Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?



Samankaltaiset tiedostot
Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

Koneyrittäjyyden kehittymisen haasteet (bioenergia-alalla) Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry

Tulevaisuuden metsäalan yrittäjien yhteistyö ja palvelut. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Koneyrittäjien näkökulma energiapuun korjuuseen - Energiapuun logistiikka ja sen haasteet. Toimitusjohtaja Pertti Lehtomäki, Koneyrittäjien liitto ry

Lapin metsäpäivät: Tulevaisuuden metsäalan koneyrittäjä. Asko Piirainen Puheenjohtaja

Koneyrittäjän uusi toimenkuva resurssin tarjoajasta palvelun tuottajaksi. Palveluntuottajan näkökulma. Asko Piirainen Puheenjohtaja 5.11.

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta

Metsäkoneyritys metsäyhtiön toiveiden toteuttaja vai innovatiivinen palveluntuottaja?

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

EU:n tietosuoja-asetuksen soveltaminen metsäkonetiedon käsittelyssä viisi askelta henkilötietosuojan varmistamiseen

Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes , Pudasjärvi , Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Metsä- ja peltobioenergian tuotannon työterveys- ja -turvallisusriskien arviointi ja hallinta

Metsäkoneyritysten odotukset kuljettajakoulutukselle. TTS puunkorjuu- ja kuljetusseminaari Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry

Metsäenergia Pohjanmaalla

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Riittääkö puuta kaikille?

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

METSÄN OSAAMISALA OSAAMISTARJOTIN

Koneyrittäjien näkemys metsäkonetiedon omistusta ja käyttöä koskevat periaatteet -suosituksesta

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

Hakkuri-indeksi Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja,

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! Jorma Tolonen

METSÄN OSAAMISALA, (METSÄENERGIAN TUOTTAJA)

Liikenteen biopolttoaineet

Puuraaka-aineen saatavuus

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Metsätyövoiman tarve ja koulutus

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

Suomessa vuonna 2005

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

ELINVOIMAINEN YRITTÄJYYS 2025

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista. Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Turvealan koneyrittämisen kannattavuuden kehitys ja tulevaisuuden näkymä

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Keski-Suomen metsäbiotalous

Energiapuun korjuutuet

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Hakelaitoskäynti. Teuvo Hirvonen

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Koneyrittämisen tila ja osaamisen varmistaminen. Tiedotustilaisuus Oulu

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Koneurakoinnin mahdollisuudet

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Transkriptio:

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012, Jämsänkoski Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja 1

Perustiedot Koneyrittäjien liitosta: energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien yrittäjä- ja työnantajajärjestö perustettu 1969 16 jäsenyhdistystä Yli 2500 jäsenyritystä, joilla n. 6000-7000 työntekijää Toiminnan painopisteet: 1. Edunvalvonta 2. Työmarkkinatoiminta (3 työehtosopimusta) 3. Tiedotus (internet, ekstranetti, Koneyrittäjälehti, KL-uutiset, muu tiedotus) 4. Neuvonta (KL) ja koulutus (Finnmetko Oy) 5. Osaamisen kehittäminen (oma/yhteistyö) 6. Kaupallinen yhteistyö (jäsenedut, ostoyhteistyö) 7. Vapaa-ajan virkistystoiminta 2

Lähtökohta: Metsäkoneyritysten tuloskunto on kehno. Polttavin ongelma Tavoitetaso (min.) Lähde: OP:n toimialatilasto puunkorjuu Koneyrittäjien tuloskyselyt 3

Lähtökohta 2: Liiketoiminta/kysyntä kasvaa laajavastuisuus, bioenergia, metsänhoito, metsänparannus, (kuljetus, osto) Ihmisiä lisää Kalustoa lisää Osaamista lisää GPS Kotitalousjätteestä tehty polttoaine (REF) Metsä Hakkuutähteiden paalaus Myyjiä CHP - laitos Suo Turve Pienet CO -päästöt 2 Jyrsinturpeen karheaminen Kuori ja muu puutähde Tehdas Kaukolämpö Metsähake Joustava eri polttoaineiden käyttö Hakkuutähteet Puuraaka-aine Sähkö Niitto Hakkurin -käyttäjiä Kuljetus Pelto Silppuaminen kuskeja Osaurakoitsijoita Metsä kuskeja Auto- Peltobiomassat Prosessilämpö Konekuskeja Työnjohtoa Konekuskeja Kone- Ostajia 4

Henkilöresurssien tarve Tarvearvio Perinteinen puunkorjuu n. 6000 tekijää nyt Energiapuun hankinta (korjuu, haketus,kuljetus) +500 /v +150-200/v Koneellinen metsänhoito +muutama kymmenen / v Metsänparannus Uudet työt Työntekijöitä yhteensä +muutama kymmenen / v +muutama kymmenen / v 600-800 vuodessa 5

Investointien tarve koneelliseen urakointiin Perinteinen puunkorjuu Energiapuun hankinta (korjuu, haketus,kuljetus) Koneellinen metsänhoito Metsänparannus Osaaminen 60-80 milj. /v 30 milj. /v < 5 milj. / v < 5 milj. / v +useita miljoonia / v JOTTA INVESTOINTIHALUKKUUS TAATAAN, TARVITAAN NYKYISTÄ VAKAAMPI TOIMINTAYMPÄRISTÖ ETENKIN ENERGIA-ALALLE -> YMP.VUOTINEN TYÖ 6

Esimerkki: Metsähakkeen volyymi 6, 2 milj.m3 (2010) ~14 milj m3 (2020) = + 700-800 000 k-m3 / vuosi => 200 tt, 30 milj. Haketukseen ~8-10 järeän mobiilihakkurin/-murskan kapasiteetti Nuorten metsien puunkorjuuseen (1/3 tavoitemäärästä) ~20-30 hakkuukonetta nuorten metsien hakkuisiin ~15 metsätraktoria energiapuun ajoon Kantojen nostoon ja ajoon (1/3 tavoitemäärästä) ~25 kpl kannonnostokoneita ~15 kpl metsätraktoreita Latvusmassan ajoon (1/3 tavoitemäärästä) ~20 kpl metsätraktoreita Työntekijöitä ~ + 200 kpl työntekijöitä vuodessa ~ 6 milj. investoinnit/v ~10 milj. investoinnit/v ~5 milj. investoinnit/v ~3 milj. investoinnit/v ~15000-30000 / opiskelija (1-3 v) = kust. 3-6 milj. /v 7

Inhimilliset resurssit - mistä? Yrittäjiä -menestymisen mahdollisuudet houkuttelevat yrittäjiä jäämään ja tulemaan alalle ei ongelma, jos liiketoimintaympäristö on houkutteleva Työntekijöitä -maalta + maaseututaajamista/kaupungeista -miehiä + naisia -kotimaisia + ulkomaalaisia -muilta aloilta paluumuuttajia ja alanvaihtajia Kehitettävä rekrytointia, laajennettava pohjaa, koska perinteiset väylät uhkaavat tyrehtyä Kehitettävä työn sisältöä, työolosuhteita, palkkausta Kehitettävä työnantajataitoja 8

Laajenna rekrytointipohjaa! Alan opiskelijoista < 5% naisia Lähde : Työtehoseura, Metsäkonealan työvoiman saatavuus selvitys 2011

Hyödynnetään työn vahvuudet! Lähde : Työtehoseura, Metsäkonealan työvoiman saatavuus selvitys 2011

Koulutustarve - mitä? Yrittäjät - tärkeimmät kehittämiskohteet - Liiketoimintaosaaminen ; sopimukset, seuranta, laskenta, hinnoittelu, strategia, ym - Yleisjohtaminen - Työnantajana toimiminen ja henkilöstöjohtaminen Vanhat työntekijät - (Huom! Suuri osa alalla olevista on vanhoja työntekijöitä ) Täydennystä taitoihin (IT, metsien käsittely, tekniikka, ym) Tehokkuuden hiontaa jokapäiväisessä työssä ( pieniä parannuksia ) Bioenergian raaka-aineen tuotannon vaatimukset Uudet työntekijät (nuoret, alan vaihtajat, paluumuuttajat ) Motivaatio, asenne työhön ja uuden oppimiseen Koneenkäsittelytaidot > työssäoppimisen kehittäminen Bioenergian raaka-aineen tuotannon vaatimukset 12

Yrittäjät - Millaista osaamista tai millaisia työelämän valmiuksia odotatte tämän päivän työntekijältä? Asenne!!! Perustaidot!!! Lähde : Työtehoseura, Metsäkonealan työvoiman saatavuus selvitys 2011

Koulutus - mistä? -monikanavaisesti ; * perinteiset ammattioppilaitokset * koulutusyritykset, * konevalmistajat, * palveluntuottajat, * asiakkaat, * liitto, Muuntuuko koulutuksen rahoitus riittävästi tarpeita vastaavaksi? -uutta teknologiaa hyödyntäen * netti, * simulaattorit -työnopastajat työpaikoilla 14