VANTAAN KAUPUNKI Muistio 2/2015 Vanhusneuvosto TARKASTAMATON Aika ma 23.3.2015 klo.: 13.15-15.30 Paikka Simonkylän vanhustenkeskus, Simontie 5, juhlasali Osallistujat Järjestöjen edustajat: Eija Grönfors, puheenjohtaja Eija Salmenkivi Kristina Eskola Anneli Korhonen Jouko Koskinen Heimo Liimatainen Annakaisa Mörttinen Tuula Natunen Torolf Olsson Hilkka Pokki Anneli Karhunen Länsi - Vantaan Eläkkeensaajat ry Itä- Vantaan Kansalliset Seniorit ry Eläkeliiton Seutulan yhdistys ry Vantaan julkisen alan eläkeläiset ry Korson Eläkkeensaajat ry Tikkurilan Eläkeläiset ry VETRES ja Vantaan sotaveteraanit Hakunilan Eläkeläiset ry Vanda svenska pensionärer r.f. Simonkylän Eläkkeensaajat ry Vantaan Senioriopettajat ry Asiantuntijaedustajat: Riitta Ahlroth Diakoniasäätiö Foibe Raimo Huvila Vanhusten Kotiapusäätiö diakoniatyöntekijä Anne Viljanen Vantaan seurakuntayhtymä aluepalvelupäällikkö Markus Vähä-Piikkiö Konserni- ja asukaspalvelut (Konsas) liikenneinsinööri Emmi Koskinen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö (Mato) kulttuurituottaja Annikki Alku Klo 14.00 asti Sivistystoimi (Sivi) Hoivapalvelujen päällikkö Minna Lahnalampi- Lahtinen klo: 14.15 asti Sosiaali- ja terveystoimi (Soster) Outi Iharvaara, sihteeri Sosiaali- ja terveystoimi (Soster) Poissa: Simo Hiekkalinna Sirkka-Liisa Tarjamo Marja Paavilainen Leea Halmen Länsi-Vantaan Kansalliset Seniorit ry Vantaan Senioriopettajat ry Diakoniasäätiö Foibe Konserni- ja asukaspalvelut (Konsas) 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Esitys: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3. Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys: Hyväksytään kokouksen esityslista työjärjestykseksi 1
Päätös: Lisättiin kiireellisenä kohtaan muut asiat HSL:N lausuntopyyntö. Muilta osin hyväksyttiin esityslista työjärjestykseksi. 4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Esitys: Hyväksytään edellisen kokouksen muistio Päätös: Tarkastettiin ja hyväksyttiin 2.2.2015 kokouksen pöytäkirja seuraavin korjauksin (järjestötiedot): 1. Tuula Natunen: Hakunilan Eläkeläiset ry 2. Eija Salmenkivi : Itä-Vantaan Kansalliset Seniorit ry. Liite 1: 2.2.2015 kokouksen pöytäkirja 5. Vanhusneuvoston evästystä kotihoidon palvelusetelin pilotointiin Vanhusten avopalvelujen palvelupäällikkö Anna- Liisa Korhonen esitteli asian: KOTIHOIDON PALVELUSETELI Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin pilotointi 1. Tausta Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli 18.8.2014 vanhus- ja vammaispalveluissa laadittua raporttia Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen vanhus- ja vammaispalveluissa. Lautakunta päätti: a) merkitä raportin tiedoksi b) hyväksyä raportissa esitetyt toimenpide-esitykset jatkosuunnittelun pohjaksi c) hyväksyä toimintaohjeen henkilökohtaiseen budjetointiin vammaispalvelujen tulosyksikössä d) että kunkin toimintamallin tarkemmat periaatteet tuodaan sosiaali- ja terveyslautakuntaan erikseen hyväksyttäväksi. Vanhus- ja vammaispalveluissa on toistaiseksi vähän kokemusta palvelusetelistä. Palveluseteli on ollut käytössä hoiva-asumisen palveluissa ja omaishoidon tuen sijaishoidossa. Omaishoidon tuessa on ns. vanha palveluseteli sijaishoidon ostoon. Uudeksi mahdollisuudeksi on lakimuutoksen myötä tullut toimeksiantosopimukseen perustuva sijaishoito hoidettavan kotiin. Omaishoitajat voivat lisäksi käyttää hoiva-asumisen palveluseteliä hoidettavan sijaishoitopaikan ostamiseen hoivakodista. Hoiva-asumisen (pitkäaikainen ja lyhytaikainen hoito) palveluseteliä 125 käytti viime vuoden lopussa yhteensä 23 asiakasta. Omaishoitoperheissä omaishoidon tuen ns. vanhaa seteliä 100 sijaishoidon ostoon kotiin käyttää tällä hetkellä 12 asiakasta ja hoiva-asumisen seteliä 125 hoiva-asumisen ostoon 7 asiakasta. Uuden lain mahdollistamaa sijaishoitajan toimeksiantosopimusta käytti viime vuoden lopussa 52 asiakasta. Palveluseteli ei ole toistaiseksi saavuttanut suurta suosiota, vaikka tästä palveluvaihtoehdosta kerrotaan asiakkaille aktiivisesti. Sen sijaan sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella kotiin on omaishoitoperheiden toivo- 2
ma ja selvästi kasvava sijaishoidon vaihtoehto. Palkkio sijaishoitajalle on tällä hetkellä 105.57 /vrk. Vanhusten avopalveluissa on pohdittu monipuolisesti kotihoidon palveluseteliasiaa ja valmisteltu kotihoidon palvelusetelin pilotointia. Hyvän ratkaisun löytäminen on osoittautunut vaikeaksi, jos ratkaisun kriteerinä on asiakkaan valinnanvapauden lisäämisen ohella myös kaupungin kustannusten säästö. Palvelusetelin pilotointiin on varattu 100 000 euroa vanhusten avopalvelujen vuoden 2015 talousarvioon. 2. Palvelusetelillä tuotettavat palvelut Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen vanhus- ja vammaispalveluissa - raportissa esitetään palveluseteliä pilotoitavaksi kotihoidossa seuraavissa asiakasryhmissä: Yksityisissä palvelu- ja senioritaloissa asuvat henkilöt, vammaisasiakkaat tai kotihoidon yleinen palveluseteli niille asiakkaille, joiden palvelutarve on samana toistuva (esim. pelkkää kylpyapua tarvitsevat asiakkaat) tai jos palveluntuottajalta edellytetään jotain erityis-osaamista, esimerkiksi palvelu omalla äidinkielellä. Palveluseteli sopii erityisesti niihin tilanteisiin, joissa palvelukokonaisuus ei koostu monista eri palveluista ja palveluntarpeessa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Lisäksi asiakkaalla tai hänen omaisellaan tulee olla kyky hankkia palvelut palvelusetelillä ja kyky vastata palvelun toteutumisesta. Lähtökohtaisesti palveluseteliasiakkaiden tulee olla sekä määriteltävissä olevia että tarpeiltaan ja ominaisuuksiltaan tarpeeksi yhtenäisiä, muutoin palvelusetelitoiminnan järjestäminen voi osoittautua hankalaksi niin kaupungille kuin asiakkaillekin. Asiaa valmistelevan työryhmän näkemyksen mukaan pilotointi kannattaisi aloittaa tilapäisistä kotihoidon asiakkaista, joita on Vantaalla joihinkin muihin kuntiin verrattuna paljon. Joulukuussa 2014 kotihoidon palveluja sai 1730 asiakasta, joista 768 oli säännöllistä koti-hoitoa saavia 75 vuotta täyttäneitä. Säännöllistä apua saavissa on myös nuorempia senioreita sekä työikäisiä vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Tilapäistä apua saavien asiakkaiden määrä on joissakin kotihoidon toimintayksiköissä noin 40 % asiakkaista. 3. Pilotointiehdotuksen perusteluja Jos yksityisissä palvelutaloissa asuvat kotihoidon asiakkaat tai muita paljon apua tarvitsevia hoidettaisiin palvelusetelillä, tämän vuoden määräraha riittäisi varsin pienelle joukolle asiakkaita. On myös oletettavaa, että palveluseteli saattaisi kiinnostaa enemmän niitä asiakkaita, joiden avun tarve on tilapäistä tai vähäistä. Näiden asiakkaiden palvelutarpeen selvittämiseen, palvelun myöntämiseen ja palvelun toteutumisen seurantaan menevä aika olisi myös vähäisempää, jolloin säästettäisiin palvelusetelin aiheuttamissa kaupungin työvoimakustannuksissa. Kotihoidon palveluseteli sopii parhaiten niille asiakkaille, jotka pystyvät itse tutkimaan koti-hoitoyritysten palvelutarjontaa, laatua ja hintoja sekä ovat valmiit maksamaan valitsemastaan palvelusta enemmän kuin kunnan tarjoamasta palvelusta. Jos asiakas ei siihen itse pysty, tehtävän hoitavat omaiset/läheiset tai kaupungin henkilökunta. 3
Vantaalla ei ole vielä sähköistä portaalia palvelusetelin käyttöön. Tämä johtaa siihen, että kaupungin henkilökunta joutuu käyttämään varsin paljon aikaa asiakkaiden ohjaukseen, neuvontaan, vaihtoehtojen pohdintaan ja kustannuslaskelmien tekemiseen asiakkaan kanssa ellei asiakkaalla ole omaisia/läheisiä tätä työtä tekemässä. Hallinnollisia kustannuksia muodostuu myös palvelusetelin tuottajiksi hakevien yritysten arvioinnista ja hyväksymisprosessista. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän asiakasasioiden päätösvallan delegointiohjeen mukaan palvelusetelin myöntää asiakasohjauksen toimintayksikön esimies. Vanhusten avopalvelujen palvelupäällikkö päättää palveluntuottajan hyväksymisestä ja hyväksymisen peruuttamisesta palvelusetelipalveluntuottajaksi. Raportti Asiakkaan valinnan vapauden lisääminen vanhus- ja vammaispalveluissa löytyy Vantaan intranet- sivuilta: päätöksenteko/esityslistat ja pöytäkirjat 2014 alkaen /pöytäkirjat/ sosiaali- ja terveyslautakunta 18.8.2014 Esitys: Merkitään tiedoksi esitys. Käydään keskustelu asiasta ja annetaan vanhusneuvoston evästys pilotoinnin suunnitteluryhmälle. Päätös: Merkittiin tiedoksi esitys ja siitä käyty keskustelu. Keskustelussa nousi esiin seuraavia asioita ja evästyksiä pilotoinnin suunnitteluryhmälle: Kotihoidon kuntoutus nähtiin tärkeänä tulevaisuuden kehittämisalueena. Vanhusten avopalveluissa on valmistelussa kotikuntoutuksen toimintamalli ja avopalveluihin on tulossa kolme fysioterapeutin vakanssia. Kotihoidon tukemiseen suunnitteilla oleva palveluseteliprosessi on erittäin monimutkainen ja siksi tilapäisen kotihoidon palveluseteli vaikuttaa tässä vaiheessa yksinkertaisimmalta toteuttaa. Ennen kuin palveluseteli saadaan käytäntöön, edellyttää se sähköisen palveluportaalin hankkimista. Vanhusneuvosto näkemyksen mukaan palveluportaali tulee hankkia pikaisesti. Palveluseteliä käyttävien kotihoidon asiakkaiden hoidon jatkuvuus tulee turvata. Kokonaistaloudellinen näkökulma tulee ottaa huomioon kotihoidon palveluseteliprosessissa: jatkuvan kotihoidon palveluseteli voi muodostua kalliimmaksi ratkaisuksi niin asiakkaalle kuin myös kunnalle. Kunnan tulee valvoa yksityisten palveluntuottajien piirissä olevien palveluseteliasiakkaiden hoidon ja hoivan laatua. Laadun kriteerit tulee olla yhtenevät kunnalla ja yksityisillä palveluntuottajilla. Kotihoidon asiakkaiden palveluohjaus on keskeistä; miten palvelusetelillä hankittu kotihoito poikkeaa kunnan omasta tuotannosta, esimerkiksi maksut ja sisältö. Onko kotihoidon palvelusetelin toteuttaminen talousnäkökulmasta realistinen? Kunnan velvollisuus on järjestää asiakkaille kotihoitoa, mutta tapoja kotihoidon tuottamiseen voi olla useita. Liite 2: Liite 3: Dia-aineisto Kotihoidon prosessikuvaus/palvelusetelitoiminta 4
6. Asiakasohjausyksikön tilanne Kotihoidon päällikkö Anne Aaltio esitteli asian. Ikäpalo-hankkeessa käynnistetty asiakasohjaustoiminta vakiinnutetaan käyttöönottopilotissa vuoden 2015 aikana siten, että Länsi-Vantaan asiakasohjausyksikön toiminta käynnistyy vuoden 2015 alussa, ja toiminta laajenee Itä-Vantaalle vuoden 2015 aikana. Asiakasohjausyksikössä toteutetaan vanhuspalvelulain edellyttämä vastuutyöntekijän toimintamalli. Toimintamalli parantaa asiakaslähtöisyyttä ja palvelun laatua, tehostaa olemassa olevien resurssien käyttöä sekä lisää tuottavuutta ja vaikuttavuutta keventämällä palvelurakennetta. Uudella asiakasohjaustoiminnalla keskitetään neuvontaa, ohjausta ja päätöksentekoa sekä koordinoidaan asiakkaan palveluja, jotta palvelut kohdistuvat oikeaaikaisesti ja tarpeiden mukaisesti. Toimintamalli edistää vantaalaisten vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden yhdenvertaisuutta sekä varmistaa palvelupäätösten tasalaatuisuuden ja oikeudenmukaisuuden. Työssä hyödynnetään verkostoja, voimaannuttavaa työmallia sekä palvelumuotoilua. Asiakasohjaukseen integroidaan hyvinvointia edistävät palvelut: gerontologinen sosiaalityö, omaishoidon tuki, seniorineuvola ja kuljetuspalvelu. Organisatorisesti asiakasohjauksen vastuualue sijoittuu vanhus- ja vammaispalvelujen Vanhusten avopalveluiden palvelupäällikön alaisuuteen. Asiakasohjauksessa tehtävä työ: - neuvonta ja palveluohjaus - laaja-alainen palvelutarpeiden selvittely - palvelujen koordinointi - hyvinvointia edistävä tukeminen - asiakkaan palvelusta toiseen siirtyminen koordinointi - asiakkaan palvelupäätösten tekeminen - viestintä ja verkostotyö Asiakasohjausyksikössä on tällä hetkellä 22 työntekijää, joista asiakasneuvojia on kolme. Asiakasneuvojat tekevät pääsääntöisesti puhelintyötä. Palveluohjaajat tekevät laaja-alaista palvelutarpeen selvittämistyötä. Palveluohjaajat toimivat myös joidenkin asiakkaiden vastuutyöntekijöinä. Esitys: Merkitään tiedoksi esitys ja siitä käytävä keskustelu Päätös: Merkittiin tiedoksi. Keskustelussa nousi esiin seuraavia asioita: Liite 4: Liite 5: asiakasohjausyksikön toiminnasta on jo paljon hyviä kokemuksia myös Itä- Vantaan asioissa voi soittaa asiakasohjausyksikön seniorineuvontanumeroon (09 9392 4202) perusideana on ennakoiva työ ja varhainen ohjaus ja vaikuttaminen. verkostotyö on keskeistä. Dia- esitys Ikäpalosta asiakasohjaukseen 5
7. Vanhusneuvoston toimintasuunnitelma 2015 Toimintasuunnitelmasta 2015 on hyväksytty 2.2.vanhusneuvoston kokouksessa. Esitys: Merkitään tiedoksi toimintasuunnitelma ja siitä käytävä keskustelu. Sovitaan valmisteluista ja tehtävistä. Päätös: Merkittiin toimintasuunnitelma ja vuosikello tiedoksi. Liite 6: Vanhusneuvoston toimintasuunnitelma 2015 Liite 7: Vanhusneuvoston vuosikello 2015 8. Tiedoksi merkittävät asiat Viksun auditointiseminaari 30.3. klo: 12.30-16.00 kaupungintalolla. 9. Muut jäsenten ja asiantuntijaedustajien esiintuomat asiat Toivottiin selkokielistä kirjallista viestintää (kokousmateriaalit esimerkiksi) Seuraavan kokouksen aiheeksi toivotaan Sportti korttia ja sen käyttöä. Sihteeri selvittää Sportti- kortin käyttöön liittyviä asioita kuten esimerkiksi kuinka paljon korttia on hankittu ja käytetty. 10. Muut asiat 10.1. HSL: n lausuntopyyntö erityisryhmien alennus ja vapaalipuista HSL uudistaa seudun matkalippujärjestelmän ja toteuttaa ajantasaisen matkustajainformaatiojärjestelmän koko seudulle vuoden 2015 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä on valmisteltu seudun tariffijärjestelmän uudistamista kuntarajoista riippumattomaksi vyöhykejärjestelmäksi (ns. kaarimalli). Uusi vyöhykemalli on mahdollista ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2017. HSL pyytää lausuntoa alennus- ja vapaalippuihin liittyvistä asioista sekä arvioimaan muutosten mahdollisia vaikutuksia kunnan kokonaistalouden näkökulmaan. Sosterin lausunnon koontia varten pyydetään tulosalueen palautukset Asta Mellaiselle viimeistään tiistaina 31.3.2015. Emmi Koskinen esitteli asian: Joukkoliikennevälineistössä ollaan jo kehitetty ja kehitetään edelleen vuoteen 2017 mennessä huomattavia ja kalliitakin esteettömyyden parannuksia. Suunnitelman mukaan kaarimallissa 2017 tulee käyttöön seniorilippu päiväliikenteessä 70 vuotta täyttäneille. Alennus 50 % arvolipusta klo 9-14 alkavilla matkoilla. Sotaveteraanit ovat yksi ryhmä (yhdistetty sotainvalidit ja rintamaveteraanit), joilla vapaalippu. Pyörätuolilla liikkuvilla on oikeus matkustaa maksutta niissä busseissa, joissa lipun leimaaminen on mahdollista vain edessä. Lippu vaaditaan kaikissa muissa liikennevälineissä, joissa lipun leimaaminen on mahdollista myös pyörätuoliasiakkaalle; juna, metro, raitiovaunu, Suomenlinnan lautta sekä runkolinjojen bussit, jos niissä on avorahastus. Rollaattoreita käyttäviä ei rinnasteta pyörätuolilla 6
liikkuviin. Matkalippujen tarkastaja voi määrätä tarkastusmaksun tai käyttää 10 (ei tarkastusmaksua). Sokeat eivät enää saa vapaalippua, koska joukkoliikenteen kuulutuksia parannetaan. Myös leimauslaitteita kehitetään sokeiden käyttöön. Kaarimallissa tulee käyttöön seniorilippu päiväliikenteessä, joka koskee myös näkövammaisia 70 v täyttäneitä. Oikeus saattajaan myönnetään lääkärin allekirjoittaman hakemuksen perusteella henkilöille, joilla on pysyvä sairaus tai vamma, jonka vuoksi he eivät voi yksin liikkua joukkoliikenteessä vaan tarvitsevat saattajan. Päätös: päätettiin antaa lausunto, jossa todetaan: 1. Vanhusneuvosto on tyytyväinen siihen, että vuonna 2013 pääkaupunkiseudun vanhusneuvostojen antaman lausunnon jälkeen lausunnossa ehdotettu 70 + alennuslippu klo: 9-14 välillä on tulossa käyttöön uudessa vyöhykemallissa. 2. Lisäksi vanhusneuvosto toivoo, että kehitettäisiin edelleen seuraavia asioita: a) Esitettiin, että näkövammaisten/ sokeiden tulisi saada matkustaa maksutta. b) Toivottiin B ja C- vyöhykkeiden poistoa c) Ehdotettiin seniorilipun alarajaksi 68 vuotta. d) Ehdotettiin että seniorlippu 9-14 olisi maksuton (50 % alennuksen sijaan) e) Todettiin hyväksi asiaksi, että saattajat saavat matkustaa ilmaiseksi 3. Tämä pykälä hyväksyttiin ja tarkistettiin kokouksessa Liitteitä (3 kpl) /Lähetetty sähköpostitse vanhusneuvoston jäsenille: lausuntopyyntö HSL:N VIRKAMIESESITYS 10.2.2015 Infotilaisuus lausunnonantajille 17.3.2015; osaston johtaja Pirkko Lenton esitys 10.2. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään 4.5.2015 klo: 13-15 Myyrinkodissa. Sitä ennen Myyrinkodin toiminnan ja tilojen esittely. Kokouksessa käsiteltäviä asioita: Vanhusten suun terveydenhoito RAI- toimintakykyarvio palvelutarpeen selvittämisessä Sportti- kortin käyttö Vanhusneuvoston toiminta 7