APUA! KATASTROFIRAHASTO TIEDOTTAA 12011
VUOSI SITTEN ILTAPÄIVÄLLÄ Haitin maanjäristyksen vuosipäivä nosti maan hetkeksi otsikoihin tammikuussa. Haitilaisten hätä on kuitenkin totta joka päivä. Aurinko ei ole edes noussut Port-au-Princessä maanjäristyksen vuosipäivänä, kun virsilaulu ja rukoilu alkaa kaikua pimeässä aamuyössä. Aamukahdeksalta kadut ovat täynnä surijoita. Vuodentakainen maanjäristys on edelleen vahvasti paitsi ihmisten mielissä, myös läsnä elämässä joka päivä. Yli miljoona ihmistä asuu edelleen väliaikaisleireissä. Rakentaminen on hidasta ja elannon löytäminen työn takana. Punaisen Ristin leirissä lippu on puolitangossa koko päivän. Tasan tapahtuma-aikaan leiri kokoontuu yhteen. On hiljaisen hetken aika. Punaisen Ristin talousasiantuntija Franco Kabuela puhuu. Hän oli vuosi sitten tapahtumahetkellä Port-au- Princessä. Sitä ei ensin tajunnut. Ihmetteli vain toimistossaan, mistä tämä tärinä johtuu. Tuho, katastrofin laajuus ja vakavuus paljastui vähitellen raunioista. Haitilaisilla itsellään ei ole ollut aikaa surra. Vuosi on kulkenut huonoista uutisista seuraaviin. Avun määrä on ollut ennätyksellinen. Suuria lukuja, mutta avun tarve on edelleen valtava. Haitin jaloilleen saaminen on vasta alussa. Leiri hiljenee. Kivipohjalla rapisevat askeleet pysähtyvät. Katselemme maahan, koska pala kurkussa ei ota asettuakseen. Elämä on lyhyt. Se on kokeneen talousmiehen viesti. HILKKA HYRKKÖ Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä APUA! K ATASTROFIRAHASTO TIEDOT TA A KATASTROFIRAHASTON TIEDOTE ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. TOIMITUS: Hannu-Pekka Laiho, vastaava, Taina Keinänen, toimitussihteeri 020 701 2224 KANSIKUVA: Niklas Meltio TAITTO: Point Panic OSOITTEENMUUTOKSET: lahjoitukset@punainenristi.fi 020 701 2000 / lahjoittajarekisteri Suomen Punainen Risti, Tehtaankatu 1 a, 00140 Helsinki PAINOPAIKKA: Kirjapaino Laine Direct Oy - 2 -
APUA KOTIMAAHAN Vapaaehtoinen pelastus palvelu etsii kadonneet ja auttaa hädässä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun vapaaehtoiset ovat hälytysvalmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa. Myös Vapepan toimintaa tuetaan katastrofirahastoon lahjoitetuilla varoilla. Kun kriisi kohtaa tulipalon, kouluammuskelun tai kadonneen perheenjäsenen muodossa, hälyttävät viranomaiset usein apuun Vapaaehtoisen pelastuspalvelun. Suomen Punainen Risti koordinoi Vapaaehtoista pelastuspalvelua, Vapepaa, joka osallistuu vuosittain satoihin hälytystehtäviin ympäri maata. 50 jäsenjärjestöstä koostuvalla Vapepalla on reservissään noin 1200 hälytysryhmää, jotka ovat aina valmiina hälytykseen. Yleisimmin vapepalaiset hälytetään apuun etsintätilanteissa, sillä etsinnöissä viranomaisten voimavarat ovat usein riittämättömät. Tsunamin sekä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien myötä myös ensihuollosta on tullut näkyvä osa Vapepan toimintaa. Onnettomuuksien uhreille tarjotaan henkistä tukea ja esimerkiksi tulipalotilanteissa hätämajoitusta ja ruoka-apua. VAPAAEHTOISUUS VAATII LUONNETTA Vapaaehtoinen pelastuspalvelu järjestää parisen sataa koulutusta vuodessa ylläpitääkseen hälytys ryhmäläisten valmiutta ja kouluttaakseen uusia vapaaehtoisia. Peruskurssien lisäksi koulutetaan muun muassa etsintään, ensihuoltoon, ryhmien vetämiseen ja henkiseen tukemiseen. 50 jäsenjärjestöä käyttää pelastustoiminnassa lähinnä omaa kalustoaan. Toivoisin, että voisimme hankkia enemmän yhteistä kalustoa kuten radiopuhelimia, tietokoneita tai tulostimia, joita voisi käyttää esimerkiksi etsintäpaikoilla, valmiuspäällikkö Markku Grip toteaa. Vapaaehtoisia hälytysryhmissä on yhteensä noin 20 000, mutta lisääkin kaivataan. Osa ryhmistä alkaa olla melko iäkkäitä. Nuoria tarvittaisiin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi lisää, Grip toivoo. Haapajärveläinen Eija Siniluoto tuli parikymmentä vuotta sitten Vapepan toimintaan mukaan etsiessään sopivaa harrastusta. Välillä mietin, jos omalle tai perheen kohdalle sattuisi onnettomuus. On todella hienoa, että tällainen järjestelmä on olemassa, Siniluoto painottaa. Vapaaehtoiset joutuvat joskus venymään äärimmilleen. Vapepa-johtajana toimiva Siniluoto oli viime vuonna mukana 14-vuotiaan pojan etsinnässä Kalajoella lähes neljä vuorokautta yhteen putkeen. Työ vaatii luonnetta, Siniluoto myöntää. On tärkeää, että kotiasiat ovat kunnossa ja että lapset ja mies ymmärtävät, ettei äiti ole aina paikalla, hän lisää. Teksti: REETTA KEMPPI Zihuan Zou Vapepan Markku Grip (vas), Esa Pekka Aho ja Olavi Hautamäki harjoittelevat maastoetsintää koulutuksessa Taivalkoskella. -3 -
APUA MAAILMALLE Niklas Meltio Sairaanhoitaja Aija Miettinen hoitaa 55-vuotiasta Verdiliaa Punaisen Ristin koleraklinikalla. Verdilialla ei ole töitä. Hän asuu viiden lapsensa kanssa La Pisten telttaleirissä. LIIKKUVAT KLINIKAT JA SAIRAALA LAHJOITTAVAT VÄLINEISTÖNSÄ HAITIIN Haitissa Punaisen Ristin kenttäsairaalassa ja klinikalla hoidettiin 100 000 potilasta vuoden aikana. Nyt niiden välineistö ja osaaminen siirretään Haitin julkiselle terveydenhuollolle. Port-au-Princen suurimmissa telttaleireissä klinikan apua tarvitaan edelleen. Madlun Saint Vil, 14, makaa vaikertaen sängyssään kolerayksikön teltassa. Hänellä on kolera. Useimmiten likaisesta juomavedestä tarttuva sairaus on helppo hoitaa nesteytyksellä, mutta tartunnan saanut tarvitsee nopeasti hoitoa, sillä kolera muuttuu nopeasti henkeä uhkaavaksi. Koleratapausten määrä Haitissa on uutteran hygieniavalistuksen, puhtaan juomaveden toimittamisen ja tehokkaan hoitotyön ansiosta vähentynyt. Punaisen Ristin klinikalla jokainen vatsatautinen otetaan kuitenkin vakavasti. Tavalliselta vatsataudilta vaikuttavat oireet saattavat viitata koleraan. Hoidon tarpeesta riippuen potilaat viipyvät meillä 1-3 päivää. Sen jälkeen heidät joko kotiutetaan tai kuten Madlunin tapauksessa, siirre- tään sairaalaan lisätutkimuksiin ja saamaan jatkohoitoa, kertoo Suomen Punaisen Ristin liikkuvan klinikan ylihoitaja Aija Miettinen. Useimmat palaavat terveinä kodin virkaa toimittaviin telttoihin. Klinikan toiminnan aikana siellä on menehtynyt vain neljä potilasta. TERVEYDENHUOLTOA KOKO TELTTAKYLÄLLE Kolerapotilaiden lisäksi klinikoilta hoitoa hakevat myös muut lähiyhteisön asukkaat. Suomen Punaisen Ristin klinikka sijaitsee 55 000 asukkaan La Pisten telttaleirin laidalla. La Pisten leiri on niin iso, että klinikan apua tarvitaan siellä edelleen. Rakennamme parhaillaan parakeista väliaikaista klinikkaa, joka tarjoaa leirin asukkaille paitsi perusterveydenhuolto- - 4 -
APUA MAAILMALLE Niklas Meltio 10-vuotias Eri saa hoitoa Suomen Punaisen Ristin koleraklinikalla La Pisten leirissä Haitissa. tasoista hoitoa, myös äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa, Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä Sirpa Miettinen kertoo. La Pisten leirin kylkeen rakennetaan parhaillaan kouluja, torialueita ja kauppoja. Myös julkinen terveydenhuolto alkaa hiljalleen päästä jaloilleen järjestöjen tuella. Siksi liikkuvan klinikan välineistöä ja osaamista on alettu siirtää haitilaisille ammattilaisille. Kartoitimme tammikuussa klinikan käyntipaikkojen läheisyydessä toimivat kunnalliset sairaalat ja klinikat. Selvityksen perusteella kunnallinen sektori on toipunut maanjäristyksen tuhoista sille tasolle, että liikkuvan klinikan palveluita ei enää tarvita. Hätäapuvaiheen terveyden huoltotyömme on siis päässyt tavoitteeseensa, Miettinen kertoo. Myös Carrefourissa toiminut kenttäsairaala on lopettanut toimintansa ja sen välineistö on lahjoitettu Carrefourin synnytyssairaalalle. Siellä työskentelee myös kenttäsairaalassa koulutettu haitilainen henkilökunta. 100 000 potilasta vuodessa Kun maanjäristys iski Haitiin yli vuosi sitten tammikuussa, jätti se jälkeensä paitsi valtavasti loukkaantuneita, myös romahtaneet sairaalat ja terveysasemat. Moni terveydenhuollon ammattilainen kuoli tai loukkaantui. Julkinen terveydenhuolto rampautui täysin. Maanjäristyksessä loukkaantuneet tarvitsivat hoitoa kipeästi, mutta he eivät olleet ainoita avun tarpeessa olevia. Kaiken hävityksen keskelläkin joku synnytti, sairastui vatsatautiin tai sai sydänkohtauksen. Heitä ja maanjäristyksessä loukkaantuneita auttamaan Suomen Punainen Risti lähetti liikkuvan klinikan ja osia kenttäsairaalasta. Sairaalassa hoidettiin vuoden aikana yli 70 000 potilasta. Liikkuva klinikka on puolestaan tarjonnut perusterveydenhuoltoa noin 35 000 potilaalle. - 5 -
Niklas Meltio POHJOIS-KOREASSA PUNAISEN RISTIN APU TAVOITTAA SULJETUNKIN MAAN
APUA MAAILMALLE Luonnonmullistukset koettelevat köyhyydestä kärsivää maata toistuvasti, vaikka emme sitä lehdistä saakaan lukea. Punainen Risti on yksi harvoista kansainvälisistä avustusjärjestöistä, jotka voivat toimia Pohjois- Koreassa. Paikallisten vapaaehtoisten ja työntekijöiden ansiosta Punainen Risti voi auttaa maassa, joka kärsii köyhyyden lisäksi toistuvista luonnonkatastrofeista. Raija Andersén on työskennellyt maassa puolitoista vuotta Punaisen Ristin avustustyöntekijänä. Taloussaarron vaikutukset näkyvät avustustyöntekijöiden arjessa. Maasta puuttuvat esimerkiksi koneet. - Esimerkiksi sairaaloiden laitteet ovat olleet hankkimisaikanaan hyviä, mutta nyt ne ovat vanhentuneita. Pulaa on myös lääkkeistä ja ravinnosta. Väestö kärsii jatkuvasti alhaisesta ravintotasosta, Andersén kertoo. Yksi keskeisimpiä Punaisen Ristin työn tavoitteita on maan katastrofivalmiuden parantaminen. Vapaaehtoisten avulla jokien varsille rakennetaan tulvavalleja. Lisäksi puita istutetaan eroosion ehkäisemiseksi ja maanvyöryjen estämiseksi. - Puita hakataan täällä jatkuvasti enemmän kuin istutetaan, Andersén selittää. LAPSIA ROKOTETAAN ENTISTÄ ENEMMÄN Suomen Punaisen Ristin avulla maahan tuodaan erityisesti laboratorioihin ja synnytysterveydenhuoltoon liittyviä sairaalatarvikkeita. Tällä hetkellä työssä panostetaan myös erityisesti kylissä tapahtuvaan terveysneuvontaan. Suomen Punaisen Ristin avustustoiminnan kohderyhmänä ovat naiset ja lapset. Andersén näkee positiivista kehitystä erityisesti lasten terveydenhuollossa. - Esimerkiksi lasten rokotusohjelma on tuottanut hyviä tuloksia. Siinä työskentelemme yhteistyössä Unicefin kanssa. Kansalaisjärjestötoiminnan istuttaminen pohjoiskorealaisen yhteiskunnan rakenteisiin ei ole helppo tehtävä. Tulva-alueiden ihmisiä auttaessaan Andersén sai kuitenkin muistutuksen siitä, että Punainen Risti on toiminut maassa kauemmin kuin aina muistaakaan. - Vanha mummo tuli kiittämään saamastaan avusta ja kertoi olleensa Korean sodan aikana Punaisen Ristin vapaaehtoisena. Hän tiesi Punaisen Ristin ja sen kansainvälisen maineen. Kohtaaminen muistutti, että järjestöllä on pitkä historia maassa, eikä työtä ole aloitettu tyhjästä, Andersén sanoo. Teksti: REETTA KEMPPI Suomen Punainen Risti on tukenut lahjoitusvaroin Pohjois-Korean terveys- ja katastrofivalmiusohjelmia vuodesta 2003 lähtien. Suomalaisten lahjoittajien ja ulkoministeriön tuella Pohjois-Koreaan on toimitettu muun muassa lääkkeitä, sairaalatarvikkeita, hyttysverkkoja, ensiapupaketteja sekä telttoja, huopia ja pressuja ihmisten majoittamiseen tulvan sattuessa. Lisäksi Suomen Punaisen Ristin lähettämät terveysasiantuntijat ovat työskennelleet Pohjois-Koreassa jo useamman vuoden ajan. - 7 -
AJANKOHTAISTA Tänään on hyvä päivä Ryhtyä vapaaehtoiseksi Oletko hyvä kuuntelija? Haluaisitko oppia ensiapua? Oletko joskus tehnyt läksyjä? Osaatko hymyillä myös englanniksi? Pidätkö laskettelusta? Entä ruoan laitosta, luonnossa liikkumisesta, tai leikkimisestä? Oletko nyt tai oletko joskus ollut nuori? Näillä ja monilla muilla ominaisuuksilla sinulla on erinomaiset edellytykset ryhtyä Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi! Auttamisen tapoja on lukemattomia ja jokaiselle löytyy oma tapa auttaa. Voit aloittaa omasi etsimisen osoitteessa punainenristi.fi/hyvapaiva Liittyä jäseneksi Punainen Risti on kansalaisjärjestö, jonka aivot ja sydän ovat järjestön jäsenet. Liittymällä jäseneksi tuet Punaisen Ristin kotimaan toimintaa ja annat samalla kannatuksesi Punaisen Ristin arvoille. Tänään on hyvä päivä seisoa inhimillisyyden puolella! Jäseneksi pääset liittymään osoitteessa lahjoita.fi/jaseneksi Ryhtyä kuukausilahjoittajaksi Kun maailmalla tai kotimaassa tapahtuu katastrofi, tarvitaan apua nopeasti. Salamannopeasti lähetettävä apu on mahdollista, koska Punaisella Ristillä on kuukausilahjoittajia. He ovat lupautuneet auttamaan joka kuukausi. Kuukausilahjoittajana voit valita, haluatko tukea Punaisen Ristin kansainvälistä apua, kotimaan toimintaa vai jaatko tukesi molempien kesken. Voit liittyä kuukausilahjoittajaksi tai muuttaa lahjoituksesi kohdistusta osoitteessa katastrofirahasto.fi Tänä vuonna Suomen Punainen Risti kannustaa tukijoitaan, ystäviään ja jäseniään tekemään jokaisesta päivästä hyvän päivän auttaa. Auttamisen tapoja on monia, tänään on hyvä päivä löytää omansa. Tänään on hyvä päivä auttaa! SUOMEN PUNAISEN RISTIN KANSAINVÄLINEN APU 1.12.2010 4.3.2011 Kooste kansainvälisestä avusta on luettavissa osoitteessa www.punainenristi.fi/katastrofirahasto_tiedottaa