Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1
Esityksen sisältö Läsäkosken alueen esittely ja suunnitelmat Läsäkosken kalataloudellinen kunnostus Keskikoskien voimalaitospadon purkaminen ja patoaltaan muuttaminen luonnonkoskeksi Virtavesien kalataloudelliset kunnostukset Etelä- Savossa Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 2
Läsäkosken uomapituus 5,6 km (17,5 ha) ja pudotuskorkeus 5,4 metriä. --- Kunnostetut alueet. Kunnostuksessa hyödynnetty pudotuskorkeudesta 80 %. Uomia kunnostettu 2 km. --- Suunnitelmat Rauhasalmen ja Läsäkosken kanavan ennallistamisesta. Läsäkosken kanava 1,9 km (~4 ha, pudotuskorkeus ~1 metri) ja Rauhasalmi (~1,2 ha, pudotuskorkeus ~60 cm). 3
Kuvia Rauhasalmesta 4 m 3 /s virtaamalla - kunnostettavissa ~ 600 m * 20 m 4
5
6
7
Läsäkosken kanava 8
Läsäkosken historiaa 1700-luvulla Läsäkoski eli Kyykoski oli suosittu lohenkalastuspaikka ts. järvitaimenen ja siian kalastuspaikka. 1839 Tätä ennen pohjoisväylässä oli mylly, joka määrättiin siirrettäväksi Kuningasväylään, koska arveltiin eteläväylä ei yksin pysty purkamaan vesiä kun kuningasväylään rakennetaan pato. Samalla pelättiin vettymistä. Hänen keisarillinen majesteettinsa antoi päätöksen myllypadon ja sahan rakentamiseksi Kuningasväylään. Sahatoiminnan jatkuessa uomia perattiin useasti 1800-luvulla. Myllytoiminta alkoi pohjoisväylässä, josta se myöhemmin siirrettiin keskiväylään. Vuosisadan lopulla lähes kaikki koskialueen lisääntymis- ja poikasalueet oli menetetty. 1851-55 Läsäkoski oli läänin ainoa yksityinen veronalainen lohen (ts. järvitaimenen ja siian) pyyntilaitos. Alueen erikoisuutena oli hirsiset lohiarkut, jonne taimenet pyydettiin. Läsä- eli Kyykoskea kutsuttiin "lohenottamoksi". 1869-1870 Kyyveden laskemiseksi kaivettiin Läsäkosken kanava, joka alkaa Rauhajärvestä ja päättyy Myllysaaren yläpuoleiseen suvantoon. 1900-luvun alussa Läsäkosken saha oli noussut suurten joukkoon ja sahalla työskenteli parhaillaan noin 200 henkilöä. Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 9
Läsäkosken historiaa 1914 Järvitaimenen emokalojen pyynnissä 16.9-2.10 naaraiden (23 kpl) keskipaino oli 4,4 kg ja koiraiden (7 kpl) 4,8 kg. Läsäkoskeen lisääntymään palanneiden taimenien koko vaihteli naarailla 2,8 6,9 kg ja koirailla 1,0 kg 8,2 kg. 1915 Emokalojen pyynnissä 11.9 9.10 naaraiden (18) keskipaino oli 4,7 kg ja koiraiden (13) keskipaino 4,9 kg. Läsäkoskeen lisääntymään palanneiden taimenien koko vaihteli naarailla 3,1 8,2 kg ja koirailla 1,1 8,5 kg. 1950-2000 Läsäkosken järvitaimenkanta oli tuhottu ihmistoiminnan vuoksi ja kalastusta ylläpidettiin istutuksilla. Läsäkoskesta saatiin vain yksittäisiä lisääntymiskokoisia taimenia ja luontainen lisääntyminen oli erittäin vähäistä. 2000 Läsäkosken alueen osti Kangasniemen kunta ja Mikkelin kaupunki, kalastus muutettiin pyydystä - päästä kalastukseksi. Koskien kalataloudellisen kunnostuksen suunnittelu aloitettiin. 2004-2009 Läsäkosken ala- ja keskikoskien kalataloudellinen kunnostus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 250 000 euroa, jonka päärahoittajana oli Etelä-Savon TE-keskus sekä Kangasniemen kunta ja Mikkelin kaupunki. Työn rakennutti ja ohjasi Etelä-Savon ympäristökeskus. 10
Läsäkosken vapasaalis 2007-2010 11
Läsäkosken kesänvanhan taimenen poikastiheys 1983-2009 40 Yksilöä / 100 m 2 30 20 10 0 = koskikunnostus = villin taimenen rauhoitus 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Vuosi 12
Yhteenveto Läsäkosken tilanteesta Taimenen rauhoitus 2000, kalastus muutettiin pyydystä - päästä menetelmäksi. Koskialueiden kunnostus 2004 2009, kolmessa eri vaiheessa. Säännöllisiä istutuksia vuoteen 2000 asti, myös onkikokoisia kaloja. Läsäkoskeen ei ole istutettu taimenia vuoden 2004 jälkeen. Puulaveden istutukset rasvaeväleikattuja vuodesta 2008 alkaen. Taimenen poikastiheyksiä seurattu vähintään muutamien vuosien välein 1980-luvulta alkaen. Vuonna 2009 paras tulos koko seurantajakson (1983-2009) aikana, keskimäärin 0+ poikasia 14 kpl / aarilla. 13
Yhteenveto Läsäkosken tilanteesta Lisääntymistä tapahtuu koskialueilla, mutta kutevat taimenet ovat paikallisia kaloja. Vaellustaimenet puuttuvat Läsäkosken kalastosta edelleen tai niitä on vain yksittäisiä! 14
Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Ennen kunnostusta Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Ennen kunnostusta Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 15
Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Kunnostuksen jälkeen Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Ennen kunnostusta Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 17
Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Kunnostuksen jälkeen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 18
Alamyllyn kanava ennen kunnostusta Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19
Alamyllyn kanava kunnostuksen jälkeen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20
Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Kunnostuksen jälkeen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 21
Eteläväylä kunnostuksen jälkeen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 22
Taimenen kutupesät ja kunnostussorikot 23
Välikynnysten ja kiihtyvän virtauksen merkitys taimenen kutupaikkavalinnoissa!
Takakiveykset liian massiivisia jotka estävät kiihtyvän virtauksen. Soraikot, erityisesti vasemman puoleinen liian avonainen. Voidaan parantaa rantavirtauksia avaamalla ja siirtämällä isoja kiviä soraikolle. Nykyiseen kutupaikkaan siirretään haravalla lisää soraa vierestä.
Kutupesä samassa paikassa vuonna 2009 & 2010, avonaisen soraikon reunassa jossa kivien aiheuttama virrankuristus. 26
Hyvä esimerkki kaltevuudeltaan vähäisellä alueella, jossa kivisuisteet / kiviryhmät aiheuttavat kiihtyvän virtauksen ja antavat suojaa. Taimenen valinta kohdistunut juuri kiviryhmien viereisiin soraikkoihin, eikä laajemmalle avonaiselle, hyvävirtaiselle kunnostussoraikolle vaikka sitä olisi runsaasti tarjolla. Punaisella kutupesät, havaittu maaliskuussa 2010
Yksittäisiä kivia avonaisille sora-alueille! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 28
Etelä-Savon virtavesikunnostukset 2009-2010 Kunnostus valmistunut 1. Heinäveden koskien kunnostus ~200 000 euroa 2. Juvan ja Sulkavan koskien kunnostus ~150 000 euroa 3. Kyyveteen laskevien Törmä- ja Siikajoen kunnostus ~15 000 euroa Suunnittelussa tai toteutuksen valmistelu 1. Tuhan-, Pyhä- ja Kaivannonkosken sivuhaaran kunnostus ~80 000 euroa 2. Joroisten Liunan alapuolisten koskien kunnostus ~95 000 euroa 3. Joroisten Suihkolanjoen kunnostussuunnittelu ~50 000 euroa 4. Rauhasalmen ja Läsäkosken kanavan kunnostus ~100 000 euroa 5. Puulaan laskeva Synsiönjärven reitti, suunnittelu alkanee 2011 aikana. 29
Heinävedenreitin koskien kunnostus Kerma-, Haapa-, Kissa-, Vihovuonne- ja Pilpankosken kunnostus vuosina 2007-2010, kokonaiskustannukset ~200 000 euroa. Käynnistettiin kalastajien saalispalautejärjestelmä, jolla pyritään saamaan tietoa saaliskalojen koon kehittymisestä, määristä sekä kommentteja kunnostuksen onnistumisesta. Kalastajien yleispalaute positiivista Vihovuonteesta ja negatiivista Kermankoskesta. Vuosittain vain poikasistutuksia. Kerman-Vihovuonteen lupa-alueelle saatiin uusi kalastussääntö vuonna 2009: Kalastus sallittu veneestä ja rannalta 1.12. - 10.9, kahlaamalla 1.6. - 10.9. Järvitaimenen ja järvilohen alamitta 55 cm. Harjuksen alamitta 40 cm, rauhoitettu 11.9. - 31.5. Kalastus kielletty Kissa- ja Haapakoskessa. Väkäsettömien koukkujen käyttöpakko. Yhden koukun käyttösuositus. Yhdellä luvalla saa ottaa yhden (1) harjuksen sekä yhden (1) järvitaimenen tai järvilohen vuorokaudessa. Jokaisen kalastajan on palautettava luvanoston yhteydessä saamansa kalastuksen palautelomake alueen seurantalaatikoihin tai luvanmyyntipisteeseen, vaikka ei olisikaan saanut saalista. 30
Joskus materiaalien kuljetus maksaa! 31
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 32
Heinäveden kunnostuksen seuranta Vuonna 2009 tehtyjen sähkökalastusten perusteella 0+ taimenten tiheys: Kermankoskessa keskimäärin 24 kpl aarilla, paras tulos ~30 vuoden seurantajaksolla. Haapakoskessa keskimäärin 4 kpl aarilla. Kissakoskessa ei tavattu 0+ poikasia! Vihovuonteella keskimäärin 2 kpl/aarilla. Koekalastus vain Kanavasaaren puolella! Pilpassa kunnostus tehtiin vasta loppuvuodesta 2009. Syksyllä 2010 kunnostuksen laatua ja kalastuksen säätelyn onnistumista pyritään selvittämään kutupesäselvityksillä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Määritellään tietyt kutupesälaskennan koealueet, jotka pyritään kartoittamaan vuosittain tai ainakin säännöllisesti niin että kunnostuksen ohjaaja / työmaapäällikkö on mukana kartoituksessa. Järjestettiin syyskuussa 2010 sorastustalkoot, mukana kunnostuksen ohjaaja, Jyväskylän yliopisto, Varpalan kalatalouden opiskelijat ja paikallinen osakaskunta. 33
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 34
Keskikoskien patoaltaan muuttaminen luonnonkoskeksi ja voimalaitospadon purkaminen 35
Keskikoskien patoaltaan muuttaminen luonnonkoskeksi ja voimalaitospadon purkaminen Työpadolla suljettiin Kuningasväylä ja pohjoisväylään meni vain putkien kautta vähäinen virtaus. Työpato muutettiin purkamisen jälkeen ylimmäksi pohjakynnykseksi, jolla jaettiin uudelleen etelä-, keski- ja pohjoisväylän vesimäärä. Eteläväylään ohjattiin noin 10 % enemmän vettä. Ylimmän pohjapadon alivirtaama-aukkojen korkeus +/- 2 cm ja leveys oli määritelty, kaikki tehtiin luonnonkivellä ja soralla. Siltapato purettiin ja tilalle rakennettiin kävelysilta. Patoaltaasta poistettiin ~2000 m 3 maamassoja kaltevuuden jakamiseksi tasaisesti. Tilalle ajettiin runsaasti kiveä ja soraa. 36
37
38
39
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 40
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 41
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 42
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 43
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 44
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 45
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 46
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 47
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 48
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 49
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 50
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 51
Kiitos! Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 52