Hypo lyhyesti Hypo on kehittänyt asuntorahoituksen asiantuntijana asiakkaidensa tarpeisiin erikoisratkaisuja jo 145 vuoden ajan. Vanhan ajan pankki nimi jolla useat konttorissamme asioivat Hypoon viittaavat perinteikkäiden toimitilojemme johdosta on kuitenkin tunnustetusti seurannut aikaansa ja kehittänyt syntyjuuriaan kunnioittaen vuosi vuodelta uusia innovatiivisia ratkaisuja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Vankka historia on modernisoinnin ohella säilytetty ja herätetty uuteen kukoistukseensa. SISÄLLYSLUETTELO Hypo lyhyesti...1 Hypon vuosi 2005...1 Toimitusjohtajan katsaus...2 Tulostoimintavuosi 2005...4 Hypo-konsernin tuotteet ja palvelut...6 Tilinpäätös 2005...9 Toimintakertomus...9 Tuloslaskelma...16 Tase...17 Konsernin rahavirtalaskelma...18 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...19 Tilinpäätöksen liitetiedot...21 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus...28 Tilintarkastusmerkintä...28 Hallintoneuvoston lausunto...29 Tilintarkastuskertomus...29 Hypon hallinnointi (Corporate Governance)...30 Hallintoneuvosto...31 Hallitus...31 Tilintarkastajat...31 Henkilöstö...31 Hypon historia lyhyesti...32 J.V. Snellman ja Hypo...33 Hypon toiminnan ydin muodostuu Suomen vanhimmasta valtakunnallisesta ja yksityisestä luottolaitoksesta Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä ja nuorimmasta erikoistalletuspankista Suomen Asuntohypopankki Oy:stä. Yhdessä nämä yhtiöt muodostavat Hypo-konsernin. Hypo palvelee asiakasjäseniään suojattujen internet- ja puhelinkanavien lisäksi Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevissa yksityispalvelutiloissaan noin 30 vakituisen erikoisasiantuntijan toimesta. Hypon tavoitteena on luoda jatkuvasti uusia, vaihtoehtoisia ja asiakaslähtöisiä tapoja asumiseen ja asumisen rahoittamiseen perinteisten ratkaisujen rinnalle. Palvelemme asiakasjäseniämme yksilöllisesti ja yksityisesti Suomen parhaalla asuntolaina-asiantuntemuksella. Asiakasjäsenemme voivat edelleen hoitaa palkkatileihin, laskunmaksuun, rahastoihin ja vakuutuksiin liittyvät pankkiasiansa vanhassa tutussa maksuliikepankissaan, sillä Hypo ei vaadi pankkiasioiden keskittämistä. Hypon missio, visio ja strategia ovat pysyneet muuttumattomina. Pitkän aikavälin visio vuodelle 2010 on toteutumassa suunnitelmien mukaisesti. Hypolle ominainen vahva vakavaraisuus pysyy edelleen toiminnan perustana. Kannattavalla liiketoiminnalla ylläpidetään vahvaa vakavaraisuutta ja kehitetään toimintaa asiakasjäsenten hyväksi nyt ja tulevaisuudessa. Hypon A + (vakaa) luottoluokitus vahvistettiin uudelleen 19.10.2005. Luokituksen mukaan Hypo on säilyttänyt taloudelliset toimintaedellytyksensä hyvinä. Kilpailijoihinsa verrattuna Hypon kannattavuus, tehokkuus ja vakavaraisuus ovat kehittyneet keskimääräistä paremmin. Hypon markkina-asema on vahvistunut ja siitä on tullut varteenotettava toimija asuntorahoitussektorilla. Hypon toimintaan liittyvät riskit on analysoitu ja niitä on aktiivisesti minimoitu. Vuosikertomuksessa Hypo-konsernin tuloslaskelma, tase, liitetiedot sekä rahavirtalaskelma on esitetty tuhansina euroina kukin luku erikseen pyöristettynä. Jäljennös alkuperäisistä konserniyhtiöiden tilinpäätöksistä on saatavissa Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä, (Yrjönkatu 9 A) PL 509, 00101 Helsinki tai tilattavissa puhelimitse (09) 228 361 tai sähköpostitse hypo@hypo.fi. Suomen Hypoteekkiyhdistys julkaisee konsernin osavuosikatsauksen tammi-kesäkuulta viikolla 34 vuonna 2006.
Tammikuu-maaliskuu eq Visa co-branding sopimus Säästöpankki-yhteistyö Hypo30 käynnistyy Asiantuntijarekrytointeja taloushallintoon Hypo POK (Perheen Oma Korkotuki) Sähköiset huoneenvuokrasopimukset Hypo Express Hypo HangAround Hypo Diilissä mukana Asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi Q1/2005 Hypon tilinpäätöksen julkistaminen Huhti-kesäkuu Hypon vuosikertomus ilmestyy Hypolaisista neljä uutta LKV:tä Hypo Prime -koulutusohjelman I vaihe alkaa Tietotekniikkahankintojen alv-ratkaisu Asiantuntijarekrytointeja tietohallintoon Hypon Snellman juhlat Säästöpankki-yhteistyön Hypo70 käynnistyy Hypo Prime -koulutusohjelman II vaihe alkaa Asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi Q2/2005 Hypon päivitetty JVK-ohjelma 2.6.2005 Henkilöstöjärjestelyjä Heinä-syyskuu Hypon sarjalainan 1/2005 ensimmäinen lainaerä Hypon osavuosikatsauksen julkistaminen Hypon käänteiset rapujuhlat Sisäisestä tarkastuksesta uusi sopimus Hypon puhelinjärjestelmän ja -palvelujen uudistaminen Hypo Lainaturva Hypo Opintolainasta aito lisäarvotuote Asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi Q3/2005 Apulaisjohtaja, kamreeri Pirjo Majamäki jää eläkkeelle Loka-joulukuu Hypo Prime -koulutusohjelman III vaihe alkaa Hypon sarjalainan 1/2005 II ja III lainaerä Asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi Q4/2005 Säästöpankki-yhteistyön Hypo100 käynnistyy Hypo Prime viitekorkopäätös Varatoimitusjohtaja Raimo Vaherno jää eläkkeelle Hypossa nykyaikaisuus ja 145-vuotinen historia kulkevat käsi kädessä: asiakkaille on tarjolla nopea ja vaivaton internetmaksupäätepalvelu Yrjönkadun pankkisalin perinteikkäässä puhelinkopissa.
T O I M I T U S J O H T A J A N K A T S A U S 2 0 0 5 Unelmien asuntoon Suomessa toteutetaan nyt unelmia, asuntounelmia. Ja miksei toteutettaisi. Investoinnit parempaan asumiseen, omaan kotiin, ovat konkreettisesti sitä elintason nousua, jonka keskellä meillä Suomessa on onni elää ja asua.
Mennyt asuntomarkkinavuosi 2005 näyttää hyvältä myös Suomen ainoassa pelkästään asuntorahoitukseen keskittyneessä luottolaitos- ja pankkikonsernissa, Suomen Hypoteekkiyhdistyksessä. Hypoteekkiyhdistyksen toiminnassa päättynyt vuosi oli jo 145. Olematta historioitsija, on vaikea sanoa, onko vuosien varrella ollut parempia tai yhtä hyviä vuosia asuntomarkkinoiden näkökulmasta kuin mitä mennyt vuosi 2005 oli. Tänä päivänä puhutaan paljon työelämän vaatimusten kiristymisestä, kiireestä töissä ja stressistäkin. Ja asettaahan kova kilpailu tiukkoja vaatimuksia myös pankeissa työskenteleville. Tuloksia pitää saada aikaiseksi ja asiakastyytyväisyys samalla pidettävä korkealla tasolla tai mieluumminkin sitä parannettava. Jaksaminen puhuttaa. Me Hypolaiset olemme kilpailupaineiden keskellä siinä onnellisessa asemassa, että kaikilla meillä on intohimona asuntorahoitukseen liittyvät asiat. Joku on joskus sanonut, että olemme hiukan idealistejakin asuntoasioissa. Saattaapi olla ja olisiko siitä haittaa? Pankkien välinen kova kilpailu on asiakkaiden edullisten ja monipuolisten asuntorahoituspalveluiden kääntöpuoli. Ja toki se tuntuu luissa ja ytimissä myös Hypossa. Tuloksen tekeminen on tiukkaa ja töitä paiskitaan ihan tosissaan. Mutta kyllä työ myös palkitsee onnistumisesta. Varsinkin jos hommistaan vielä muutenkin tykkää. Tiukkaan kilpailuasetelmaan on koko Hypon asuntorahoituksen asiantuntijatiimi vastannut hyvin. Olemme saaneet ainutlaatuisella asuntorahoituksen asiantuntijakonseptillamme tasaisena virtana uusia, itsenäisyyttään arvostavia asiakkaita. Liiketoimintamme kasvun tavoitteet, tasaisesti ja kannattavasti, ovat varsin mukavasti toteutuneet. Hypoteekkiyhdistyksen erityisosaamiseen ja asiakaskohtaiseen asuntorahoituksen räätälöintiin kykenevä organisaatio on osoittanut vahvuutensa tiukassa kilpailuympäristössä. Oma osansa on myös ainutlaatuisella yhtiömuodollamme. Olemmehan ainoa hypoteekkiyhdistyslain tarkoittama luottolaitos Suomessa, vaikka laki sinänsä on yleislaki hypoteekkiyhdistyksistä. Asiakasomistajuuteen eli keskinäisyyteen perustuva yhtiömuotomme voi äkkipäätään ajatellen tuntua tämän päivän pörssiyhtiöiden ja kvartaalitalouden vahvan esiinmarssin aikana todella vanhanaikaiselta. Ja sitä se varmasti olisikin suuruuteen panostavalle finanssitoimijalle. Mutta ei Hypolle. Emme pyri isoksi ja kauniiksi. Pieni, joustava ja markkinamuutoksiin nopeasti reagoimaan pystyvä asuntorahoituksen erikoistoimija pärjää kovassakin kilpailuympäristössä. Se panostaa asiakkaittensa ja asiakkaaksi haluavien asumisen rahoitusratkaisuihin. Eräältä toiselta, Hypon tapaan jo hyvin pitkäikäiseltä suomalaiselta yritykseltä, lainaan ajatuksen: Hypossa kvartaalitalous tarkoittaa neljännesvuosisataa eli 25 vuotta, joka on keskimääräinen asiakkaittemme asuntolainan laina-aika. Panostamme siihen, että Hypon asiakas saa Hypo Baby-iästä lähtien (= 0 vuotta) koko ikänsä Hyposta ne parhaat asuntorahoitustuotteet. Myös markkinoiden ylivoimaisesti parhaan asumisen seniorirahoituksen, Käänteisen Asuntokaupan. Ja siihen väliin mahtuu paljon. Myötä- ja vastamäkeäkin. Asiakasomisteisen yhtiön vahvuus korostuu silloin, kun se vastamäki osuu kohdalle. Hypossa lupaamme, että silloinkin pystymme kilpailijoitamme paremmin etsimään asiakkaallemme hänen tilanteeseensa parhaiten sopivan ratkaisun. Matti Inha Toimitusjohtaja 12 10 8 6 300 250 200 Kotitalouksien uudet asuntolainat ja asuntolainakannan kehitys 04-05 Hypossa 4 2 150 0 100 Uudet asuntolainat / milj. Asuntolainakanta / milj.
Corporate Governance Hypoteekkiyhdistyksen uudistuneita sääntöjä sovellettiin ensikerran vuonna 2005. Tavoitteena on uudenaikaistaa Hypoteekkiyhdistyksen hallinnointiperiaatteet selkeiksi ja läpinäkyviksi sekä varmistaa riskienhallintaa edistävä hallinnointi. Keskitymme säilyttämään keskinäisyyden aatteen vahvuudet ja karsimaan heikkoudet. On tärkeätä tiedostaa, että tämä merkitsee kaikessa toiminnassa asiakasjäsenten hyväksi tehtävää kannattavaa liiketoimintaa ja molemminpuolisten riskien hallintaa. Hypolaisten arjessa tämä näkyy tuloskorttitoimintana. Se yhdistää Hypon mission, vision ja strategian osaksi jokapäiväistä työskentelyä. Uusia nimityksiä toimielimissä Hypoteekkiyhdistyksen nimitysvaliokunta kokoontui ensikerran 29. 3. 2005. Se päätti esittää hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi toimitusjohtaja Tauno Jalosta Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:stä ja varatuomari, aluejohtaja Markus Heinoa Skanska Kodit Oy: stä. Jäsenten varsinainen kokous vahvisti nimitykset yksimielisesti 31. 3. 2005 pitämässään kokouksessa. Lisäksi nimitysvaliokunta päätti esittää hallituksen uusiksi jäseniksi toimitusjohtaja Teemu Lehtistä Veronmaksajain Keskusliitosta ja toimitusjohtaja Olli Salakkaa VVO-yhtymästä sekä Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajan uudeksi varamieheksi 1. 1. 2006 lukien pankinjohtaja Ari Paunaa. Hallintoneuvosto vahvisti nämä nimitykset yksimielisesti 31. 3. 2005 pitämässään kokouksessa. Hypon tuloskortti Olemme soveltaneet tasapainotettua tuloskortti-ajattelua, joka varmistaa asiakaslähtöisen ja kannattavan operatiivisen toiminnan sekä hallitsee riskit. Hallituksen rakentamasta Hypo-konsernin tuloskortista on johdettu kaikkien hypolaisten henkilökohtaiset tuloskortit jokaiselle tulostoimintavuodelle. Kortti jaetaan neljään näkökulmaan 1) asiakas 2) talous 3) prosessit ja 4) oppiminen. On hyvä arvioida onnistumista kullakin osa-alueella vuonna 2005. Asiakasnäkökulma Asiakasnäkökulmasta tärkein tavoite oli lisätä välittömässä asiakaspalvelutehtävässä työskentelevien hypolaisten määrää. Ennen uudistusohjelman alkua Hypon henkilöresurssien jakauma oli vuosien saatossa vääristynyt siten, että vain 30 prosenttia hypolaisista toimi välittömästi asiakaspalvelutehtävissä. Vuoden 2005 aikana tämä tilanne korjaantui niin, että nyt hypolaisista 60 prosenttia toimii välittömästi asiakaspalvelutehtävissä ja hoitaa päivittäisiä asiakaskontakteja. Niihin kuuluvat lainahakemusten analysointi, lainasopimuksista ja niiden muutoksista neuvotteleminen. Olemme hyvin tyytyväisiä tästä muutoksesta. Muutos ei ole ollut helppo, mutta pitkällä tähtäimellä tämä on ainoa oikea ratkaisu sekä asiakasjäsenten että Hypon ja sen palveluksessa työskentelevien näkökulmasta. Vuoden 2006 aikana pyrimme siihen, että asiakaspalvelussa toimivien hypolaisten suhteellinen osuus koko henkilöstöstä kasvaa 70 prosenttiin. Lisäksi vakiinnutamme vuoden 2005 lopussa tehdyt puhelinpalvelu-uudistukset, joilla parannamme Hypon saavutettavuutta. Talousnäkökulma Talousnäkökulmasta tärkein tavoite oli parantaa peruskannattavuutta ja lisätä sen rinnalla erikoistuottolähteitä. Ennen uudistusohjelman alkua Hypossa noin 30 henkilöä hoiti vakituisesti käytännössä vain kahta ehdoiltaan vakioitua tuotetta, asuntovakuudellista lainaa ja asuinhuoneistojen vuokrausta. Vuonna 2005 vakiinnutimme uudistusohjelman myötä rakennetut lukuisat uudet tuotteet ja palvelut sekä prosessi- ja tietojärjestelmäuudistukset osaksi jokapäiväistä toimintaamme. Kaikki tämä on tehty n. 30 henkilön voimin, mikä on merkinnyt henkilökohtaisen tuottavuuden ja tehokkuuden merkittävää kasvamista ja tätä kautta parantanut Hypon kannattavuutta reilusti alentuneiden lainamarginaalien aikana. Vuoden 2006 aikana jatkamme kiinteiden kulujen alentamista ja muuttuvien kulujen hallintaa liiketoiminnan tuottojen kasvattamisen rinnalla.
Hypon asuntolaina-asiantuntijat asiakkaiden parhaaksi Prosessinäkökulma Vuonna 2001 Hypo vastaanotti n. 1500 lainahakemusta. Prosessinäkökulmasta tärkein tavoite vuonna 2005 oli parantaa lainahakemusten analysointikykyä. Onnistuimme saamaan ja analysoimaan viime vuonna n. 5000 lainahakemusta. Kasvua yli 200 prosenttia vuodesta 2001. Olemme uudistusohjelman aikana (v. 2002 2005) neuvotelleet nostoon asuntovakuudellisia lainoja yhteensä yli 400 miljoonan euron edestä. Tämä kaikki ohjelmaan liittyneen merkittävän kehitystyön rinnalla. Emme olisi tähän kyenneet ilman joka puolella Hypon liiketoimintaja tukiprosesseja tehtyjä jatkuvia kehitystoimia. Vuoden 2005 merkittävin saavutus oli vakiinnuttaa nämä muutokset osaksi jokapäiväistä toimintaa liiketoiminnan kasvattamisen rinnalla. Vuodelle 2006 asetettu tavoite on kasvattaa jokaisen tuotealueen liiketoimintavolyymia olennaisella tavalla ja parantaa samalla asuntolaina- ja talousasiantuntijoiden sekä eri osa-alueista vastaavien henkilöiden keskinäistä tasavahvuutta henkilöriskien alentamiseksi ja työyhteisön kehittämiseksi kohti huippuasiantuntijayhteisöä. Osaamisnäkökulma Vuoden 2005 tärkein tavoite oli käynnistää sisäinen ja kaikkia hypolaisia koskettava Hypo Prime -koulutusohjelma ja viedä läpi sen keskeiset osa-alueet. Tässä tavoitteessa onnistuttiin. Varsin vaativien osaamisalueiden ohjeistuksen tuntemusta ja käytännön osaamista varmistavien tenttien tulokset ovat olleet kauttaaltaan hyviä. Uskomme, että kova käytännön työ ja vaativa opiskelu on oikea yhdistelmä parhaan asuntolaina-asiantuntemuksen saavuttamiseksi. Vähempi ei riitä alan ainoan erikoistoimijan roolissa toimivalle Hypoteekkiyhdistykselle ja sen asiakasjäsenille. Hypo Primen lisäksi asuntolaina-asiantuntijoistamme jo puolella on uudistettu ja vaativa LKV- tai KED-tutkinto nyt suoritettuna. Se antaa konkreettista turvaa asiakasjäsenillemme heidän oman elämänsä suurimman unelman toteuttamisessa. Samalla se lisää Hypon pankkitoimintaan liittyvien riskienhallinnan tasoa. Vuoden 2006 aikana Hypo Prime -koulutusohjelman ensimmäinen vaihe saatetaan loppuun. Koulutus muuttaa tämän jälkeen muotoaan vakiintuen osaksi jokavuotisia hypolaisten henkilökohtaisia tulos-, kehitysja palkantarkistuskeskusteluja. Kiitos jokaiselle hypolaiselle ja erityiskiitos eräille Aiempia vuosia huomattavasti vaativampi jokapäiväistä yrittämistä ja jaksamista edellyttävä toimintatapa on vakiintunut Hypon uudeksi toimintakulttuuriksi. Kiitän kaikkia hypolaisia kuluneen vuoden aikaansaannoksista ja odotan innolla tulevaa vuotta. Vuosi 2006 on ensimmäinen vuosi uudistusohjelman toisesta vaiheesta (vuodet 2006 2010). Tavoitteet ja toimintaympäristö ovat kovemmat kuin koskaan aiemmin tien varrella kohti Hypoteekkiyhdistyksen 150-vuotisjuhlia. Lopuksi haluan tässä yhteydessä kiittää Hypon pitkäaikaista talousjohtajaa, varatoimitusjohtaja Raimo Vahernoa ja apulaisjohtaja, kamreeri Pirjo Majamäkeä ansiokkaasta ja monivuotisesta palveluksesta Hypon hyväksi. Toivotan Teille molemmille omasta ja koko organisaation puolesta erinomaisen hyviä ja aurinkoisia eläkepäiviä. Lisäksi haluan tässä yhteydessä vielä kiittää hallintoneuvoston jäsenyydestä pois jääneitä professori Vesa Majamaata ja maanviljelijä Pekka Osaraa sekä hallituksen jäsenyydestä pois jääneitä rakennusneuvos Ben Grassia ja toimitusjohtaja Ukko Laurilaa sekä Hypon pitkäaikaista tilintarkastajaa KHT Risto Mäkiötä ansiokkaasta ja monivuotisesta palveluksesta Hypon hyväksi. Ari Pauna varatoimitusjohtaja
Hypo-konsernin tuotteet ja palvelut Tavalliset asuntolainat ja Hypon erikoisratkaisut, tavoitteena tarjota Suomen parasta asuntorahoituksen asiantuntijapalvelua Asuntolaina on Hypon päätuote. Jokainen laina on yksilöllinen ja räätälöidään asiakkaan tilanteeseen sopivaksi. Asiakkaan tilipankkina säilyy aina vanha tuttu pankki. Hypon Osaomistuskonsepti on suosittu tapa asumisunelmien toteuttamiseen. Asiakas etsii myytävien asuntojen joukosta unelmiensa asunnon, johon haluaa muuttaa. Toiveasunto ostetaan yhdessä ja asiakas asuu siinä osaomistajana. Asiakkaalla on optio lunastaa koko asunto omakseen alkuperäiseen ostohintaan neljän vuoden kuluessa. Erityisvakuusjärjestely on yhdessä yhteistyökumppanimme kanssa tarjoama lisävakuus, jolla päästään jopa 100 prosentin rahoitusratkaisuun. Erityisvakuusjärjestely on liitettävissä pääkaupunkiseudulla tai alueellisissa kasvukeskuksissa sijaitsevan oman asunnon hankkimiseen otettuun asuntolainaan. Hypon Asuntovakuudellinen kulutusluotto on tutkitusti markkinoiden edullisin asuntovakuudellinen kulutusluotto. Asiakasjäsenillämme on mahdollisuus rahoittaa luotolla vaikkapa auton, veneen tai kesämökin hankinta. ASP-laina ja siihen liittyvä ASP-tili ovat hyvä ja perinteinen keino asuntosäästämiseen. Hypon erityisvakuusjärjestelyn hyödyntäminen ASP-lainan yhteydessä mahdollistaa ensimmäisen oman asunnon oston joustavalla tavalla. Hypo Opintolaina on valtion takaama opintolaina opintojen rahoittamiseen. Tarjoamme opintolainaa asiakasjäsenillemme, heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen erityisehdoin. Asuntovakuuksien säilytyspalvelu on liittymismaksun maksaneille asiakasjäsenille tarjoamamme ilmainen vakuuksien säilytyspalvelu. Vakuusasiakirjat ovat turvallisessa paikassa säilytyksessämme, mikä mahdollistaa myös nopeat ja joustavat luottopäätökset uutta lainaa tarvittaessa. Hypon asiakkailla on mahdollisuus valokuvauttaa uuden asuntonsa osto juhlallisesti kuohuviinein Hypon historiallisessa Snellman-salissa: muisto tärkeästä hetkestä elää valokuvan välityksellä pitkälle tulevaisuuteen.
Venla Vilhelmiina, s. 10.1.2006, on vuoden 2006 ensimmäinen Hypo Baby. Ajan hengen mukaan vauvakansalainen Venla tavoittelee Road Map to Ensiasunto ja siksi hänellä onkin syntymästä alkaen kaksi Hypo Baby -tiliä, sekä Paapalta että Mummilta. Visa-kortit ja talletustilit Hypon kilpailukykyisiä pankkipalveluja Hypo Visa -kortti on markkinoiden asiakasystävällisin Visa Classic -maksuaikakortti, jossa asiakkaalla on mahdollisuus tutkitusti markkinoiden edullisimpaan luottokorttiluottoon. Jopa 10 000 euron luottolimiitti ilman luotonvarausprovisiota ja tarvittaessa kaksikin maksutonta rinnakkaiskorttia esim. muiden perheenjäsenten käyttöön. Hypo Vip Visa -kortti on yrityskäyttöön suunniteltu, Suomen työnantajakorttimarkkinoilla ainutlaatuinen maksuaikakortti, jossa on pysyvä luotto-ominaisuus. Hypo Visa Co-branding -yhteistyö mahdollistaa hyville yhteistyökumppaniyrityksillemme oman näköisensä Visa -kortin lanseeraamisen Hypo Visan edullisin ehdoin. Jatkuvat talletustilit ja määräaikaistalletukset saa Hyposta kilpailukykyisin korkoehdoin. Talletustili Hypossa on turvallinen ja tuloksellinen vaihtoehto säästämiseen. Hypon erikoistalletustilit Hypo Baby, Hypo Stipendi ja Hypo Avioliitto ovat erinomainen lahja nuorille asuntosäästäjien aluille. Ahkerille säästäjille maksamme kilpailukykyisen talletuskoron lisäksi lisäkorkoa tiliehtojen mukaisesti. WWW.HYPO.FI Asuntorahoituksen asiantuntijasivusto Asumiseen ja asumisen rahoittamiseen keskittyneet internet-sivumme saavat kiitosta tietosisällöstään. Osoitteesta www.hypo.fi löytyy monipuolisia ja selkeitä ohjeita asumisen rahoittamiseen ja asuntolainan hakemiseen. Testaa erityisen suositut ja monipuoliset lainalaskurimme! Neljännesvuosittain julkaisemamme valtakunnallinen Asuntomarkkina-analyysi ylittää ilmestyessään uutiskynnyksen eri medioissa. Analyysi sisältää omat suosituksemme kasvukeskusten asuntomarkkinoiden tilanteesta ja on erillisellä sopimuksella yhteistyökumppaniemme hyödynnettävissä. Analyysi on luettavissa internet-sivuillamme.
Hypon asuntolaina-asiantuntijoiden Hypo Prime- ja LKV-tutkinnot takaavat Suomen parhaan asuntorahoituksen erikoisasiantuntijapalvelun. Hypon vuokra-asunnot ja innovatiiviset ideat uudisasuntojen rahoitukseen Vuokra-asuntoja Hypolla on yli kaksi sataa. Vuokraltaan kohtuulliset asuinhuoneistot sijaitsevat hyvillä paikoilla eri puolilla pääkaupunkiseutua ja tarjoavat vaihtoehdon asumistilanteen ratkaisemiseksi eri elämäntilanteissa. Asunnonvaihtoasunto on hyvä vaihtoehto asunnonvaihtajalle ja omakotitalorakentajalle kahden asunnon loukun välttämiseksi. Avainhenkilöasunto on yksilöllinen asumisratkaisu Hypon yhteistyökumppaneiden avainhenkilöille. Tonttikonsepti on ratkaisu asunto-osakeyhtiön tonttikustannuksista aiheutuvien osakaskohtaisten rasitusten jaksottamiseen tuleville vuosille. Konsepti on käytössä yhteistyökumppaniemme kanssa toteutettavissa asuntorakentamiskohteissa eri puolilla pääkaupunkiseutua. RS-pankkipalvelumme ovat yhteistyökumppaniemme käytettävissä. RS-kohteistamme on lisätietoja Hypon internetsivuilla. Sijoittajille Hypon sijoitustodistukset ovat tarjolla sijoittajille, joiden sijoitustarve on vähintään 100.000 euroa ja sijoitusaika enintään vuoden. 100 miljoonan euron sijoitustodistusohjelman liikkeeseenlaskun järjestäjiä ovat Sampo Pankki Oyj, Danske Bank A/S Helsingin sivukonttori ja Nordea Pankki Oyj. Hypon joukkovelkakirjalainat toteutetaan joukkovelkakirjalainaohjelmalla, jonka alla toteutetaan erillisiä, ehdoiltaan sijoittajalähtöisiä liikkeeseenlaskuja. 200 miljoonan euron ohjelman järjestää Sampo Pankki Oyj.
Tilinpäätös 2005 toimintakertomus Toimintakertomus Toimintaympäristö Suomen Hypoteekkiyhdistyksen 145. toimintavuonna kilpailu asuntolaina-asiakkaista jatkui kireänä asuntosäästäjien hyväksi. Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien asuntolainojen kanta kasvoi 16,7 % vuonna 2005 (15,4 % vuonna 2004). Uusien ja uudelleen neuvoteltujen sopimusten kasvuprosentti vuonna 2005 oli yli 30 prosenttia, mikä kuvastaa rahalaitosten kotitalousasiakkaista käymää kovaa kilpailua. Euriborkorot nousivat erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Yleisimmin asuntolainojen viitekorkona käytetty 12 kuukauden euriborkorko nousi vuositasolla 0,50 prosenttiyksikköä, kun pankkien uusien asuntoluottojen keskikorko nousi ainoastaan 0,18 prosenttiyksikköä. Uusista asuntoluotoista valtaosa otettiin yhä euriborkorkoihin sidottuna, kiinteäkorkoisten asuntoluottojen kysyntä jatkui edellisvuotta hieman alhaisempana. Asuntolainojen pidentyneet laina-ajat sekä korkotilanne loivat kysyntää myös pitkille, 10 20 vuoden mittaisille kiinteäkorkoisille asuntolainoille. Asuntokauppoja tehtiin edellisvuotta vilkkaammin ja myös asuntojen hintojen nousu jatkui edellisvuoden tapaan. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu oli koko maassa 9,0 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 10,2 prosenttia ja muualla Suomessa 7,9 prosenttia. Asuntomarkkinoilla selkeä suuntaus oli omistusasumisen suosion kasvu. Vuokra-asuntomarkkinoilla se merkitsi samalla sitä, että vuokralaisen valintamahdollisuudet lisääntyivät. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien vuosinousu 2,1 prosenttia oli selvästi asuntojen hintojen nousua pienempi. Kotitalouksien talletuskanta jatkoi Suomessa kasvuaan 0,9 prosentin vuosivauhdilla. Talletuskannan keskikorko nousi euriborkoron nousua vähemmän tammikuun 0,94 prosentista joulukuun 1,01 prosenttiin. Kotitalouksien talletukset Suomen rahalaitoksiin eivät kattaneet kotitalouksien asunto- ja kulutuslainakantaa, ja siksi rahalaitokset rahoittivat toimintaansa myös muun muassa laskemalla liikkeeseen erilaisia velkapapereita. Suomen Hypoteekkiyhdistys julkaisi neljännesvuosittain oman asuntomarkkinoiden tilanneanalyysinsä. Analyysin tarkoituksena on kertoa pelkistetysti asuntomarkkinatilanteesta ja sen muuttumisesta sekä ajankohtaisista seikoista asuntomarkkinoilla toimiville. Analyysi rakentuu asuntomarkkinoihin keskeisesti vaikuttavien tekijöiden, kuten asuntojen kysyntä/tarjonta -tilanteen, korkotason ja asuntojen hintatason yhdistelmänä. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konserni Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konserni (jäjempänä Hypokonserni) on ainoa asuntorahoitukseen ja asumiseen keskittynyt erikoistoimija Suomessa. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen kotipaikka ja hallinnollinen päätoimipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena on koko Suomi. Hypo-konsernin konsernitilinpäätös muodostuu emoyhtiö Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä (jäljempänä Hypoteekkiyhdistys, Hypo), sen täysin omistamista tytäryhtiöistä Suomen AsuntoHypoPankki Oy:stä (jäljempänä AsuntoHypoPankki) ja Hypoteekkinotariaatti Oy:stä (jäljempänä Hypoteekkinotariaatti) sekä 61,9 prosenttisesti omistamasta kiinteistötytäryhtiö Bostadsaktiebolaget Taoksesta (jäljempänä Taos). Konsernitilinpäätökseen on rahoitustarkastuksen määräysten sallimalla tavalla jätetty yhdistämättä kiinteistötytäryhtiöt As Oy Helsingin Yhdyskunnantie 56 sekä As Oy Vanhaväylä 17 sekä osakkuudet muissa kiinteistöyhtiöissä. AsuntoHypoPankin tehtävänä on tarjota ensisijaisesti Hypoteekkiyhdistyksen asiakasjäsenille sopivia talletuspankkipalveluita. Hypoteekkinotariaatin toiminta käsittää asunto-osakkeiden omistamista ja vuokraamista. Taos omistaa ja hallinnoi tonttia ja rakennusta sekä vuokraa toimitiloja, joissa myös Hypon asiakaspalvelutilat sijaitsevat. Varainkäyttö ja varainhankinta Konsernin tavoitteena on luoda jatkuvasti vaihtoehtoisia ja asiakaslähtöisiä tapoja asumiseen ja asumisen rahoittamiseen perinteisten palvelujen rinnalle. Hypon varat on sijoitettu pääosin antolainaukseen sekä sijoituskiinteistöihin. Varainhankinta on markkinaehtoista ja noudattelee korko- ja muilta ehdoiltaan antolainaustoiminnan ehtoja riskiaseman neutraloimiseksi. Luotonanto Hypo-konsernin antolainauksen pääpainopistealue on kotitalouksille myönnettävät asuntolainat ja siihen läheisesti liittyvät 6 5 Korkokate, milj. 60 50 Oma pääoma ja vapaaehtoiset varaukset, milj. 4 40 3 30 2 20 1 10 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
Tilinpäätös 2005 toimintakertomus muut rahoituspalvelut asuntovakuutta vastaan. Konsernin lainakannan kasvu oli lähes tavoitteiden mukaista, kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 9,2 prosenttia. Kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi 16,2 prosenttia, mikä vastasi asuntolainamarkkinoiden keskimääräistä kasvua. Uusia tai uudelleen neuvoteltuja lainoja nostettiin konsernissa yhteensä 130,6 miljoonaa euroa. Konsernin lainakanta vuoden lopussa muodostui pääryhmittäin seuraavasti: Muut sijoitukset Konsernin muu varainkäyttö koostui pääosin Hypoteekkiyhdistyksen pörssiosake- ja rahastosijoituksista sekä lyhytaikaisista rahamarkkinatalletuksista. Pörssiosakkeet ja rahasto-osuudet ovat pitkäaikaisia sijoituksia, joiden määrää vähennetään strategian mukaisesti lähivuosien aikana. Hypoteekkiyhdistys ei käy aktiivista arvopaperikauppaa. Rahamarkkinatalletukset, jotka turvaavat Hypo-konsernin päivittäistä maksuvalmiutta, on tehty konsernin varainhankinta- ja sijoituspolitiikan limiittien mukaisesti lähinnä eri pankkivastapuoliin. Käypään arvoonsa kirjanpitoon merkityt pörssiosake- ja rahastosijoitukset vähenivät myyntien johdosta nettomääräisesti 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2005. Lainakanta, milj. 31.12.2005 31.12.2004 Muutos Muutos % Kotitalouksien asuntolainat 267,5 230,2 37,3 16,2 % Kotitalouksien kulutusluotot ja muut lainat 17,8 26,6 8,8 33,0 % Kotitaloudet yhteensä 285,3 256,8 28,5 11,1 % Taloyhtiöt ja muut yhteisöt 103,6 97,3 6,3 6,5 % Taloyhtiöiden korkotukilainat 19,2 19,3 0,1 0,4 % Taloyhtiöt ja muut yhteisöt yhteensä 122,8 116,6 6,2 5,3 % Valtion varoista välitetyt luotot 0,8 1,1 0,3 28,1 % Kaikki lainat yhteensä 408,9 374,4 34,4 9,2 % Kiinteistösijoitukset Hypo-konserni hyödyntää tasettaan monipuolisesti tarjotessaan tuotteita ja palveluita asiakasjäsenille. Kiinteistösijoitukset ovat vakiintunut osa konsernin strategian mukaista, asiakasjäsenille tarjottavaa tuotekokonaisuutta ja siten osa aktiivista liiketoimintaa. Sijoituskiinteistöt sijaitsevat pääkaupunkiseudun keskeisillä asuntoalueilla ja koostuvat pääosin vuokrattuina olevista asuinhuoneistoista ja asuntoyhtiöille pitkäaikaisesti vuokratuista ja murto-osin lunastettavaksi tarkoitetuista asuntotonteista. Konsernin kiinteistösijoitukset lisääntyivät 21,7 prosenttia 8,6 miljoonalla eurolla. Valtaosin hankintamenoin, osin arvonkorotetuin arvoin kirjanpitoon merkityt kiinteistösijoitukset olivat yhteensä 48,1 miljoonaa euroa (39,5 milj. ). Asuinhuoneistojen kirjanpitoarvot olivat noin 76 prosenttia (64 %) arvioiduista käyvistä arvoista. Varainhankinta Liiketoiminnan käyttöön tarvittavat varat hankitaan euromääräisenä rahoitusmarkkinoilta laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja ja sijoitustodistuksia sekä muilta rahoittajatahoilta yksittäisin velkakirjalainoin. Johdannaissopimuksia käytetään varainhankinnassa ainoastaan suojaamistarkoituksessa. Konsernin varainhankinnan yhteismäärä oli 399,1 miljoonaa euroa (360,9milj. ). Suomen Asiakastieto Oy uudisti Hypokonsernin pitkäaikaisen luottoluokituksen A+ vakaa lokakuussa 2005. Hypo-konsernin luottoluokitus A+ sijoittuu luottoluokittajien käyttämässä skaalassa viidenneksi ylimmälle tasolle ja edustaa ylempää keskitasoa. Hypoteekkiyhdistyksen antamat velkasitoumukset käyvät muun muassa vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten pitkäaikaisen vastuuvelan katteeksi sekä ovat riskipainoltaan alhaisessa 20 prosentin riskiluokassa luottolaitosten vakavaraisuuslaskennassa. Hypoteekkiyhdistyksen uudet joukkovelkakirjalainat lasketaan liikkeeseen 200 miljoonan euron pääomamääräisen joukkovelkakirjaohjelman alla. Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen yhteismäärä tilinpäätöshetkellä oli 141,8 miljoonaa euroa (97,4 milj. ). Konsernin liikkeellä olevat sijoitustodistukset, jotka lasketaan liikkeeseen 100 miljoonan euron sijoitustodistusohjelman alla, olivat yhteensä 11,2 miljoonaa euroa (11,2 milj. ). Joukkovelkakirjalainat 1/2000 ja 2/2000 erääntyivät marraskuussa 2005. Niiden jälleenrahoittamiseksi ja liiketoiminnan tarpeiden kattamiseksi laskettiin liikkeeseen nimellisarvoltaan 100 miljoonan euron määräinen joukkovelkakirjalaina 1/2005 yhteensä kolmessa erässä. Debentuurilainaan 2/2004 tuli merkintäajan 14.4.2005 loppuun mennessä merkintöjä yhteensä 1,7 500 Lainakanta, milj. 500 Lainakannan rakenne, milj. 400 400 300 300 200 200 100 100 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 0 98 99 00 01 02 03 04 05 Taloyhtiöt ja muut yhteisöt Kotitaloudet yhteensä 10
Tilinpäätös 2005 toimintakertomus miljoonaa euroa. Osana konsernin varainhankintaa on Asunto- HypoPankin talletuskanta 11,5 miljoonaa euroa (10,3 milj. ). Hypoteekkiyhdistys on suojannut varainkäytön ja varainhankinnan välisen avoimen korko- ja osakeindeksiriskin riskien hallinnan edellyttämällä tavalla johdannaissopimuksin siten, että joukkovelkakirjojen korkosidonnaisuudet noudattelevat pääosin antolainakannan korkosidonnaisuuksia. Suojaavien koronvaihtosopimusten nimellisarvo oli 120,9 miljoonaa euroa (102,6 milj. ). lasku oli 3,2 prosenttia. Hallintokuluja pienensi saatu päätös liittymisestä samaan alv-ryhmään Hypoteekkiyhdistykselle merkittävimmän atk-laitteita ja -järjestelmiä toimittavan osapuolen kanssa. Alv-päätöksen johdosta hallintokulut pienenivät 0,1 miljoonalla eurolla. Poistot rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä atk-ohjelmien käyttöoikeuksista olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,2 milj. ). Poistot lisääntyivät, koska AsuntoHypoPankin omassa käytössä olevien atk-ohjelmien osalta siirryttiin kolmen vuoden poistoihin. Konsernin toiminnan tulos ja kannattavuus Hypo-konserni tavoittelee tasaista lainakannan ja asiakasjäsenten määrän kasvua riskit halliten. Kannattavuudesta ja kustannuksista huolehditaan pitämällä organisaatio tuottavuutta edistävänä ja toimintatavat kustannustehokkaina. Toiminnan tulos käytetään vakavaraisuuden ylläpitämiseen ja kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseen asiakasjäsenten eduksi. Luottoyhteisönä Hypoteekkiyhdistyksen toiminnassa keskeisimpiä riskejä ovat luottoriski, korkoriski ja jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvät riskit. Konsernin liikevoitto oli 2,7 miljoonaa euroa (3,7 milj. ). Vertailukelpoinen liikevoitto parani 0,4 miljoonaa euroa, kun hallintokuluihin sisältynyt, vuoden 2004 liikevoittoa 1,4 miljoonalla eurolla parantanut kertaerä jätetään huomioimatta. Konsernin vakiintunutta toimintamallia hyvin kuvaava korkokate ja kiinteistönetto ilman myyntivoittoja nousi 10,8 prosenttia 4,9 miljoonaan euroon vaikka korkokate laski lainakannan kasvusta ja lisääntyneistä korkotuotoista huolimatta 8,5 prosenttia 3,0 miljoonaan euroon. Konsernin osinkotuotot olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,3 milj. ). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot koostuivat pörssiosakkeiden myyntivoitoista, jotka olivat 0,8 miljoonaa euroa (0,6 milj. ). Palkkiotuotot lisääntyivät 43,3 prosenttia ja olivat konsernissa 0,5 miljoonaa euroa (0,3 milj. ). Sijoituskiinteistöjen nettotuotot konsernissa olivat 2,9 miljoonaa euroa (2,3 milj. ). Kiinteistöjen tuotot sisältävät vuokratuottojen lisäksi kiinteistösijoitusstrategiaan kuulumattomien eräiden huoneistojen myyntivoittoja, joiden määrä oli 1,0 (1,2) miljoonaa euroa. Kiinteistösijoitusten nettotuottotavoite on 5-7 prosenttia. Kiinteistösijoitusten nettotuotto kirjanpitoarvoilla laskettuna oli 4,7 prosenttia (4,9 %). Konsernin hallintokulut olivat 3,8 miljoonaa euroa (2,5 milj., sisälsi 1,4 miljoonan euron positiivisen kertaerän). Vertailukelpoisten hallintokulujen Liiketoiminnan muut kulut pysyivät ennallaan ja olivat 0,3 miljoonaa euroa. Kirjanpidossa aikaisemmin tehdyn yleisen tappiovarauksen verotuksessa vähennyskelpoinen määrä lisääntyi lainakannan kasvun vuoksi, mikä vähensi tuloveroja 0,5 (0,1) miljoonaa euroa. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ja vakavaraisuus Konsernin kolmen viime vuoden tunnusluvut, jotka kuvaavat liiketoiminnan kehitystä ja taloudellista asemaa, esitetään laskentaperiaatteiltaan vertailukelpoisina. Laskentaperiaatteiden muutosten vaikutus omaan pääomaan on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 29. Tunnusluvut vuosilta 2001 2005 (milj. euroa) 2001 2002 2003 2004 2005 Liikevaihto 19,2 18,1 20,1 17,2 18,5 Liikevoitto/tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 2,7 2,5 4,1 3,7 2,7 % liikevaihdosta 14,2 13,9 20,3 21,7 14,5 Oman pääoman tuotto % (ROE) 4,3 4,3 6,7 5,1 4,2 Koko pääoman tuotto % (ROA) 0,6 0,6 0,8 0,6 0,5 Omavaraisuusaste, % 15,2 14,5 11,9 12,7 12,3 Vakavaraisuus, % 24,6 22,9 20,9 19,7 18,7 Kulu-tuotto-suhde, % 53,5 61,3 51,0 45,5 64,0 Taseen loppusumma 336,5 370,1 438,6 438,9 474,6 Vakavaraisuus, milj. euroa Luottolaitoslain vakavaraisuutta koskevien säännösten mukaan luottolaitoksen oman pääoman ja vapaaehtoisten varausten (omat varat) tulee olla vähintään 8 prosenttia riskipainotetuista saamisista, omaisuudesta ja vastuusitoumuksista. Konsernin vakavaraisuussuhde oli 18,7 prosenttia (19,7 %) ja muodostui seuraavasti: Konserni 31.12.2005 Konserni 31.12.2004 Muutos-% Hypoteekkiyhdistys 31.12.2005 Hypoteekkiyhdistys 31.12.2004 Muutos-% Omat varat - ensisijaiset omat varat 48,2 45,6 5,7 % 48,9 46,4 5,3 % - toissijaiset omat varat 11,5 10,5 9,2 % 11,5 10,5 9,1 % Omat varat yhteensä 59,7 56,1 6,4 % 60,4 56,9 6,0 % Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja sitoumukset 320,3 285,4 12,2 % 325,7 291,2 11,8 % Vakavaraisuus % (Tier I) 15,1 % 16,0 % -5,8 % 15,0 % 15,9 % -5,8 % Vakavaraisuus % 18,7 % 19,7 % -5,2 % 18,5 % 19,6 % -5,2 % 11
Tilinpäätös 2005 toimintakertomus Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevaihto Oman pääoman tuotto % (ROE) Koko pääoman tuotto % (ROA) Omavaraisuusaste % Vakavaraisuus % korkotuotot + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + palkkiotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + sijoituskiinteistöjen tuotot liikevoitto - tuloverot oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) liikevoitto tuloverot taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä taseen loppusumma oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset laskennallisella verovelalla vähennettynä + velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla aineettomat hyödykkeet riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä x 100 x 100 x 100 x 100 Kulu-tuotto -suhde hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + sijoituskiinteistöjen nettotuotot 7 6 Kotitalouksien uudet asuntoluotot pankeista, keskikorko 98-04, % 5 4 3 2 1 0 tammikuu 98 huhtikuu 98 heinäkuu 98 lokakuu 98 tammikuu 99 huhtikuu 99 heinäkuu 99 lokakuu 99 tammikuu 00 huhtikuu 00 heinäkuu 00 lokakuu 00 tammikuu 01 huhtikuu 01 heinäkuu 01 lokakuu 01 tammikuu 02 huhtikuu 02 heinäkuu 02 lokakuu 02 tammikuu 03 huhtikuu 03 heinäkuu 03 lokakuu 03 huhtikuu 04 tammikuu 04 lokakuu 04 heinäkuu 04 huhtikuu 05 tammikuu 05 heinäkuu 05 lokakuu 05 joulukuu 05 Kaikki pankit 12 kk euriborkorko keskiarvo Valtion 5 v. obligaatiokorko 12
Tilinpäätös 2005 toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Hypoteekkiyhdistyksen ja sen konsernin taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2005 tilikauden päättymisen jälkeen. Hypoteekkiyhdistyksellä tai sen konserniyhtiöillä ei ole ollut tilikauden päättymisen jälkeen hallintomenettelyjä, oikeudenkäyntejä, välimiesmenettelyjä tai muita tapahtumia, joilla olisi ollut merkittävä vaikutus Hypoteekkiyhdistyksen taloudelliseen asemaan. Hypoteekkiyhdistyksellä ei ole myöskään tiedossa, että tällaisia menettelyjä, oikeudenkäyntejä tai tapahtumia olisi vireillä tai uhkaamassa. Arvio tulevasta Vuoden 2006 näkymät asuntomarkkinoilla ovat edelleen suotuisat. Suomalaisten usko omaan talouteen on säilynyt korkealla tasollaan ja kuluttajien aikomukset hankkia oma asunto tai vaihtaa asuntoaan ovat korkealla. Edellisen vuoden lopussa toteutunut korkojen pieni nousu ei ole leikannut markkinoiden vahvaa kysyntää. Korkojen nousun jatkuminen näyttää todennäköiseltä. Olisi jopa toivottavaa nousevien korkojen hiukan rauhoittavan erityisesti hintakehityksen osalta ylikierroksilla käyvää asuntomarkkinaa. Hypoteekkiyhdistys uskoo liiketoimintansa kehittyvän suotuisasti. Asuntomarkkinoiden riskeihin ja uhkakuviin on koko ajan kiinnitetty riittävästi huomiota. Uskomme myös vuonna 2006 saavuttavamme tavoittelemamme tasaisen lainakannan ja asiakasjäsenten määrän kasvun ja konsernin tuloksessa kehityksen olevan samansuuntaisen. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Hypoteekkiyhdistyksen sääntöjen 22 :n mukaan vuotuisesta voitosta on siirrettävä käyttö- tai vararahastoon vähintään 80 prosenttia, jos oman pääoman ja riskipainotettujen sitoumusten suhde (vakavaraisuus -%) on alle 8 prosenttia ja vähintään 70 prosenttia jos suhde on vähintään 8 mutta alle 9 prosenttia. Mikäli vakavaraisuus -% on vähintään 9 prosenttia, käyttö- tai varahastoon on siirrettävä vähintään 50 prosenttia vuosivoitosta. Hallituksen esitys Hypoteekkiyhdistyksen voittovarojen käyttämisestä on: Voittovarat Vuoden 2005 voitto 2 627 233,69 Edellisten vuosien käyttämätön voitto 43 065,54 Voittovarat yhteensä 2 670 299,23 Voiton käyttöehdotus Siirretään vararahastoon 100 000,00 Siirretään käyttörahastoon 2 300 000,00 Varataan yleishyödyllisiin tarkoituksiin 5 000,00 Jätetään käyttämättä 265 299,23 Yhteensä 2 670 299,23 Riskienhallinnan strategiat ja käytännöt Hypo-konsernin riskinkantokykyä tarkastellaan seuraamalla omien varojen riittävyyttä suhteessa liiketoiminnan riskeihin. Hypo-konsernin vakavaraisuus pidetään strategian mukaan jatkossakin hyvänä. Konsernin kasvustrategia perustuu varovaiseen riskinottoon ja liiketoiminnan tasapainoiseen kehittämiseen. Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan, että kaikki merkittävät riskit, jotka voivat haitata Hypoteekkiyhdistyksen strategian ja tavoitteiden toteutumista, tunnistetaan, arvioidaan ja raportoidaan. Riskienhallinnan tehtävänä on edesauttaa Hypoteekkiyhdistyksen häiriötöntä ja vakaata toimintaa ja estää sellaisten riskien ja menetysten syntyminen, jotka voisivat olennaisesti vaarantaa Hypoteekkiyhdistyksen vakavaraisuuden tai aiheuttaa sen maineen ja arvostuksen heikkenemisen. Hypoteekkiyhdistyksen riskienhallinnassa noudatetaan hallituksen hyväksymiä periaatteita ja ohjeistusta sekä valtuusjärjestelmää. Seuranta tapahtuu riski- ja poikkeamaraportein. Hypoteekkiyhdistyksen riskienhallinnan järjestämisessä on huomioitu Hypoteekkiyhdistyksen organisaatiorakenne ja liiketoimintojen laajuus. Riskienhallinta kattaa mm. luottoriskin, korko- ja rahoitusriskin, kiinteistö- ja sijoitusriskin, operatiivisen riskin ja strategisen riski. Konserniin kuuluvilla yhtiöillä ei ole lainkaan kaupankäyntivarastoa eikä maksujenvälitystä. Luottoriski Luottoriskin hallinnan tavoitteena on pitää asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävällä, alhaisella tasolla. Luottoriski syntyy, kun vastapuoli, yleensä luotonsaaja, ei pysty vastaamaan velvoitteistaan. Luottoriski realisoituu järjestämättöminä luottoina tai luottotappioina. Hypoteekkiyhdistyksen antolainauksen pääpainopistealue on kotitalouksille myönnettävät asuntolainat ja asumisen rahoittamiseen läheisesti liittyvät muut rahoituspalvelut. Luottoriskin ottaminen rajautuu hallintoneuvoston Hypoteekkiyhdistyksen sääntöjen mukaisesti vahvistamien, luotonannossa noudatettavien yleisten ehtojen edellyttämällä tavalla myönnettyihin lainoihin. Lähtökohtaisesti luotonanto perustuu asiakkaan luottokelpoisuuteen ja riittävään lainanhoitokykyyn sekä turvaavaan vakuuteen. Ilman vakuutta lainaa voidaan myöntää julkisyhteisöjä ja eräitä säännöissä mainittuja julkisen valvonnan alaisia yhteisöjä lukuun ottamatta ainoastaan hallituksen yksimielisellä päätöksellä. Johtoryhmän tekemät luottopäätökset annetaan hallitukselle tiedoksi säännöllisesti. Hallitus päättää määrältään tai vakuudeltaan tavanomaisesta poikkeavien lainojen myöntämisestä sekä luotoista Hypoteekkiyhdistyksen toimielinten jäsenille ja henkilökunnalle. Luotonmyöntöprosessissa on kiinnitetty erityistä huomiota luottopäätöksen perusteena olevan dokumentaation riittävyyteen, käsittelyvaiheiden erillisyyteen ja tietojen oikeellisuuteen. Hypoteekkiyhdistyksellä ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia omista varoista. Yli 10 prosentin rajan ylittävien asiakaskokonaisuuksien vastuiden määrä, 31,7 miljoonaa euroa, on 53,1 prosenttia konsernin omista varoista, kun luottolaitoslain asettama enimmäisraja on 800 %. Lainansaajan on luottoehtojen mukaan vakuutettava luoton vakuutena oleva kiinteistönsä. Hypoteekkiyhdistys on vakuuttanut kollektiivisesti vakuuskiinteistöt vakuutusmaksun laiminlyönnin varalta. 13
Tilinpäätös 2005 toimintakertomus Hoitamattomia luottoja seurataan säännöllisesti ja perintätoimiin ryhdytään välittömästi, kun arvioidaan pienenkin luottotappioriskin olevan olemassa. Järjestämättömien saamisten kokonaismäärä oli 2,0 miljoonaa euroa. Arvonalentumisten ja luottotappioiden määrä pysyi alhaisena. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista viitekoroista sekä eriaikaisista korontarkistus- ja erääntymisajankohdista. Korkoriskiä hallitaan huolehtimalla otto- ja antolainauksen vastaavuudesta pitämällä viitekorot ja korontarkistuspäivät toisiaan vastaavina rahamarkkinatilanne huomioon ottaen. Konsernin korkoriski mitattuna yhden prosenttiyksikön vuotuisella koronmuutoksella oli 3,0 prosenttia rahoituskatteesta ja 0,2 prosenttia omista varoista. Rahoitus- ja likviditeettiriski Rahoitus- ja likviditeettiriski on varainhankinnan ja likviditeetin lyhyt- ja pitkäaikaiseen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat, velat tai johdannaissopimukset ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Hypoteekkiyhdistys hankkii pitkäaikaisen rahoituksensa etupäässä velkakirja- ja joukkovelkakirjalainoin. Lyhytaikainen maksuvalmius pidetään hyvänä ylläpitämällä kassavirtaennusteiden edellyttämiä lyhytaikaisia talletuksia ja maksuliikennelimiittejä sekä emittoimalla lyhytaikaisia sijoitustodistuksia. Hypoteekkiyhdistyksen varainhankinnan maturiteetti on huomattavasti pitempiaikaisempaa kuin alan toimijoilla keskimäärin. Laina-ajaltaan yli kymmenen vuotta olevaa asuntolainakantaa varten Hypoteekkiyhdistyksen nostama ja nostamaton, laina-ajaltaan vastaava rahoitus oli 89,6 miljoonaa euroa (88,4 milj. ), mikä on 21,9 % (24,3 %) antolainakannasta. Rahoitusasema oli vuonna 2005 jatkuvasti hyvä ja vakaa. Kiinteistö- ja osakeriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Sijoituskiinteistöt sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja ovat valtaosin asuntoja. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ovat turvaavassa suhteessa käypiin arvoihin, jolloin mahdolliset arvonalentumiset eivät vaikuta merkittävästi tulokseen. Luottolaitoslain mukainen enimmäismäärä kiinteistösijoituksille ja niihin rinnastettavilla, kiinteistöyhteisöille myönnetyille luotoille ja takauksille on 13 prosenttia taseen loppusummasta. Konsernin sijoituskiinteistöjen ja niihin rinnastettavien luottojen kirjanpitoarvo 48,1 miljoonaa euroa oli 10,4 prosenttia taseesta. Osakeriskin toteutuminen syntyy kurssin tai tuoton alentumisen kautta aiheuttaen negatiivisen tulosvaikutuksen. Hypoteekkiyhdistys vähentää tulevina vuosina osakeriskiä olennaisesti luopumalla osakesijoituksista. Osakesijoitusten kirjanpitoarvo 6,6 miljoonaa euroa on 11,0 prosenttia konsernin omista varoista, kun luottolaitoslain asettama enimmäismäärä on 60 prosenttia. Operatiivinen riski Operatiivisella riskillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka aiheutuvat puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa, henkilöstössä muutoin tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisten riskien arvioinnissa on otettu huomioon riskien toteutumisen todennäköisyys ja vaikutukset. Erityistä huomiota on kiinnitetty uuden tuotteen tai palvelun sisältämien riskien arviointiin, asiakkaan tunnistamis- ja tuntemisjärjestelmän luomiseen, tietoturvallisuuden parantamiseen sekä sisäisen valvonnan toimivuuteen järjestämällä asianmukaista koulutusta sekä kehittämällä ja lisäämällä ohjeistusta. Keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu tai hankittu valmisohjelmistoina ja toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Oikeudellisia riskejä hallitaan mm. käyttämällä vakiosopimuksissa pankkialan vakiomuotoisia ja viranomaisten hyväksymiä sopimusehtoja. Strateginen riski Hypoteekkiyhdistyksen liiketoiminnan kasvustrategia perustuu varovaiseen riskinottoon siten, että Hypoteekkiyhdistyksen riskiasema pysyy tavoitetasolla. Valitut strategiat mitoitetaan niin, että ne ovat oikeassa suhteessa Hypoteekkiyhdistyksen riskinkantokykyyn, teknisiin ja henkilöresursseihin sekä henkilöstön ammattitaitoon. Strategiset riskit hallitaan päivittämällä strategiat vuosittain ja seuraamalla vuositason suunnitelmien toteutumista säännöllisesti. Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus suoritti tarkastussuunnitelman mukaisesti laaja-alaista sisäistä tarkastusta ja osallistui kehittämis- ja koulutustoimintaan. Sisäisen tarkastuksen toteuttamisesta ollut toistaiseksi voimassa oleva sopimus Control Consulting CC Ltd Oy:n kanssa päättyi 31.12.2005. Uusi toistaiseksi voimassa oleva sopimus sisäisen tarkastuksen palveluista tehtiin Ernst & Young Oy:n kanssa. Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimintaa säätelevät luottolaitosten toimintaa sääntelevät yleiset lait ja asetukset sekä erityislaki hypoteekkiyhdistyksistä. Rahoitustarkastus valvoo toimilupaviranomaisena Hypoteekkiyhdistyksen toimintaa. Vaikka Hypoteekkiyhdistys ei ole ns. listayhtiö, sillä on joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijana velvollisuus noudattaa monelta osin listayhtiöitä koskevia säännöksiä. Yksityiskohtaisemmat tiedot Hypoteekkiyhdistyksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance Statement) on julkaistu erillisenä asiakirjana, joka on saatavissa Hypoteekkiyhdistyksestä ja sen kotisivuilta osoitteesta www.hypo.fi. Hypoteekkiyhdistyksen kokous, hallintoneuvosto ja hallitus Hypoteekkiyhdistyksen jäsenet käyttävät ylintä päätösvaltaa Hypoteekkiyhdistyksen kokouksissa niissä asioissa, jotka kuuluvat kokouksen päätettäviin. Hypoteekkiyhdistyksen varsinainen kokous pidettiin Helsingissä 31. päivänä maaliskuuta 2005. Hypoteekkiyhdistyksen asioita hoitavat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Toimielinten jäsenvalinnat tehtiin ensimmäisen kerran Hypoteekkiyhdistyksen uudistuneiden sääntöjen mukaisesti Hypoteekkiyhdistyksen nimitysvaliokunnan tekemän valmistelutyön ja esitysten pohjalta. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä ja nimitysvaliokunnan esitysten mukaisia. Erovuorossa olleista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2005 2008 johtaja Antti Aho, toimitusjohtaja Helena Jaatinen ja professori Markku Koskela. Hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1996 alkaen ja viimeksi varapuheenjohtajana toiminut professori Vesa Majamaa jäi pois hallintoneuvoston jäsenyydestä. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2005 2008 valittiin toimitusjohtaja Tauno Jalonen ja aluejohtaja, varatuomari Markus Heino. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkoi 14
Tilinpäätös 2005 toimintakertomus toimitusjohtaja, varatuomari Lauri Koivusalo ja uutena varapuheenjohtajana aloitti professori Markku Koskela. Hallituksen jäsenyydestä jäivät pois 31.3.2005 rakennusneuvos, varatuomari Ben Grass ja toimitusjohtaja Ukko Laurila. Heidän tilalle uusiksi hallituksen jäseniksi Hypoteekkiyhdistyksen hallintoneuvosto nimitti toimitusjohtaja Teemu Lehtisen ja toimitusjohtaja Olli Salakan. Hallitukseen kuuluivat 1.4.2005 alkaen sijoitusjohtaja Jari Eklund, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, professori Hannu Kuusela, professori Jarmo Leppiniemi, pääjohtaja Jukka Tammi, professori, toimitusjohtaja Pentti Vartia, toimitusjohtaja Olli Salakka sekä lisäksi lakimääräisesti Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha ja tämän varamiehenä varatoimitusjohtaja Raimo Vaherno 31.12.2005 saakka / Ari Pauna 1.1.2006 alkaen. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen professori Jarmo Leppiniemen ja varapuheenjohtajakseen professori, toimitusjohtaja Pentti Vartian. Hallituksella oli 13 kokousta. Kokousten osallistumisaste oli 99 %. Henkilöstö ja eläkevastuut Henkilöstön määrä oli vuoden aikana keskimäärin 38 (37), tilikauden lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 29. Hypoteekkiyhdistyksen henkilökunnan pakollinen eläketurva on järjestetty Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolasta otetulla vakuutuksella. Lisäeduista huolehtii Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Eläkesäätiö, jossa ei ole vastuuvajausta. Tilintarkastajat Varsinaisessa kokouksessa 31.3.2005 tilintarkastajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö, vastuunalaisena tilintarkastajana Juha Wahlroos, KTM, KHT. Vastuunalaisen tilintarkastajan varamiehenä toimii KTM, KHT Jukka Mynttinen. Helsingissä helmikuun 28. päivänä 2006 Hallitus 15
Tilinpäätös 2005 Konsernin tuloslaskelma 2005 1 000 Liitetieto 2005 2004 Korkotuotot 1 13 541,4 13 101,8 Korkokulut 1 10 510,7 9 789,2 KORKOKATE 3 030,7 3 312,6 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 2 142,5 307,8 Palkkiotuotot 3 473,3 330,2 Palkkiokulut 3 9,4 19,1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 4 735,1 564,3 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 5 2 937,0 2 310,6 Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 856,8 1 711,1 Henkilösivukulut Eläkekulut 317,1 1 119,8 Muut henkilösivukulut 104,3 90,2 Muut hallintokulut 1 524,9 1 849,4 Hallintokulut yhteensä 3 803,2 2 530,9 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 7 527,4 223,8 Liiketoiminnan muut kulut 6 343,6 341,7 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 8 46,6 32,7 LIIKEVOITTO 2 681,5 3 742,8 Tuloverot 277,0 984,0 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN 2 404,5 2 758,8 Tilikauden voitto 2 404,5 2 758,8 16
Konsernin tase 2005 Tilinpäätös 2005 1 000 Liitetieto 2005 2004 VASTAAVAA Käteiset varat 10 500,9 324,6 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat 11,26 7 230,6 8 085,6 Muut 11,26 0,0 2 000,0 7 230,6 10 085,6 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Muut kuin vaadittaessa maksettavat 12,26,28 408 934,6 374 404,5 Saamistodistukset Julkisyhteisöiltä 13 0,0 0,0 Muilta 13 0,0 5 287,1 0,0 5 287,1 Osakkeet ja osuudet 14 6 565,0 6 748,5 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 16,18 461,7 840,5 Aineelliset hyödykkeet Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 17,18,28 46 961,2 36 550,6 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 17,18 1 118,0 2 958,5 Muut aineelliset hyödykkeet 17,18 486,2 407,5 48 565,4 39 916,6 Muut varat 19 61,3 45,9 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 20 2 292,8 1 277,2 Laskennalliset verosaamiset 21 0,7 0,0 Vastaavaa yhteensä 474 613,0 438 930,4 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille Muut kuin vaadittaessa maksettavat 26 178 875,4 190 194,4 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset Vaadittaessa maksettavat 26 4 367,9 3 717,4 Muut 26 7 158,5 6 620,5 11 526,4 10 337,9 Muut velat Muut kuin vaadittaessa maksettavat 26 55 739,9 51 784,4 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Joukkovelkakirjat 22,26 140 107,3 96 300,0 Muut 22,26 11 184,7 11 193,5 151 292,1 107 493,5 Muut velat 23 5 262,2 12 502,4 Siirtovelat ja saadut ennakot 24 5 094,3 3 581,0 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut 25,26 1 700,0 1 050,0 Laskennalliset verovelat 21 6 619,6 6 048,4 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 29 5 000,0 5 000,0 Arvonkorotusrahasto 21,29 6 944,3 7 175,0 Muut sidotut rahastot Vararahasto 29 22 266,3 21 475,6 Vapaat rahastot Käyvän arvon rahasto Käypään arvoon arvostamisesta 21,29 2 868,5 2 316,1 Muut rahastot 29 9 000,0 6 600,0 Edellisten tilikausien voitto 21,29 10 019,5 10 613,1 Tilikauden voitto 29 2 404,5 2 758,8 Oma pääoma yhteensä 58 503,2 55 938,5 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 474 613,0 438 930,4 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit 5 810,0 50,0 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Arvopapereiden takaisinostosopimukset 1 952,0 534,2 Muut 28 748,6 18 157,3 Koronvaihtosopimukset (nimellisarvot) 120 880,0 102 580,0 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 157 390,6 121 321,5 17
Tilinpäätös 2005 Konsernin rahavirtalaskelma 2005 1 000 2005 2004 Liiketoiminnan rahavirta Saadut korot 12 826,0 13 218,3 Maksetut korot 9 124,6 9 484,9 Palkkiotuotot 473,3 355,0 Palkkiokulut 9,4 19,1 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 3 026,9 2 232,8 Hallintokulut 3 860,6 2 870,9 Liiketoiminnan muut kulut 343,6 299,0 Luotto- ja takaustappiot 22,0 59,9 Tuloverot 573,1 491,8 Liiketoiminnan nettorahavirta yhteensä 2 436,9 2 700,4 Liiketoiminnan varojen lisäys (-)/vähennys (+) Saamiset asiakkailta (antolainaus) 34 149,5 11 126,4 Kiinteistösijoitukset 16 439,0 10 951,1 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Velat yleisölle ja julkisyhteisölle (talletukset) 1 188,5 6 011,3 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat 46 963,1 13 365,8 Investointien rahavirrat Käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta 195,6 271,8 Osakesijoitusten lisäys (-)/vähennys (+) 930,0 624,2 Saadut osingot 142,5 234,5 Osakesijoitusten nettotuotot 735,1 414,6 Investoinneista kertyneet nettorahavarat 1 611,9 1 001,6 Rahoituksen rahavirrat Oman pääoman lisäys (liittymismaksut) 290,8 243,8 Pankkilainojen lisäys (+)/vähennys (-) 11 319,1 7 168,2 Muiden velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 3 955,5 3 037,3 Yleiseen liik.lasketut velkakirjat, lis.(+)/väh.(-) 43 808,3 15 938,1 Velat, joilla huonompi etuoikeus, lis. (+)/väh.(-) 650,0 1 050,0 Rahoituksesta kertyneet nettorahavarat 37 385,5 13 101,1 Rahavarojen nettolisäys 7 965,8 736,9 Rahavarat tilikauden alussa 15 697,3 14 960,4 Rahavarat tilikauden lopussa 7 731,5 15 697,3 Rahavarojen muutos 7 965,8 736,9 18