Nato ja Suomi Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011 Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto
Esityksen sisältö 1. NATO 2. SUOMI JA NATO PLM Intranet, esimerkit
NATO - PERUSTIEDOT Vuonna 1949 perustettu YK:n peruskirjaan nojaava puolustusliitto 28 jäsenmaata (12 perustajajäsentä) Transatlanttinen suhde Konsensuspäätöksenteko
Jäsenkunta 28 1949 Belgia, Hollanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Tanska, USA 1952 1952 Kreikka, Turkki 1955 Saksa 1955 1982 1982 Espanja 1999 1999 Puola, Tsekki, Unkari 2004 Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia, Viro 2009 0 Albania, Kroatia
NATON YDINTEHTÄVÄT (Strateginen konsepti 2010) Yhteinen puolustus Kriisinhallinta Yhteistyövarainen turvallisuus NATO Secretary General Anders Fogh Rasmussen
Yhteinen puolustus/5. Artikla POHJOIS-ATLANTIN SOPIMUKSEN (WASHINGTONIN SOPIMUKSEN) 5. ART. Sopimusosapuolten mukaan aseellinen hyökkäys yhtä tai useampaa sopimusosapuolta kohtaan tullaan käsittämään hyökkäykseksi kaikkia kohtaan ja tällaisen hyökkäyksen tapahtuessa ne sitoutuvat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan itsenäiseen tai yhteiseen itsepuolustukseen oikeuttavan 51. artiklan mukaisesti avustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimusosapuolta tai sopimusosapuolia, ryhtymällä yksin ja yhteistoiminnassa muiden sopimusosapuolten kanssa tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin, myös aseellisiin, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja säilyttämiseksi.
Yhteinen puolustus tänään NATO will deter and defend against any threat of aggression, and against emerging security challenges where they threaten the fundamental security of individual Allies or the Alliance as a whole. (STRATEGINEN KONSEPTI 2010) Uudet uhkat Washingtonin sopimuksen 4. artikla keskeinen 5. artiklan soveltuminen arvioitava tapauskohtaisesti
Kosovo KFOR 1999- vahvuus 10.000 (suomalaisia ~20) NATON OPERAATIOT Afganistan ISAF 2003- Vahvuus 130.000 (suomalaisia ~190) Afganistan NTM-A 2009- Välimeri Active Endeavour 2001- Libya Unified Protector 2011- Afrikan sarvi Ocean Shield 2009- Irak NTM-I 2004-
Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan konsepti Taustatekijöitä: Naton kokemukset Balkanilla ja Afganistanissa Turvallisuuden ja kehityksen näkeminen kokonaisuutena Nato-johtoisissa kriisinhallintaoperaatioissa toimeenpannaan samanaikaisesti vakauttamis- ja jälleenrakennustehtäviä, humanitaarista avustustoimintaa, demobilisaatiota ja aseistariisuntaa sekä tuetaan pakolaisten paluumuuttoa Johtopäätös: Tarve sotilaallisten- ja siviilivoimavarojen mahdollisimman tiiviille yhteistyölle ja koordinaatiolle jo suunnitteluvaiheessa Natolle ei omia siviilivoimavaroja Nato ei tavoittele koordinaattorin asemaa tai johtoroolia Strateginen konsepti: an appropriate but modest civilian crisis management capability
Naton sotilaallinen transformaatio KOMENTORAKENNE NRF VOIMAVARATYÖ Liittokunnalle luodaan kyky lähettää joukkoja nopeammin ja kauemmas (tarvittaessa globaali toiminta-alue) ylläpitää joukkoja pidempään toimia joukkotuhoaseiden uhkan vallitessa käyttää hyväksi viimeisintä teknologiaa
Naton kumppanuudet Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto (EAPC) Rauhankumppanuus (PfP) 22 kumppanimaata: Armenia, Azerbaidzan, Bosnia-Herzegovina, Georgia, Irlanti, Itävalta, Kazakstan, Kirgisia, Makedonia, Malta, Moldova, Montenegro, Ruotsi, Serbia, Suomi, Sveitsi, Tadzhikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Venäjä, Valko-Venäjä Välimeri-dialogi (MD) Istanbul Co-operation Initiative (ICI) Nato-Venäjä -neuvosto (NRC) Nato-Ukraina -komissio (NUC) Nato-Georgia -komissio (NGC) Nato-EU Nato-YK Globaalit kumppanuudet
KUMPPANUUKSIEN KEHITTÄMINEN Kumppanuusohjelmien yhdenmukaistaminen ja globaalien kumppanuuksien kehittäminen Kumppanuuden työkalujen avaaminen kaikille nykyisille ja tuleville kumppanimaille Poliittis-sotilaallisen puitteiston (PMF) uudistaminen Uudistukset hyväksyttiin Berliini 4 /2011
AJANKOHTAISTA Strategisen konseptin toimeenpano Puolustuksen ja pelotteen tarkastelu Kumppanuuksien uudistaminen Ohjuspuolustus Naton reformi Suorituskykyjen kehittäminen Uudet uhkat (esim. kyberpuolustus) Operaatiot (erit. Afganistan, Libya)
Suomi ja Nato PLM Intranet, esimerkit
Suomen Nato-yhteistyö Suomen kannalta keskeiset osa-alueet: - Sotilaallisen yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen (erit. PARP, OCC) - Nato-johtoiset kriisinhallintaoperaatiot - Harjoitukset ja koulutusyhteistyö - Edustautuminen Naton rakenteissa - Laajentuva siviilisektorin yhteistyö - Rauhankumppanuus ainoa virallinen yhteydenpidon kanava Natoon - EU-Nato yhteistyö
SOTILAALLISEN YHTEISTOIMINTAKYVYN KEHITTÄMINEN Suunnittelu- ja arviointiprosessi PARP (Planning and Review Process), jonka sisältämien kumppanuustavoitteiden (Partnership Goals) mukaan kehitetään kansainvälistä yhteensopivuutta. Operatiivinen voimavarakonsepti OCC (Operational Capabilities Concept). Sen puitteissa Nato on arvioinut suomalaisjoukkojen tai niiden osien suoritus- ja yhteistoimintakykyä osana Naton harjoitustoimintaa. Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen toimintaan osallistuminen avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistoiminta- ja suorituskyvyn kehittämiseksi sekä tuo tietotaitoa ja kokemusta kansallisen puolustuksen kehittämiseen. Rauhankumppanuusyhteistyöllä pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon lisäarvoa puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiselle.
MUU AJANKOHTAINEN YHTEISTYÖ Suomella on laaja-alaista yhteistyötä Naton virastojen ja osaamiskeskusten kanssa. Suomi liittyi 2009 strategisen ilmakuljetuskyvyn vahvistamista koskevaan hankkeeseen (Strategic Airlift Capability, SAC). Suomi osallistuu Naton ja EU:n puitteissa toteutettavaan helikopteriyhteistyöhön. Suomi on liittymässä ilmatilannekuvan kansainvälistä vaihtamista mahdollistavaan Naton ASDEjärjestelmään (Air Situation Data Exchange, ASDE).
Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus/ liittoutuminen SOTILAALLINEN LIITTOUTUMATTOMUUS NATO- JÄSENYYS 22% 68% MUU VAIHTOEHTO/EI MIELIPIDETTÄ 10% Lähde: MTS, helmikuu 2011
Suomen Nato-suhteen kehitys selonteoissa 2009 On olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Natojäsenyyttä. 2004 Liittokunnan jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin. 2001 Suomi seuraa tarkoin NATOn laajentumiskehitystä lähtien siitä, että valtioilla on oikeus valita turvallisuusjärjestelynsä. 1997 Suomi ei hae NATOn jäsenyyttä, mutta seuraa tarkoin laajentumisen vaikutuksia Itämeren alueella sekä NATOn ja Venäjän suhteissa. 1995 Suomi ei ole Keski-Euroopan maiden tavoin hakemassa NATOn jäsenyyttä. Suomella on toimiva puolustusratkaisu eikä Suomi koe turvallisuusvajetta.
Hallitusohjelma & Nato (17.6.2011) Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta. Suomi toimii Euroopan unionin ja Naton yhteistyön kehittämiseksi ja ottaa huomioon Naton merkityksen eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan keskeisenä foorumina.
Mitä Nato-jäsenyys merkitsisi? Laaja-alaista turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvää yhteistyötä Sotilaallisia turvatakuita Poliittista sitoutumista liittokunnan toimintaperiaatteisiin ja päämääriin Valmiutta osallistua Nato-johtoisiin operaatioihin (Huom: joukkojen lähettämisestä ja niiden käyttämisestä päätetään aina kansallisesti!)
PLM strateginen suunnitelma 2030: Puolustushallinnon strateginen visio
KIITOS MIELENKIINNOSTA. KYSYMYKSIÄ?