Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät / Kommunutredare
Metropoliselvityksen kunnat Vihti Tuusula Kerava Espoo Vantaa Sipoo Kauniainen Helsinki Kirkkonummi Selvitys valmiina 31.10.2014 2
Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös osaliitosvaihtoehdot voivat sisältyä selvitykseen. Metropolialueen kuntarakennetta tarkastellaan alueen kokonaisedun näkökulmasta Selvityksen perusteella selvittäjät voivat tehdä kuntien valtuustoille ehdotuksen kuntajaon muuttamisesta Selvittäjät voivat tehdä esityksen VM:lle kunnallisen kansanäänestyksen toimittamisesta
Tulevaisuuden metropolin 2030 strategiset tavoitteet 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue 12 kriteeriä pp.kk.vvvv 4
Alustava linjaus 3.6.2014 Metropolialueen ja koko Suomen tulevaisuuden menestys edellyttää metropolin ydinalueen kolmen kaupungin yhteistä onnistumista. Metropolialueen kokonaisedun kannalta tärkeimpiä menestystekijöitä pystytään vahvistamaan parhaiten yhdistämällä pääkaupunkisedun kaupungit ja Sipoo uudeksi kunnaksi, metropolikaupungiksi. Pahinta olisi, jos pääkaupunkiseutu jakautuisi toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia. Kansallisesti erittäin merkittävän Aviapoliksen alueen kehittämispotentiaalin mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen onnistuisi parhaiten, jos alue kokonaisuudessaan on osa metropolikaupunkia. Tämä edellyttää osakuntaliitosta Tuusulasta. Metropolikaupungin kehysalueen kuntarakenteen uudistaminen tukisi selvityksen tavoitetta voimavarojen kokoamisesta. Kuntalähtöisen Keski-Uudenmaan kuntajakoselvityksen onnistuminen toteuttaa myös 9 kunnan erityisen kuntajakoselvityksen tavoitteita. Kirkkonummi ja Vihti ovat tärkeä osa metropolikaupungin kehittyvää kehysaluetta. Myös Länsi-Uudellamaalla tarvitaan voimavarojen kokoamista. Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen tukisi tätä tavoitetta. 5
Metropolikaupunki ja -seutu Kolme kuntaa: Espoo-Helsinki- Kauniainen-Sipoo-Vantaa Helsinki-Vantaan lentokentän yritysvyöhyke (Aviapolis) kokonaisuudessaan metropolikaupungin osaksi Vihti Espoo Tuusula Vantaa Kerava Sipoo Kirkkonummi-Vihti (+Lohja ym.) Kauniainen Helsinki Kerava-Tuusula (+Hyvinkää-Järvenpää- Mäntsälä-Nurmijärvi- Pornainen) Kirkkonummi 6
Metropolikaupunki Muodostuu Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Vantaasta, Sipoosta ja Tuusulan eteläosasta (1.078 miljoonaa asukasta) Sisäiseltä rakenteeltaan monikeskuksinen Jakautuu palvelualueisiin, joilla on vaaleilla valitut aluevaltuustot ja lähipalvelujen järjestämisvastuu. Palvelualueen väestötavoite on 50 000-80 000 asukasta, jolloin niitä olisi nykyisellä väestöpohjalla 15-20. Palvelualueita kehitetään osana kaupunkikeskusverkkoa. Jos palvelualueella on useampi kuin yksi kaupunkikeskus, joku niistä on alueensa pääkeskus Palvelualueilla ja niiden alakeskuksissa on tarpeellinen määrä kaupunginosia ja pienalueita mm. asemakaavoitusta ja tilastointia varten pp.kk.vvvv 7
Helsingin seudun ydinalueiden keskukset ja tärkeimmät työpaikkakeskittymät. Keskittymät on rajattu maa-alaltaan saman suuruisiksi alakeskusten kanssa (200 250 ha). (Lähde: Pohjoiset suurkaupungit, SYKEn julkaisuja 2/2014) pp.kk.vvvv 8
Metropolikaupungin hahmottelua Metropolialueen tarkastelu yhtenä kokonaisuutena Isot asiat ratkaistaan isolla alueella, pienet lähellä ihmistä Asukkaiden palvelutarpeet lähtökohtana Liikennetarpeen minimointi Saavutettavuus ja käyttöfrekvenssi palveluverkon kriteereinä Lähidemokratian vahvistaminen ------- Sote lain ja metropolihallintolain sisällöt ja aikataulut vaikuttavat metropoliselvityksen sisältöön pp.kk.vvvv 9
Vihti Tuusula Sipoo Vantaa Espoo K. Helsinki Kirkkonummi MML, 2012 Huomioitu vain > 10% pendelöinti pp.kk.vvvv 10
Sote / Hus / kunnat HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Vantaa. Lohjan sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Karkkila, Lohja, Siuntio ja pp.kk.vvvv Vihti. 11
Metropolihallinto / kunnat Budjettiriihi 28.8.2014: METROPOLIHALLINNON JATKOLINJAUKSET Perustetaan metropolihallinto erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi metropolialueella. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle 4.12. 2014. Metropolihallinto käynnistyy vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. Metropolihallintoalue muodostetaan metropolialueen MAL - sopimuskuntien varaan, jolloin metropolihallinnossa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää, Pornainen. Näiden lisäksi Porvoo ja Lohja voivat halutessaan liittyä metropolihallintoon. Valtiovallan pyrkimyksenä on, että Uudenmaan liitto voi jatkaa toimintaansa. pp.kk.vvvv 12
Selvitystyö elokuu-lokakuu Espoo, Kauniainen, Helsinki, Sipoo ja Vantaa Muodostettu alueen kuntajohtajista yhdistymissopimuksen valmisteluryhmä, joka työstää sopimusta kuntajakoselvittäjien johdolla Viiden kunnan henkilöstöryhmä ja viranhaltijaverkosto kokoontuvat Kirkkonummi ja Vihti Keskusteltu Kirkkonummen ja Vihdin kanssa voimavarojen kokoamiseksi Länsi-Uudellamaalla Tuusula ja Kerava Tuetaan Tuusulaa ja Keravaa voimavarojen kokoamiseksi Keski- Uudenmaan kuntien oman selvityksen pohjalta Keskustelu VM/KAO:n kanssa Tuusulan eteläinen osan (rajautuu lentokenttään) liittämiseksi Metropolikaupunkiin Selvitysalueen yhdeksän kunnan seurantaryhmä ja henkilöstöryhmä kokoontuvat syksyn kuluessa; kuntalaisten kuulemistilaisuudet 9 kunnassa alkaneet; selvittäjät käyvät 9 kunnan valtuustoissa kevään aikana 13