SYSMÄN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄ- MISSUUNNITELMA

Vastaanottaja Sysmän kunta Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelman päivitys vuoteen 2025 Päivämäärä ESIKOPIO 11.11.2013 Viite 1510004542 SYSMÄN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄ- MISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Päivämäärä ESIKOPIO 11.11.2013 Laatija Riikka Johansson Tarkastaja Marko Loikkanen Hyväksyjä Marko Loikkanen Kuvaus Kehittämissuunnitelma vuoteen 2025 Viite 1510004542 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 www.ramboll.fi

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2 2.1 Väestönkehitys ja elinkeinorakenne 2 2.2 Pintavedet 3 2.3 Pohjavedet 4 2.4 Ympäristön- ja luonnonsuojelu 4 3. KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 5 3.1 Maankäytön kehitysnäkymät 5 3.2 Vesihuollon järjestämisen periaatteet taajamissa ja hajaasutusalueilla 5 4. SYSMÄN VESIHUOLTOLAITOS 7 4.1 Vedenhankinta ja vedenottamot 7 4.2 Verkostot 8 4.3 Sysmän jätevedenpuhdistamo 10 4.3.1 Sako- ja umpikaivolietteiden sekä puhdistamolietteiden käsittely 11 4.4 Kehittämistarpeet ja toimenpiteet 11 4.4.1 Vedenkulutus- ja jätevesimääräennusteet vuoteen 2025 11 4.4.2 Vedenottamot ja vedenhankinnan toimintavarmuus 13 4.4.3 Verkostot ja runkolinjat 14 4.4.4 Vesihuollon toiminta-alueet 15 4.4.5 Jätevedenpuhdistamo 15 4.4.6 Hulevedet 16 5. MUUT VESIHUOLTOLAITOKSET 17 5.1 Etelä-Sysmän vesiosuuskunta 17 5.2 Leenharjun vesiosuuskunta 18 5.3 Pohjois-Sysmän vesiosuuskunta 19 5.4 Suopellon vesiosuuskunta 19 5.5 Vesiosuuskuntien kehittämismahdollisuudet 19 6. TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 20 6.1 Tarkastellut alueet 21 6.2 Keskitetyn vesihuollon laajennushankkeet 22 6.3 Tukemisen ja rahoituksen periaatteet 23 7. KOKO KUNNAN ALUE 23 7.1 Vaikutusten arviointi 23 7.2 Vesihuoltohankkeet, kustannukset ja aikataulut 24 7.3 Vedenhankinnan toimintavarmuus 25 7.4 Alueellinen yhteistyö 25 7.5 Vesihuollon organisaatiot ja työnjako 25 7.6 Suunnitelmasta tiedottaminen 26 7.7 Suunnitelman ajan tasalla pitäminen ja toteutuksen seuranta 26 8. TIIVISTELMÄ 27 1510004542

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PIIRUSTUKSET 001 Nykytilannekartta 1:80 000 002 Suunnitelmakartta 1:50 000 LIITTEET Liite 1 Väestö, YKR-aluejako ja asemakaava-aluekartta 1:100 000 Liite 2 Valtion tukimuodot vesihuoltohankkeille Liite 3 Pohjavesialueet ja -vedenottamot Liite 4 Keskitetyn vesihuollon tarkastelualueet ja priorisointi Liite 5 Kustannusarviolaskennan yksikköhinnat Liite 6 Vesihuollon toteuttaminen keskitetyn vesihuollon ulkopuolisissa kiinteistöissä 1510004542

1 1. JOHDANTO Ramboll on Sysmän kunnan toimeksiannosta päivittänyt kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman (Ins.tsto Paavo Ristola Oy, Sysmä 21.3.2006). Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen asiakirja. Suunnitelman tarkoituksena on selvittää vesihuollon kehittämistarpeita 10 15 vuoden tähtäyksellä. Suunnitelma tulee päivittää riittävän usein yhdyskuntakehitystä vastaavasti, yleisimmin noin viiden vuoden välein. Tässä suunnitelmassa tarkastellaan vesihuollon kehittämistarpeita vuoteen 2025 saakka. Sysmän vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen painopisteinä olivat Sysmän vesihuoltolaitoksen verkostot ja toiminta-alueet sekä keskitetyn viemäröinnin laajentamistarpeen määrittäminen haja-asutusalueille, huomioiden maankäytön suunnittelu. Keskustaajaman lievealueilta ja haja-asutusalueilta on tarkasteltu keskimääräistä tiheämmän asutuksen alueita ja määritetty yhteisten vesihuoltoverkostojen kehittämisalueet. Suunnitelman tavoitteena on tiedottaa hajaasutusalueiden asukkaille, mille alueille yhteinen vesihuoltoverkosto on teknis-taloudellisesti kannattavaa toteuttaa ja millä alueilla kiinteistökohtaiset tai useamman kiinteistön yhteiset järjestelmät ovat suositeltavia. Vesihuollon kehittämisen muita painopisteitä ovat tavanomaisten sekä poikkeusolojen vedenhankinnan turvaaminen sekä vesihuoltoverkostojen saneeraus vuotovesien vähentämiseksi. Kehittämissuunnitelman työryhmään kuuluivat: Matti Kurvinen, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Sysmän kunta Harri Hoffren, kehittämispäällikkö, Sysmän kunta Susanna Uusi-Kytölä, ympäristönsuojelutarkastaja, Sysmän kunta Marko Loikkanen, aluepäällikkö, Ramboll Riikka Johansson, projektipäällikkö, Ramboll Sysmän kunnan tekninen lautakunta pyytää suunnitelman esikopiosta lausunnot naapurikunnilta (Hartola, Heinola, Luhanka, Asikkala), Sysmässä toimivilta vesiosuuskunnilta, Hämeen ELYkeskukselta, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä sekä ja Sysmän teknisen lautakunnan lupajaostolta. Lausunnot ja saadut mielipiteet huomioidaan soveltuvin osin suunnitelmaa viimeisteltäessä. Valmis suunnitelma tullaan hyväksymään kunnanvaltuustossa ja suunnitelma tulee nähtäville Sysmän kunnanvirastolle sekä kunnan internet-sivuille.

2 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sysmä sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Naapurikuntia ovat Hartola, Heinola, Asikkala, Padasjoki, Kuhmoinen ja Luhanka. Sysmän pinta-ala on noin 936,50 km 2, josta vesistöjä on 270,30 km 2. 2.1 Väestönkehitys ja elinkeinorakenne Sysmässä on noin 4 178 asukasta (2012) ja tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön ennustetaan laskevan noin 1,4 % vuosittain, eli vuonna 2025 Sysmässä olisi noin 3630 asukasta. Kaaviossa 2.1 on esitetty Sysmän asukasmäärät vuodesta 1995 vuoteen 2010 ja kunnan väestöennuste vuoteen 2025. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 65-15-64-14 0 Kaavio 2.1 Sysmän väestö ja ennuste 1 Vuonna 2010 Sysmän väestöstä 51,6 % asui taajamissa ja haja-asutusalueilla 48,4 %, joista kyläalueilla asuvien osuus oli 4,9 %. Sysmän väestötiheys 2 sekä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän asutuksen aluejaot (YKR-aluejaot 3 ) on esitetty liitekartalla 1. Sysmässä on noin 3 900 loma-asuntoa, joiden arvioidaan lisääntyvän noin 50 kpl vuosittain. Sysmässä on monimuotoista yritystoimintaa sekä palveluita. Kaaviossa 2.2 on esitetty Sysmän työpaikat toimialoittain. Teollisuuslaitosten jätevesien laatu ei poikkea merkittävästi tavanomaisesta. Erillisiä teollisuusjätevesisopimuksia ei ole ollut tarpeen tehdä. Muut 2 % Alkutuotanto 26 % Teollisuus 18 % Yhteiskunnal -liset ja muut palvelut 34 % Kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta 12 % Liikenne 5 % Rahoitus- ja muut liikeelämän palvelut 3 % Kaavio 2.2. Sysmän työpaikat toimialoittain (tilasto vuodelta 2010) 4 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.4.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/laa.html 2 Tilastokeskuksen vuoden 2011 väestötiheys 250 x 250 m ruuduissa 3 YKR/SYKE Ympäristöhallinnon kehittämä Tilastokeskuksen aineistoihin perustuva yhdyskuntarakenteen asutuksen aluejako 250 x 250 m ruuduissa, johon on yhdistetty rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. Vuoden 2012 aluerajaukset poimittu Oiva-tietokannasta 24.4.2013.

3 2.2 Pintavedet Vesienhoitolain (1299/2004) mukaan pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea, kanavaa tai rannikkovettä tai niiden osaa. Vesistöihin ja niiden tilaan sekä veden laatuun vaikuttavat kuormituksen ohella myös sääolojen ja vesimäärien vaihtelu. Sysmä on runsasjärvinen kunta. Järvistä vesialaltaan yli 200 ha ovat Päijänne, Nuoramoisjärvi, Joutsjärvi, Auhjärvi, Hirvijärvi, Uurajärvi, Ylimmäinen, Vanjärvi ja Sääksjärvi. Taulukkoon 2.3 on koottu Hertta-tietojärjestelmästä Sysmän vesimuodostumia ekologisen tilan luokituksineen. Vesimuodostumien ekologisen tilan parantaminen vaatii vesiensuojelullisia toimenpiteitä niin maatalouden, viemäröinnin ja jätevesienkäsittelyn kuin kunnostustoimenpiteiden muodossa. Taulukko 2.3 Sysmän vesimuodostumia, niiden ekologinen tila ja tavoitetila. 5 Nimi Pinta-ala [ha]/joen pituus [km] Ekologisen tilan luokittelu tai muu arvio tilasta Tavoitetilan saavuttaminen Päijänne 45867 Hyvä Hyvä Tavoitetila saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä Päijänne, Majutvesi Nuoramoisjärvi Joutsjärvi Ylimmäinen Tainionvirta 730 Ekologinen luokittelu puuttuu 1341 Ekologinen luokittelu puuttuu 1012,3 Ekologinen luokittelu puuttuu 570,6 Ekologinen luokittelu puuttuu 31 Ekologinen luokittelu puuttuu Hyvä Hyvä Hyvä Erinomainen Hyvä Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä Tavoitetila saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä Tavoitetila saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä Tavoitetila Toimenpideohjelman vaikuttavuus vuoteen 2015 mennessä Nykyinen tila säilyy Nykyinen tila säilyy Tilaluokka paranee 1 luokan Nykyinen tila säilyy Nykyinen tila säilyy Nykyinen tila säilyy Sysmän jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Majutveden Kirkkolahteen, mikä on Sysmässä sijaitseva lievästi rehevä Päijänteen lahti. Sitä rehevöittävät puhdistamolta laskevien jätevesien lisäksi maatalouden hajakuormitus. Puhdistettujen jätevesien vesistövaikutuksia seurataan Majutvedellä. Sysmän lintuvesien Natura-alueeseen kuuluvan Kirkkolahden kunnostushanke on meneillään (vuodet 2013-2014). Vesihuollon toimintojen sekä haja-asutuksen jätevesistä muodostuvaa vesistökuormitusta pyritään pienentämään mm. kehittämissuunnitelmassa esitettävin toimenpitein. Pintavesien suojelutoimenpiteitä toteutetaan vuosittain ELY-keskuksen laatiman vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti. Vesiensuojelullisilla toimenpiteillä pyritään saavuttamaan vesimuodostumien hyvä ekologinen tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. 4 Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, viitattu 24.4.2013 5 Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, haettu 20.8.2013

4 2.3 Pohjavedet Kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden ja -vedenottamoiden tietoja on koottu liitteeseen 3 ja taulukkoon 4.1. Pohjavesialueet ja -vedenottamot on myös esitetty piirustuksessa 001. Sysmän (pääsijaintikunta) I-luokan pohjavesialueiden arvioitu antoisuus on noin 5 860 m 3 /d ja IIluokan alueiden 9 250 m 3 /d. Pohjavesien laadun turvaaminen sekä kemiallisen tilan parantaminen ovat tärkeitä vesihuollollisia tavoitteita. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa 6 on kartoitettu riskipohjavesialueita, joihin ei kuulu Sysmän pohjavesialueita. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on laadittu 2002 7 ja sitä ollaan parhaillaan päivittämässä. Suojelusuunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä pohjaveden hyvän laadun turvaamiseksi. Ilmastonmuutoksella on arvioitu olevan vaikutuksia pohjavesiin. Riskejä ovat mm. tulvaherkillä alueilla olevien vedenottamoiden pintavesikontaminaatioriskin kasvaminen tulvien lisääntyessä, tai kesän ja syksyn alimpien pohjavedenkorkeuksien ennustettu painuminen entistä alemmas vaikka talvella pohjaveden muodostuminen lisääntyisi. Pohjaveden pinnankorkeuden alenemisesta voi aiheutua ongelmia veden saantimäärissä kiinteistöjen talousvesikaivoissa sekä vedenottamoiden kaivoissa. 8 Kunnallisille vedenottamoille on tehty vuonna 2012 riskikartoitus, jossa huomioidaan myös hulevesien aiheuttamat riskit. 2.4 Ympäristön- ja luonnonsuojelu Luonnonsuojelu- ja Natura-alueet on merkitty kartalle 001. Luonnonsuojelualueilla on kielletty luontoa muuttava toiminta, kuten rakentaminen, ojittaminen tai maa-ainesten otto. Pohjavesien pilaantumisriskejä aiheutuu mm. asutuksesta, teollisuus- ja palvelutoiminnoista, maa-ainesten otosta, liikenteestä, maa- ja metsätaloudesta sekä vapaa-ajantoiminnoista kuten golfkentistä ja moottoriurheiluradoista. Pääosin samat toiminnot saattavat aiheuttaa kuormituksen lisääntymistä myös pintavesissä. Pohjavesien suojelusuunnitelmassa käsitellään pohjavesialueiden pilaantumisriskejä sekä niiden minimoimiseen tähtäävät toimenpiteet ja niiden toteutuksen seuranta. Maankäytön suunnittelussa pohjavesialueille ei tule sijoittaa uusia pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavia toimintoja. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä maalämpökaivoille tulee hakea pohjavesialueella rakennusvalvonnan toimenpidelupa. Tiiviiden asutuskeskittymien viemäröinnillä saavutetaan ympäristönsuojelullisia etuja, kun jätevedet johdetaan puhdistettavaksi eivätkä ne kuormita pohja- tai pintavesistöjä alueella. Huonokuntoiset viemäriverkostot sekä jätevesipumppaamot pohjavesialueilla aiheuttavat pohjavesien pilaantumisriskin. Viemäriverkostojen ja laitteistojen saneeraukseen ja kunnossapitoon onkin syytä kiinnittää huomiota. 6 Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015, Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 31.5.2010 7 Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (Hämeen ympäristökeskuksen moniste 40/2002) 8 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015

5 3. KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Hyvän talousveden laadun ja saatavuuden turvaaminen sekä taajamissa että haja-asutusalueilla on vesihuoltopalvelujen ensisijainen tavoite, sisältäen pohjavesialueiden suojelun ja pohjavesien laadun turvaamisen. Vedenhankinnan varmuuden osalta tavoitteena on poikkeustilanteiden vedensaannin turvaaminen kaikilla kulutusalueilla riittävällä määrällä varavedenottamoja ja korvaavia vesijohtoyhteyksiä sekä turvata vedenhankinta tavanomaisessa kulutustilanteessa. Tavoitteena on myös vähentää vesihuoltoverkostojen vuotovesien määrää niin vesijohto- kuin viemäriverkostossa. Vesijohtojen vuotovesiä vähentämällä saadaan kulutukseen johdettua suurempi osuus vedenottamoilta pumpatusta vesimäärästä. Jätevesiviemäriverkoston lisävesien vähentäminen puolestaan vapauttaa jätevedenpuhdistamolla kapasiteettia. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on vähentää yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormitusta niin, että yhdessä muiden vesiensuojelullisten toimenpiteiden kanssa luodaan edellytykset vesistöjen veden laadun paranemiselle. Pohjavesialueilla sijaitseva taaja-asutus pyritään saamaan viemäröinnin piiriin. 3.1 Maankäytön kehitysnäkymät Maankäytön suunnittelun tavoitteina ovat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. 9 Painopistealueita ovat keskustaajama sekä Ilolan, Suopellon ja Päijätsalon alueet. Sysmän kunnan alue on lähes kokonaan yleiskaavoitettu osa-, ranta- ja kyläyleiskaavoilla. Asemakaavoitetut alueet on esitetty suunnitelmakartalla 001. Sysmässä voimassa olevia osayleiskaavoja ovat: Taajama-alueen yleiskaava (1994, keskustaajaman osayleiskaavan muutos vireillä) Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaava (2002, osayleiskaavan muutos hyväksytty 2013) Etelä-Sysmän ranta- ja kyläosayleiskaava (saanut lainvoiman 2009) Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläosayleiskaava (saanut lainvoiman 2010) Nuoramoisten seudun rantayleiskaava (2007 Sysmän pienet järvet, rantayleiskaavan muutos saanut lainvoiman 2010) Vapaa-ajan asuntojen määrän kasvu ja järvien ranta-alueiden maankäytön suunnittelu aiheuttavat Sysmän kaavoitukseen uusia mahdollisuuksia ja haasteita. 3.2 Vesihuollon järjestämisen periaatteet taajamissa ja haja-asutusalueilla Vesihuoltolain mukaan vastuu vesihuollon järjestämisestä on kiinteistön omistajalla tai haltijalla tai kunnalla. Kunta kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti ja järjestää vesihuollon, jos suurehkon asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Sysmässä kunnallinen vesi- ja viemäriliiketoiminta on teknisen lautakunnan alainen taseyksikkö, joka vastaa jätevedenpuhdistamon toiminnasta, vedenottamoista ja verkostoista. Hulevesiverkostoista vastaa Sysmän kunta. Sysmässä toimivia vesi- ja viemäriosuuskuntia ovat Pohjois-Sysmän vesiosuuskunta ja Suopellon vesiosuuskunta. Pelkkä talousvesiverkosto on Leenharjun vesiosuuskunnalla ja Etelä-Sysmän vesiosuuskunnalla. 9 Sysmän kunta, kaavoituskatsaus 2012, kaavoitusohjelma 2012-2015

6 Vesihuoltolain 8 mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toimintaalueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai laitosta kuultuaan. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) mukaisesti taajamat on sisällytettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Sysmän kunnallisen vesihuollon talousvedenjakelun ja jätevesiviemärin toimittamisalue kattaa kirkonkylän keskustaajaman ja lisäksi verkostoja on rakennettu Päijätsaloon, Mikkolanmäelle, Virtaan-Kymärin ja Rankoon alueille. Sysmän kunnallisen vesihuollon toiminta-alueita ei ole vahvistettu. Suopellon ja Pohjois-Sysmän vesiosuuskuntien vedenjakelun ja viemäröinnin toimintaalueet on vahvistettu. Leenharjun ja Etelä-Sysmän vesisosuuskuntien vedenjakelun toimintaalueita ei ole määritetty eikä vahvistettu. Vesihuoltolain 10 ja 11 mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on oikeus ja velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen liittämisvelvollisuudesta. Vesihuoltolain uudistuksen voimaantulon jälkeen vahvistetulla taajaman ulkopuolella sijaitsevalla toiminta-alueella vesihuoltoverkostoihin liittyminen ei olisi enää todennäköisesti pakollista, jos kiinteistön oma vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen laitoksen toiminta-alueen rakentamista ja toimii asianmukaisesti. Hulevesiverkostoa on rakennettu kirkonkylän tiiviisti rakennetuille alueille. Yhdyskuntien kasvu ja tiiviiden pinta-alojen lisääntyminen on osaltaan johtanut hulevesimäärien lisääntymiseen ja viemäreiden ylikuormittumiseen. Ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvät sademäärät, talvikauden sateet sekä rankkasadehuippujen kasvu edelleen korostavat sitä kasvavaa ongelmaa, että nykyisten ratkaisujen avulla ei pystytä kasvavia hulevesimääriä hallitsemaan. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille, taloudelliselle toiminnalle, ympäristölle sekä kulttuuriperinnölle.

7 4. SYSMÄN VESIHUOLTOLAITOS Sysmän kunnallisen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon ja viemäriin on liittynyt noin 2 300 asukasta. Kun liittyjämääriin otetaan huomioon vesiosuuskunnat, jotka ostavat talousveden ja jätevedenkäsittelyn kunnalliselta vesihuoltolaitokselta, on Sysmän kunnallisen vedenjakelun piirissä n. 2650 asukasta ja viemäröinnin piirissä n. 2550 asukasta. Vastaavat liittymisasteet ovat noin 63 % ja 61 %. Sysmän kunnallisen vesihuoltolaitoksen vedenjakelun ja viemäröinnin toiminta-alueita ei ole vahvistettu. Nykyisillä ns. toimittamisalueilla arvioidaan olevan noin 200 asukasta, jotka eivät ole vielä liittyneet vesi- ja viemäriverkostoon. Toimittamisalueiden ulkopuolelta vesihuoltoverkostoihin on liittynyt muutamia kiinteistöjä lähinnä runkolinjojen varrelta. Sysmän vesihuoltolaitos perii asiakkailta liittymismaksut, jotka määräytyvät liitettävän kiinteistön tyypin ja koon mukaan. Liittymismaksu (2013) on 2,00 euroa/kerros-m 2. Esim. 100 m 2 :n omakotitalon (omakotitalon kerroin 6) liittymismaksu olisi 100 x 2,00 x 6 = 1200 vesiliittymästä tai jätevesiliittymästä, molemmat yhteensä 2400. Liittymismaksu on kuitenkin vähintään 500. Lisäksi peritään perusmaksu mittarikoon mukaan esim. omakotitalo 2,92 /kk (mittarikoko 20 mm). Käyttömaksut (1.1.2013) ovat vedelle 1,45 /m 3 ja jätevedelle 2,02 /m 3 (alv 0 %). Taulukossa 5.1 on esitetty vesihuoltolaitoksen yksinkertaistettu tuloslaskelma. Taulukko 5.1 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma (2011 2012) 2011 2012 Liikevaihto 466 112 464 272 Liiketoiminnan muut tuotot 1 643 1 697 Materiaalit -80 890-84 733 Palvelujen ostot -139 679-138 679 Henkilöstökulut -448-480 Poistot -48 815-51 868 Muut liiketoiminnan kulut -80 Liikevoitto 198 065 177 721 Rahoitustuotot ja -kulut -37 598-29 632 Tilikauden voitto 160 467 148 089 4.1 Vedenhankinta ja vedenottamot Sysmän kunnallinen vedenhankinta perustuu pohjaveteen ja osittain rantaimeytymällä muodostuneeseen tekopohjaveteen Otamon ja Kuokanmäen ottamoista, jotka käyvät vuorotellen. Molemmilla vedenottamoilla on lipeäalkalointi ja desinfiointivalmius. Desinfiointiin poikkeustilanteissa käytettävä hypokloriitti saadaan uimahallilta. Talousveden valvontatutkimusohjelma on päivitetty 30.10.2013. Sysmän vesihuoltolaitos toimittaa talousveden Pohjois-Sysmän, Suopellon ja Etelä-Sysmän vesiosuuskunnille. Leenharjun vesiosuuskunnalla on oma vedenottamo. Taulukossa 4.1 sekä liitteessä 3 on esitetty Sysmän (pääsijaintikunta) pohjavesialueet ja vedenottamoiden vuoden 2012 vedenottomäärät. Pohjavesialueet ja vedenottamot on esitetty kartalla 001. Käytössä olevien kunnallisten vedenottamoiden vedenottoluvat ovat yhteensä 2 000 m 3 /d. Vedenottamoilta on pumpattu noin 498 m 3 /d, jolloin käyttöaste lupamääristä oli vuonna 2012 noin 25 %.

8 Taulukko 4.1 Vedenottamot ja ottomäärät vuonna 2012 Pohjavesialue Alueluokka m 3 /d Vedenottamo m 3 /d Arvioitu muodostumismäärä Lupamäärä Ottomäärä (2012) m 3 /d Ottomäärä % lupamäärästä Ottomäärä % arvioidusta muodostumismäärästä Otamo I 600 Otamo 1000* 235 23 % 39 % Kuokanmäki I 1000 Kuokanmäki 1000 264 26 % 26 % Liikola I 560 Karilanmaa- II 2100 Nikkaroinen A Karilanmaa- II 500 Nikkaroinen B Lintulanjoki II 150 Pellosniemi II 900 Soukanharju II 900 Kuterlampi II 400 Leenharju I 3700 Leenharju - 51 1,4 % Tepoonjärvi II 3400 Lahdenpohja II 900 *Otamon ottolupa 600 m³/d, jos ei tehdä tekopohjavettä Vesilain (287/2011) mukaan vesihuoltolaitoksen vedenottoon tarvitaan aina lupaa, myös alle 250 m 3 /d vedenottomäärillä 10. Vesilain muutos ei koske takautuvasti vanhoja vedenottamoita. Vanhoille vedenottamoille tulee hakea vedenottolupaa, jos vedenottomäärä ylittää 250 m 3 /d tai vettä aletaan ottaa vesihuoltolaitoksen tarpeisiin tai paikkakunnan ulkopuolella käytettäväksi tai vedenottomäärän lisääntymisestä aiheutuu yleisen tai yksityisen edun loukkaus. 4.2 Verkostot Kunnallisen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosto kattaa toiminta-alueen, Rankoon ja osin Museonmäen tiheästi asutut alueet, sekä sen ulkopuolelle rakennetut runkolinjat Päijätsaloon, Rantakyläntien varteen, Nuoramoisten suuntaan, Kymärintielle sekä Kuokanmäen vedenottamon linjan suuntaan. Lisäksi Otamonportin asemakaava-alueen I-vaihe valmistui 2012. Vesijohtoverkoston pituus on noin 39,9 km, josta 34,7 km on muoviputkea ja 5,2 km valu-rautaputkea. Kirkonkylällä on tilavuudeltaan 350 m³ ylävesisäiliö, jonka vesipinnan vaihtelu on +118 +123 mmp (N60). Kirkonkylässä sekä Ilolassa on lisäksi paineenkorotusasemat. Vesijohtoverkostoon pumpattiin vuonna 2012 vedenottamoilta vettä noin 498 m 3 /d. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus oli 48 m 3 /d eli noin 10 %. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus Sysmässä on yleisellä (10 15 %) tasolla. Laskuttamattoman veden osuutta on saatu viime vuosina vähennettyä vuotavia runkovesijohtoja saneeraamalla. Laskuttamattomaan veteen kuuluvat sammutusvedet, katujen ja puistojen kasteluvedet, luistelukenttien jäädytysvedet sekä verkoston vuotovedet. Sysmässä ei ole runsaasti vettä kuluttavaa teollisuutta. Suurimmat vedenkuluttajat ovat vesiosuuskunnat ja kunnan palvelurakennukset. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto kattaa kirkonkylän taajama-alueen. Lisäksi jätevesiviemäriä on rakennettu Päijätsaloon, Mikkolanmäelle, Virtaan-Kymärin ja Rankoon alueille. Viemäriverkoston pituus on noin 34 km josta n. 20 % on materiaaliltaan betonia ja 80 % muoviputkea. Yksityisten vesiosuuskuntien viemärit huomioiden Sysmän puhdistamon piirissä on viemäriverkostoa noin 80 km. Viemäriverkostoon kuuluu 25 pumppaamoa, joista 10 on kaukovalvonnassa. Myös vesiosuuskuntien viemäriverkostoissa on pumppaamoita. 10 Ympäristöministeriön raportteja 1/2012, Uudistunut vesilaki 2011, Keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset

9 Viemäriverkostossa on osa-alueita, joilla on sekaviemäröintiä. Viemäriverkostoon tulee vuotovesiä pääasiassa keväällä lumen sulamisen aikaan sekä kesällä ja syksyllä runsaiden sateiden aikaan, jolloin puhdistamon mitoitusvirtaama 1 125 m 3 /d on ylittynyt selvästi. Puhdistamolla on jouduttu viime vuosina tekemään ohituksia keväisin. Kaaviokuvassa 4.2. on esitetty jätevedenpuhdistamon viikoittaiset virtaamavaihtelut vuosina 2011-2012 sekä laitoksen mitoitusvirtaama. Kuva 4.2 Jätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat vuosina 2011-2012 Keskimääräiseksi vuoto- ja hulevesien osuudeksi on vuosien 2011-2012 viikkovirtaamien vaihteluvälejä tarkastelemalla arvioitu keskimäärin 38 % eli 294 m³/d. Kuivan ajan virtaama on n. 400 500 m³/d, mutta korkeimmillaan virtaama on ollut viime vuosina tasolla 1 700 2 700 m³/d eli jopa 2,4 kertainen laitoksen mitoitusvesimäärään verrattuna. Hyväkuntoisessa pääosin erillisviemäröidyssä verkostossa vuotovesien osuus on tyypillisesti 20 30 %. Korkea vuotovesien osuus viittaa saneerausvelkaan verkostossa. Suuret hulevesien määrät aiheuttavat jätevedenpuhdistamolla prosessihäiriöitä ja aktiivilietteiden karkaamista vesistöön. Keskusta-alueen hulevesiverkoston pituus on noin 12 km. Sysmässä on käynnistynyt Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja hulevesien hallinta Sysmän taajamassa -hanke (2013-2014), jossa kartoitetaan Sysmän taajaman hulevesitilanne sekä laaditaan viemäriverkostoja ja sekavesiviemäreitä koskevat saneeraussuunnitelmat. Hankkeen jatkona seuraavat saneeraustoimenpiteet parantavat taajaman hulevesien hallintaa ja vastaavat ilmaston muutoksen tuomiin haasteisiin. Vesihuoltoverkostojen saneeraukseen ei ole laadittu aiemmin saneeraussuunnitelmaa eikä verkostoja ole saneerattu systemaattisesti. Vesihuoltoverkostot on kartoitettu ja verkostokartat on siirretty sähköiseen muotoon vuonna 2008. Verkostokarttoja ylläpidetään MapInfo-ohjelmistolla.

10 4.3 Sysmän jätevedenpuhdistamo Sysmän jätevedenpuhdistamo on v. 1972 käyttöön otettu biologiskemiallinen rinnakkaissaostukseen perustuva aktiivilietelaitos, jossa saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia. Puhdistamolle johdettavat jätevedet ovat pääasiassa asumajätevesiä. Lisäksi laitoksella vastaanotetaan sakoja umpikaivolietettä. Puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden Kirkkolahden pohjoisosaan. Puhdistusprosessi on seuraava: porrasvälppä ja välpepuristin, hiekanerotus, ilmastus ja selkeytys. Palautusliete johdetaan ilmastetun aktiivialtaan kautta ilmastukseen. Ilmastuksesta poistettu ylijäämäliete tiivistetään sakeuttamossa ja kuivataan suotonauhapuristimella. Selkeytystä tehostetaan polymeerisyötöllä. Puhdistamon mitoitustiedot ja keskimääräinen kuormitustilanne vuonna 2012 on esitetty taulukossa 5.2. Laitoksen keskimääräinen tulokuormitus oli asukasvastinelukuna ilmaistuna noin 2 400. Taulukko 4.2. Jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot ja keskimääräinen kuormitustilanne v. 2012. Puhdistamon tyyppi Biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos Valmistusvuosi 1972 Ilmastus V=2 x 112,5 m 3 = 225 m 3 Jälkiselkeytys A=110 Kuormitus Mitoitus Ka 2012 Kuormitusaste % Keskivirtaama, m 3 /d 1125 773 69 % BOD 7-ATU, kg/d 225 170 76 % COD Cr, kg/d 400 Kiintoaine, kg/d 190 Fosfori, kg/d 12 6,2 52 % Typpi, kg/d 43 BOD:N:P 100:73:11 Puhdistamon mitoitus on riittävä tulevan keskimääräisten jätevesien käsittelemiseen. Runsaiden vuotovesien aikana puhdistamon mitoitusvesimäärä on ylittynyt ja puhdistamolla on jouduttu tekemään ohituksia. Sysmän puhdistamon voimassa olevat lupaehdot (HAM2006Y510111) on esitetty taulukossa 4.3. Uutta lupaa on haettava 31.12.2014 mennessä. Vuoden 2012 keskimääräinen puhdistustulos puolivuosittain on esitetty taulukossa 4.4.

11 Taulukko 4.3. Sysmän jätevedenpuhdistamon voimassa olevat lupaehdot. Parametri pitoisuus mg/l puhdistusteho % BOD 7 (ATU) 15 90 Kok. fosfori 0,8, 90 tavoite 0,6 Kiintoaine 35 90 COD Cr 125 75 Laskentajakso puolivuosikeskiarvo näytekohtainen* *tarkkailuvuoden aikana olla enintään yksi sellainen näyte, joka ei täytä määrättyjä raja-arvoja. Jäännöspitoisuus ja poistoteho ovat vaihtoehtoisia Taulukko 4.4. Keskimääräinen puhdistustulos vuoden 2012 laskentajaksoilla Parametri Laatu I/2012 II/2012 KA2012 BOD 7 (ATU) mg/l 13 6,8 11 % 94 97 96 COD Cr mg/l 57 47 53 % 89 90 90 Kiintoaine mg/l 13 6,5 11 % 95 97 96 Kok. typpi mg/l 33 37 35 % 37 31 34 Kok. fosfori mg/l 0,48 0,32 0,41 % 93 96 95 Puhdistamo on toiminut hyvin ja saavuttanut kaikki sille asetetut lupavaatimukset vuosina 2008-2012. 4.3.1 Sako- ja umpikaivolietteiden sekä puhdistamolietteiden käsittely Puhdistamolle vastaanotettiin sako- ja umpikaivolietteitä vuoden 2012 aikana yhteensä 3 096 m 3. Sakokaivolietteet vastaanotetaan vastaanottoaltaaseen, josta ne syötetään jaksoittain prosessiin yöaikaan. Vastaanottoallas on toisinaan ollut ylikuormitettu. Puhdistamon lietteenkäsittelyprosessi käsittää ylijäämälietteen painovoimaisen sakeutuksen ja kuivauksen suotonauhapuristimella. Kuivattua lietettä muodostui 505 m 3 vuonna 2012. Kuivattu liete toimitettiin kompostoitavaksi Hartolaan Ostech Oy Ltd:lle, jolla on toiminnalleen ympäristölupa. 4.4 Kehittämistarpeet ja toimenpiteet Sysmän vesihuoltolaitoksen kehittämistarpeita on tarkasteltu sekä laitosten että verkostojen osalta huomioiden vesihuollon toimintavarmuus, talousveden ja jätevedenpuhdistuksen vaatimukset sekä vesilaitoksen taloudellinen toiminta. 4.4.1 Vedenkulutus- ja jätevesimääräennusteet vuoteen 2025 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Sysmän väestön ennustetaan laskevan noin 1,4 % vuosittain. Taulukossa 4.5 on esitetty Sysmän alueella toimivien vesihuoltolaitosten liittyjät asukkaina. Liittyjämääriä on pyritty tarkentamaan aiemmista arvioista väestöruutuaineistoa (250 m x 250 m) hyödyntäen niin, että liittyjämääräksi on laskettu lähes kaikki toimintamisalueiden sisäpuolella ja runkolinjojen välittömässä läheisyydessä asuvat vakituiset asukkaat. Ennusteissa on oletettu kaikkien toiminta-alueella asuvien liittyneen vesihuoltoverkostoon. Asemakaavoitettaville alueille kaavoitetaan uusia kiinteistöjä. Vesihuoltoverkostojen laajeneminen haja-asutusalueille lisää vesilaitoksen liittyjämääriä, myös vesiosuuskuntina mahdollisesti toteutuvien alueiden asukkaat on huomioitu ennusteissa. Ennusteissa on vesihuoltoverkostojen vuotovesien määrän oletettu pienenevän saneeraustoimenpiteiden myötä. Taulukossa 4.5 on esitetty ennusteet vedenkulutuksesta sekä jätevesimääristä.

12 Taulukko 4.5 vedenkulutus- ja jätevesimääräennusteet vuoteen 2025 Vedenkulutus Vuosi 2012 2015 2020 2025 Asukasmäärä as 4 178 3 998 3 776 3 630 Liittymisprosentti % 67 % 70 % 74 % 77 % Liittyjämäärä vesijohtoverkostoon asukasta 2800 2800 2800 2800 - kunnallinen verkosto asukasta 2300 - Etelä-Sysmän vok asukasta 150 - Leenharjun vok asukasta 150 - Pohjois-Sysmän vok asukasta 180 - Suopellon vok asukasta 3 Asutuksen ominaiskulutus l/as/d 149 150 150 150 Asutuksen vedenkulutus m 3 /d 418 420 420 420 Vapaa-ajan asutuksen vedenkulutus m 3 /d 8 9 12 15 Maatalouden arvioitu vedenkulutus m 3 /d 50 50 50 50 Teollisuuden ja laitosten vedenkulutus m 3 /d 20 20 20 20 Laskuttamaton vesi m 3 /d 53 50 50 50 Laskuttamattoman veden osuus % 10 % 10 % 10 % 10 % Vedenkulutus yhteensä m 3 /d 549 549 552 555 Ominaiskulutus/ liittyjämäärä l/as/d 196 196 197 198 Jätevesi Vuosi ka 2010-2012* 2015 2020 2025 Liittyjämäärä viemäriverkostoon asukasta 2 550 2 600 2 700 2 800 Liittymisprosentti % 61 % 65 % 72 % 77 % Asutuksen ominaisjätevesimäärä l/as/d 165 160 160 160 Asutuksen jätevesimäärä m 3 /d 420 416 432 448 Vapaa-ajan asutuksen jätevesimäärä m 3 /d 3 4 7 10 Teollisuuden ja laitosten jätevesimäärä m 3 /d 20 20 20 20 Verkoston vuotovesimäärä m 3 /d 270 250 250 250 Vuotovesiprosentti % 38 % 36 % 35 % 34 % Jätevesimäärä yhteensä m 3 /d 713 690 709 728 puhdistamon kuormitusaste, m³ % 63 % 61 % 63 % 65 % Ominaisjätevesimäärä / liittyjä l/as/d 279 165 160 160 Ominais BOD 7ATU g/as/d 60 60 60 60 Ominaistyppi N g/as/d 15 15 15 15 Ominaisfosfori P g/as/d 2,3 2,3 2,3 2,3 Orgaaninen aines BOD 7ATU kg/d 153 156 162 168 puhdistamon kuormitusaste, BOD % 68 % 69 % 72 % 75 % Typpi N kok kg/d 39 39 41 42 *Jätevesien osalta nykytilanteen virtaamana ja kuormituksena on käytetty vuosien 2010-2012 keskiarvoa, koska vuosi 2012 oli keskimääräistä sateisempi, jolloin myös laskennalliset virtaamaja kuormitustiedot ovat todennäköisesti todellista suurempia.

13 4.4.2 Vedenottamot ja vedenhankinnan toimintavarmuus Sysmässä on runsaat pohjavesivarat. Sysmän pohjavesialueet sisältyvät Hämeen ympäristökeskuksen 2002 laatimaan Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan (Hämeen ympäristökeskuksen moniste 40/2002). Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on listattu pohjavedelle mahdollisesti riskiä aiheuttavia toimintoja ja esitetään toimenpiteitä pohjavesialueiden suojaukselle. Toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia tulisi seurata sekä suunnitelmaa päivittää tarpeen mukaan. Sysmän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Pohjavedenottamoille on määritelty ohjeelliset lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. Sekä Otamon että Kuokanmäen vedenottamoiden vedestä osa on järvestä rantaimeytymällä muodostunutta pohjavettä. Järviveden vaikutus raakavedessä näkyy orgaanisen hiilen luonnollista korkeampana arvona sekä lievästi kohonneina rauta- ja mangaanipitoisuuksina. Kuokanmäen vedenottamon raakaveden mangaanipitoisuus on viime aikoina ylittänyt laatusuosituksen (50 µg/l) ja myös verkostovedessä on todettu ylitys. Koholla oleva mangaanipitoisuus aiheuttaa lähinnä esteettistä haittaa ja saostumia verkostoon. Mikäli mangaanipitoisuus nousee edelleen, voi siitä aiheutua terveyshaittoja (mangaanipitoisuus >100 µg/l). Sysmän vesihuoltolaitos on aloittanut toimenpiteet mangaanipitoisuuden laskemiseksi. Verkostoveden mangaanipitoisuutta on ensivaiheessa vähennetty vähentämällä/sulkemalla Kuokanmäen vedenottamo toistaiseksi, jolloin talousvesi otetaan pääsääntöisesti vain Otamon vedenottamosta. Kuokanmäen vedenottamon mangaanipitoisuuden nousu johtuu todennäköisesti rantaimeytymällä muodostuneen veden osuuden selvästä kasvusta, kun luontaisen pohjaveden pinta on ollut alhaalla. Kuokanmäen molemmat kaivot sijaitsevat lähellä Kuhanselän rantaa (n. 13 m rannasta). Kuokanmäen vedenottamon raakaveden laadun parantamiseksi suositellaan ensisijaisesti vaihtoehtoisten kaivon paikkojen kartoittamista ja sitä kautta uuden kaivon rakentamista. Mikäli alueelta ei löydy soveltuvaa vaihtoehtoista kaivonpaikkaa, tulisi Kuokanmäelle hankkia mangaaninpoistolaitteisto (esim. ilmastus/ kemiallinen saostus ja suodatus). Veden käyttäjille on tiedotettava raja-arvojen ylityksistä. Otamon vedenottamolla yli 600-700 m³/d pumppaus edellyttää tekopohjaveden muodostamista imeyttämällä, joka voi jatkuvassa käytössä aiheuttaa laatuongelmia. Vesihuoltolaitoksella on valmiussuunnitelma (Juha Menonen Oy, 29.6.2012) sekä talousveden valvontatutkimusohjelma (päivitetty 30.10.2013), joissa on tarkasteltu vedenhankinnan ja jakelun riskejä ja käsitelty toimintaohjeita erityistilanteissa. Talousveden laatua tarkkaillaan säännöllisesti valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Sysmän vedenottamoiden vedessä ei ole ollut hygieenisiä ongelmia. Kummallakaan vedenottamolla ei ole desinfiointikemikaalia eikä erillisiä syöttölaitteita, mutta tarvittaessa kloorin syöttövalmius on kuitenkin olemassa. Talousvesiasetuksen uudistusluonnoksessa edellytetään desinfiointivalmiutta aloittaa vesijohtoverkoston desinfiointi kuuden tunnin sisällä epäillystä veden saastumisesta. Alkalointikemikaalin syöttö kummallakin vedenottamolla on automatisoitu ja siinä on useita turvamekanismeja, joilla estetään kemikaalin liikasyöttöä. Sysmän vedenkulutuksen arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla suunnitelman tarkastelukaudella. Molempien kunnallisten vedenottamoiden kapasiteetti on riittävä, jos toisen vedenottamoista on poissa käytöstä. Vesitornin kapasiteetti 350 m 3 riittää noin 12 tunniksi normaalilla kulutuksella. Vesitornin varasto on toistaiseksi riittänyt esimerkiksi sähkökatkojen aikana. Vedenottamolle on hankittu varalle aggregaatti. Kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosto on yhteydessä Leenharjun vesiosuuskunnan verkostoon. Mikäli kunnallisesta verkostosta pumpataan vettä Leenharjun vesiosuuskunnan verkostoon, voi aiheutua paineongelmia. Leenharjun vesiosuuskunnan verkostosta on yhdysvesijohto (PEH-110-10) Hartolan kunnan vesijohtoverkostoon (PE 110). Yhdyskohtaan tarvittaisiin kuitenkin mittaus- ja paineensäätöasema, jotta vettä voidaan tarvittaessa johtaa yli kuntarajojen.

14 Vedenhankinnan toimintavarmuutta voitaisiin edelleen parantaa myös yhdistämällä vesijohtoverkostoja ylikunnallisesti. Sysmään on suunniteltu ylikunnallisia vesihuollon runkolinjoja maakunnallisissa suunnitelmissa 11. Suunnitelmissa on esitetty mm. Hartolan jätevesien johtamista Sysmään käsiteltäväksi, jolloin siirtoviemärin yhteyteen olisi rakennettu yhdysvesijohto vedenhankinnan turvaamiseksi. Myös siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamista Heinolaan on selvitetty. Molemmat em. kuntien yhteishankkeet on näillä näkymin hylätty toistaiseksi, jolloin yhdysvesijohdot eivät ole toteutumassa suunnitelman tarkastelujaksolla. Käyttöveden saatavuus tulee varmistaa kaikissa verkoston osissa yhdyslinjoilla tai vedenottamoilla. Minkään verkostoalueen vedenhankinnan ei tulisi olla yhden vesilähteen varassa. Sysmään on laadittavana Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen toimesta sammutusvesisuunnitelmaa, jota päivitetään tarpeen mukaan. 4.4.3 Verkostot ja runkolinjat Sysmän vesihuollon toimittamisalueet ja niiden ulkopuoliset runkolinjat on esitetty piirustuksessa 001. Runkolinjojen varsien asutusta on liittynyt vesihuoltoverkostojen piiriin. Vedenottamoilta on kaksi päärunkolinjaa keskustaan/ylävesisäiliölle. Päärunkolinjojen kunnon arvioidaan olevan hyvä/kohtalainen. Ylävesisäiliön kuntokartoitus toteutetaan vuonna 2013, minkä perusteella laaditaan ja toteutetaan tarvittaessa sen saneeraussuunnitelma. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen vedenottamoilta/verkostosta johdetaan vettä vesiosuuskuntien runkolinjoihin. Sopimuksissa on syytä huomioida eri osapuolten vastuut ja velvoitteet myös vedenhankinnan poikkeustapauksissa (esim. epidemiatilanne) ja kirjata ne myös asianosaisten erityistilannesuunnitelmiin. Vesiosuuskunnilla on omat talousveden valvontatutkimusohjelmat, joiden mukaan verkostovesien laatua tutkitaan säännöllisesti. Nykyinen sähköinen verkostokartta-aineisto on ajan tasalla, mutta se tulisi muokata paremmin hyödynnettävään muotoon. Verkostomallinnuksella voitaisiin selvittää nykyisistä verkostoista johdettavissa olevat vesimäärät. Kiinteistörekisteritietojen ym. paikkatietojen hyödyntäminen ajantasaisessa liittyjätietojen sekä verkostokarttojen ylläpidossa olisi mahdollinen kehittämiskohde, joka vaatii kuitenkin lisää resursseja. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus Sysmässä on nykyisin yleisellä (10 15 %) tasolla. Laskuttamattoman veden osuutta on saatu viime vuosina vähennettyä vuotavia runkovesijohtoja saneeraamalla. Jätevesiverkoston vuoto- ja hulevesien osuudeksi on arvioitu keskimäärin 38 %, jolloin viemäriin tulevien lisävesien määrä on verraten korkealla tasolla. Vesijohtoverkoston vuotovedet aiheuttavat kulutusta suurempaa pumppausta vedenottamoilta. Viemäriin tulevat lisävedet varaavat jätevedenpuhdistamolta kapasiteettia ja aiheuttavat prosessihäiriöitä. Sysmässä on käynnistynyt keskustaajaman kattava hulevesien kartoitushanke, jossa paikallistetaan suurimpia ongelma-alueita, joilta jätevesiviemäriin pääsee lisävesiä. Kartoituksen perusteella laaditaan viemäriverkostoja ja sekavesiviemäreitä koskevat saneeraussuunnitelmat, joissa kohdistetaan kiireellisimmät saneeraustoimenpiteet tunnistetuille ongelma-alueille. Verkostojen ikääntyessä saneeraustarve kasvaa, joten saneeraukseen tulisi kohdistaa määrärahoja. 11 Päijät-Hämeen haja-asutuksen vesihuollon kehittämissuunnitelma, Ramboll 2009. Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma, osaraportti III, Arix ympäristö, 2011

15 4.4.4 Vesihuollon toiminta-alueet Toiminta-alueita määritettäessä tulee huomioida asemakaavoitettujen alueiden lisäksi myös alueet, joilla on tiheää asutusta tai jotka sijaitsevat toiminta-alueiden lievealueilla. Myös ympäristön- ja terveydensuojelulliset syyt vaikuttavat yhteisen vesihuollon tarvealueisiin (VHL 6 ). Yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) mukaisesti taajamat on sisällytettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Uuden vesihuoltolain luonnoksessa 12 taajamalla tarkoitetaan tilastollista taajamaa, mikä vastaa Ympäristöhallinnon kehittämän YKR-aluejaon mukaista taajamaa 13. Sysmän nykyinen vesihuollon toimittamisalue sekä väestötiheys ja YKRaluejaot on esitetty liitekartassa 1. Sysmän kunnallisen vesihuollon talousvedenjakelun ja jätevesiviemärin toimittamisalue kattaa pääosin tilastollisen taajama-alueen. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on määritetty suunnitelmakartalle 002 ja ne tulisi vahvistaa. Toiminta-alueisiin on sisällytetty asemakaavaalueiden lisäksi taajamamaisen tiheästi asutut alueet, joille on jo rakennettu verkostot. Maankäytön suunnittelu ohjaa tiiviin asutuksen muodostumista kunnan alueella. Sysmän vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita laajennetaan pääosin asemakaavoitetuille alueille. Suunnitelmakartalle 002 on merkitty kehittämissuunnitelman tarkastelujaksolla asemakaavoitettavaksi suunnitellut alueet. Alueiden vesihuolto toteutetaan infrastruktuurin rakentuessa ja asemakaavoitetut alueet liitetään Sysmän vesihuoltolaitoksen toiminta-alueisiin. Toiminta-alueiden lievealueiden verkostojen tarvetta tarkastellaan maankäytön suunnittelun edetessä. Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta ehdotetaan laajennettavan suunnitelmakartalle 002 merkityille toiminta-alueen laajennusalueille sekä keskitetyn vesihuollon kehittämisalueille ohjeellisen aikataulun mukaisesti. Alueita on tarkasteltu kohdassa 6.1. Kehittämissuunnitelmassa esitetyt toiminta-alueiden laajennusalueet ovat suunnitelmia. Toiminta-alueiden rajaukset päivitetään ja hyväksytään kehittämissuunnitelman valmistuttua. Vesihuoltolain 10 ja 11 mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on oikeus ja velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon. Nykyisillä toimittamis-alueilla arvioidaan olevan noin 200 asukasta, jotka eivät ole vielä liittyneet vesi- ja viemäriverkostoon. Kaikki toimintaalueilla olevat kiinteistöt tulisi liittää vesi- ja viemäriverkostoihin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 mukaan, jos liittämisestä aiheutuvat kustannukset ovat kohtuuttomat tai vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve on vähäinen. Vapautus ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista toiminta-alueella. Kiinteistöllä tulee myös olla käytössä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä eikä jätevesien käsittelystä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista varten tarkoitettuun viemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi tulee voida käsitellä kiinteistöllä asianmukaisesti. Verkostojen laajenemisalueiden asukkaille tulee tiedottaa verkostojen rakentamisen tarpeista ja perusteista. 4.4.5 Jätevedenpuhdistamo Sysmän jätevedenpuhdistamolle tulee hakea uutta ympäristölupaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Uuden lupapäätöksen myötä tulee varautua puhdistusvaatimuksien tiukkenemiseen. Todennäköisesti lupaehdot tulevat kiristymään vähintään kokonaisfosforin päästöpitoisuuden osalta. Seuraavaan taulukkoon on koottu puhdistamon nykyiset ja mahdolliset tulevat lupaehdot, joista tiukennukset on tummennettu. 12 Hallituksen esitys vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta, luonnos 11.2.2013, 10 :n yksityiskohtaiset perustelut: tilastollinen taajamaa on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Rajaus perustuu 250 x 250 metrin ruudukkoon, ja siinä otetaan huomioon asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. 13 YKR/SYKE, YKR-taajama-asutuksella tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 x 250m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi, rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Vuoden 2012 aluerajaukset poimittu Oiva-tietokannasta 24.4.2013.

16 Taulukko 4.6. Sysmän jätevedenpuhdistamon voimassa olevat ja mahdolliset uudet lupaehdot. Parametri voimassa olevat lupaehdot pitoisuus mg/l puhdistusteho % Mahdolliset uudet lupaehdot pitoisuus mg/l puhdistusteho % Laskentajakso BOD 7 (ATU) 15 90 12 90 puolivuosikeskiarvo Kok. fosfori 0,8, 90 0,6 90 tavoite 0,6 tavoite 0,4 Kiintoaine 35 90 35 90 näytekohtainen* COD Cr 125 75 125 75 Ammoniumtyppi - - mahdollisimman hyvä ammoniumtypen poisto Kok. typpi - - - Vuosina 2010-2012 puhdistamon toiminta on pääosin saavuttanut esitetyt mahdolliset uudet lupaehdot. Ilman runsaista vuotovesistä johtuvia ohituksia puhdistamon toiminta olisi täyttänyt em. vuosina kaikki esitetyt mahdolliset uudet lupaehdot ja myös kokonaisfosforin tavoitteen. Puhdistamolla ei ole toteutettu suuria saneeraustoimenpiteitä viime vuosina, osittain koska on odotettu alueellisia ratkaisuja yhteispuhdistamoiden toteutumisesta. Toistaiseksi on päätetty, ettei alueellisia yhteispuhdistamoita toteuteta. Puhdistamo on toiminut tehokkaasti ja lupaehtojen mukaisesti, mutta sen rakenteet ja laitteistot ovat osin vanhoja. Sysmän puhdistamoa on tarpeen saneerata suunnitelman tarkastelujaksolla ottaen huomioon todennäköisesti kiristyvät uudet puhdistusvaatimukset. Puhdistamon kapasiteetti on riittävä ennustettujen jätevesien käsittelemiseen (taulukko 4.5). Puhdistamolle johdettavat jätevesimäärät kasvavat verkostojen laajentuessa. Toisaalta viemäriverkoston nykyiset vuotovesimäärät ovat suuria, jolloin verkostosaneerauksilla voidaan pienentää puhdistamolle tulevaa virtaamaa ja vapauttaa kapasiteettia jätevesien käsittelyyn. Lisäksi vuotovesien vähentäminen mahdollistaisi puhdistamon vakaamman toiminnan eikä lupaehtoja heikentäviä ohituksia tarvitsisi tehdä. Puhdistamon saneeraussuunnittelu käynnistetään lupavaatimusten selvittyä. 4.4.6 Hulevedet Sysmän kunta on tehnyt (27.12.2011) hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin, jonka mukaan kunnan alueella ei ole merkittäviä hulevesitulvariskikohteita. Maankäytön suunnittelun yhteydessä laaditaan tarvittaessa suunnittelualueille hulevesienhallintasuunnitelmat. Pohjavesialueilta ei tule johtaa pois puhtaita hulevesiä, jotta pohjaveden muodostuminen ei vähene, vaan hulevedet tulisi imeyttää maaperään. Keskustaajamassa on vanhoja sekaviemäreitä, joissa hulevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Meneillään olevan hulevesien hallintaan tähtäävän hankkeen myötä sekaviemäreitä on tarkoitus saneerata puhdistamon vuotovesien vähentämiseksi. Katto- ja hulevedet olisi hyvä käsitellä kiinteistöllä aina sen ollessa mahdollista. Uusien asuinalueiden suunnittelussa huomioidaan hulevesien määrän ja laadun hallinta sekä johtaminen. Sysmässä pyritään tarvittaessa rakentamaan hulevesiviemäri uusille alueille. Hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.

17 5. MUUT VESIHUOLTOLAITOKSET Vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesihuoltolaitos on laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Omistuspohjasta tai yhtiömuodosta riippumatta kaikki vesihuoltolaitokset kuuluvat vesihuoltolain soveltamisalaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) koskee laitosta, jos se toimittaa vettä tai vastaanottaa jätevettä yli 10 m 3 /d tai palvelee yli 50 henkilöä. Laitoksella tulee olla valvontatutkimusohjelma, joka laaditaan yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Valvontatutkimusohjelman laatiminen perustuu asetuksen (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 8, 9, 10 ja 11 pykäliin. Valvontatutkimusohjelma tarkistetaan ja päivitetään aina, kun se olosuhteiden muuttumisen takia on tarpeellista, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy ohjelman tai toteaa sen muuten soveltuvan tarkoitukseensa. Ohjelma ja päivitetty versio lähetetään tiedoksi aluehallintovirastolle ja ELY-keskukselle. Vesiyhtymän velvollisuuksiin kuuluvat vesihuoltoverkostojen rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös talousveden jakeluun ja jäteveden poisjohtamiseen liittyvät asiantuntijuutta vaativat tehtävät. Terveydensuojelulain (763/1994) 18 mukaan vesilaitoksen on tehtävä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista sekä veden laatuun vaikuttavista toimenpiteistä. Vesihuoltolain 8 mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toimintaalueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistöillä on oikeus ja velvollisuus liittyä yhteiseen vesihuoltoon. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 mukaan, jos liittämisestä aiheutuvat kustannukset ovat kohtuuttomat tai vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve on vähäinen. Vapautus ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista toiminta-alueella. Kiinteistöllä tulee myös olla käytössä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä eikä jätevesien käsittelystä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn tulee täyttää asetuksen (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla mukaiset vaatimukset. Vesihuoltolaitosten perustamisvaiheessa tulee suunnitella laitoksen toiminnan koko elinkaari. Verkostojen käyttö- ja kunnossapito sekä yhtymän hallinto vaativat riittävää asiantuntemusta ja resursseja. Verkostoja suunniteltaessa tulee huomioida myös mahdollinen myöhempi laajentumistarve huomioimalla maankäytön suunnitelmat ja asutuksen sijoittuminen. Tavoitteena on varmistaa vesihuoltolaitoksen jokapäiväinen laitostoiminta nyt ja tulevaisuudessa. 5.1 Etelä-Sysmän vesiosuuskunta Etelä-Sysmän vesiosuuskunta sijaitsee Sysmän lounaisosissa. Osuuskunnalle ei ole määritetty vedenjakelun toiminta-aluetta, joka tulisi määrittää ja vahvistaa. Vesiosuuskunnalla on verkostoa n. 40 km (muovia), jotka on rakennettu vuosina 2004-2005. Vedenjakelun runkolinjat on esitetty piirustuksessa 001. Etelä-Sysmän vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 100 kiinteistöä, joista noin 35 on vapaa-ajan kiinteistöä. Etelä-Sysmän osuuskunta ostaa vetensä Sysmän vesihuoltolaitoksen verkostosta. Vuonna 2012 vesiosuuskunnalle myyty vesimäärä oli n. 8 850 m 3 eli n. 24 m³/d. Osa vesiosuuskunnan Virtaan alueen kiinteistöistä on liittynyt kunnan viemäriverkostoon, muilla alueilla jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti.