SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala Oulaisten ammattiopisto

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala Oulaisten ammattiopisto

2

Sisällys 1. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 4 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 4 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA... 4 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 5 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 5 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS... 5 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS... 6 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 6 1.9 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA OSOITETTAVA OSAAMINEN... 7 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT... 8 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 9 MIELENTERVEYS JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALA... 9 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA... 17 3

4 1. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteita, OPH:n määräys pvm 17.2.2010, Dno (17/011/2010 ) ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta 2012. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty 20.5.2014 Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (120 ov) valmistavan koulutuksen laajuus määräytyy henkilön aikaisempien opintojen, työkokemuksen ja osaamisen perusteella niin, että tutkinnon perusteissa määritetyt ammattitaitovaatimukset on mahdollista saavuttaa. Jos tutkinnon suorittaja ei ole aiemmin suorittanut sosiaali- ja/tai terveysalan tutkintoa, valmistavan koulutuksen tulee sisältää pakollisia tutkinnon osia siten, että ne kattavat vähintään 80 opintoviikkoa perustutkinnon ammatillisista tutkinnon osista. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on että opiskelija saavuttaa lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalassa vaadittavan osaamisen. Mielenterveys ja päihdetyön osaamisalan suorittanut lähihoitaja edistää työssään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, osallistuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn sekä vahvistaa mielenterveys ja päihdeasiakkaan asemaa. Hän ohjaa, tukee ja neuvoo mielenterveys- ja päihdeasiakkaita ja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitoa ja kuntoutusta sekä käyttää mielenterveys- ja päihdetyön hoito- ja kuntoutusmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Mielenterveys ja päihdetyön osaamisalan suorittanut lähihoitaja tekee yhteistyötä asiakkaan ja potilaan, hänen perheensä sekä moniammatillisen työryhmän ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Hän toimii taloudellisesti ja laadukkaasti sekä suunnittelee osaamisen tuotteistamista. Hän hallitsee mielenterveys- ja päihdetyötä koskevan tiedon ja asiakaspalvelutilanteissa tarvittavan kielitaidon (toisen kotimaisen kielen, yhden vieraan kielen) sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Tutkinnon suorittaja käyttää omaa persoonallisuuttaan, kehittää itseään ja itsetuntemustaan sekä huolehtii omasta työhyvinvoinnista. 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Valmistavaan koulutukseen voivat hakeutua sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusopinnot suorittanut henkilö. Valmis lähi-, perus-, apu- tai kuntohoitaja voi tulla osaamisalaopintoihin täydennyskoulutukseen. Tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista valmistavassa koulutuksessa: http://www.koulutusrahasto.fi/fi/aikuiskoulutustuki/ http://www.kela.fi/aikuiskoulutustuki http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/05_omaehtoinen_opiskelu/ http://www.opintoluotsi.fi/ Tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista oppisopimuskoulutuksessa: http://www.oppisopimus.net/

5 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (1032 ja 1033/2011) määritellyissä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnoissa opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos eikä estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS Lähihoitajan ammattitaito muodostuu ammattieettisestä osaamisesta (eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu, vastuullinen ja oikeudenmukainen toiminta ja ammattietiikan noudattaminen) tiedollisesta osaamisesta (ammatin tietoperustan hallinta, elinikäinen oppiminen, kyky hankkia ja soveltaa uutta tietoa ja perustella tekemiään ratkaisuja ja yrittäjämäinen ajattelu) taidollisesta osaamisesta (vuorovaikutus- ja viestintätaidot, sosiaaliset taidot ja ammatilliset taidot) osaamisesta esteettisestä osaamisesta (työ- ja elinympäristön esteettisyyden huomioon ottaminen, positiivisen ilmapiirin luominen ja toisten huomioon ottaminen)

6 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS Sosiaali- ja terveysalalla työskennellään ihmisten kanssa ja heitä varten. Alalla tarvitaan laaja-alaista osaamista ja erikoisosaamista. Asiakasryhmät ovat erilaisia ja heidän kanssaan tehdään työtä monenlaisissa toimintaympäristöissä. Asiakkaiden kulttuuritaustat ovat myös hyvin erilaiset. Työssä korostuvat ammatilliset, eettiset sekä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot sekä alan tietotekniikan ja teknologian hallinta. Sosiaali- ja terveysalan työ vaatii työntekijältä joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin sekä valmiutta omaksua uusia tietoja ja taitoja. Sosiaali- ja terveysalalla palvelujen tuottajia ovat julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja työskentelee moniammatillisissa työryhmissä erilaisissa toimintaympäristöissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa lähihoitaja tekee terveyttä edistävää, ehkäisevää ja kuntouttavaa kasvatus-, hoito- ja huolenpitotyötä. Mahdollisia sosiaalihuollon työympäristöjä ovat mm. varhaiskasvatuspalvelujen ja lastensuojelun yksiköt sekä lapsiperheet, vammais-, mielenterveys- ja päihdetyön yksiköt, kotihoito sekä vanhusten erilaiset avohuollon ja laitoshoidon yksiköt. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa lähihoitajat työskentelevät esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastoilla ja poliklinikoilla, suun terveydenhuollon yksiköissä, päivystyksessä, perioperatiivisissa yksiköissä, ensihoidossa ja kotisairaalassa. Sosiaali- ja terveysalan toiminnan tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen sekä osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltainen edistäminen. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palvelujen tarvetta lisää väestön ikääntyminen, lapsiperheiden tuen tarve, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä muut kansansairaudet. Työ sisältää yhä enemmän varhaista puuttumista sosiaalisiin ongelmiin ja kansanterveydellisiin riskeihin, yhteisöllisiä toimintatapoja sekä kumppanuusyhteistyötä verkostojen kanssa. Lähihoitaja työskentelee eri kulttuureista tulevien asiakkaiden, potilaiden ja työtekijöiden kanssa. Kodeissa tapahtuva hoito, huolenpito, kuntoutus, kasvatus ja vanhemmuuden tukeminen lisääntyvät ja monipuolistuvat. Uusia palvelumuotoja kehitetään tukemaan kaikkien väestöryhmien kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneella on hyvät vuorovaikutus-, ihmissuhde- ja neuvottelutaidot sekä kyky toimia moniammatillisissa työryhmissä, projekteissa ja yrittäjänä. Hän osaa toimia monikulttuurisissa toimintaympäristöissä ja on kielitaitoinen. Hänellä on vahva osaaminen sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kuntoutus- ja kasvatus- ja ohjaustehtävissä. Hän hyödyntää työssään kuntouttavaa työotetta ja edistää asiakkaiden hyvinvointia. Lähihoitaja hallitsee ihmiseen, hänen sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöönsä ja yhteiskuntaan liittyvän ammatillisen tietoperustan ja ottaa sen huomioon työssään. Hän noudattaa työssään tietosuojaa, työturvallisuutta ja ergonomiaa. Työ edellyttää lähihoitajalta hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä halua huolehtia oman osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä, työkyvyn ylläpidosta ja työhyvinvoinnista. Lähihoitaja kohtaa työssään asiakkaan kokonaisvaltaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevaisesti. Työn tekemisessä korostuu voimavaralähtöinen ajattelu. Lähihoitaja kunnioittaa asiakkaiden ja potilaiden vakaumusta, arvoja ja kokemuksia. Lähihoitajan ammattitaitoa ja persoonallista osaamista on myös hiljainen osaaminen: tasapaino omien tunteiden, arvojen ja asenteiden kanssa, oman persoonan luova käyttö, oma elämänhallinta ja usko omiin kykyihin. Lähihoitaja toimii työssään sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön ja säännösten mukaan, jotta potilas- ja asiakasturvallisuus ja potilaan ja asiakkaan oikeudet toteutuvat. Lähihoitajan työtä ohjaavat keskeiset periaatteet ovat elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Ammattieettisten ohjeiden mukaan lähihoitaja on vastuussa tekemästään työstä ensisijaisesti asiakkaalle ja myös yhteiskunnalle. Tämä vastuu edellyttää lähihoitajalta jatkuvaa alansa seuraamista, tietojen päivittämistä sekä lisä- ja täydennyskoulutusta ammatillisen osaamisen syventämiseksi. 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Mielenterveys ja päihdetyön osaamisalan suorittanut lähihoitaja voi työskennellä mielenterveys- tai päihdehuollon yksiköissä joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Hän voi työskennellä psykiatrisissa sairaaloissa, päiväsairaaloissa ja osastoilla, kuntoutuskodeilla, tuetun asumisen yksiköissä, pienkodeissa/perhekodeissa, hoitokodeissa, huumehoitoyksiköissä sekä päihdetyön kuntoutuslaitoksissa.

1.9 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA OSOITETTAVA OSAAMINEN Tutkinnon suorittaja osoittaa mielenterveys- ja päihdetyön ammattitaitonsa mielenterveys- tai päihdehuollon yksikössä joko julkisella tai yksityisellä sektorilla työryhmän jäsenenä. Ammattitaito osoitetaan seuraavissa työkokonaisuuksissa: mielenterveysasiakkaan tai -potilaan tai päihdeasiakkaan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi, taloudellinen ja laadukas toimiminen, osaamisen tuotteistamisen suunnittelu, sekä mielenterveys- ja päihdetyön hoito- ja kuntoutusmenetelmien käyttäminen erilaisissa toimintaympäristöissä. Lisäksi on hallittava mielenterveys- ja päihdetyötä koskeva tieto ja kielitaito asiakaspalvelutilanteessa jonkin edellä olevassa taulukossa kuvatun arvioinnin kohteen mukaisesti sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 7

8 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot tutkintokohtaisista valinnaisuussäänöistä löytyvät tutkinnon perusteista osoitteesta: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/nayttotutkintojen_perusteet SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (30 OV) PAKOLLINEN/PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Katso Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja koulutussuunnitelma OSAAMISALA Mielenterveys ja päihdetyön osaamisala Mielenterveys ja päihdetyön osaamisala 30 ov Mp 1. Ammatillisuus mielenterveys ja päihdetyössä 5 ov Mp 2 Mielenterveys ja päihdetyö 3 ov Mp 3 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan tukeminen 9 ov Mp 4 Mielenterveys ja päihdeasiakkaan tukeminen erilaisissa toimintaympäristöissä 13 ov

9 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN MIELENTERVEYS JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALA 30 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa Työskennellä sosiaali- ja terveysalan arvoperustan, toimintaperiaatteiden, lakien Ja hoitosuositusten mukaan Edistää toiminnallaan mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, ehkäistä osaltaan Ongelmien syntymistä sekä vahvistaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa Arvioida mielenterveys- ja päihdeasiakkaan toimintakykyisyyttä, päivittäisistä Toiminnoista selviytymistä ja avun tarvetta Laatia, toteuttaa ja arvioida mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoito-, palvelu tai Kuntoutussuunnitelman Edistää mielenterveys- ja päihdeasiakkaan terveyttä ja elämänhallintaa sekä ehkäistä Turvallisuutta uhkaavia tekijöitä Toteuttaa eri-ikäisten mielenterveys- ja päihdetyön hoito- ja kuntoutusmenetelmiä Erilaisissa toimintaympäristöissä Toteuttaa ja ohjata mielenterveys- ja päihdeasiakkaan lääkehoitoa Huolehtia omasta terveydestään, työturvallisuudestaan ja -hyvinvoinnistaan Hyödyntää kielitaitoaan asiakaspalvelussa Suunnitella oman osaamisensa tuotteistamista Kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella ja arvioida omaa osaamistaan TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Mielenterveysasiakkaan tai -potilaan tai päihdeasiakkaan hoidon tai kuntoutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi Taloudellinen ja laadukas toimiminen Osaamisen tuotteistamisen suunnittelu Mielenterveys- ja päihdetyön hoito- ja kuntoutusmenetelmien käyttäminen erilaisissa toimintaympäristöissä Mielenterveys- tai päihdeasiakkaan hoitoa ja kuntoutusta koskevan tiedon hallinta Yrittäjyyttä ja osaamisen tuotteistamista koskevan tiedon hallinta Työehtosopimusta, työnhakuasiakirjoja ja työsopimusta koskevan tiedon hallinta Kielitaidon hyödyntäminen asiakaspalvelussa Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opintojaksot: Mp 1. Ammatillisuus mielenterveys ja päihdetyössä 5 ov Mp 2. Mielenterveys ja päihdetyö 3 ov Mp 3. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan tukeminen 9 ov Mp 4. Mielenterveys ja päihdeasiakkaan tukeminen erilaisissa toimintaympäristöissä 13 ov

10 MP 1. AMMATILLISUUS MIELENTERVEYS JA PÄIHDETYÖSSÄ 5 OV Mp 1.1. Opintojen ohjaus 0,5 ov Opintojen henkilökohtaistaminen (Hops ja Hojks) Opiskeluun liittyvien käytännön asioiden kertaaminen Opiskelijapalveluista tiedottaminen Opiskelijaryhmän ryhmäytymisen tukeminen ja keskinäisen vuorovaikutuksen aktivoiminen Ryhmän oikeudet, vastuut ja velvollisuudet Elämänhallinnallisten valmiuksien vahvistaminen Ohjaaminen opintovalinnoissa Ammatillisen kasvun tukeminen Kansainvälistymisen mahdollisuudet Työllistymisen tukeminen ja sähköiset työnhakupalvelut Motivoivia työelämäkäyntejä Jatko-opintomahdollisuudet Henkilökohtainen tulevaisuuden urasuunnitelma Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, pienryhmätyöskentely, yhteisökokouksiin osallistuminen Itsenäinen opiskelu: henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen Mp 1.2. Ruotsin kieli 0,5 ov Asiakkaan mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen, -hoitoon ja -tukemiseen liittyvä sanasto (työelämän haasteet, stressi, mielenterveysongelmat, päihteet, kuntoutuskodit, psyykkiset sairaudet) Vuorovaikutus ja asiakaspalvelutilanteet Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, pienryhmätyöskentely, itsenäinen opiskelu Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu Mp 1.3. Englannin kieli 0,5 ov Asiakkaan mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen, -hoitoon ja -tukemiseen liittyvä sanasto ja vuorovaikutus Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset, pienryhmätyöskentely Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen kielen opiskelu, valmistautuminen harjoitustunneille Mp 1.4. Yrittäjyys ja laatutyö mielenterveys ja päihdetyössä 1,5 ov Sisäisen yrittäjyyden periaatteet ja itsensä johtaminen Yrittäjyys mielenterveys- ja päihdetyössä Omien yrittäjyysvalmiuksien arviointi ja kehittämistarpeiden tunnistaminen Oman osaamisen tuotteistamisen suunnittelu Yrityksen perustamisen prosessi Laatutyö ja laatusuositukset Taloudellisuus ja kustannustietoisuus Työehtosopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet Työnhakuasiakirjojen ja työsopimuksen laadinta Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö, opintokäynti esim. mielenterveys- ja päihdetyön yritys Opetusmenetelmät: Verkko-opinnot, lähiopetus, pienryhmätyöskentely, opintokäynti, itsenäinen opiskelu Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, verkko-opiskelun tehtävät

11 Mp 1.5. Sosiaali- ja terveysalan työn kehittäminen 2 ov Tutkinnon suorittaja suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja esittelee omaa osaamistaan kokoavan kehittämistehtävän. Tutkinnon suorittaja tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää tehtävää tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Tutkinnon suorittaja edistää kehittämistehtävällään omaa työllistymistään sekä työyhteisön kehittymistä Oppimisympäristöt: Oppilaitos, työyhteisö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, pienryhmätyöskentely, seminaari Itsenäinen opiskelu: Ohjauksen hakeminen ja vastaanottaminen, oman kehittämistehtävän työstäminen ja kirjallisen raportin laatiminen MP 2. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ 3 OV Mp 2.1. Mielenterveys- ja päihdetyön teoreettiset perusteet 1,5 ov Mielenterveys- ja päihdetyön palvelujärjestelmä Mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat lait, säädökset ja säännökset (mielenterveyslaki, mielenterveysasetus, mielenterveyslain muutos, päihdehuoltolaki, päihdehuoltoasetus) Hoitosuositukset Työhyvinvointi ja työturvallisuus (mm. sähkö- ja paloturvallisuus) Työnohjaukselliset keskustelut ja niiden hyödyntäminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja verkko-oppimisympäristö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, verkko-opinnot ja pienryhmätyöskentely, itsenäinen opiskelu Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, verkko-tehtävät Mp 2.2. Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen mielenterveys- ja päihdetyössä 1 ov Sosiaaliset ongelmat (syrjäytyneisyys, kaltoinkohtelu, perhe- ja lähisuhdeväkivalta) ja niiden hoitosuositukset Yhteistyö- tai hoitosuhteen aloittaminen, ylläpitäminen ja lopettaminen Hoitosuhteen erityispiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät (empatia, transferenssi, vastatransferenssi, distanssi, vastarinta) Vuorovaikutus ja yhteistyö mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kanssa (luottamus, kuuntelu) Persoonallisuuden rakenne ja toiminta Tieto eri kulttuureista ja monikulttuurisuudesta Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus ja pienryhmätyöskentely, itsenäinen opiskelu Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu Mp 2.3. Ensiapu ja peruselvytys 0,5 ov Elottoman ensiapu (PPE= Puhallus-painallus-elvytys) Hätäensiapu (äkilliset sairauskohtaukset, kuten sydän- ja aivoinfarkti, diabeettinen sokki, kouristuskohtaus, äkillinen hengenahdistus) Koulutusalan riskitilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitukset, itsenäinen opiskelu Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, valmistautuminen ensiapuharjoituksiin

12 MP 3. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAAN TUKEMINEN 9 OV Mp 3.1. Mielenterveysasiakkaan hoito- ja kuntoutusmenetelmät 4 ov Eri-ikäisen ja taustaltaan erilaisen mielenterveysasiakkaan tai -potilaan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi Mielenterveystyön hoito- ja kuntoutusmenetelmien käyttäminen erilaisissa toimintaympäristöissä huomioiden yksilön sosiaaliset suhteet ja taidot sekä selviytymisen päivittäisistä toiminnoista (esim. ravitsemus, hygienia, harrastukset, liikunta ja lepo) Ratkaisukeskeinen menetelmä Hoidolliset ja kuntouttavat yksilö ja ryhmätoiminnot Luovan toiminnan menetelmät Ryhmän toimintaan vaikuttavat tekijät Yhteistyö asiakkaan, hänen verkostonsa ja työryhmän kanssa Eri-ikäisten psyykkiset häiriöt ja sairaudet (psykoosi, skitsofrenia, mielialaongelmat, persoonallisuushäiriöt) Kriisit Aggressiivisen / vaativan asiakkaan kohtaaminen Potilaan oikeusturva Tiedottaminen ja kirjaaminen potilasasiakirjoihin Oppimisympäristöt: Oppilaitos, opintokäynti esim. kuntoutuskotiin tai toimintaterapiaan Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitukset, pienryhmätyöskentely, opintokäynti, itsenäinen opiskelu Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu Mp 3.2. Päihdeasiakkaan hoito- ja kuntoutusmenetelmät 3 ov päihde- ja riippuvuusongelmat Eri-ikäisen ja taustaltaan erilaisen päihdeasiakkaan hoidon tai kuntoutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi Päihdetyön hoito- ja kuntoutusmenetelmien käyttäminen erilaisissa Erilaiset toimintaympäristöissä huomioiden yksilön sosiaaliset suhteet ja taidot sekä selviytymisen päivittäisistä toiminnoista (esim. ravitsemus, hygienia, harrastukset, liikunta ja lepo) Ratkaisukeskeinen menetelmä Hoidolliset ja kuntouttavat yksilö ja ryhmätoiminnot Luovan toiminnan menetelmät Ryhmän toimintaan vaikuttavat tekijät Yhteistyö asiakkaan, hänen verkostonsa ja työryhmän kanssa Potilaan oikeusturva Tiedottaminen ja kirjaaminen potilasasiakirjoihin Oppimisympäristöt: Oppilaitos, opintokäynti esim. A-klinikka, päihdehoitoyksikkö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, pienryhmätyöskentely, opintokäynti, itsenäinen opiskelu Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu Mp 3.3. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan lääkehoito 2 ov Oikea ja turvallinen lääkkeiden käsittely, annostelu ja antaminen Potilaan ja hänen läheistensä ohjaaminen lääkkeiden käytössä, säilyttämisessä, hävittämisessä ja lääkemääräysten uusimisessa Lääkeaineryhmät, lääkemuodot ja lääkkeiden käytön erityispiirteet mielenterveys- ja päihdetyössä Lääkehoitoa ohjaavat säädökset Lääkkeiden vaikutukset ja yhteisvaikutukset, haitta- ja sivuvaikutukset Tiedottaminen työryhmälle Lääkeannosten laskeminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitukset, itsenäinen opiskelu Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, lääkelaskut, Pharmaca Fennican käyttö

13 MP 4. MIELENTERVEYS JA PÄIHDEASIAKKAAN TUKEMINEN ERILAISISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ 13 OV Mp 4.1. Toimiminen mielenterveys- ja päihdetyön avohoidossa 6 ov Moniammatillinen yhteistyö Kuntoutuksen arvoperusta Moniammatillinen yhteistyö Työssäoppimisen tavoitteiden asettaminen omalle toiminnalle kuntoutustyössä Fyysisen toimintakyvyn arviointi Toimintakykyyn liittyvien voimavarojen ja ongelmien tunnistaminen Palautteen vastaanottaminen ja antaminen Toiminnan kehittäminen palautteen perusteella Oman oppimisen ja osaamisen arviointi Omien vahvuuksien ja kehittymistarpeiden tunnistaminen Työhön liittyvien valintojen ja päätösten tekeminen Ongelmien ratkaiseminen sekä rakentavien ratkaisuvaihtoehtojen esittäminen Lisätiedon hankkiminen ratkaisuille Suunnitelmallinen, tavoitteellinen sekä annettujen ohjeiden mukainen työskentely Asiakkaan tai potilaan kohtaaminen asiallisesti Vastuullinen toiminta työryhmässä Itsensä ilmaiseminen ymmärrettävästi ja asiallisesti suullisesti ja kirjallisesti Moniammatillisen yhteistyöryhmän periaatteiden mukaisesti toimiminen Ratkaisukeskeinen toiminta Sosiaali- ja terveysalan arvoperustan ja toimintaperiaatteiden, lakien ja säädösten mukainen toiminta Työpaikan työhyvinvointi ja työsuojeluohjeiden sekä sähkö- ja paloturvallisuusohjeiden noudattaminen Työn aiheuttamien terveysvaarojen ja -haittojen torjuminen Hyvän työilmapiirin ylläpitäminen sekä siihen haitallisesti vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen Työn aiheuttamien riskitekijöiden ennaltaehkäisy Omasta terveydestä, työkyvystä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä niiden merkityksen ymmärtäminen Kestävän kehityksen mukainen toiminta Oppimisympäristöt: Mielenterveys- tai päihdehuollon yksikkö joko julkisella tai yksityisellä sektorilla Opetusmenetelmät: Työssäoppiminen mielenterveys- ja päihdetyön avohoidon yksikössä Itsenäinen opiskelu: Teoreettisen tiedon opiskelu

14 Mp 4.2. Toimiminen mielenterveys- ja päihdetyön toiminta-/sairaalaympäristöissä 6 ov Asiakkaan tai potilaan kohtaaminen asiallisesti Vastuullinen toiminta työryhmässä Itsensä ilmaiseminen ymmärrettävästi ja asiallisesti suullisesti ja kirjallisesti Moniammatillisen yhteistyöryhmän periaatteiden mukaisesti toimiminen Ratkaisukeskeinen toiminta Sosiaali- ja terveysalan arvoperustan ja toimintaperiaatteiden, lakien ja säädösten mukainen toiminta Työpaikan työhyvinvointi ja työsuojeluohjeiden sekä sähkö- ja paloturvallisuusohjeiden noudattaminen Työn aiheuttamien terveysvaarojen ja -haittojen torjuminen Hyvän työilmapiirin ylläpitäminen sekä siihen haitallisesti vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen Työn aiheuttamien riskitekijöiden ennaltaehkäisy Omasta terveydestä, työkyvystä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä niiden merkityksen ymmärtäminen Kestävän kehityksen mukainen toiminta Palautteen vastaanottaminen ja antaminen Toiminnan kehittäminen palautteen perusteella Oman oppimisen ja osaamisen arviointi Omien vahvuuksien ja kehittymistarpeiden tunnistaminen Työhön liittyvien valintojen ja päätösten tekeminen Ongelmien ratkaiseminen sekä rakentavien ratkaisuvaihtoehtojen esittäminen Lisätiedon hankkiminen ratkaisuille Suunnitelmallinen, tavoitteellinen sekä annettujen ohjeiden mukainen työskentely Opetusmenetelmät: Työssäoppiminen psykiatrisessa sairaalassa Itsenäinen opiskelu: Teoreettisen tiedon opiskelu Oppimisympäristöt: Mielenterveys- tai päihdehuollon yksikkö joko julkisella tai yksityisellä sektorilla Mp 4.3. Tutkintotilaisuus ja itsearviointi 1 ov EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Tutkinnon suorittaja voi osallistua tutkintotilaisuuteen kun hän on suorittanut kasvun tukemisen ja ohjauksen, hoidon ja huolenpidon ja kuntoutumisen tukemisen tutkintotilaisuudet hyväksytysti. Lisäksi tutkinnon suorittajalla tulee olla kaikki mielenterveys- ja päihdetyön tutkinnon osan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset opinnot suoritettuina ja hän on osallistunut tutkintotilaisuuden infotunneille. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että tutkinnon suorittaja tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi on kuvattu tarkemmin tutkinnon osan yhteydessä. Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikkoa: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Tähän otteeseen merkittävissä tiedoissa on tärkeää, että siitä selviää, mitä ja millaisia opintoja on sisältynyt valmistavaan koulutukseen. Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suorittajan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikkoa: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1).

15 Mielenterveys ja päihdetyön osaamisalan valmistavan koulutuksen opintosuoritusten arviointi muodostuu seuraavasti: MP 1.1. Opintojen ohjaus 0,5 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen, opettajan antama suullinen palaute ja itsearviointi. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). MP 1.2. Ruotsin kieli 0,5 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute, suullinen ja kirjallinen tentti arvioidaan arvosanalla T1-K3 MP 1.3. Englannin kieli 0,5ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute, suullinen ja kirjallinen tentti arvioidaan arvosanalla T1-K3 MP 1.4. Yrittäjyys ja laatutyö mielenterveys ja päihdetyössä 1,5 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute, arvioitava verkkotehtävä arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). MP 1.5. Sosiaali- ja terveysalan työn kehittäminen 2 ov Oppimisen arviointi: Seminaarityöskentely, suullinen palaute kehittämistehtävän prosessin aikana. Kehittämistehtävän prosessin ja kirjallisen raportin arviointi arvosanalla T1-K3. MP 2.1. Mielenterveys- ja päihdetyön teoreettiset perusteet 1,5 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute, verkkotehtävä arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). MP 2.2. Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen mielenterveys- ja päihdetyössä 1 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute, aktiivinen läsnäolo. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). MP 2.3. Ensiapu ja peruselvytys 0,5 ov Oppimisen arviointi: Vertaisarviointi, opettajan antama suullinen palaute. Ensiapuharjoituksiin osallistuminen, arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). MP 3.1. Mielenterveysasiakkaan hoito- ja kuntoutusmenetelmät 4 ov Oppimisen arviointi: Vertaisarviointi, opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute, tentti arvioidaan arvosanalla T1- K3, luovien toimintojen tehtävä arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). MP 3.2. Päihdeasiakkaan hoito- ja kuntoutusmenetelmät 3 ov Oppimisen arviointi: Vertaisarviointi, opettajan antama suullinen ja kirjallinen palaute, tentti arvioidaan arvosanalla T1- K3. MP 3.3. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan lääkehoito 2 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen palaute, tentti arvioidaan arvosanalla T1-K3 MP 4.1. Toimiminen mielenterveys- ja päihdetyön avohoidossa 6 ov Oppimisen arviointi: Jatkuva palaute työssäoppimisen ohjaajalta ja opettajalta, itsearviointi. Arviointikeskustelu työpaikkaohjaajan, tutkinnon suorittajan ja opettajan kanssa. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). MP 4.2. Toimiminen mielenterveys- ja päihdetyön toiminta-/sairaalaympäristöissä 6 ov Oppimisen arviointi: Jatkuva palaute työssäoppimisen ohjaajalta ja opettajalta, itsearviointi. Arviointikeskustelu työpaikkaohjaajan, tutkinnon suorittajan ja opettajan kanssa. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S).

16 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotilaisuudet suoritetaan pääsääntöisesti valmistavan koulutuksen yhteydessä. Tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan rekisteröitävissä ammateissa edellytetään tutkinnon suorittajan osallistuvan tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen henkilökohtaistamisen ja henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan. Tutkinnon suorittaja voi mennä tutkintotilaisuuteen, kun kaikki sen tutkinnon osan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu ja hän on osallistunut tutkintotilaisuuksien infoihin. Tutkinnon suorittajan tulee suorittaa kaikille pakolliset tutkinnon osat hyväksytysti ennen osaamisalan tutkintotilaisuutta. Ammattitaidon osoittamistavat (Kopioi tutkinnon perusteista tai järjestämissuunnitelmasta) http://www.oph.fi/download/124811_sote.pdf s.114 121 AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Valmistavan koulutuksen opettaja(t) perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin.

17 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnissa käytetään soveltaen tutkinnon perusteiden kriteerejä tai alla olevia yleiskriteereitä. Valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöt perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan valmistavan koulutuksen arviointiin. OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista oma-aloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta hakee ohjattuna tietoa hakee tietoa ohjeiden mukaan hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta

18 selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille varmistaa turvallisuuden ohjeiden mukaisesti käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista oma-aloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti työskentelee ergonomisesti oikein noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi Arvioinnin oikaisu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Valmistavan koulutuksen arvioinnista ja arvioinnin oikaisemisesta on säännökset ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 16 :ssä. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnista ja arviointien yhdistelmästä opiskelija osoittaa oikaisupyynnön rehtorille tai arvioinnin suorittaneelle opettajalle taikka muulle arvioinnista päätöksen tehneelle henkilölle. Opiskelija, joka on tyytymätön tähän päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Jokilaaksojen kkyn arviointitoimikunnalta (toimielimeltä)14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Lisätietoja arvioinnin oikaisusta saa valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöiltä.