HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOGNITIIVINEN LASTEN JA NUORTEN YKSILÖPSYKOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 84 OP, 2013-2017 Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Psykiatria Kliininen laitos Lääketieteellinen tiedekunta
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan psykologian oppiaine ja n tiedekunnan psykiatrian osasto yhdessä ja Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry sekä. TAUSTA Vuoden 2012 alusta astui voimaan asetus 1120/2010, 2a), jonka mukaan psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavan koulutuksen tulee olla yliopiston tai yliopiston yhdessä ulkopuolisen asiantuntijaorganisaation kanssa järjestämää. Tämä koulutus on asetuksen 1120/2010) 2a mukaista psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta, joka on arvioitu ja jonka toteutumista seurataan Helsingin yliopistossa. Suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti opiskelija saa Sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja valvontaviranomaiselta Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen. Opiskelijat otetaan Helsingin yliopiston (täydennyskoulutus)opiskelijoiksi ja he suorittavat Helsingin yliopiston opetuksesta ja asiantuntijaorganisaation opetuksesta muodostuvan koulutuksen. KOGNITIIVINEN LASTEN JA NUORTEN YKSILÖPSYKOTERAPIA JA KOULUTUKSEN TAVOITE Koulutusohjelman pohjautuu kognitiiviseen teorianmuodostukseen, joka käsittelee ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen välisiä yhteyksiä yksilön toiminnan ja sen muutoksen selittäjänä. Koulutuksen teoriapohja käsittelee yksilön eri kehitysvaiheisiin liittyviä haasteita sekä yksilön suotuisaa kehitystä käyttäytymisen ennakoinnin, käyttäytymisen ja sen attribuoinnin, informaation prosessoinnin sekä informaation käsittelyn ja tunnetilojen vuorovaikutuksen valossa. Koulutuksen keskeinen tavoite on kognitiivisen hoitomenetelmän syvällinen oppiminen, jolla pyritään vaikuttamaan niihin prosesseihin, joiden varassa yksilö tulkitsee, arvioi ja ohjaa itseään lasten ja nuorten ikä- ja kehitystasoon sovitetusti. Koulutusohjelmassa opetettavien menetelmien tuloksellisuudesta on saatu vahvaa näyttöä mielenterveydenhäiriöiden hoidossa. Koulutusohjelman käsittelee näitä sisältöjä ajankohtaisen tieteellisen tiedon valossa tukien opiskelijan kykyä käsitellä ja arvioida kognitiivisessa viitekehyksessä tehtävää psykoterapiatutkimusta. Koulutusohjelma sisältää opetusta eri kognitiivisista työmenetelmistä ja kehittää opiskelijan kykyä soveltaa näitä erilaisissa terapiatarpeissa. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia erityisesti lasten ja nuorten yksilöpsykoterapeuttina kognitiivisen viitekehyksen pohjalta mutta myös perusvalmiudet vanhempainohjaukseen ja aikuisten yksilöpsykoterapeutiksi. Koulutusohjelman suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toteuttaa sekä pitkäjänteisiä että aikarajallisia yksilöpsykoterapiaa mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden kanssa. VALINTAPERUSTEET Hakukelpoisuuden kriteerit on esitetty Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen hakuoppaassa. Kriteerit noudattavat asetuksen 1120/2010) 2 a asettamia ehtoja hakijan taustakoulutuksesta sekä työkokemuksesta. Lisäksi hakija osallistuu asetuksen edellyttämään soveltuvuuden arviointiin. Arvioinnin valintaperusteet ilmenevät hakuoppaasta.
KOULUTTAJAT Kouluttajina koulutusohjelmassa toimivat vaativan erityistason psykoterapeutit joilla on kouluttajapätevyys kognitiivisen psykoterapian viitekehyksestä: Jorma Fredriksson,, Jyri Tamminen, Klaus Ranta, Pia Charpentier, Leena Näntö, Minna Koskinen, Unto Tiitinen, Irena Miettinen, Kristiina Poutala, Allan Sandroos, Anne Kauppi, Sirkku Rahikkala ja Maaria Koivisto. Koulutusohjelman vastuuhenkilönä Helsingin yliopistossa toimii dosentti Jari Lahti psykologian koulutuksesta. Helsingin yliopiston psykiatrian ja psykologian professorit ja yliopistonlehtorit vastaavat yliopiston kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille yhteisestä opetuksesta. KOULUTUSMAKSUT Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintojen koulutusmaksu määräytyy siihen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärän mukaan. Maksu on 13.800,-/opiskelija/max opiskelijaryhmäkoko ja 15.000,- /opiskelija/min opiskelijaryhmäkoko (alv 0%). Koulutusmaksut vahvistetaan opiskelijavalinnan tuloksen selvittyä ja ne jakautuvat kahdeksalle lukukaudelle. Koulutusohjelmaan kuuluu opiskelija oma koulutuspsykoterapia sekä työnohjattu psykoterapeuttinen potilastyö. Niiden kustannukset eivät sisälly yllämainittuun hintaan vaan opiskelija suorittaa ne koulutuspsykoterapeutille ja työnohjaajalle. Lisäksi koulutusohjelman soveltuvuusarviointi ja valinta maksaa 300 euroa, joka ei kuulu koulutusohjelman hintaan. Haastattelu maksetaan sen yhteydessä. Koulutuksen kustannuksista vastaavat koulutettava tai hänen työnantajansa. Koulutusta suunnittelevan suositellaan neuvottelevan hänen työnantajansa kanssa koulutuskustannuksiin osallistumisesta. Koulutukseen otetaan 20-24 opiskelijaa ja se aloitetaan vain, mikäli ryhmän minimikoko täyttyy. KOULUTUKSEN ALKAMINEN JA OPETUSTILAT Koulutus alkaa elokuussa 2013 ja kestää neljä vuotta (8 lukukautta). Koulutus järjestetään Helsingin yliopiston tiloissa Helsingin keskustassa. KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ Koulutus on laajuudeltaan 84 op ja kestää 4 vuotta. Lähiopetus toteutetaan pääosin syysja kevätlukukausien aikana kerran kuussa olevina kahden päivän seminaareina. Koulutuksen alkaessa opiskelijat saavat koko koulutusohjelman. Koulutusohjelma koostuu seuraavista kolmesta opintojaksosta: 1) Teoria- ja menetelmäopinnot: a) Teoria- ja kliinisiä seminaareja sekä kontaktiopetusta kirjallisuuspienryhmissä (20 tuntia) : 12 op, lähiopetuspäiviä koulutusohjelmassa on 48 kpl b) Muuta omatoimista teoria- ja menetelmäopiskelua: 36 op c) Opinnäytetyö (jonka tekemiseen 20 tuntia pienryhmäohjausta): 10 op d) Yliopiston kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille yhteiset opinnot: 5 op 2) Psykoterapeuttisen potilastyön ryhmätyönohjaus: 170 h (vähintään kaksi yli vuoden ja neljä alle vuoden pituista työnohjattua psykoterapiatapausta) sekä niihin valmistautuminen, 17 op. Työnohjaus jakaantuu kahteen osaan ja ensimmäisessä osassa (noin 85 tuntia) pääpaino on käsitteellistämisessä ja työtavoissa. Jälkimmäisessä osassa (noin 85 tuntia) mukaan tulee enenevästi terapiasuhteen ja opiskelijan yksilöllisen työotteen kysymyksiä.
Psykoterapeuttista potilastyötä tulee olla koulutuksen aikana yhteensä vähintään 300 tuntia. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin. 3) Koulutuspsykoterapia: 40 h yksilöpsykoterapiaa sekä 40 h ryhmäpsykoterapiaa, yht. 80 h sekä niihin valmistautuminen, 4 op Koulutus sisältää ryhmämuotoista teorian opiskelua, pienryhmätyönohjausta, kirjallisuuspienryhmiä sekä yksilöryhmämuotoista koulutuspsykoterapiaa. Teoriaosioon kuuluu lähiopetuksen lisäksi alan kirjallisuuteen perehtymistä, välitehtäviä ja muuta omatoimista, koulutusohjelmaan sisältyvää opiskelua. Koulutukseen kuuluu sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on esimerkiksi johonkin kognitiivisen psykoterapiasuuntauksen erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Lisäksi koulutusohjelmaan kuuluu asetuksen 1120/2010) edellyttämä osaamisen osoittaminen näytöllä. Teoreettinen ja menetelmäkoulutus muodostavat prosessinomaisen yhtenäisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa. Koulutusohjelmassa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja: Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja työtavat Kehityspsykologian ja kognitiivisen psykoterapian keskeiset yhtymäkohdat Lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapia eri mielenterveydenhäiriöissä Terapiasuhteen muodostaminen lasten ja nuorten kanssa sekä vanhempainohjaus Kognitiivisen psykoterapian kehityssuunnat, muun muassa dialektinen käyttäytymisterapia, skeematerapia, terapia tunnekeskeinen Teoreettinen ja menetelmäkoulutus muodostavat prosessinomaisen yhtenäisenkokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa. Koulutuksen rakenne lukukausittain: Koulutusohjelma muodostuu neljästä osuudesta: orientoiva, perus- sekä laajentava ja syventävä ja viimeistelevä osuus, jotka jakaantuvat 24:än kahden päivän seminaariin. 1. Lukukausi: Orientoiva osuus 1. seminaari: Koulutukseen orientoituminen sekä kognitiivinen psykoterapia, periaatteet, käsitteellistämisestä ja keskeisistä työtavoista. Kouluttajat Jorma Fredriksson ja 2. seminaari: Kognitiivinen lasten ja nuorten psykoterapia. Kouluttajat Jorma Fredriksson ja 3. seminaari: Kehityspsykologia ja kognitiivinen psykoterapia. Kouluttaja Jorma Fredriksson 2.-4. Lukukausi: Perusosuus Pääteemat: Perehdytään kognitiivisen sekä lasten ja nuorten kognitiivisen psykoterapian tavallisimpiin sovellusalueisiin ja työtapoihin sekä perehtymistä joihinkin uudempiin sovellusalueisiin ja lähestymistapoihin. Tavanomaisimpia sovellusalueita ovat ahdistushäiriöt ja depressio. Näiden yhteydessä käsitellään myös kognitiivisen psykoterapian lähestymistapoja aikuisten kanssa työskenneltäessä ja verrataan niitä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn. Keskeisiä työtapoja ovat altistaminen, sokraattinen dialogi, tunteiden ja ajatusten tunnistaminen, mielikuvatyöskentely, joihin
paneudutaan nyt orientoivaa osuutta perusteellisemmin. 4. seminaari: Käsitteellistäminen ja keskeiset työtavat kognitiivisessa aikuisten ja lasten ja nuorten psykoterapiassa, taitoharjoitusseminaari. Kouluttajat Jorma Fredriksson ja 5. seminaari Lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden kognitiivinen psykoterapia. Kouluttaja Klaus Ranta 6. seminaari: Lasten ja nuorten depression kognitiivinen psykoterapia. Kouluttaja Outi Havia 7. seminaari: Nuorten kanssa työskentely kognitiivisessa psykoterapiassa. Kouluttaja Jyri Tamminen 8. seminaari: Terapiasuhde ja sitä tukeva kommunikaatio lasten ja nuorten kognitiivisessa psykoterapiassa. Kouluttaja Jorma Fredriksson 9. seminaari: Ulkomaisen kognitiivisen psykoterapian kouluttajan seminaari erikseen ilmoitettavasta aiheesta 10. seminaari: Vanhempainohjaus lasten ja nuorten kognitiivisen psykoterapian tukena tai vaihtoehtona. Yhteistyö lapsen ja nuoren verkostojen kanssa. Kouluttajat Jorma Fredriksson ja 11. seminaari: Lasten ja nuorten posttraumaattisen stressihäiriön kognitiivinen psykoterapia. Kouluttaja Sirkku Rahikkala 12. seminaari: Työtapa- ja harjoituspainotteinen seminaari 2: lasten ja nuorten kognitiivisen psykoterapian työtavat. Kouluttajat Jorma Fredriksson ja 5-7. Lukukausi: Laajentava ja syventävä osuus Pääteemat: Opiskelijat laativat pääkouluttajien kanssa itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jossa tarkentavat omaa erityiskiinnostusalaansa muun muassa koulutuksen opinnäytetyötä ajatellen Opiskelijat ohjataan opinnäytetyön teon aloittamiseen. Psykoterapiantyön työnohjaajat vaihtuvat koulutuksen laajentavan ja syventävän osuuden alussa. Laajentavassa ja syventävässä kokonaisuudessa perehdytään kognitiivisen psykoterapian käyttöön muun muassa syömishäiriöiden, kompleksisten traumojen, niin sanottujen ulkoistuvien häiriöiden (käytös- ja uhmakkuushäiriö, tarkkaavaisuushäiriö), erilaisten neuropsykiatristen problematiikkojen (Tourette, Aspergerin oireyhtymä ja) ja muiden lasten ja nuorten psyykkisten häiriöiden hoidossa sekä käsitellään nuorten kanssa työskentelyn erityiskysymyksiä kuten alkava persoonallisuushäiriöproblematiikka, itsetuhoinen käyttäytyminen, riippuvuudet. Tässä koulutusosuudessa opiskelijat voivat myös etsiä omia kiinnostuskohteita ja perehtyä niihin. Opiskelijat perehtyvät myös kognitiivisen psykoterapian nykyisiin kehityssuuntiin. Seminaareissa käsitellään edelleen opiskelijoiden psykoterapiatapausselosteita siten, että koulutuksen päättyessä jokainen opiskelija on esitellyt yhden psykoterapiatapausselosteen 13. seminaari: Kiintymyssuhde ja kognitiivinen psykoterapia. Kouluttaja Anne Kauppi 14. seminaari:. Syömishäiriöiden kognitiivinen psykoterapia. Kouluttaja Pia Charpentier 15. seminaari: Dialektinen käyttäytymisterapia nuorten terapiassa. Kouluttaja Jyri Tamminen 16. seminaari: Ulkoistuvat häiriöt (tarkkaavaisuushäiriö, uhmakkuushäiriö, käytöshäiriö) ja kognitiivinen psykoterapia. Kouluttaja Jorma Fredriksson 17. seminaari: Lapsuuden kaltoinkohtelun/ hyväksikäytön ja muiden kompleksisten traumojen käsittely kognitiivisessa psykoterapiassa. Kouluttaja Anne Kauppi 18. seminaari: ulkomaisen kouluttajan pitämä seminaari myöhemmin määriteltävästä aiheesta 19. seminaari: Kognitiivisen psykoterapian kehityssuuntia: skeematerapia, myötätuntopainotteinen terapia, emootiokeskeinen
terapia. Kouluttajat Jorma Fredriksson ja 20. ja 21. Seminaari: kaksi seminaaria opiskelijoiden koulutuksen puolivälissä laatimissa HOPSeissa esille tulleiden kiinnostuskohteiden mukaisesti 8. Lukukausi: Viimeistelevä osuus Pääteemat: Koulutuksen päätösseminaarissa orientoidaan opiskelijat työskentelyyn psykoterapeutteina (omasta jatkuvasta kehityksestä ja työssä jaksamisesta huolehtiminen, lainsäädännölliset kysymykset). Lisäksi viimeistelykokonaisuuteen kuuluu kaksi lopputyöseminaaria, joissa opiskelijat apukouluttajan asemasta käsin esittelevät lopputyönsä ensin suunnitelmana ja sitten valmiina työnä ryhmälle. 22. seminaari: Lopputyötä valmisteleva seminaari. Kouluttajat Jorma Fredriksson ja 23. seminaari: Lopputyöt esittelevä seminaari. Kouluttajat Jorma Fredriksson ja 24. Seminaari: Päätösseminaari, psykoterapeuttina työskentely ja psykoterapeutin jaksaminen. Kouluttajat Jorma Fredriksson ja KOULUTUKSEEN HAKEMINEN Koulutuksen hakuaika ja haun yhteydessä tarvittavat lomakkeet ja todistukset ilmenevät Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen hakuoppaasta. Hakulomake julkaistaan haun alkaessa helmikuussa 2013. TIEDUSTELUT Sanna Selinheimo, PsM Psykoterapeuttikoulutuksen koulutussuunnittelija psykoterapeuttikoulutus@helsinki.fi puh. +358-50 311 2583