RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2011
SISÄLLYS 1 RAHANPESUN TORJUNTA----------------------------------------------------------------------------------------------------- 3 1.1 Yleistä ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 3 1.2 Rahanpesulaki ja rikoslain 32 luku ---------------------------------------------------------------------------------------- 5 1.3 ----------------------------------------------------------------------------------------------- 5 1.4 Rahanpesun selvittelykeskuksen kansainvälinen yhteistyö ------------------------------------------------------------ 6 2 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VASTAANOTTAMAT ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 7 3 RAHANPESUILMOITUKSET -------------------------------------------------------------------------------------------------- 8 3.1 Ilmoittajatahot ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 8 3.2 Epäilyttävät liiketoimet rahanpesuilmoituksissa------------------------------------------------------------------------- 9 3.3 Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien varojen määrä----------------------------------------------------------------------10 3.4 Varojen siirrot Suomen rajan yli ------------------------------------------------------------------------------------------10 3.5 Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden lähtöalueet--------------------------------11 3.6 Liiketoimen tila rahapesuilmoitusta tehtäessä---------------------------------------------------------------------------12 3.7 Määräykset liiketoimen keskeyttämisestä ja muut turvaamistoimet -------------------------------------------------13 4 RAHANPESULAIN MUKAISET TIETOJEN LUOVUTUKSET -------------------------------------------------------14 4.1 Rikosilmoitusjärjestelmään kirjatut rikokset ----------------------------------------------------------------------------14 4.2 Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä-----------------------------------------------------------------------------------16 5 TERRORISMIN RAHOITUKSEN TORJUNTA----------------------------------------------------------------------------17 5.1 Yleistä terrorismin rahoituksen torjunnasta -----------------------------------------------------------------------------17 5.2 Rahanpesun selvittelykeskuksen rooli terrorismin rahoituksen torjunnassa ----------------------------------------17 5.3 Terrorismin rahoittamista koskevien ilmoitusten kansainväliset liitynnät ------------------------------------------18 6 LOPUKSI ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------18 Keskusrikospoliisi Tiedusteluosasto Rahanpesun torjuntalinja Jokiniemenkuja 4, PL 285 01301 Vantaa P. 071 878 0141 Faksi 071 878 6811 www.rahanpesu.fi 2
1 RAHANPESUN TORJUNTA 1.1 Yleistä Poliisihallinnon rakenneuudistuksen toisessa vaiheessa Keskusrikospoliisin organisaatio uudistettiin ja vuoden 2010 alusta lukien yhdeksästä tulosyksiköstä muodostettiin viisi tulosyksikköä. liitettiin osaksi uutta Tiedusteluosastoa, jonka tehtävänä on toimia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tiedustelutoiminnan kansallisena keskuksena Keskusrikospoliisin organisaatio 2010 Päällikkö Apulaispäällikkö Johtoryhmä Esikunta Tiedusteluosasto Tiedusteluosasto Tutkintaosasto Kansainvälinen Kansainvälinen osasto osasto Rikostekninen laboratorio Hallinto-osasto PTRrikostiedustelu ja -analyysi Rahanpesun torjunta Tiedonhankinta Järjestäytynyt rikollisuus Talousrikollisuus Henki- ja muu vakava rikollisuus Asiakaspalvelu Biologia Kemia Sormenjäljet Tekniikka Oikeusapu Viestiliikennekeskus Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Virastopalvelut Tietohallintopalvelut Tietopalvelut K Tiedusteluosastossa on kolme linjaa, joista Rahanpesun torjuntalinjalla toimii. Rahanpesun torjuntalinja on jaettu kahteen toimintoon: Rahanpesun selvittelykeskukseen ja talousrikostiedusteluun. Talousrikostiedustelutoiminnon tehtävin kuuluu talousrikostiedustelu ja tarkkailu, kansainvälisen rikoshyödyn jäljittäminen, kansainvälisesti etsintäkuulutettujen jäljittäminen, liiketoimintakiellon valvonnan koordinointi sekä korruption torjunta. Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävistä tarkemmin kohdassa 1.3 Selvittelykeskuksen painopistealueena vuonna 2011 oli uuden rahanpesurekisterin sekä ilmoitusten vastaanottosovelluksen suunnitteluun ja käyttöönottoon liittyvät toimet. Näihin tehtäviin sitoutettiin kuusi henkilöä kokopäiväisesti eli liki kolmasosa koko rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstöstä. Projekti onnistui erinomaisesti ja uusi rahanpesurekisteri sekä ilmoitussovellus otettiin aikataulun mukaisesti käyttöön vuoden 2012 alusta. 3
. Terrorismin rahoituksen torjuntaa on tehostettu kehittämällä kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Pohjoismaisella tasolla sekä tiivistämällä yhteistyötä Suojelupoliisin kanssa. Rahanpesun selvittelykeskuksen aloitteesta on järjestetty yhteistyöseminaareja Pohjoismaiden terrorismin torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa vuodesta 2007 alkaen. Vuonna 2011 Suomi isännöi tilaisuutta jo toisen kerran. Selvittelykeskus kirjasi vuonna 2011 yhteensä 28378 ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista. Näistä ilmoituksista 28364 koski rahanpesua ja 14 terrorismin rahoittamista. Selvittelykeskus on ottanut vastaan terrorismin rahoitusta koskevia ilmoituksia vastaan vuodesta 2003 lukien. Pääasiassa ilmoitukset koskevat YK:n finanssipakotteiden kohteena olevia henkilöitä. Uusien pakotteiden kohteeksi tulevien henkilöiden tai yhteisöjen määrä on vähentynyt. Koska kolmasosa selvittykeskuksen henkilöstöstä oli vuoden ajan kehittämistehtävissä, se luonnollisesti vaikutti siihen, että esitutkinnan yhteyteen tutkittavaksi siirrettyjen rahanpesuilmoitusten sekä jäädytysten määrä hieman laski edellisestä vuodesta. Selvittelykeskukselle on määritelty rahanpesulaissa erityiset toimivaltuudet, joiden avulla se voi ryhtyä selvittämään ja tutkimaan vastaanottamiaan ilmoituksia, vaikka asiassa ei ole vielä perusteita esitutkinnan aloittamiselle. Eräs tällainen erityinen toimivaltuus on oikeus keskeyttää liiketoimen kohteena olevien varojen siirto. Toimintavuoden 2011 aikana selvittelykeskus antoi yhteensä 10 liiketoimen keskeyttämismääräystä, joiden yhteenlaskettu arvo oli 560.805 euroa. Niiden avulla saatiin rikoshyötyä viranomaisten haltuun yhteensä 412.015 euron arvosta. Selvittelykeskus luovutti vuoden 2011 aikana rahanpesun estämiseksi ja selvittämiseksi 2709 ilmoitukseen liittyviä tietoja eli 9,5 prosenttia saapuneista ilmoituksista. 4
1.2 Rahanpesulaki ja rikoslain 32 luku Kokemukset elokuussa 2008 voimaantulleesta rahanpesulaista ovat olleet myönteisiä ja Selvittelykeskukselle tulleiden ilmoitusten määrä on lisääntynyt jonkin verran. Voimassa olevan rikoslain rahanpesurikoksia käsittelevässä 32 luvussa on kuitenkin havaittu joitain puutteita ja niihin on kiinnitetty huomiota myös OECD:n yhteydessä toimivankansainvälisen rahanpesun asiantuntijaorganisaation FATF:n (Financial Action Task Force on Money Laundering) piirissä. Näitä kysymyksiä ratkaisemaan on Suomessa perustettu asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on selvittää tarvittavat kansalliset lainsäädännölliset muutokset niin, että lainsäädäntömme on sopusoinnussa FATF:n antamien suositusten kanssa. 1.3 perustettiin 1.3.1998 osaksi Keskusrikospoliisin organisaatiota. Selvittelykeskuksen tehtävänä on rahanpesulain 34 :n mukaan 1) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen ja selvittäminen; 2) viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa; 3) yhteistyö ja tietojenvaihto rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä huolehtivien vieraan valtion viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa; 4) yhteistyö ilmoitusvelvollisten kanssa; 5) palautteen antaminen ilmoitusten vaikutuksista; 6) tilaston pitäminen ilmoitusten ja tehtyjen liiketoimien keskeytysten lukumäärästä. Rahanpesu- ja poliisilaissa säädettyjen toimivaltuuksien mukaisesti selvittelykeskus voi ilmoitusta tutkiessaan rekisteritarkistusten lisäksi suorittaa kuulusteluja, tarkkailua, teknistä tarkkailua ja valvontaa, televalvontaa, valeostoja ja peitetoimintaa. Lisäksi rahanpesun selvittelykeskuksella on mahdollisuus ainoana poliisiviranomaisena antaa ilmoitusvelvolliselle määräys olla suorittamatta tälle annettua toimeksiantoa viiden arkipäivän ajaksi. Keskeyttämispäätöksistä on tarkemmin luvussa 3.7. Jos asiassa käynnistetään esitutkinta, selvittelykeskus käyttää sille esitutkintaviranomaisena normaalisti kuuluvia toimivaltuuksia. Pääsääntöisesti selvittelykeskus kuitenkin luovuttaa ilmoituksen sisältämät tiedot jonkin muun esitutkintaviranomaisen suorittaman tutkinnan yhteyteen. Rahanpesulain mukaisista tiedonluovutuksista on tarkemmin jäljempänä luvussa 4. Rahanpesun torjuntaan ja selvittelykeskuksen toimintaan liittyviä määräyksiä ja ohjeistusta on annettu eri tahoilla. Keskeisimpiin säädöksiin löytyvät linkit rahanpesun selvittelykeskuksen sivuilta www.rahanpesu.fi. 5
Yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten sekä ilmoitusvelvollisten kanssa on rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnan painopistealueita. Selvittelykeskus osallistuu ilmoitusvelvollisten kouluttamiseen sekä huolehtii osaltaan ilmoitusvelvollisten kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä. Osana ilmoitusvelvollisten ohjeistusta ja koulutusta toimii Rahanpesun selvittelykeskuksen laatima "Rahanpesun torjunnan parhaat käytänteet", joka löytyy osoitteesta www.rahanpesu.fi. 1.4 Rahanpesun selvittelykeskuksen kansainvälinen yhteistyö Rahanpesulaissa tarkoitetun, epäilyttävää liiketointa koskevan ilmoituksen selvittäminen edellyttää usein kansainvälistä operatiivista yhteistyötä vieraan valtion rahanpesun torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Joidenkin valtioiden lainsäädäntö edellyttää erityisen kahdenvälisen yhteistyöpöytäkirjan (Memorandum of Understanding) allekirjoittamista operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi. Selvittelykeskus on solminut kahdenvälisiä yhteistyöpöytäkirjoja Albanian, Belgian, Bulgarian, Espanjan, Etelä-Korean, Georgian, Indonesian, Israelin, Japanin, Kanadan, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Moldovan, Puolan, Ranskan, Romanian, San Marinon, Saudi-Arabian, Sveitsin, Turkin, Venezuelan, Venäjän sekä Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien rahanpesusta vastaavien viranomaisten kanssa. Lisäksi uusia sopimuksia on vireillä. Operatiivisen yhteistyön lisäksi rahanpesun selvittelykeskus toimii tiiviissä yhteistyössä rahanpesun torjunnasta vastaavien kansainvälisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Rahanpesun torjunta perustuu valtaosassa maita rahanpesusta laadittuihin useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja muihin instrumentteihin, joissa yksittäisille valtioille asetetaan varsin pitkälle meneviä velvollisuuksia niin rahanpesun ennalta estämisessä, kriminalisoinnissa kuin kansainvälisessä yhteistyössäkin. Linkit Suomen kannalta merkittävimpien rahanpesun torjuntaa koskevien kansainvälisten yhteistyötahojen sekä instrumenttien sivuille löytyvät osoitteesta www.rahanpesu.fi. 6
2 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VASTAANOTTAMAT ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA Selvittelykeskus tallensi vuonna 2011 yhteensä 28378 ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista. Näistä ilmoituksista 28364 koski rahanpesua ja 14 terrorismin rahoittamista. Rahanpesurekisteriin tallennettujen ilmoitusten määrä oli noin 6900 ilmoitusta alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahanpesun selvittelykeskuksen käyttämän ilmoitusten vastaanottosovelluksen teknisten ongelmien vuoksi kaikkia selvittelykeskuksen vastaanottamia ei pystytty vuoden 2010 aikana tallentamaan. Nämä noin 4000 ilmoitusta kirjautuvat vuoden 2011 puolella. Kun tämä huomioidaan, ilmoitusten määrä nousi noin 2900 kappaleella vuoteen 2010 verrattuna. Kuva 3. Rahanpesun selvittelykeskuksen tallentamat ilmoitukset vuosina 2005 2011 Rahanpesulain soveltamisala laajennettiin 1.6.2003 käsittämään myös terrorismin rahoituksen torjunta. Siihen liittyen rahanpesun selvittelykeskus on kuitenkin jo vuodesta 2001 alkaen kirjannut rahanpesurekisteriin muun muassa YK:n turvallisuusneuvoston pakotepäätöksissä sekä Euroopan Unionin neuvoston asetuksissa mainittuja, terrorismin rahoituksesta epäiltyjä henkilöitä, yhteisöjä ja ryhmiä. Tämän johdosta selvittelykeskuksen vastaanottamat ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista on jaoteltu vuodesta 2001 lähtien niiden luonteen mukaisesti rahanpesua tai terrorismin rahoitusta koskeviin ilmoituksiin. 7
3 RAHANPESUILMOITUKSET 3.1 Ilmoittajatahot kirjasi vuoden 2011 aikana yhteensä 28364 epäilyttävää liiketointa koskevaa ilmoitusta eli 6910 kappaletta enemmän kuin vuonna 2010. Ilmoitusmääriään ovat kasvattaneet rahapelitoimintaa ja valuutansiirtoa harjoittavien yhtiöiden lisäksi erityisesti pankit, vakuutusyhtiöt ja arvotavaraa myyvät, kuten ajoneuvokauppiaat. Muiden ilmoittajatahojen osuus on pysynyt aikaisempien vuosien tasolla. Taulukko 1. Ilmoittajatahot rahanpesuun liittyvissä ilmoituksissa ILMOITTAJATAHOT 2009 2010 2011 2011 % Pankki 869 1000 1077 3,8 Sijoituspalveluyhtiö 1 5 1 0,0 Rahoitusyhtiö 22 12 27 0,1 Vakuutusyhtiö 68 153 221 0,8 Kiinteistönvälittäjä 9 14 12 0,0 Rahapelitoiminta 5023 3951 6134 21,6 Valuutanvaihtoyhtiö 21543 16012 20651 72,8 Kirjanpitotoimisto 7-3 0,0 Tilintarkastusyhteisö 16 17 15 0,1 Lakimiehet 8 7 16 0,1 Arvotavarakauppias 15 45 65 0,2 Panttilainaamo 2 - - - Huutokaupan toimittaja - 6 2 0,0 Kotimainen poliisiviranomainen 154 127 23 0,1 Kotimainen muu viranomainen 27 80 71 0,3 Ulkomainen poliisiviranomainen 2 2 9 0,0 Ulkomainen muu viranomainen 3 3 7 0,0 Muu tietolähde 12 20 30 0,1 YHTEENSÄ 27781 21454 28364 100 8
3.2 Epäilyttävät liiketoimet rahanpesuilmoituksissa Epäilyttävät liiketoimet on selvittelykeskuksessa luokiteltu niiden luonteen mukaisesti eri ryhmiin. Luokittelu perustuu ilmoitusvelvollisten ilmoittamiin syihin siitä, minkä asiakkaan tekemän liiketoimen vuoksi ilmoitus tehtiin. Taulukko 2. Epäilyttävät liiketoimet rahanpesuilmoituksissa EPÄILYTTÄVÄ LIIKETOIMI 2009 2010 2011 2011 % Tilinavaus 34 19 32 0,1 Käteistalletus 269 337 383 1,4 Käteisnosto 136 182 159 0,6 Kotimainen tilisiirto 75 89 112 0,4 Varojen kierrätys 60 57 81 0,3 Tilisiirto ulkomaille 41 57 60 0,2 Tilisiirto ulkomailta 124 125 138 0,5 Muut pankkituotteet 42 16 43 0,2 Rahoitusyhtiötuotteet 2 17 4 0,0 Valuutanvaihto 3540 2153 2130 7,5 Valuutansiirto 18024 13878 18554 65,4 Sijoitukset 13 7 8 0,0 Vakuutukset 64 149 222 0,8 Panttilainaus 2 - - - Kiinteistön/asunto-osakkeen kauppa tai 160 142 28 0,1 vuokraus Irtaimen kauppa 36 61 83 0,3 Rahapelit 5014 3948 6134 21,6 Käteisen kuljetus 37 79 63 0,2 Muu epäilyttävä liiketoimi 108 138 130 0,5 YHTEENSÄ 27781 21454 28364 100 9
3.3 Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien varojen määrä Rahanpesua koskevissa ilmoituksissa mainitaan yleensä liiketoimen luonteen lisäksi myös siihen sisältyvien varojen määrä. Vuonna 2011 varojen määrä oli mainittu kaikkiaan 28000 ilmoituksessa. Ilmoituksiin sisältyvien liiketointen arvo oli pääsääntöisesti alle 10.000 euroa. Ainoastaan noin 8,7 % ilmoituksista käsitti yli 10.000 euron suuruisen liiketoimen ja todella suuria liiketoimia esiintyi alle prosentissa tapauksista. Taulukko 3. Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien varojen määrä ILMOITUKSIIN SISÄLTY- VIEN VAROJEN MÄÄRÄ 2009 2010 2011 2011 % Alle 10.000 25491 19173 25564 91,3 10.000 35.000 1521 1483 1872 6,7 35.000-85.000 254 267 267 1,0 85.000-170.000 138 142 100 0,4 yli 170.000 219 168 197 0,7 YHTEENSÄ 27623 21233 28000 100 3.4 Varojen siirrot Suomen rajan yli Kaikista rahanpesua koskevista ilmoituksista 66,3 prosentissa oli tapahtunut varojen siirto Suomen rajojen yli. Näistä tapauksista 77,4 prosentissa varat olivat siirtyneet Suomesta ulkomaille. Taulukko 4. Rahanpesua koskevat ilmoitukset, joissa varoja on siirtynyt Suomeen tai Suomesta ulkomaille VAROJEN SIIRROT 2009 2010 2011 2011 % Varoja Suomeen 3438 3290 4250 22,6 Varoja Suomesta 14351 10595 14546 77,4 YHTEENSÄ 17969 13885 18796 100 10
3.5 Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden lähtöalueet Ilmoituksissa esiintyi yhteensä 141 eri kansalaisuutta. Näistä suomalaisia oli 28 %, venäläisiä 3,1 %, virolaisia ja turkkilaisia 1,8 % sekä nigerialaisia 1,3 %. Lähialueiden jälkeen merkittävimmät ulkomaalaisryhmät muodostivat muualta Euroopasta sekä Aasiasta lähtöisin olevat henkilöt. Tapauksissa, joissa varoja siirretään ulkomaille, varoja vastaanottavan henkilön kansalaisuus ei ole ilmoituksen tekijän tiedossa. Tästä johtuu kansalaisuudeltaan tuntemattomien henkilöiden suuri määrä. Taulukko 5. Luonnollisten henkilöiden lähtöalueet ALUE 2009 2010 2011 2011 % Suomi 6691 7492 6428 28,0 Aasia 868 1139 1363 5,9 Muu Eurooppa 1278 1706 1043 4,6 Venäjä 824 1011 701 3,1 Afrikka 916 1091 982 4,3 Lähi-itä 927 606 631 2,8 Viro 316 634 408 1,8 Etelä- ja Pohjois-Amerikka 245 241 320 1,4 Australia ja Uusi-Seelanti 11 21 10 0,0 Kansalaisuudeton 17-14 0,1 Ei tiedossa 10610 10429 11017 48,1 YHTEENSÄ 22703 24370 22917 100 11
Epäilyttäviä liiketoimia koskevissa ilmoituksissa esiintyi 47 eri maahan rekisteröityjä oikeushenkilöitä, joista 64,4 % oli suomalaisia. Seuraavaksi eniten ilmoituksissa mainittiin virolaisia, venäläisiä sekä Yhdysvalloista peräisin olevia yrityksiä. Taulukko 6. Oikeushenkilöt rekisteröintipaikan mukaan ALUE 2009 2010 2011 2011 % Suomi 958 1999 1097 64,4 Muu Eurooppa 138 216 66 3,9 Viro 74 231 68 4,0 Aasia 13 24 10 0,6 Etelä- ja Pohjois-Amerikka 37 77 37 2,2 Venäjä 24 60 23 1,4 Lähi-itä 14 66 10 0,6 Afrikka 4 13 8 0,5 Australia ja Uusi-Seelanti 6 10 - - Ei tiedossa 368 655 384 22,5 YHTEENSÄ 1636 3351 1703 100 3.6 Liiketoimen tila rahapesuilmoitusta tehtäessä Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvolliset voivat epäilyttäviä liiketoimia havaitessaan harkintansa mukaan käyttää seuraavia toimintavaihtoehtoja: keskeyttää liiketoimi lisäselvityksiä varten kieltäytyä liiketoimen suorittamisesta taikka suorittaa liiketoimi, jos liiketoimen keskeyttäminen tai siitä kieltäytyminen todennäköisesti vaikeuttaisi liiketoimen edunsaajan selville saamista. Edellisten vuosien tapaan ilmoituksista lähes kaikissa liiketoimi oli suoritettu ilmoituksen tekohetkellä. 12
3.7 Määräykset liiketoimen keskeyttämisestä ja muut turvaamistoimet Keskusrikospoliisi Rahanpesun selvittelykeskuksella on rahanpesulain mukaan oikeus epäilyttävää liiketointa tutkiessaan antaa ilmoitusvelvolliselle määräys pidättyä suorittamasta liiketointa enintään viiden arkipäivän ajaksi, mikäli määräys on tarpeen rahanpesun estämiseksi ja selvittämiseksi. Kyseinen toimenpide ei edellytä rikoksen syytä epäillä kynnyksen ylittymistä, vaan se on tarkoitettu edeltäväksi toimenpiteeksi turvaamistoimenpiteille. Keskeyttämismääräyksen avulla selvittelykeskuksen on mahdollista päästä nopeasti kiinni rikoshyötyyn ja estää sen siirtäminen viranomaisten ulottumattomiin. Vuosien 1998 2011 välisenä aikana selvittelykeskus on tehnyt yhteensä 205 liiketoimen keskeyttämismääräystä, joiden arvo on ollut 51.227.394 euroa. Tästä määrästä on saatu viranomaisten haltuun omaisuutta 18.042.313 euron arvosta. Toimintavuoden 2011 aikana selvittelykeskus antoi yhteensä 10 liiketoimen keskeyttämismääräystä, joiden yhteenlaskettu arvo oli 560.805 euroa. Niiden avulla saatiin rikoshyötyä viranomaisten haltuun yhteensä 410.274 euron arvosta. Muita turvaamistoimia ei vuoden aikana ollut. Kuva 4. Liiketointen keskeyttämismääräykset vuosina 2007 2011 13
4 RAHANPESULAIN MUKAISET TIETOJEN LUOVUTUKSET 4.1 Rikosilmoitusjärjestelmään kirjatut rikokset Eräs tärkeimmistä rahanpesun selvittelykeskuksen toimintaa kuvaavista tunnusluvuista on se, kuinka moneen epäilyttävää liiketointa koskevaan ilmoitukseen liittyvät tiedot luovutetaan rahanpesulain mukaisesti eteenpäin. Käytännössä tällä tarkoitetaan useimmiten sitä, että ilmoituksen tiedot luovutetaan avoinna olevan rikosilmoituksen yhteydessä hyödynnettäviksi. Tiedot sisältävät tällöin tyypillisimmässä tapauksessa tietoa jutun rahaliikenteestä ja omaisuudesta. Osassa tapauksista epäilyttävää liiketointa koskevan ilmoituksen perusteella selvittelykeskus tai jokin muu esitutkintaviranomainen käynnistää uuden esitutkinnan. Vuosien 1994-2011 aikana selvittelykeskus on luovuttanut tietoja yhteensä 15788 epäilyttävää liiketointa koskevasta ilmoituksesta. Vuoden 2011 aikana luovutettiin 2709 ilmoituksen tiedot (9,6 prosentissa saapuneista ilmoituksista). Kuva 5. Ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista ja tiedon luovutukset esitutkinnassa käytettäväksi 2007-2011 14
Esitutkinnan yhteyteen luovutetuista epäilyttäviä liiketoimia koskevista tiedoista suurin osa liittyy talousrikoksiin ja seuraavaksi eniten huumausainerikoksiin. Tietoja siirretään esitutkintaan rikosnimikkeellä rahanpesu vuosittain hyvin vaihtelevia määriä. Tämä johtuu osin siitä, että alkurikoksen (esimerkiksi velallisen epärehellisyyden) tekijän itse suorittaman rahanpesun katsotaan sisältyvän päätekoon ja siitä ei rangaista erikseen. Vuonna 2011 esitutkinnan yhteydessä tutkittavaksi siirrettyjen tietojen yleisimmät rikosnimikkeet olivat velallisen epärehellisyys (32,8 %), huumausainerikos 7,4 %) sekä petos (18,4 %). Taulukko 7. Tiedon luovutukset rikosnimikkeittäin vuosina 2009 2011 RIKOSNIMIKE 2009 2010 2011 2011 % Rahanpesu 159 27 55 2 Talousrikos 1006 905 1791 66,1 Huumausainerikos 269 327 199 7,4 Muu 1268 2377 664 24,5 YHTEENSÄ 2702 3636 2709 100 Tarkasteltaessa kaikkia vuosina 1994-2011 esitutkinnan yhteyteen luovutettuja epäilyttäviä liiketoimia koskevia tietoja voidaan todeta, että tapauksista liki puolet on liittynyt talousrikollisuuteen. Huumausainerikosten osuus esitutkintaan siirretyistä tiedoista oli noin 9 % ja rahanpesun rikosnimikkeellä esitutkintaan on siirretty noin 8 prosentissa esitutkintaan siirretyistä tapauksista. Taulukko 8. Tiedon luovutukset rikosnimikkeittäin vuosina 1994-2011 RIKOSNIMIKE LKM % Rahanpesu 1280 8,2 Talousrikos 7782 49,3 Huumausainerikos 1482 9,3 Muu 5244 33,2 Yhteensä 15788 100 15
4.2 Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä on julkaissut "Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä" -nimisen tutkimuksen. Tähän on pyritty kokoamaan kaikki rahanpesua koskevat tuomiot ja menettämisseuraamukset vuodesta 1994 alkaen. Tutkimus päivitettiin vuoden 2010 aikana. Selvityksessä kiinnitetään huomiota rahanpesutapauksissa käytettyihin tyypillisiin menettelytapoihin, oikeuskäytännössä ilmenneisiin tulkintaongelmiin sekä rikoslainsäädännön muutoksiin. Lisäksi tutkimuksen lopuksi on selostettu lyhyesti kaikki tutkimuksessa käsitellyt rahanpesutuomiot. Suuri osa tutkimuksessa käsitellyistä tapauksista on sellaisia, joiden tutkinta on aloitettu ilman, että taustalla on ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta. Tutkimus löytyy osoitteesta: www.rahanpesu.fi. 16
5 TERRORISMIN RAHOITUKSEN TORJUNTA 5.1 Yleistä terrorismin rahoituksen torjunnasta Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen kansainvälinen yhteistyö terrorismin torjunnassa on tiivistynyt merkittävästi. Keskeiseen asemaan torjuntatyössä on noussut terrorismin rahoituksen torjunta ja terroristien varojen poisotto. Yhdistyneet Kansakunnat, Euroopan Unioni ja FATF ovat päättäneet useista terrorismin rahoituksen vastaisista toimista. Näiden organisaatioiden jäseninä Suomi on pannut täytäntöön muun muassa YK:n kansainvälisen terrorismin rahoituksen vastaisen yleissopimuksen vuodelta 1999. Lisäksi Euroopan Unionissa on tehty useita päätöksiä terrorismin rahoituksen torjumiseksi. FATF on julkaissut 9 terrorismin rahoituksen vastaista erityissuositusta. Näiden pääasiallisena tavoitteena on saada valtiot sitoutumaan kansainvälisiin terrorismin rahoittamisen estämistä koskeviin sopimuksiin, terroristien varojen jäädytykseen ja konfiskointiin, terrorismin rahoittamiseen liittyvien epäilyjen raportointiin viranomaisille, kansainväliseen yhteistyöhön, maksujen tai arvon välittämisen luvanvaraistamiseen tai rekisteröintiin, maksuliikenteen läpinäkyvyyteen sekä sen estämiseen, ettei voittoa tuottamattomia organisaatioita käytetä terrorismin rahoittamisen peitteenä. YK:n turvallisuusneuvoston asettamat finanssipakotteet ovat syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen muuttaneet osittain luonnettaan ja nykyisin niiden avulla pyritään yhä selkeämmin terrorismin vastaisiin toimiin siten, että niitä kohdistetaan suoraan luonnollisiin henkilöihin, yhteisöihin ja ryhmiin, joiden epäillään rahoittavan terrorismia. Finanssipakotteet velvoittavat pakotteiden kohteena olevien tahojen varojen tai muiden taloudellisten resurssien jäädyttämiseen. YK:n turvallisuusneuvoston pakotepäätökset pannaan Euroopan yhteisössä täytäntöön Euroopan Unionin asetuksina, jotka ovat Suomessa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Rikoslakiin lisättiin loppuvuodesta 2002 uusi terrorismirikoksia koskeva 34 a luku. Kyseisen luvun 5 :n mukaan henkilö syyllistyy rangaistavaan tekoon, mikäli hän suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä aiotaan rahoittaa terroristisiksi teoiksi määriteltyjä tekoja. 5.2 Rahanpesun selvittelykeskuksen rooli terrorismin rahoituksen torjunnassa Terrorismin rahoittamisen torjumiseksi nähtiin aiheelliseksi liittää rahanpesulakiin rahanpesun torjuntaa vastaava ilmoitusjärjestelmä. Tästä syystä rahanpesulain soveltamisala laajennettiin 1.6.2003 lukien kattamaan myös terrorismin rahoittamisen estäminen ja selvittäminen, koska sekä rahanpesussa ja terrorismin rahoituksessa on yhteneväiset tekotavat. 17
Rahanpesulain soveltamisalan laajentaminen tarkoitti, että ilmoitusvelvollisilla on terrorismin rahoitusta epäillessään samat velvoitteet kuin epäilyttävien liiketoimien yhteydessä eli tunnistaa asiakas, noudattaa huolellisuusvelvollisuutta sekä ilmoittaa epäilyttävistä tapauksista rahanpesun selvittelykeskukselle. Erona kuitenkin on, että rahanpesua epäiltäessä epäillään liiketoimeen sisältyvien varojen laillista alkuperää, kun taas terrorismin rahoittaminen voi tapahtua myös laillisesti hankituilla varoilla. Sanottu merkitsee sitä, että ilmoitusvelvolliset joutuvat yhä enenevässä määrin epäilyttävien liiketoimien yhteydessä pohtimaan myös liiketoimeen sisältyvien varojen kohdetta. Selvittelykeskuksen vastaanottamista epäilyttäviä liiketoimia koskevista ilmoituksista onkin havaittavissa, että liiketoimiin sisältyvien varojen kohteeseen ja määränpäähän on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Selvittelykeskus on kirjannut YK:n pakotepäätöksissä ja Euroopan Unionin pakoteasetusten liitteissä mainittuja sekä kotimaisilta että ulkomaisilta viranomaisilta tulleita ilmoituksia henkilöistä, yhteisöistä tai ryhmistä, joilla voidaan mahdollisesti epäillä olevan kytköksiä terrorismin rahoitukseen 88 kappaletta vuonna 2007, 36 vuonna 2008, 55 vuonna 2009, 36 kappaletta vuonna 2010 sekä 14 vuonna 2011. Toistaiseksi selvittelykeskus ei ole löytänyt kyseisten tahojen ja Suomen välillä yhteyksiä. 5.3 Terrorismin rahoittamista koskevien ilmoitusten kansainväliset liitynnät on osallistunut aktiivisesti terrorismin rahoituksen torjuntaa käsitteleviin kansainvälisiin kokouksiin ja koulutukseen (Interpol, Europol, FATF). Selvittelykeskuksessa on koulutettu neljä henkilöä selvittämään ja tutkimaan oman toimen ohella terrorismin rahoitusta. Eri maiden rahanpesun selvittelykeskusten välillä on ollut laajaa yhteistoimintaa terrorismin rahoituksen torjumiseksi mm. Egmont -ryhmän puitteissa. Egmont -ryhmä on rahanpesun selvittelykeskusten välinen operatiivinen katto-organisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen muun muassa suojatun tiedonvaihtokanavan sekä luo standardeja kansainväliselle yhteistyölle rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa. Rahanpesun selvittelykeskuksen aloitteesta järjestettiin syksyllä 2007 ensimmäinen Pohjoismaiden terrorismin rahoituksen selvittämisen ongelmiin painottunut yhteistyökokous rahapesun selvittelykeskusten ja turvallisuuspoliisien edustajien kesken. Kokouksia on sen jälkeen pidetty säännöllisesti, vuonna 2011 jo toisen kerran Suomessa. 6 LOPUKSI Rahanpesun selvittelykeskukselle saapuneiden, epäilyttäviä liiketoimia ja terrorismin rahoitusta koskevien ilmoitusten määrässä ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia, mutta muutaman viimevuoden määrät ovat kokonaisuudessaan hieman nousseet. Terrorismin rahoituksen torjunta on noussut viime vuosina kansainvälisesti merkittävään asemaan, mutta Suomessa ei tapauksia juurikaan ole havaittu. Vuonna 2011 Keskusrikospoliisi aloitti yhteistyössä 18
Suojelupoliisin kanssa ensimmäisen terrorismin rahoitusta koskevan rikostutkinnan. Epäilyttävistä liiketoimista ilmoittaneiden tahojen osalta ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia ilmoitusten määrien suhteen. Suurin osa ilmoituksista liittyy valuutan siirtoihin, kuten aikaisempinakin vuosina. Tutkintaan siirrettyjen tietojen osalta taustalla oleva alkurikos liittyy suurimmassa osassa tapauksista joko talousrikoksiin tai huumausainerikoksiin. Vuoden 2011 aikana on siirtänyt tietoja esitutkintaan hieman aiempia vuosia vähemmän, mikä johtuu koko vuoden kestäneestä tietojärjestelmäuudistuksesta. Vuoden 2012 alusta käyttöönotettu järjestelmä palvelee entistä paremmin sekä ilmoitusvelvollisia että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa. 19