Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Lasten sijaishuollon työryhmä Aila Kumpulainen 14.6.2007

Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2007 Helsinki

Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän lasten sijaishuollon asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 6/2007 Sivumäärä, liitteet 10 s + liitteet Osanumero 1/2007 ISSN-numero 1457-5078 Kieli Suomi Tiivistelmä Kuusikon kunnissa (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku, Vantaa ja Oulu) oli vuoden 2006 aikana sijoitettuna noin 5 100 lasta. Alle 18-vuotiaita sijoitettuja oli keskimäärin 1,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Sijoitettuja suhteessa lapsiväestöön oli eniten Helsingissä (2,0 %) ja vähiten Espoossa ( %). Turussa sijoitettuna oli 1,7 %, Oulussa % sekä Tampereella ja Vantaalla % alle 18-vuotiaista. Viime vuosien aikana alle 18-vuotiaiden määrä on Kuusikon kunnissa vähentynyt mutta sijoitettuna olevien lasten määrä lisääntynyt. Kuusikon kunnissa käytettiin lastensuojelun sijaishuoltoon runsaat 171 miljoonaa euroa vuonna 2006 Sijoitettua lasta kohti kustannukset olivat 33 000 euroa vuodessa. Sijaishuollon kokonaiskustannukset nousivat 6 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoteen 2003 verrattuna sijaishuollon palveluihin kului Kuusikon kunnissa (reaalisesti) 27 miljoonaa euroa enemmän vuonna 2006. Kuntien palvelurakenne sijaishuollossa vaihtelee kaupungeittain. Helsingissä ja Turussa on muihin kuntiin verrattuna runsaasti kunnallisia laitospaikkoja. Ne käyttävät laitoksiaan vastaanottotoiminnan lisäksi myös tavalliseen lastenkotitoimintaan sekä erityishoitoon. Muilla kaupungeilla on vähemmän omia laitoksia, ja niitä käytetään pääosin vastaanottotoimintaan. Erityishoito hankitaan suureksi osaksi ostopalveluna. Tampereella yksi omista laitoksista tarjoaa erityshoitoa psyykkisesti oireileville lapsille. Oulussa pitkäaikaisen perhehoidon osuus sijaishuollossa on muita kaupunkeja suurempi. Myös Tampere ja Helsinki käyttävät perhehoitoa keskimääräistä enemmän. Sijaishuollon kustannukset suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön ovat kasvaneet reaalisesti runsaan neljänneksen (+26 %) vuodesta 2001. Kustannusten kasvuun on monta eri syytä, joista tärkeimmät ovat: *sijoitettujen määrä on kasvanut lapsiväestön määrän pysyessä ennallaan tai vähentyessä *sijoitusjaksot ovat pidentyneet * sijaishuollon kasvu on kohdistunut kalliimpiin hoitomuotoihin ja perhehoidon osuus pysynyt ennallaan *sijoitettua kohti laskettuna kustannukset ovat kallistuneet Asiasanat Lastensuojelu, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 6 Jakelu www.kuusikkokunnat.fi

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTEN SIJAISHUOLTO 2006 1. JOHDANTO... 3 2. LASTEN SIJAISHUOLLON KOKONAISUUS... 3 3. ERI HOITOMUOTOJEN ASIAKKAAT JA KUSTANNUKSET... 5 3.1 Eri hoitomuodot sijaishuollossa... 5 3.2 Eri hoitomuotojen käyttö Kuusikon kaupungeissa... 6 3.3 Eri hoitomuotojen määrän osuuden muutokset viime vuosina... 8 4. ENSIMMÄISEN KERRAN ELÄMÄSSÄÄN SIJOITETTUJEN LASTEN SIJOITUSPERUSTE VUOSINA 2005 JA 2000... 9 5. KESKEISET HAVAINNOT... 9 Liitteet: 0. Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät 2006 1. Lasten sijaishuollon asiakkaat ja kustannukset 2005 1.B Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset menolajeittain 2005 2. Lasten sijaishuollon tiedot 2000-2006 3. Lasten sijaishuollon hoitovuorokaudet eri hoitomuodoissa 2000-2006 4. Ensi kertaa elämässään sijoitetut lapset ensimmäisen ja viimeisen sijoitusperusteen mukaan vuonna 2005 5. Lasten sijaishuollon hoitovuorokausien ja kustannusten jakaantuminen eri hoitomuodoille 2004-2006 6. Lasten sijaishuollon työryhmä 2007 2

1. Johdanto Raportissa käsitellään Suomen kuuden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun ja Oulun eli Kuusikon lasten sijaishuoltoa ja sen kustannuksia vuonna 2006. Ajallisia vertailuja tehdään vuosien 2001 (2002) - 2006 välillä. Lasten sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaita ovat kaikki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut: huostaan otetut, avohuollon tukitoimena sijoitetut sekä jälkihuolto- päätöksellä sijoitetut (alle 21v) lapset ja nuoret. Raportissa esitettävät tiedot sijoitettujen määrästä poikkeavat Stakesin kokoamista tiedoista seuraavasti: Yksityisesti sijoitetut lapset (LsL 41 ), muuhun huoltoon sijoitetut lapset(mm. omaan kotiin sijoitetut sekä itsenäisesti tuettuun asumiseen sijoitetut lapset) sekä ensi- ja turvakoteihin tai turvataloihin lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut eivät sisälly tämän raportin tietoihin (ei asiakkaita, vuorokausia eikä kustannuksia). Stakesin tiedot ensimmäistä kertaa elämässään sijoitetuista lapsista koskevat vuotta 2005 ja vertailutiedot vuotta 2000. Sijaishuollon asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi Leena Kaijala ja raportin kirjoittajana Aila Kumpulainen. Työryhmän yhteystiedot kokonaisuudessaan löytyvät liitteestä 5. 2. Lasten sijaishuollon kokonaisuus Kunnan lapset ja nuoret sekä sijoitettuna olleet lapset Kuusikon kunnissa oli vuonna 2006 noin 287 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta. Alle 18- vuotiaista lapsista keskimäärin 1,6 % oli vuoden aikana sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Taulukko 1. Kuusikon kuntien alle 18-vuotias väestö sekä tietoja sijoitetuista 2006 Alle 18v. sijoitetut % vastaavasta väestöstä Sijaishuollon hoitovuorokausia sijoitettua kohti Kunta 0-17 v. väestö vv 2006/2007 Sijoitettuna olleet 2006 Sijaishuollon hoitovuorokaudet Helsinki 96 112 2 271 2,0 586 832 258 Espoo 56 342 598 154 633 259 Vantaa 43 615 692 161 678 234 Turku 28 548 555 1,7 142 685 257 Tampere 35 844 560 137 740 246 Oulu 26 852 449 98 863 220 Kuusikko 287 313 5 125 1,6 1 282 431 250 Suhteessa lapsiväestöön eniten sijoitettuja lapsia oli Helsingissä ja Turussa ja vähiten Espoossa. Sijoitettuja oli Kuusikon kunnissa yhteensä 5 125 lasta. Heistä alle kouluikäisiä oli noin viidesosa ja 18 vuotta täyttäneitä runsas 12 %. Eniten sijoitettuja suhteessa ikäryhmän väestöön oli ikäryhmissä 16-17-vuotiaat sekä 13-15- vuotiaat vuonna 2006 (Kuvio 1). Tämä johtuu toisaalta lasten kertymisestä vanhempiin ikäryhmiin sijoitusjakson loppuaikana ja toisaalta siitä, että viime vuosina on yhä enemmän tullut sijaishuollon piiriin ensimmäistä kertaa murrosikää lähestyviä 13-vuotta täyttäneitä nuoria. Perhetyön tehostumisella on mahdollisesti ollut vaikutusta siihen, ettei pieniä lapsia oteta siinä määrin huostaan kuin aiemmin. Kun verrataan vuoteen 2003, alle 13 -vuotiaiden osuus oli laskenut 51 %:sta 47 %:iin ja yli 13-vuotiaiden osuus puolestaan noussut 49 %:sta 53 %:iin sijoitetuista vuonna 2006. 3

4,00 3,7 3,50 3,00 2,9 3,0 3,0 %-osuus ikäryhmästä 2,50 2,00 0 1,9 2,2 2,1 2,4 1,6 2,5 1,7 1,8 2,5 2,5 1,00 0,6 0,8 0,8 0,6 1,1 1,0 0,7 1,2 1,0 0,7 1,0 1,1 0,6 0,7 0,6 0,50 0,3 0,00 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU 0-2 vuotiaat 3-6 vuotiaat 7-12 vuotiaat 13-15 vuotiaat 16-17 vuotiaat 18-20 vuotiaat Kuvio 1. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden alle 20-vuotiaiden %-osuus ikäryhmittäin kunnan vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2006. Sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuodesta 2002 Espoossa, Vantaalla ja Oulussa ja pysytellyt suunnilleen ennallaan Helsingissä ja Turussa. Myös lapsiväestön määrä on samaan aikaan kasvanut Espoossa, Vantaalla ja Oulussa. Muissa kunnissa lapsiväestö on vähentynyt. Vähentyminen on tapahtunut nuorimmissa ikäryhmissä (alle 12-vuotiaat) ja sitä vanhempien lasten määrä (12-17 v.)on kyseisinä vuosina kasvanut kaikissa vertailun kunnissa. Tampereen lyhytaikaisen perhehoidon muuttaminen avohuollon tukitoimeksi on näkynyt noin 200 sijoitetun lapsen vähentymisenä Tampereella vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2006 Kuusikon kuntien yhteinen sijoitettujen määrä kääntyi jälleen nousuun lisääntyen noin 130 lapsella (3 %) vuoteen 2005 verrattuna. Sijoitettujen määrä kasvoi kunnissa Tamperetta ja Turkua lukuun ottamatta. 2,5 Sijoitettuna vuoden aikana % 0-17vuotiaista 2,0 1,0 0,5 1,9 2,0 1,9 1,9 2,0 2,0 0,8 1,2 1,3 1,6 1,7 1,6 1,8 1,7 1,2 1,8 2,0 1,7 1,6 1,6 1,6 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 01 02 03 04 05 06 01 02 03 04 05 06 01 02 03 04 05 06 0102 03 04 05 06 01 02 03 04 05 06 03 04 05 06 03 04 05 06 Kuvio 2. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden alle 18-vuotiaiden %-osuus kunnan alle 18-vuotiaasta väestöstä vuosina 2001-2006. 4

Kustannukset Lasten sijaishuollon kustannukset Kuusikon kunnissa vuonna 2006 olivat 171 milj. euroa. Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta runsaat 6 %, mikä on ollut myös reaalinen keskimääräinen vuotuinen kustannusten nousu viimeisten viiden vuoden aikana. Vuoden keskimääräiset kustannukset sijoitettua lasta kohti olivat runsaat 33 000 euroa. Kun keskimääräinen sijoitusjakson pituus oli 250 vuorokautta, maksoi sijoitus keskimäärin133 euroa sijoitusvuorokautta kohti. 900 euroa/alle 18-vuotiaat 800 700 600 500 400 300 642 663 697 701 716 779 310 307 325 367 396 409 348 378 437 467 511 550 559 615 621 672 730 749 321 361 372 421 503 528 262 317 308 326 499 528 560 595 200 100 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Kuusikko 01 02 03 04 05 06 01 02 03 04 05 06 01 02 03 04 05 06 01 02 03 04 05 06 01 02 03 04 05 06 2003 04 05 06 03 04 05 06 Kuvio 3. Lasten sijaishuollon kustannukset kunnan alle 18-vuotiasta asukasta kohti vuosina 2001 2006 (vuoden 2006 hintatasossa) Sijaishuollon kustannukset kunnan lapsiväestöön suhteutettuna olivat keskimäärin 595 euroa jokaista alle 18-vuotiasta kuntalaista kohti vuonna 2006. Lapsiväestöä kohti lasketut sijaishuollon kustannukset ovat lisääntyneet neljänneksellä (+26 %) vuoden 2001 tilanteeseen verrattuna. 3. Eri hoitomuotojen asiakkaat ja kustannukset 3.1 Eri hoitomuodot sijaishuollossa Kunnallinen laitoshoito Kunnallisia lastensuojelulaitospaikkoja oli vuoden 2006 lopussa 787, joista vastaanottopaikkoja 277 paikkaa. Kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa oli vuoden aikana hoidettavana 1 828 lasta, joiden keskimääräinen hoitoaika oli 155 vrk lasta kohti. Kunnallisissa laitoksissa tuotettiin 282 900 hoitovuorokautta (mikä vastasi 780 kokovuotista hoitopaikkaa) vuonna 2006. Taulukko 2. Kunnalliset lastensuojelulaitospaikat/ 1000 alle 18-vuotiasta v. 2006 Helsinki 4,4 Espoo 1,2 Vantaa 1,7 Turku.5,0 Tampere 1,3 Oulu Kuusikko 2,7 Vuodesta 2003 lähtien ainoastaan Oulu on lisännyt kunnallisten lastensuojelun laitospaikkojen määrää merkittävämmin (8 paikkaa, 26 %). Helsingissä paikkamäärä on kasvanut 16 paikalla, mutta suhteellisesti kasvu on ollut pientä (4 %). Tampereella on otettu käyttöön uusi perhetukikeskus vuonna 2004, mutta paikkamäärää on muuten karsittu muuttamalla 8-paikkaiset 5

osastot 6 paikan osastoiksi. Lastensuojelun laitos paikkoja tuhatta kunnan alle 18-vuotiasta kohti oli runsaimmin Turussa ja Helsingissä ja vähiten Espoossa ja Tampereella vuonna 2006. Kunnallisissa laitoksissa oli vuoden 2006 lopussa 1 140 työntekijää, mikä oli noin työntekijää jokaista sijoituspaikkaa kohti. Vastaanotto- ja erityisyksiköissä työntekijöiden määrä lasta kohti on keskimääräistä suurempi. Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset olivat 60 miljoonaa euroa vuonna 2006. Kunnallisten laitosten kustannukset ovat viime vuosina nousseet maltillisesti (Kuusikon tasolla 4,5 % vuodesta 2003) kapasiteettiaan lisänneitä Tamperetta ja Oulua lukuun ottamatta, joissa omien laitosten kustannukset ovat nousseet 19 50 %. Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit Ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa hoidettiin 1 919 lasta vuonna 2006 ja hoitovuorokausien määrä oli 457 020 vuorokautta (1 250 kokovuotista hoitopaikkaa), joista 354 250 vuorokautta laitoksissa ja 102 770 vuorokautta ammatillisissa perhekodeissa. Sijoitusjaksot ovat ostopalveluyksiköissä pidemmät kuin kunnallisissa laitoksissa. Keskimääräinen sijoitusaika vuodessa oli 231 hoitovuorokautta laitoksissa ja 208 vuorokautta ammatillisessa perhekodissa. Ostopalvelulaitosten ja ammatillisten perhekotien kustannukset olivat 85 milj. euroa vuonna 2006. Tästä laitoshoidon osuus oli 71 milj. euroa ja ammatillisten perhekotien osuus 15 milj. euroa. Perhehoito Perhehoidossa oli Kuusikon kunnissa 2 015 lasta vuoden 2006 aikana. Heistä 1 524 oli pitkäaikaisessa ja 614 lyhytaikaisessa perhehoidossa. Pitkäaikaisessa perhehoidossa tuotettiin hoitovuorokausia 513 800 ja lyhytaikaisessa 29 000. Pitkäaikaisessa perhehoidossa lapsen hoitoaika oli käytännössä koko vuoden mittainen ja lyhytaikaisessa hoidossa lapsi vietti keskimäärin 47 vuorokautta sijoitusperheessään vuoden aikana. Perhehoidon kokonaiskustannukset Kuusikon kunnissa olivat 15 milj. euroa vuonna 2006. 3.2 Eri hoitomuotojen käyttö Kuusikon kaupungeissa Osuus kustannuksista % 100 80 60 40 20 0 46,4 42,3 7,5 8,0 22,9 27,6 23,2 22,1 16,5 14,6 8,6 8,1 34,5 39,0 40,4 38,3 2003 2006 2003 2006 Hoitovuorokaudet Kustannukset Perhehoito(sijaisperheet) % Ammatilliset perhekodit % Ostopalvelulaitokset % Kunnalliset laitokset % Sijaishuollon hoitomuodoista perhehoito on viime vuosina menettänyt osuuttaan ja laitoshoito on lisääntynyt. Myös ostopalvelujen osuus on lisääntynyt. (Kuvio 4, kuntakohtaiset kuviot liitteessä 5). Kuusikon kunnat käyttävät eri tavoin erilaisia hoitomuotoja. Helsingissä ja Turussa on run saasti kunnallista laitos kapasiteettia ja laitoksissa toteutetaan vastaanottotoiminnan lisäksi myös tavallista lastenkotihoitoa sekä annetaan erityishoitoa, jota muut Kuusikon kunnat hankkivat enimmäkseen ostopalveluna. Kuvio 4. Eri hoitomuotojen osuudet hoitovuorokausista ja kustannuksista Kuusikon kunnissa 2003 ja 2006 6

Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa on Helsinkiin ja Turkuun verrattuna suhteessa lapsiväestöön korkeintaan puolet kunnallista laitoskapasiteettia ja ne keskittyvät laitoshoidossa pääosin vastaanottotoimintaan. Tampereen uusimmassa yksikössä Leinolan perhetukikeskuksessa on vastaanotto-osaston lisäksi vaativan tason erityisyksikkö psyykkisesti oirehtiville (8-11v) lapsille. Tästä syystä Espoon, Vantaan ja Tampereen kunnallisen laitoshoidon vuorokausikustannukset ovat huomattavan korkeat Helsinkiin ja Turkuun verrattuna (Kuvio 5). Tampereen korkeaan hoitovuorokauden hintaan vaikuttivat lisäksi paikkaluvun väheneminen vuodesta 2005, erityishenkilöstön lisääntyminen ja heistä osan (johtava psykologi ja psykologi) palkkakustannusten siirtyminen avopuolelta sijaishuoltoon. Oulun kunnallisen laitoshoidon edullisuus johtui mm. seuraavista seikoista: Laitosten henkilöstörakenne (vähän erityishenkilöstöä), tilojen edullisuus sekä työllistettyjen käyttö, jota ei oteta huomioon kuusikkovertailun kustannuksissa. Lisäksi vuoden 2005 lopussa tehtiin rakenteellisia muutoksia, joiden tuloksena omien laitosten paikkalukua nostettiin 4 paikkaa henkilöstömäärän pysyessä ennallaan. Oulu teki myös linjamuutoksia ostopalveluihin ohjautumisessa. Kaikki omat laitokset toimivat vastaanottoyksikköinä ja kaikki kiireelliset huostaanotot ja avohuollon sijoitukset ohjautuvat omiin yksiköihin. Ostopalveluyksiköihin sijoitetaan ainoastaan huostaan otettuja lapsia ja nuoria. 350 261 312 250 241 Euroa/vrk 150 196 195 133 220 148 210 119 214 181 173 208 179 158 170 140 50 48 40 47 44 45 45 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU -50 EUR / hoitovrk kunnallinen laitos EUR / hoitovrk ostopalvelulaitos Eur / hoitovrk ammatillinen perhekoti EUR / hoitovrk sijaisperhehoito *Vantaan ammatillisten perhekotien kustannukset eivät kohdistu oikein, vaan osa kohdistuu ostopalvelulaitoksiin. Kuvio 5. Lasten sijaishuollon hoitovuorokauden kustannukset eri hoitomuodoissa 2006 Oulussa oli vuonna 2006 runsaimmin perhehoitoa (63 % hoitovuorokausista). Myös Tampereella perhehoidon osuus oli keskimääräistä suurempi (49 hoitovuorokausista). Perhehoidon käyttäminen sijaishuollossa olisi kunnille edullista, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla perheitä on ollut vaikea saada viime aikoina. Parhaiten pääkaupunkiseudun kunnista tässä on onnistunut Helsinki, jolla 43 % hoitovuorokausista toteutui perhehoidossa. Perhehoidon järjestäminen vaatii kunnalta runsaasti resursseja tukemaan perheitä. Varsinkin pienet lapset pyritään ensisijaisesti sijoittamaan perhehoitoon. Isompia ja vaikeasti oirehtivia lapsia ei sen sijaan voida sijoittaa sijaisperheisiin eikä aina edes ammatillisiin perhekoteihin. Juuri näiden lasten lisääntyminen sijaishuollossa on vaikuttanut ostopalveluna hankittavan laitoshoidon lisääntymiseen. 7

Pitkäaikaisen perhehoidon sijoitusjaksot ovat normaalisti vuosien mittaisia ja myös keskimäärin vuotta kohti laskettuna lähes vuoden mittaisia (340 vrk) (Taulukko 3). Ostopalvelulaitosten ja ammatillisten perhekotien vuotta kohti lasketut sijoitusjaksot ovat perhehoitoa lyhyempiä, mutta silti selvästi kunnallisten laitosten sijoitusjaksoja pidempiä (240vrk). Kunnallisten laitosten sijoitusjaksot ovat (Helsinkiä ja Turkua) lukuun ottamatta noin 100 vuorokauden mittaisia, johtuen kunnallisten laitosten erityistehtävästä vastaanottotoiminnan hoitajana. Taulukko 3. Kunnallisen laitoshoidon, ostopalvelujen sekä pitkäaikaisen perhehoidon sijoitettujen määrä, hoitojakson pituus sekä sijoitusjakson kustannus vuonna 2006 Kunnallinen laitos Ostopalvelulaitos ja ammatillinen perhekoti Pitkäaikainen sijaisperhehoito Sijoitettuja vuoden aikana Sijoitusjakson pituus vuodessa keskim. Sijoitetun vuoden kustannus keskimäärin Sijoitettuja vuoden aikana Sijoitusjakson pituus vuodessa keskim. Sijoitetun vuoden kustannus keskimäärin Sijoitettuja vuoden aikana Sijoitusjakson pituus vuodessa keskim. Sijoitetun vuoden kustannus keskimäärin Helsinki 778 200 39 327 730 239 43 922 688 343 16 319 Espoo 188 113 29 435 327 236 46 564 162 345 13 856 Vantaa 221 109 26 308 378 218 41 257 154 340 16 065 Turku 263 193 41 456 191 249 44 705 138 309 13 622 Tampere 207 82 25 541 191 276 55 228 196 334 15 130 Oulu 171 82 12 954 102 218 36 504 186 330 14 826 Kuusikko 1 828 155 33 014 1 919 238 44 656 1524 337 15 472 Pitkäaikainen lastenkotihoito on lasta kohti keskimäärin neljä kertaa niin kallista kuin lapsen hoito sijaisperheessä. Siten perhehoidon suosiminen kannattaisi, vaikka perheille maksettavia korvauksia nostettaisiin huomattavasti nykyisestä tasosta. 3.3 Eri hoitomuotojen määrän osuuden muutokset viime vuosina Hoitovuorokausina mitattuna sijaishuollon kasvu on kohdistunut ostopalveluihin. Perhehoidon osuus hoitovuorokausista on laskenut viime vuosina useimmissa kunnissa, samoin kunnallisen laitoshoidon osuus. Kuviossa 6 on esitetty eri hoitomuotojen hoitovuorokausien suhteellinen muutos vuodesta 2003 vuoteen 2006. Espoo, Vantaa ja Turku ovat viime vuosian lisänneet ostopalvelujaan eniten. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa myös kunnallisen laitoshoidon vuorokaudet ovat lisääntyneet. Espoossa 100,0 yhden lastenkodin toiminta lopetettiin 80,0 60,0 kiinteistön remontoinnin 58 takia vuonna 2006 ja Vantaan omien laitosten 43 43 40,0 41 yli paikkojen jatkuva 20,0 29 käyttö lopetettiin. Tämä 22 21 16 14 16 vaikutti näissä kunnissa 10 12 8 10 8 10 7 6 4 5 1 2 kunnallisten laitosten 0,0 Helsinki Espoo Vantaa hoitopäivien vähenemi- -5-3 Turku Tampere Oulu Kuusikko -7-7 -5 seen. Hoitovrk. lisäys % -20,0-13 Kaikki hoitovuorokaudet, muutos % 2003-2006 Kunnalliset laitokset, muutos % 2003-2006 Ostopalvelut, muutos % 2003-2006 Perhehoito, muutos % 2003-2006 Kuvio 6. Lasten sijaishuollon hoitovuorokausien muutos- % kunkin hoitomuodon vuorokausista vuodesta 2003 lähtien (liite 3) 8

4. Ensimmäisen kerran elämässään sijoitettujen lasten sijoitusperuste vuosina 2005 ja 2000 Stakesin lastensuojelurekisteriin tallennetaan tiedot kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista. Kuusikon kunnista oli rekisterissä tiedot noin 5 700 eri lapsesta vuonna 2005. (Huom. johdannossa on kerrottu ero Stakesin lastensuojelurekisterin sijoitettujen ja Kuusikon käyttämän määrityksen välillä.) Näistä lapsista ensimmäisen kerran elämässään sijoitettuja oli 1 290 lasta vuonna 2005. Vuonna 2005 ensisijoituksista yli puolet tapahtui avohuollon tukitoimisijoituksena ja noin kolmannes kiireellisenä huostaanottona. Avohuollon tukitoimisijoitus oli perusteena noin 70 %:ssa ensisijoituksista Helsingissä ja Oulussa. Kiireellinen huostaanotto oli sijoitusperusteena yli 60 %:ssa ensisijoituksista Vantaalla ja Tampereella vuonna 2005. Espoossa ensimmäisenä sijoitusperusteena oli varsinainen huostaanotto ( 16) noin viidenneksessä ensisijoituksista ja vastentahtoisten huostaanottojen osuus oli suurempi kuin muilla kunnilla (13 %). 100 90 80 70 60 3 5 17 24 12 45 13,3 20 8 50 61 15 6,0 10 37 43 0,6 3 63 25 21 50 45 40 78 70 70 75 78 30 55 51 20 42 40 34 33 10 23 0 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Avohuollon tukitoimi Kiireellinen huostaanotto Huostaanotto Vastentahtoinen huostaanotto Jälkihuolto Kuvio 7. Ensimmäisen kerran elämässään sijoitetun lapsen ensimmäinen sijoitusperuste vuosina 2000 ja 2005 Suurin havaittavissa oleva muutos vuosien 2000 ja 2005 ensimmäisten sijoitusperusteiden välillä on kiireellisten huostaanottojen osuuden kasvu. Osuus kasvoi eniten Turussa ja Tampereella. Turussa päivystystoiminnan alkaminen on lisännyt kiireellisiä huostaanottoja. Tampereella omiin laitoksiin on viime vuosina otettu ainoastaan kiireellisesti huostaan otettuja lapsia. Myös Espoossa ja Vantaalla kiireellisten huostaanottojen osuus on vuodesta 2000 kasvanut, mutta näissä kunnissa osuus oli suhteellisen korkea jo vuonna 2000. Helsingissä ja Oulussa avohuollon tukitoimisijoitusten osuus on säilynyt lähes yhtä suurena tarkasteluvuosina ja kiireellisiä huostaanottoja on suhteessa käytetty vähemmän (liite 4). 5. Keskeiset havainnot Sijoitettuja lapsia oli 5 125 Kuusikon kunnissa vuonna 2006. Sijoitettujen lasten määrä on viime vuosina pysytellyt Kuusikon kunnissa ennallaan mutta kääntyi nousuun vuonna 2006, jolloin sijoitettuna oli noin 130 lasta edellisvuotista enemmän. Espoossa ja Vantaalla, joissa lapsiväestö on koko tarkastelujakson ajan lisääntynyt, myös sijoitettujen määrä on kasvanut vuosittain. 9

Sijaishuollon kustannukset olivat 171 miljoonaa euroa vuonna 2006. Vuodesta 2003 vuoteen 2006 lasten sijaishuollon kustannukset ovat kasvaneet Kuusikon kunnissa reaalisesti runsaat 27 milj. euroa eli noin 19 %. Suhteellisesti suurin kustannusten kasvu on tapahtunut Tampereella, Vantaalla ja Espoossa. Sijaishuollon hoitovuorokausia tuotettiin vuonna 2006 noin 1,3 milj. vuorokautta, joka vastaa noin 3 500 kokovuotista hoitopaikkaa. Vuodesta 2003 vuoteen 2006 Kuusikon kuntien sijaishuollon hoitovuorokausien määrä on kasvanut noin 122 000 hoitovuorokautta (11 %), mikä vastaa noin 333 kokovuotista hoitopaikkaa. Hoitovuorokausien määrä on kasvanut eniten Espoossa, Vantaalla ja Oulussa (runsaat 10-15 %) (lapsiväestön kasvukunnat) ja vähemmän Helsingissä, Tampereella ja Turussa (6-10 %). Sijaishuollon kustannukset suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön ovat kasvaneet runsaan neljänneksen verrattuna tilanteeseen vuonna 2001. Kustannusten kasvuun on monta eri syytä, joista tärkeimmät ovat: *sijoitettujen määrä on kasvanut (10 % vuodesta 2001) lapsiväestön määrän pysyessä ennallaan tai vähentyessä *sijoitusjaksot ovat pidentyneet (keskimäärin 5 % vuodesta 2001) * sijaishuollon kasvu on kohdistunut kalliimpiin laitoshoitomuotoihin ja perhehoidon osuus on pysynyt ennallaan (ks. kuvio 6). Tähän kehitykseen puolestaan ovat vaikuttaneet seuraavat seikat: lasten ongelmat ovat vaikeutuneet ja sijoitettavat ovat usein vanhempia lapsia. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden parantuminen tuo lapset vanhempina varsinaisen sijoitustoiminnan piiriin Sijaishuollon kynnys on myös noussut: lasten on vaikeampi päästä sijaishuoltoon. Isompia ja vaikeammin oireilevia lapsia ei usein voida sijoittaa perheisiin. Toisaalta myös sijaisperheitä on vaikea saada. *sijoitettua kohti laskettuna kustannukset ovat kallistuneet (+13 % keskimäärin vuodesta 2001) 1,80 1,70 1,60 Keskiarvo Viisikon kunnissa Keskiarvo Kuusikon kunnissa 1,65 9 1=Viisikon keskiarvo 2001 0 0 1,30 1,20 1,10 1,00 0 0,80 0,70 0,60 0,50 1,36 1,19 1 0,74 0,68 0,66 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1,26 1,12 1,03 0,87 0, 69 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE Viisikko / Kuusikko OULU Kuvio 8. Lasten sijaishuollon alle 18-vuotiasta asukasta kohti laskettujen kustannusten kehitys Viisikon/Kuusikon kunnissa vuosina 2001-2006 (Viisikon ka v.2001 = 1, kust. v. 2006 arvossa ) 10

Helsingissä ja Turussa ovat koko tarkastelujakson olleet muita kuntia korkeammat asukaskohtaiset kustannukset sijaishuollossa. Näissä kunnissa on eniten sijoitettuja suhteessa lapsiväestöön. Helsingissä ja Turussa lapsiväestö on vähentynyt voimakkaimmin siten, että pienet lapset ovat vähentyneet ja yli12-vuotiaat sen sijaan lisääntyneet. Juuri isompien lasten sijoitukset ovat lisääntyneet tarkastelujaksona. Espoossa on koko tarkastelujakson ollut vähiten sijoitettuja suhteessa lapsiväestöön. 0 1,30 Keskiarvo Viisikon kunnissa Keskiarvo Kuusikon kunnissa 1,33 1=Viisikon keskiarvo 2001 1,20 1,10 1,00 0 0,80 0,70 1,14 1,04 1,03 1,00 3 0,78 1,16 1,14 1,13 1,05 0, 67 0,60 0,50 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko/ Kuusikko Oulu Kuvio 9. Lasten sijaishuollon sijoitettuna ollutta lasta kohti laskettujen kustannusten kehitys Viisikon/Kuusikon kunnissa vuosina 2001-2006 ( Viisikon kuntien ka vuonna 2001 = 1, kust. v. 2006 arvossa) Kustannukset sijoitettua lasta kohti ovat nousseet kaikissa Viisikon kunnissa. Nousu on ollut keskimäärin 13 % vuodesta 2001. Tampereen käyrän kuoppa johtuu lyhyt aikaisten perhehoidon lasten mukaantulosta 2002 ja poistumisesta 2003 jälkeen sijoitettujen lukumääristä. Espoossa ja Turussa sijoitettua lasta kohti lasketut kustannukset olivat vuonna 2006 korkeimmat. Espoossa lapsikohtaiset kustannukset laskivat kuitenkin vuodesta 2005. Sijoitusten painopiste ostopalveluissa on siirtynyt laitoksista ammatillisten perhekotien suuntaan. Tätä kehitystä on edesauttanut tehostettu asiakasohjaus. Vantaan ja Tampereen sijoitettua kohti lasketut kustannukset olivat hyvin lähellä toisiaan vuonna 2006. Näissä kunnissa lapsikohtainen kustannusten kasvu on ollut keskimääräistä suurempi lähiaikoina ja molemmat ovat nousseet yli Kuusikon keskimääräisten kustannusten viime vuosina. Helsingissä lapsikohtaisen kustannuksen kehitys on ollut tarkastelujaksona hyvin maltillista ja se olikin vuonna 2006 Kuusikon keskimääräisen kustannuksen alapuolella. Oulun lapsikohtaiset kustannukset ovat muihin vertailun kuntiin verrattuna erittäin alhaiset. Oulussa alhaiseen kustannustasoon vaikuttavat perhehoidon suurin osuus sijaishuollon palveluissa sekä omien laitosten ja ostopalveluyksiköiden vertailukuntia alhaisempi keskihinta. 11