssn. Ammttietiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii työssään mmtin rvoperustn mukisesti. Hän sitoutuu työhönsä j toimii vstuullisesti noudtten tehtyjä sopimuksi j mmttiins kuuluv etiikk. Terveys, turvllisuus j toimintkyky Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii turvllisesti j vstuullisesti työ- j vp-ikn sekä liikenteessä j ylläpitää terveellisiä elintpoj sekä toimint- j työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti j hyödyntää llln trvittvn terveysliikunnn sekä ehkäisee työhön j työympäristöön liittyviä vroj j terveyshittoj. Aloitekyky j yrittäjyys Opiskelij ti tutkinnon suorittj edistää toiminnlln tvoitteiden svuttmist. Hän toimii loitteellisesti j sikslähtöisesti työntekijänä jlti yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintns j työskentelee tvoitteiden svuttmiseksi. Hän toimii tloudellisesti j tuloksellisestij joht itseään. Hän mitoitt omn työnsä tvoitteiden mukn. Kestävä kehitys Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii mmttins kestävän kehityksen ekologisten, tloudellisten, sosilisten sekä kulttuuristen peritteiden mukisesti. Hän noudtt ln työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä j sopimuksi. Estetiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj ott toiminnssn huomioon omn lns esteettiset tekijät. Hän edistää ti ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä j muut esteettisyyttä. 4
Viestintä j mediosminen Opiskelij ti tutkinnon suorittj viestii monimuotoisestij vuorovikutteisesti tilnteeseen sopivll tvll hyödyntäen kielititon. Hän hvinnoi, tulkitsee sekä rvioi kriittisesti erilisi medituotteit, käyttää medi j viestintäteknologi sekä tuott mediineistoj. Mtemtiikk j luonnontieteet Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää peruslskutoimituksi työssä vdittvien j rkipäivän lskutehtävien rtkisemisess. Hän käyttää esim. kvoj, kuvji, kuvioit j tilstoj mmttitehtävien j -ongelmien rtkisemisess j hän sovelt fysiikn j kemin linlisuuksiin perustuvi menetelmiä j toiminttpoj työssään. Teknologi j tietotekniikk Opiskelij titutkinnon suorittj hyödyntää mmtiss käytettäviä teknologioit monipuolisesti. Hän ott työssään huomioon tekniikn hyödyt, rjoitukset j riskit. Hän käyttää tietotekniikk monipuolisesti mmtissn j knslisen. Aktiivinen knslisuus j eri kulttuurit Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää hyödykseen tieto yhteiskunnn perusrkenteist j toimintvoist sekä osllistuu rkentvll tvll yhteisön toimintn j päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiens j velvollisuuksiens mukisesti sekä työssä että rkielämässä. Hän pyrkii ktiivisell toiminnll vikuttmn epäkohtien poistmiseen. Hän noudtt ts-rvo- j yhdenvertisuuslkej. Hän toimii sillisesti j työelämän vtimusten mukisesti eri kulttuuritustn omvien ihmisten knss kotimss j knsinvälisissä toiminnoiss. 5
1.3 Perustutkinnon rkenne MAALOUSALAN PERUSTUTKI NTO Tutkinnon muodostuminen mmtillisess peruskoulutuksess, 180 osmispistettä 2 Ammtilliset tutkinnon ost, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 35 osp 2.1.1 Työskentely mtlouslll, 15 osp (MT2.1.1.p )t 2.1.2 Mseutuyrittäminen, 20 osp (MT2. 1.2.p) 2.2Mtiltlouden osmisln, mseutuyrittäjä, pkollinen tutkinnon os,40 osp 2.2.1 Mn ksvukunnon j tuotntoympäristön hoitminen, 40 osp (MT2.2.1.p) 2.3 Mtlousteknologin osmisln, mseutuyrittäjä, pkollinen tutkinnon os, 40 osp 2.3.1 Mtlouskoneiden j -litteiden käyttäminen, huoltminen j korjminen, 40 osp (Mr2.3.1.p) 2.4 Eläintenhoidon osmisln, eläintenhoitj, pkollinen tutkinnon os,40 osp 2.4.1E\äinten hoitminen j hyvinvoinnist huolehtiminen, 40 osp (MT2.4.1.p) 2.5 Turkistlouden osmisln, turkistrhj, pkollinen tutkinnon os, 40 osp 2.5.1 Turkiseläinten ksvttminen, 40 osp 2.6 Vlinniset tutkinnon ost Opiskelijn vlitsee kohdst 2.6 yhteensä 60 osmispistettä. 2.6.1 Peltoksvien tuottminen, 30 osp 2.6.2 Ksviljikohtinen tuottminen*, 1 5 osp 2.6.3 Mtiltlouden tuotntoteknologin hllint, 30 osp 2.6.4 Mtlous- j mnrkennuskoneiden hyödyntäminen, 30 osp (MT2.6.4.v) 2.6.5 Mtlouskoneiden huoltminen j korjminen, 20 osp (MT2.6.5.v) 2.6.6 Automtion hyödyntäminen mtloudess, 20 osp (MT2.6.6.v) 2.6.7 Tuotntoeläinten hoitminen j hyvinvoinnist huolehtiminen, 30 osp (MT2.6.7.v) 2.6.8 Pieneläinten hoitminen j hyvinvoinnist huolehtiminen, 30 osp (MT2.6.8.v) 2.6.9 Eläinljikohtinen tuotnto ti hoitminen j hyvinvoinnist huolehtiminen**, 15 osp (MT2.6.9.v) 2.6.10 Trhttvien eläinten ksvttminen j hoitminen, 15 osp I Suluiss on KPEDUn Primuksess käyttämä koodi. KPEDUn trjomt tutkinnon ost on merkifty hrmll 6
2.6.11 Luomutuotteiden tuottminen, 15 osp 2.6.12 Plveluiden tuottminen mseudull, 15 osp (MT2.6.12.v) 2.6.13 Mtloustuotteiden jtkojlostus, 1 5 osp 2.6.14 Metsien hyödyntäminen, 15 osp (MT2.6.14.v) 2.6.15 Rkentminen mtilll, 15 osp (MT2.6.15.v) 2.6.16 Bioenergin tuottminen, 15 osp (MT2.6.16.v) 2.6.17 Turve-energin tuottminen, 15 osp (MT2.6.17.v) 2.6.18 Turkiseläinten rehun vlmistminen, 15 osp 2.6.19 Turkiseläinten jlostminen, 15 osp 2.6.20 Turkiseläinten nhkont, 15 osp 2.6.21 Yritystoiminnn suunnittelu, 15 osp (VA2.15.1 00.v) 2.6.22 Tutkinnon os mmtillisest perustutkinnost, 10-15 osp (MT2.15.101.v) 2.6.23 Tutkinnon os mmttitutkinnost ti erikoismmttitutkinnost**. (MT2.15.102.v) 2.6.24 Tutki nnon os mmttikorkekouluopinnoist**" ( MT2. 1 5. 1 03. v) 2.6.25 Työpikkohjjksi vl mentutum i nen, 5 osp (V 42.15. 1 04.v) 2.6.26 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA2.15.105.v) 2.6.27 Huippuosjn toimiminen, 15 osp (MT2.15.106.v) 2.6.28 Pikllisiin mmttititovtimuksiin perustuv tutkinnon os, 5-15 osp (MT2.15.107.v) - Rehuksvien tuottminen, 15 osp (MT2.15.107.1.v) - ) Nvetn tuotntoteknologin käyttäminen j huoltminen, 15 osp (MT2.15.107.2.v) - Koirien kouluttminen j hyvinvoinnist huolehtiminen, 15 osp (MT2.15.107.3.v) - d) Metsätrktoreiden huoltminen j korjminen, 15 osp (MT2.15.107.4.v) - Hyötykoirien kouluttminen, 10 osp (MT2.15.107.5.v) Eläinvusteinen toimint, 10 osp (MT2.15.107.6.v) - - c) Peltoksvien viljelyn suunnitteleminen, 10 osp (MT2.15.107.8.v) - b) Koneiden huoltminen j korjminen sekä metllityöt, 10 osp (MT2J5.107.10.v) 2.6.29 Tutkinnon os vpsti vlittvist tutkinnon osist, S-15 osp (MT2.15.108.v). Opiskelij voi vlit tutkinnon osn2.6.2 usemmn kerrn kohdennettun eri ksviljeihin. "* Opiskelij voi vlit tutkinnon osn 2.6.9 usemmn kerrn kohdennettun eri eläinljeihin. *** Tämän vlinnisen tutkinnon osn ljuudeksi lsketn 15 osp. 3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess peruskoulutuksess, 35 osp 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen, 1l osp (Y3.1) 3.1.1 Aidinkieli (Y3.1.1 p) 3.1.2 Toinen kotiminen kieli, ruot- Pkolliset I osp 5 1 Vlinniset 3 osp 0-3 0-3 7
si (Y3.1.2.p) 3.1.3 Viert kielet (Y3.1.3.p) 2 0-3 3.2 Mtemttisluonnontieteellinen osminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp 3.2. 1 Mtemtiikk (Y3.2. 1.p) 3.2.2Fysäkk j kemi (Y3.2.2.p) 3.2.3 Tieto- j viestintätekniikk sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) 3 2 1 0-3 0-3 0-3 3.3 Yhteiskunnss j työelämässä trvittv osminen, 8 osp (Y3.3) 5 osp 3 osp 3.3. 1 Yhteiskunttidot (Y3.3. 1.p) 3.3.2 Työelämätidot (Y3.3.2. p) 3.3.3 Yrittäjyys j yritystoimint (Y3.3.3.p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunt j terveystieto (Y3.3.4.p) 3.4 Sosilinen j kulttuurinen osminen, 7 osp (Y3.4) 3.4.1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) 3.4.2 T ide j kulttuuri (Y3.4.2.v) 3.4.3 Etiikk (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologi (Y3...v) 3.4.5 Ympäristöosminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Os-lueit kohdist 3.1.1-3.3.4 (Y3.4.6.v) 1 1 1 2 l9 osp 0-3 0-3 0-3 0-3 7 osp 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 l6 osp Kohtien 3.1.1-3.4.6 vlinnisist os-lueist voidn lti pienempiä kuin 3 osp:n ljuisi os-lueit, esim. 1-2 osp:n ljuisi os-lueit. Nämä vlinniset os-lueet lditn tutkinnon perusteiss olevien 3 osp:n os-lueiden osmistvoitteiden, rvioin nin kohteiden j rvioi ntikriteerien pohjlt. Lisäksi kohtien 3.11-3.4.6 os-lueist voidn lti uusi tutkinnon perusteiss olevi 3 osp:ttä ljempi 4 osp:n ljuisi vlinnisi os-lueit. Näihin os-lueisiin lditn osmistvoitteet, rvioinnin kohteet j rviointikriteerit Opetushllituksen määräyksen liitteen mukisesti. 8
4 Vpsti vlittvt tutkinnon ost, l0 osp 4.1 Ammttitito syventäviä ti ljentvi mmtillisi tutkinnon osi (W4.1.v) 4.2 Pikllisiin mmttititovtimuksiin ti osmistvoitteisiin perustuvi tutkinnon osi (lf/azv) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osi ti lukio-opintoj (W4.3.v) 4.4 Jtko-opintovlmiuksi ti mmtillist kehittymistä tukevi opintoj (W..v) 4.5 Työkokemuksen kutt hnkittuun osmiseen perustuv yksilöllinen tutkinnon os (W.5.v) - Lomitusplveluss työskenteleminen, 10 osp (W.5.1.v) - Eläinten hoitminen, 10 osp (W4.5.2.v) Tutkinto yksilöllisesti ljentvt tutkinnon ost (YLs.v) 1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuvioss 1 on hvinnollistettu perustutkinnon muodostumist moduleittin. Väreillä hvinnollistetn opintojen eteneminen tutkinnon osittin. Symbolit kertovt, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen j mmttiosmisen näyttö. t- wos 1 15 osp TOP O ZwN 5 osp (10osp lntegrcldn TOP ã 3. wos fop llt TOP YHT:I!) -L-þS wsáoccimtæn - Gn Vtü 9
2 AMMILLISET TUTKINNON OS, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 35 osp 2.1.1 Työskentely mtlouslll, 15 osp ARV OINNIN KESKEISET ASI. Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: o mtloustöiden tekeminen trktorill o tuotntoeläinten päivittäinen hoitminen o metsän istutustöiden tekeminen o rkennustöiden tekeminen o metsälnperustutkinnost o rkennusln perustutkinnost o T-kortti Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitut os-lueet'. - ei erillisiä os-lueit Opettj ki rj oppi m isen seu r ntkohteiden rvioi ntipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteet/seurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppim isest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen 10
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI- työpikkohjjlt. Arvioi nti päätös on opettj n j työpi kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötod istu kseen tu lee yksilöllinen kuvus näytöstä. Osminen osoitetn tekemällä mtloustöitä trktorill mseutuyrityksessä. Lisäksi osmist osoitetn tekemällä eläi nten päivittäisiä hoitotöitä, pien im uotoisi rken n ustöitä sekä metsän u udistustöitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Tutkinnon osn osminen osoitetn mseutuyrityksessä ti työelämää vstviss olosuhteiss opetusmtilll, Trvittess osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointi keskustel uss, johon os I I istuvt opiskel ij, työp i kkohjj I opetusmtiln henkilökunnn edustj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arviointikeskusteluss selvitetään hstttelemll, ellei osminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijn osminen seurviss rvioinnin kohteiss: - ksvi- j eläinljien tunnistminen - ksvupikkluokkien j metsätyyppien tunnistminen - m- j metsätloustöiden vuosikiertoon liittyvien työtehtävien hllint. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt / opetusmtiln henkilökunnn edustj pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut r- LT
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI- viointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt: Ei edellytä iempi suorituksi. Oppi m isym päristö: Opetusmti l ti työp i kk, joss voidn toteutt rvioi n n i n kohteiden m ukist oppimist Menetelmät: Käytännön työsuoritukset, tiedon hnkint, T-kortin hnkkiminen Am mttititovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu käyttää trktori mtloustöissä.kuljettjlt edellytettävä T-luokn jolup (trktorikortti) tehdä tuotntoeläinten päivittäisiä hoitotöitä käyttää mtiln ti Trktorin turvllinen käyttö Trktorin joonlähtötrkstukseen liittyvä perustekniikk Tuotntoeläinten päivittäinen hoito Pienimuotoisten rken- 1. Trktorin joon lähtötrkstus 2. T rktori n peruskäyttö 3. T-kortti 4. Tuotntoeläinten päivittäiset hoitotyöt 5. Pienimuotoiset rkennustvöt 72
o mseutuyrityksen työkluj tehdä pienimuotoisi rkennustöitä nustöiden tekeminen Työvälineiden j rkennusmteril ien tunnistus j käyttö 6.Työvälineet j rkennusmterilit o tehdä metsän uudistustöitä Metsän uudistushoitotyöt Ksvupikkluokkien j metsätyyppien tunnistus 7. Metsän uudistustyöt L Puuljien j opsksvien tunnistus huolehti työtehtäviinsä kuuluvist mtiln ti mseutuyrityksen jätehuollost Mtiln ti muun mseutuyrityksen jätehuollon järjestely Mtiln ti mseutuyrityksen jätehuollon järjestely L Työtehtäviin liittyvä jätehuolto 10. Mtiln ti mseutuyrityksen jätehuolto o O tunnist työhön j työympäristöön liittyvät vrt j terveyshitt ylläpitää työkykyä käyttää työtehtäväänsä kuuluvi suojimi. Mtlousln keskeinen työterveyteen j työturvllisuuteen liittyvä linsäädäntö j ohjeet Terveys, turvllisuus j toimintkyky I 1. Työturvllisuusmääräykset j - velvoitteet 1 2. Työturvllisuuden j ohjeiden noudttminen 13. Siisteys 1 4. Työyhteisössä toimiminen ott työssään huomioon toiminnn turvllisuuden j vstuullisuuden Mtiln ti mseutuyrityksen työt M- j metsätloustöiden vuosikierto Ksvi- j eläinljien tunnistus 15. Mtiln ti mseutuyrityksen työtehtävissä toimimisen edellytykset (työjt, työohjeet, työvtetus, suojvrusteet, turvllisuusjärjestelmät, ennkkoluulottomuus) 1 6. Mtiln vuosikello 17. Ksvi- j kotieläinljien tunnistus 13
1.2.1 Mseutuyrittäminen, 20 osp KESKEISET ASI. Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist liiketlouden perustutkinnost o yrittäjänätoimiminen o tloushllinnon ti liiketlouden työtehtävissä toimiminen o siksplvelutyössätoimiminen Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen, Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitut os-lueet: o ei erillisiä os-lueit Opettj kirj oppim isen seu rntkohteiden rviointi päätöksen tutkinnon osittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäopp - misen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi, Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopim uksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest, Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammtti- Näyttötod istukseen tulee yksi löllinen kuvus näytöstä. T4
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI. osmtsen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Osminen osoitetn tekemällä mtiln, mseutuyrityksen ti muun yrityksen kehittämis- ti liiketoimintsuunnitelm. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Arviointikeskustelu Tutkinnon osn osminen osoitetn mtilll, mseutuyrityksessä ti muuss yrityksessä tityöelämää vstviss olosuhteiss. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj / yrittäjä / yritysneuvoj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osm isestn kriteereiden perusteel l. Opettj kirj rvioi nti i n osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ne rvioinnin kohteet, joiss osminen ei tule esille näytössä työtä tekemällä, rvioidn rviointikeskusteluss hstttelemll opiskelij. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettj j työpikkohjj / yrittäjä / yritysneuvoj pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukn. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn m mttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. 15
Oppimisen etenemisen seurnt: Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Oppilitos ti työpikk, joss voidn toteutt rvioinnin kohteiden mukist oppimist. Menetelmät: Tiedon hnkint, käytännön työsuoritukset jlti demonstrtiot. Luokk- /verkko-opinnot. Am mttit itovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu ott huomioon toiminnn vstuullisuuden tuottessn Lduks j kestävän kehityksen mukinen toimint mtiln ti l.yritystoiminnn ltuvtimukset mtloustuotteit mseutuyrityksen toiminnn suunnitteluss tuminen j sidosryhmät 2.Osllistuminen, verkostoi- elintrvikkeiksi ti trjotessn mseutuplvelujmnrtkisu Oppiminen j ongel- 3.Tiedonhnkint rvost mmttin Vuorovi kutus j yhteistvö sekä mseudun elinvoimisuuden j kulttuurin ed istäm istä Ammttietiikk 4.Vstuullisuus edistää kestävän kehityksen toiminttpoj toimi yhteistyössä eri sidosryhmien knss verkostoitu muiden yrittäjien knss o seurt lns kehitystä j yhteistyömhdollisuuksi o hke tieto llt j elinkeinon koskevist määräyksistä j linsäädännöstä kehittää liikeideoit j perust yrityksen Yrityksen perustminen Mtiln sukupolvenvihdost ti mseutuyrityksen perustmist koskevt säädökset 5. Liikeide 6.Yrityksen perustmiseen liittyvät toimenpiteet ti sukupolven vihdos mtilll o o suunnitell tuotnnon j toiminnn knnttvuutt järjestää rhoituksen j vertill investointien knnttvuutt Tuotnnon suunnittelun j kustnnustehokkn toiminnn rviointi Kn nttvu uslsken nn käyttö mseutuyrityksen toiminnn suunnitteluss T.Yrityksen / tuotnnon knnttvuuteen vikuttvt tekijät L Kn nttvuuslskel mt (ktetuotto- j tuotntokustnnuslskelmn tekemi- 16
huolehti mtiln tuotntotukien hust Mseutuyrityksen toiminnn suunnittelu j johto nen) 9.Tuot ntotu kijä rjeste I mä 1 0.Yrityksen rhoitussuunnitelm 1 I.Yritystoiminnn suunnittelu j kehittäminen sekä keskeisimmät ohjelmt j sovellukset O o lti mtiln veroilmoituksen kilpilutt j lti trjouksi mrkkinoid j hinnoitell tuotteit j plveluj Kirjnpito j verotust koskev linsäädäntö j ohjeistus sekä verosuunnittelu Tuotteen ti plvelun hinnoittelu Mrkkinointi j mrkkinointiosminen Yrityksen tuotteiden mrkkinoinnin suunnittelu 12.Omt vhvuudet j mhdollisuudet sekä tvoitteet yrittäjäosmisess l3.yrityskirjnpito 1 4.Veroilmoitus (henkilö- j yritysverotus) 1 S.Tloussuunnittelun ohjelmt j sovellutukset l6.tuotteen / plvelun hinnoittelu 1 T.Trjouksen ld int ott huomioon yrittämiseen liittyviä riskejä Yrityksen toiminnn riskien rviointi 18.Lskun ldint 1 9. Mrkkinointisuunnitelm j mterilit toimi työnntjn j työntekijänä Työnntjn j työntekijän velvollisuuksi käsittelevä linsäädäntö 20.Yrityksen riskinlyysi käyttää työterveyshuollon plveluj Mseutuln keskeinen työterveyteen j työtu rvll isuuteen liittyvä linsäädäntö j ohjeet 2 1.Työnntjn j työntekijän velvollisuudet j oikeudet 22.Plkklskelm 23.Työterueys- j työturvllisuussäädökset j ohjeet T7
2.2 Mtiltlouden osmisl 2.3 Mtlousteknologin osmisln, mseutuyrittäjä, pkollinen tutkinnon os,40 osp 2.3.1 Mtlouskoneiden j -litteiden käyttäminen, huoltminen j korjminen,40 osp KESKEISET ASI. Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist o huoltokorjmosstyöskentely. utolnperustutkinnost o metllilnperustutkinnost o e1-kurssi Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitut os-lueet: - ei erillisiä os-lueit Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutki nnon osn oppi m isen seu r ntkohteist ( H OPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteelseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden m ukisest oppimisest. 18
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskelijn oppi m isen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn. 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttlosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Osm inen osoitetn käyttämäl lä mt louskoneit j tekemäl lä mtlouskoneiden huolto - j korjustöitä. Työ sisältää suunnitte- I u n, h uoltotrvikkeiden h nkkim isen j käyttöohjeki rj n m uk isten huoltotehtävien suorittm isen. Lisäksi työhön sisältyy moottorin, voimnsiirron, hyd ruliikn j sähkötekniikn mittuksi, säätöjä, korjustehtäviä sekä MIG- ti puikkohitsust. Ammttiosmisen näytön kuvus voioll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Arviointikeskustelu Mseutuyrityksessä, mtlouskoneiden huoltokorjmoss ti työelämää vstviss olosuhteiss oppilitoksell. Trvittess osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointi keskustel uss, johon osllistuvt opiskel ij, työp ikkohjj I opetusmtiln henkilökunnn edustj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perusteell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arviointikeskusteluss selvitetään hstttelemll, ellei osminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijn osminen seurviss rvioinnin kohteiss: Kestävän kehityksen mukinen toimint huolto- j korjustehtävissä Työkoneiden j trktorin rkenteiden j järjestelmien toimintperitteiden tunteminen j soveltminen mtlouskoneiden käytössä j huoltmisess Plvelujen hyödyntäminen mtlouskoneiden j -litteiden huoltotöissä Moottorin, tehonsiirron, hydruliikn termien j sähkölitteiden suureiden tunteminen j soveltminen mtlouskoneiden käytössä j huoltmrsess M t l o u s ko n e i s s j ko rj u kse ss käytett äv ät m te ri l i e n j ineiden sekä niiden ominisuuksien hyödyntäminen mtlouskoneiden käytössä j huoltmisess. 19
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI- Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustj / opetusmtiln henkilökunnn edustj pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt: Työskentely mtlouslll {utkinnon os suoritettu Oppimisympäristö: Oppilitos ti työpikk, joss voidn toteutt rvioinnin kohteiden m u kist oppi m ist. Luokk- jl hi eri liset verkko-oppi m isym päristöt. Menetelmät:Tiedon hnkint j käytännön työsuoritukset sekä demonstrtiot Am mttit itovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu o Määrittää mtlouskoneiden j -litteiden huolto- j korjustehtävän Mtlouskoneiden 1.Työsuunnitelm vikoj sekä määrittää suunnittelu j toteutus 2.Vrosien hnkint niiden korjustrpeen Mtlouskoneiden j - o Arvioid om työtään litteiden 3.Kustnnusrvio / työmenetelmiään j vrosien hnkint trvittess muutt Mtlouskoneiden j - 4.Mtlouskoneiden niitä litteiden korjuksen kustnnusrvion huolto - j korjustyöt o Tekee mtlouskoneiden i litteiden tekeminen 5.Plvelut huolto- j 20
o kustnnusrvioit Hyödyntää tietotekniikk työssään j tiedon etsinnässä Oppiminen j ongelmnrtkisu Vuorovikutus j yhteistyö Plvelujen hyödyntäminen mtlouskoneiden j - litteiden huoltotöissä korjustöissä 6.Työyhteisössä toimiminen O Käyttää työtehtävissään mtlouskoneit j huoltotiloj Käyttää, hoit j säilyttää perus- j erikoistyövälineitä Tehdä työkoneiden perussäädöt Ljitell syntyneet ongelm- j muut jätteet j säilyttää niitä Edistää kestävän kehityksen toiminttpoj Kestävän kehityksen mukinen toimint mtlouskoneiden huolto- j korjustehtävissä Mtlouskoneiden j -litteiden moottorin mää rä i kis-h uo ltotyöt Mtlouskoneiden j -litteiden perusmittustyöt Työkoneiden j trktorien rkenteiden j järjestelm ien toimintperitteiden tuntemus j soveltminen mtlouskoneiden käytössä j huoltmisess Moottorin, tehonsiirron, hydruliikn termien j sähkölitteiden suureiden tuntemus j soveltminen mtlouskoneiden käytössä j huolloss Mtlouskoneiss j korjuksess käytettävät mterilien j ineiden sekä niiden ominisuudet mtlouskoneiden käytössä j huoltmisess T.Mtlouskoneiden käyttö j määräikishuollot 8.Työympäristön siisteys j järjestys 9.Energitehoks jotp 10.Jätehuolto I l.moottorien määräikishuollot l2.toimint-rvojen perusmittukset l3.mtlouskoneiden rkenne j toimintperitteet 1 4. Poltto- j voiteluineet 1 5. Moottori, tehonsiirron, hydruliikn j sähkölitteiden huollon j korjuksen perussit j suureet 1 6.Mterilit j ineet Tehdä korjushitsusj metllitöitä Mtlouskoneiden j - litteiden hitsus-, metllirkenne- j koneistustyöt l T.Hitsustyöt 1 8. Metllirkennetyöt l9.koneistustyöt Ott huomioon toiminnn turvllisuuden j vstuullisuuden Ammttietiikk Terveys-, turvl I isuus- j 20.Vstuullisuus 21.E41-kurssi 2I
- tiedollisesti j tidolüsesti EA1 v^st^ Y^t tidot Käyttää henkilökohtisi suojimi, ott huomioon työturvllisuusnäkökohdt j ylläpitää työkykyä toimintkyky 22.Työturvllisuus 2.4 2.5 2.6 Eläintenhoidon osmisl Turkistlouden osmisl Vlinniset tutkinnon ost 2.6.4 Mtlous- j mnrkennuskoneiden hyödyntäminen, 30 osp KESKEISET ASI. Toteutus käytännössä 1 Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist. mnrkennustöidentekeminen o mtlouslnurkointitöidentekeminen o kiinteistönhuoltotöiden tekeminen o mtlouskupsstoimiminen o mnrkennusln koulutus Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olev n os m isen selvittäm iseksi. Trvittess opiskel ij lle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitut os-lueet: - ei erillisiä os-lueit Opettj kirj oppim isen seur ntkohteiden rvioi ntipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppi- Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiske- 22
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI. mlsen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi lijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppi m isen tvoitteeuseurntkohteet käydää n yhdessä lä pi työpikkohjj n, opiskelij n j opettjn knss työssäoppim isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppim isen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppi m isen työp i kkohjjlt. Arvioi nti päätös on opettjn j työp i kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötod istukseen tulee yksi löll i nen kuvus näytöstä. Osminen osoitetn tekemällä mnrkennus- j kiinteistönhuoltotöitä. Työtehtävät sisältävät työhön trvittvien koneiden j litteiden käyttämistä, huoltmist, korjmist j metllitöitä. Osmist osoitetn I isäksi mtlousurkointitöitä tekemä llä säilöreh un korjuu - ti puintitöissä ti mtlouskupss työskentelemällä sisältäen siksplvelutehtäviä. Lisäksi osmist osoitetn ltimll urkointisopimus. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö toteutetn khdess osnäytössä: 1. Mnrkennus- j kiinteistönhuoltotöiden sekä näissä työtehtävissä trvittvien koneiden sekä litteiden käyttäminen, huoltminen, korjminen j metllitöiden tekeminen 2. Mtlousurkointitöiden tekeminen säilörehun korjuu- ti puintitöissä ti mtlouskupss toimiminen j sikkiden plvelu. Urkointisopimuksen ltiminen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen Ammttiosmisen näyttö toteutetn työssäoppimispikll, oppilitoksen ulkopuolisess oppimisympäristössä ti työelämää vstviss olosuhteiss oppilitoksell. Trvittess osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, 23
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI- osoitetn että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn osnäytöt rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpi kkohjj / opetusmti ln henkilökunnn edustj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin os m isest n kriteereiden perusteell. Opettj kirj rviointi i n osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arviointikeskusteluss selvitetään hstttelemll, ellei osminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijn osminen seurviss rvioinnin kohteiss: Kestävän kehityksen mukinen toimint mnsiitto- j mt I o u s u r ko i nt itö i s sä Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Osnäyttöjen rvioinnin päättävät opettjt j työelämän /opetusmtiln henkilökunnn edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen m ukisesti. Opettj ki rj osnäyttöjen rvioin nin perustel ut rvioi nti keskustelun yhteydessä. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät osnäyttöjen rvioinnist vstuuss olevt opettjt niin, että osnäytöt ovt pinorvolt n yhdenvert isi mää riteltäessä m mttiosmisen näytön rvosn. 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi nn i n perustelut ki rjtn m mttiosm isen näytön rvioinni n yhteydessä Oppimisen etenemisen seurnt: Työskentely mtlouslll -tutkinnon os suoritettu Oppimisympäristö: Oppilitos ti työpikk, joss voidn toteutt rvioinnin kohteiden m u k ist oppi m ist. Luokk- jl ti eri liset verkko-oppi m isym päristöt. Menetelmät:Tiedon hnkint j käytännön työsuoritukset sekä demonstrtiot 24
Am mttititovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu o Ltikoneellistmissuunnitelmn o Tehdäkoneyhteistyötä muiden yrittäjien knss o Mrkkinoid kone-, huolto-, korjus- j metlliplveluj j tuott niitä trpeiden mukisesti o Plvell sikst o Ott työssään huomioon toiminnn turvllisuuden j vstuullisuuden Koneu r koi nti p lve I u n suunnittelu j toteutus Mtlouskupss toimint j siksplvelu Oppiminen j ongelmnrtkisu Vuorovikutus j yhteistvö Teknologin j tietotekniikn hyödyntäminen koneurkoinniss ti mtlouskupss Urkointisopimusten ltiminen 1. Koneurkointiplvelun työtehtävät ti mtlousku pn työtehtävät 2.Asiksplvelu 3.Vstuullisuus o Käyttää koneu rkoi nniss mtlouskoneit j niiden yhdistelmiä Ksvinviljelytyöt Ki i nteistön h uo ltotyöt Mnrkennustyöt 4. Muokkus- j kylvötyöt S.Lnnnlevitystyöt 6.Ksvinsuojelutyöt 7.Säilörehun korjuu- j vrstointityöt S.Puintityöt j viljn käsittely 9. Ki i nteistön huo ltotyöt o O O Käyttää, hoit, huolt j korjt lueellisesti merkittäviä mtlouden urkointikoneit j - litteit Seurt koneiden toimivuutt j tunnist ongelmkohdt Määrittää koneiden huolto- j korjustrpeen Tehdä huolto-, korjusj metllitöitä Peruskoneiden säätö-, testus- j vlvontjärjestelmien hllint Mtlouskoneiden rkenteiden j toimintperitteiden huomioon ottminen Metlli-, huolto- j korjustyöt l0.mnrkennustyöt 1 1.Koneiden j litteiden säätörvot l2.koneiden rkenne j toimintperitteet 1 3.Huolto- j korjustyöt Käyttää henkilökohtisi suojimi, ott huomi- Terveys, turvllisuus j toimintkvkv 1 4.Hitsus- j hionttyöt 25
oon työtu rvllisu usnäkökohdt j ylläpitää työkykyä 1 5.Työturvllisuus Edistää kestävän kehityksen toiminttpoj Ott työssään huomioon tehokkuuden j tloudellisuuden Kestävällä tvll toimiminen koneurkoinniss j mtlouskupss 1 6.Ympäristösit yrityksen toiminnss 17.Jätehuolto l S.Energitehokkuus 1 9. Koneellistmissuunnit elm 2.6.5 Mtlouskoneiden huoltminen j korjminen, 20 osp KESKEISET ASI- Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist. huoltokorjmosstyöskenteleminen. utolnperustutkinnost. metlliln perustutkinnost Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitut os-lueet: - ei erillisiä os-lueit Opettj ki rj oppim isen seu r ntkohteiden rvioi nti päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppim isen tvoitteeuseu r ntkohteet käydään yhdessä lä pi työpi kkohjj n, opiskelijn j opettj n knss työssäoppim isest 26
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI. sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppim isen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppi m isen työp i kkohjjlt. Arvioi ntipäätös on opettj n j työpi kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn. 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Osminen osoitetn tekemällä mtlouskoneiden huolto- j korjustöitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn osminen osoitetn huoltokorjmo-olosuhteiss ti työelämää vstviss olosuhteiss oppilitoksell. Trvittess osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointi keskustel uss, johon osl I istuvt opiskelij, työpikkohjj I opetusmtiln henkilökunnn edustj j opettj. Opiskelij tekee itservioi n nin os m isestn kriteereiden perustel l. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arviointikeskusteluss selvitetään trvittess hstttelemll opiskelijn osminen niissä rvioinnin kohteiss, joiden oslt osminen ei ole tullut esille näytössä työtä tekemällä. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön ryosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt / opetusmtiln henkilökunnn edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 27
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI. 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioin n in perustel ut ki rjtn m mttiosm isen näytön rvioin ni n yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt: Työskentely mtlouslll - tutkinnon os suoritettu. Oppimisympäristö: Oppilitos tityöpikk, joss voidn toteutt rvioinnin kohteiden m u k ist oppi m ist. Luokk- jl li eri liset verkko-oppi m isym päristöt. Menetelmät: Tiedon hnkint j käytännön työsuoritukset sekä demonstrtiot Am mttititovtimu kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu o Käyttää perustyövälineitä mtlouskoneiden huolloss j korjuksess Työvälineiden j työklujen käyttö L Perus- j erikoistyövälineet Käyttää perusm ittlitteit j trvittess erikoisplveluj Moottorin määräikishuoltotöiden, perusmittu kset, tehonsiirron j hyd ruliikn vinmääritys sekä mtlouskoneiden sähkölitteiden vinmääritys 2.Mittus-, korjus-, huolto- j vinmääritys O o Käyttää, hoit j säätää mtlouskoneit j litteit Huolt mtloustuotntoon liittyviä koneit i litteit huolto- Mtlouskoneiden korjus- j kunnosspitotöiden suunnittelu j tekeminen Mtlouskoneiden huolto- j korjustyöt 3.Työn suunnittelu 4.Työn ltu 5.Huolto - j korjustyöt 28
ohjeiden mukn Huolt j korj mtlouskoneiden yksinkertisi sähkölitteit Käyttää j huolt mtlouskoneiden hyd r u I i i kkjä rjeste I m iä Vrosien hnkint Korjuksen kustnnusrvio Mtlouskoneiden j -litteiden toimintperitteet huolto- j korjustöissä Mtlouskoneiss käytettävien sähköisten j hyd rulisten järjestelmien toimintperitteet huolto- j korjustöissä Kone- j rkennepii rrokset, moottorin j tehonsiirron j hydruliikn termit j sähkölitteiden suureet 6.Vrost 7.Työn kustnnusrvio j lsku 8. Huollon j korjuksen perussit j suureet 9. Hyd r ul i i kkjä rjestel mät 10.Sähköjärjestelmät 1 1.Kone- j rkennepiirustukset 1 2. Erikoistyökoneiden j mtlouskoneiden huollon j korjuksen perussit Tehdä mtlouskoneiden j litteiden korjuksiss trvittvi metlli- j hitsustöitä Hitsus- j metllityöt 1 3. Korjushitsus-, metlli- j koneistustyöt O o O Ott työssään huomioon tulitöihin j mtlouskoneiden CEnormeihin liittyvät turvmääräykset Käyttää henkilökohtisi suojimi, ott huomioon työturvllisuusnäkökohdt j ylläpitää työkykyä Ott työssään huomioon toiminnn turvllisuuden j vstuullisuuden Terveys, turvllisuus j toimintkyky Vuorovikutus j yhteistvö 1 4.Suojinten käyttö j turvlliset työmenetelmät 1 5.Vstuullisuus 1 6. Huoltotiimissä toimiminen Tunnist syntyneiden jätteiden ominisuudet j hllitsee niiden oiken säilyttämisen sekä hävittämisen Edistää kestävän kehityksen toiminttpoj Kestävä kehitys mtlouskoneiden huolloss j korjukses- SA 17.Jätehuolto 18.Kestävä kehitys koneiden käytössä j huolloiss 1 9.Työympäristön siisteys j järjestys 29
2.6.6 Automtion hyödyntäminen mtloudess, 20 osp KESKEISET ASI. Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist mtlousln työkoneutomtion käyttäminen o mtlousln tuotnnonohjusjärjestelmien käyttäminen o mtlousln tuotntorkennusten utomtion käyttäminen Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitut os-lueet: - ei erillisiä os-lueit Opettj ki rj oppim isen seu rntkohteiden rvioi ntipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppim isen tvoitteeuseurntkohteet käydää n yhdessä lä pi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopim uksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskel ij n oppim isen työpi kkohjjlt. Arvioi nti päätös on opettj n j työp i kkohjjn yhdessä tekemä. 30