Kaupunginhallitus 188 25.05.2015 Kaivosasia, lausunto malminetsintälupahakemuksesta tilalla 734-756-1-43 Lappinen Kisko 1013/11.03.07/2015 Kaupunginhallitus 25.05.2015 188 Valmistelijat; maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, hannu.koisti@salo.fi, 02-7785110 ja kaavoitusinsinööri Timo Alhoke, timo.alhoke@salo.fi, 02-7785113. Kaupunginhallituksen lausunto on valmisteltu kaupunkisuunnittelussa. Hankkeen lupatunnus; ML2013:0120. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) pyytää kaivoslain (621/2011) 37 :n nojalla Salon kaupungin lausuntoa Terho Kääriäisen malminetsintälupahakemuksesta koskien tilaa Tyrny, kt 734-756-1-43, Lappisten kylässä Kiskossa. Tilan omistaa Kiinteistö Oy Kiskon Tyrny. Lausunto on pyydetty 8.6.2015 mennessä. Kaivoslain (621/2011) 37 :n perusteella lupaviranomaisen on pyydettävä malminetsintälupaa koskevasta hakemuksesta lausunto mm. siltä kunnalta, jonka alueella toimintaa on hakemuksen perusteella tarkoitus harjoittaa. Kaivoslain 39 :n perusteella lupaviranomaisen on ennen malminetsintäluvan ratkaisemista varattava asianosaisille tilaisuus tehdä muistutuksia lupa-asiassa. Kaivoslain 40 :n perusteella lupaviranomaisen on tiedotettava malminetsintälupaa koskevasta hakemuksesta. Kuulutus asiasta on nähtävillä mm. kaupungin ilmoitustaululla (8.5-8.6.2015) sekä Tukesin kirjaamossa ja internet-sivuilla. Kaivoslain 45 :n mukaan malminetsintälupa myönnetään, jos hakija osoittaa, että laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, eikä luvan myöntämiselle ole laissa säädettyä estettä. Kaivoslain 46 :ssä on luettelo malminetsintäluvan myöntämisen esteistä. Lainkohta vastaa aiemman kaivoslain kohtaan, jossa määrätään ns. esteettömyyslausunnon antamisesta. Lainkohdan kohdat 6-8 koskevat lähinnä alueen maankäyttöä kaupungin ja kiinteistönomistjien näkökulmasta katsoen. Malminetsintälupaan liittyvistä mahdollisista esteistä on selvitys varsinaisessa lausunto-osassa. Kaivoslain 51 :n perusteella malminetsintäluvassa on annettava yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset. Tällaisia määräyksiä voivat olla mm. malminetsintätutkimusten ajankohdat, menetelmät sekä käytettävät laitteet ja rakenteet, tutkimustöitä ja tuloksia koskeva selvitysvelvollisuus, hankkeen jälkitoimenpiteet ajankohtineen,
kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma, toiminnalle asetettava vakuus sekä muut erityiset määräykset. Toiminnan sijainti Malminetsintälupaa haetaan 11.82 ha:n suuruiselle osa-alueelle tilasta Tyrny, kt. 734-756-1-43 Lappisten kylässä Kiskossa. Alue on rajattu hakemuksen liitteenä olevaan aluekarttaan. Lupa-alue sijaitsee vajaan kilometrin etäisyydellä Aijalan kyläkeskuksen eteläpuolella ja vajaat kymmenen kilometriä alueen itäpuolella olevasta Kiskon kirkonkylästä. Lupa-alueen nimi on Aijala Mine, lupatunnus ML2013:0120. Malminetsintätoiminnot pääpiirteittäin Malminetsintätoiminnan kuvaus perustuu hakijan laatimaan malminetsintälupahakemukseen. Hakemus nojaa varaushakemukseen VA 2011:0049. Malminetsintätoimintaa johtaa Terho Kääriäinen. Hankkeeseen osallistuu myös hakijan omistama yhtiö Kiviconstruction Oy. Hankkeen tekniset tutkimukset suorittaa Geologian Tutkimuskeskuksen (GTK) Outokummun yksikkö. Malminetsintäalue käsittää keskeisen osan vanhan Aijalan kaivoksen jätealueesta. Jätealueelle on vuosien 1958-74 välisenä aikana varastoitu noin 2 Mtn rikastamojätettä. Rikastustoiminta ei ole voinut rikastaa kaikkia malmissa olleita mineraaleja, vaan osa mineraaleista on kulkeutunut rikastehiekan mukana jätealueelle. Aluetta on tutkittu aiemminkin mm Outokumpu Oy:n ja GTK:n toimesta. Rikastamojätteen on todettu sisältävän kuparia, kultaa ja hopeaa sekä pieniä määriä muita mineraaleja. Jätteen oltua varastoituna kymmeniä vuosia on osa mineraaleista hapettunut ja niiden rikastaminen voi olla haasteellista. Malminetsintäluvan perusteella alue kartoitetaan, kerätään näytteitä, tehdään laskelmat mineraalien määrästä, sekä tehdään päätelmät rikastusmenetelmästä. Tutkimustoiminta on tarkoitus aloittaa välittömästi, kun lupapäätös on lainvoimainen. Tutkimusmenetelmänä on kaivinkoneella kaivetut 1-4 m:n syvyyteen ulotetut koekuopat, jotka näytteenoton jälkeen peitetään. GTK:n näytteiden koko on 10-30 kg. Mikäli tehdään koerikastuksia rikastehiekka kuljetaan autokuljetuksin Outokumpuun. Tutkimuksessa ei tuoteta lisää jätettä, vaan tutkitaan olemassa olevaa jätettä. Mainitusta syystä varsinaista kaivannaisjätesuunnitelmaa ei tehdä. Alue palautetaan tutkimuksia edeltävään kuntoon. Hakija arvioi, että tutkimustoiminta ei tule vaikuttamaan lähiympäristöön, koska toimitaan rikastehiekan päällä. Tutkimuksilla ei ole myöskään vaikutusta maa- tai kallioperään, vesistöjen tilaan, pohjaveteen eikä ihmisiin.
Alueelle ei rakenneta väliaikaisia rakennelmia. Tutkimukset suoritetaan vanhalla kaivosalueella, jolla ei ole maisemallista eikä käyttöarvoa. Tutkimuskuopat täytetään, joten tutkimuksesta ei aiheudu alueelle haittaa. Tutkimuksen vakuudeksi hakija esittää 1 000 :n vakuussummaa. Tutkimuksien arvioidaan kestävän kokonaisuudessaan noin 1-3 kuukautta. Hakemuksessa on selvitetty myös alueen maankäyttöön ja luonnonsuojeluun liittyviä rajoituksia. Alueen maankäyttö selvitetään kaupungin kannalta katsottuna varsinaisessa lausunto-osassa. Rajoituksia aiheutuu myös kaivos- ja muusta lainsäädännöstä, joista esimerkkinä mainitaan hankkeen toteutuessa haettava ympäristölupa ja tarvittaessa suoritettava YVA-menettely. Varsinainen lausunto-osa: Kaupungin ympäristönsuojelu tai rakennus- ja ympäristölautakunta ei anna Tukesille erillistä lausuntoa tässä vaiheessa. Asiassa on kuitenkin käytettävissä kaupungin lausunnon tueksi tarkoitettu ympäristönsuojelun valmistelema ns. asiantuntijalausunto, josta lyhennelmä seuraavassa; Jätealueesta n. 150 m etelään sijaitsee Koskossuon luonnonsujelualue, jonka suojeluarvo perustuu luonnontilaisuuteen ja suotyypin harvinaisuuteen. Suojelupäätös on tehty luontodirektiivin ja luonnonsuojelun nojalla. Hakemuksessa kuvattu toiminta ei todennäköisesti vaikuta suon suojeluarvoihin, koska sinne ei tiettävästi kulkeudu jätealueen ojitusvesiä ja lisäksi suota ja jätealuetta erottaa kallioinen maastovyöhyke. Jätealueelta purkautuu n. 1,5 km:n pituisen laskuojan kautta valumavesiä Kiskonjokeen. Kiskonjoki on natura-aluetta mm luonnontilaisuutensa ja runsaan lajidiversiteetin takia, joista mainittakoon mm. uhanalainen vuollejokisimpukka sekä sen isäntänä toimivat kalalajit. Jätealueen valumavesien vaikutus näkyy Kiskonjoen vedenlaadussa. Laskuojan jälkeen joessa on kohonneita pitoisuuksia mm. seuraavien aineiden osalta; Ag, B,Cl, Cr, Cu, Mn, Mo, Ni, NO 3, Si, SO 4, ja Zn. Tiedot perustuvat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen seurantaohjelmaan vv. 1997-99. Seurantaohjelman perusteella pohjavesien metallipitoisuudet ja sähkönjohtavuus ovat koholla jätealueella ja hieman kohonneita jätealueen koillis- ja lounaispuolella, mutta pohjoispuolen pohjavesissä ei ole havaittavissa selviä jätealuevaikutuksia. Vaikutukset näkyvät kohonneina pitoisuuksina seuravien aineiden kohdalla; Ca, Fe, Mg, Mn, SO 4, As ja Al. Lounais-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan v. 2006 todennut, että metallipitoista jätemateriaalia ei saa kaivaa tai siirtää ennenkuin toiminnanlle on saatu lainvoimainen ympäristölupa. Alueen aluskasvillisuutta ei tule poistaa ja liikkumista ajoneuvoilla alueella on vältettävä. Ympäristönsuojelu suosittelee näytteenoton tekemistä kairaamalla. Suositus perustuu ympäristövaikutusten minimointiin.
Hakemuksessa esitettyä vakuuden määrää voidaan pitää riittämättömänä. Muutoin malminetsinnän ei voida katsoa aiheuttavan ympäristönsuojelulaissa mainittua haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Jätehiekan metallien hyödyntämisellä voi olla jopa positiivinen vaikutus ympäristön tilaan pilaantuneen maa-aineksen määrän ja siihen liittyvän haitallisten ympäristövaikutusten vähenemisen kautta. --- Malminetsintäluvan myötämisen esteet, kaavoitus ja muu maankäyttö lupa-alueella (KL 46, kohdat 6-8) Kaivoslain 46 :n kohdat 6-8 Malminetsintälupaa ei saa myöntää Kohta 6) alueelle, jossa luvan mukainen toiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista. Lupa-alueella on voimassa Salon seudun maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 12.11.2008. Maakuntakaavan aluetta koskeva vallitseva merkintä on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Lupa-aluetta sivuavia tai sen lähialueita koskevia muita maakuntakaavamerkintöjä ovat noin 150 m lupa-alueen eteläpuolella oleva merkintä suojelukohde/ -alue (S), jolla tarkoitetaan Koskossuon luonnonsuojelualuetta. Koskossuota koskevia suojelumääräyksiä ja -perusteita on esitelty edellä ympäristönsuojelun lausunnon lyhennelmässä. Lupa-alueen pohjoisraja sivuaa maakuntakaavassa arvokkaaksi maisema-alueeksi merkittyä aluerajausta. Lupa-alueen pohjoispuolella olevan yhdystien nro 12123 (osoitejärjestelmässä Aijalantie) kanavaan on osoitettu ulkoilureitti -varaus. Lupa-alueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, rantayleiskaavaa, asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Kiskon oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan lähimmät alueet ovat noin 600 m:n etäisyydellä pohjoisessa ja n. 400 m:n etäisyydellä koillisessa. Muusta maankäytöstä lupa-alueen läheisyydessä todetaan seuraavaa; Lähimmät pysyvään asumiseen käytetyt kiinteistöt ovat n. 150-200 m:n etäisyydellä pohjoisessa ja koillisessa, loma-asumiseen käytetyt kiinteistöt n. 300 m:n etäisyydellä pohjoiseen ja koilliseen lupa-alueesta lukien. Lupa-alueen voi katsoa olevan Aijalan kyläkeskuksen lievealuetta, keskeinen kyläkeskus on n. 500 m:n etäisyydessä pohjoisessa. Lupa-alueen itäpuolella olevaan Kiskon Kirkonkylään on matkaa n. 10 km. Aikolan 1. alueluokan pohjavesialue on n. 750 m lupa-alueen itäpuolella. Pohjavesialueella on käytössä oleva kaupungin omistama pohjavedenottamo, joka palvelee Kiskon entista kuntakeskusta. Samalla pohjavesialueella on myös Aikolan vesiosuuskunnan vedenottamo. Lupa-alueen pintavedet johtuvat ainakin pääosin luoteeseen johtavan
avo-ojaston kautta Kiskonjokeen. Jätealueen ja ilmeisesti myös lupa-alueen koillisosan pintavesiä valuu koillisen suuntaan johtavan ojaston kautta Kiskon Kirkkojärven Aikolanlahteen. Yhdystie nro 12123 on vajaat 100 m lupa-alueen pohjoispuolella. Muilta osin lupa-alueen lähialueet ovat metsämaata. Kohta 7) alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myötämiselle ole erityistä syytä. Lupa-alueella ei ole vireillä olevia kaavahankkeita, eikä muutakaan erityistä maankäytön suunnitelmaa. Malminetsintälupaa ja sen ehtoja harkitessaan lupaviranomaisen tulisi kuitenkin ottaa huomioon varsin lähellä oleva pysyvä asuminen ja rantayleiskaavaan perustuva ja muu loma-asuminen. Lisäksi on varmistettava, että malminetsinnällä ja myöhemmin mahdollisella kaivostoiminnalla ei vaaranneta Aikolan pohjavesiesiintymää, kaupungin vedenottamoa eikä heikennetä alueen pintavesien tilaa Kohta 8) jos on painavia perusteita epäillä, että hakijalla ei ole edellytyksiä tai tarkoitustakaan ryhtyä luvan mukaiseen toimintaan tai että toimintaa ei harjoiteta kaivoslain tarkoittamalla tavalla. Kaupunki jättää tältä osin asian lupaviranomaisen harkittavaksi todeten kuitenkin, että malminetsinnän tulee kaikkineen perustua kaivoslain tarkoittamiin lupiin ja määräyksiin sekä muihin yleensä kaivostoimintaan liittyviin määräyksiin ja ohjeistuksiin. Malminetsintälupahakemus kohdistuu osaan entisen Aijalan kaivoksen jätealueesta. Mainitulla perusteella voidaan katsoa, että asianmukaisesti suoritettu tutkimustoiminta, tulosten anylysointi, arviot mahdollisesti hyönnettävissä olevista mineraaleista ja päätelmä mahdollisesta kaivannaisjätteen hyödyntämismenetelmästä on sinällään kannatettavaa. Nykyisellään jätealuetta on pidettävä ainakin ympäristönsuojelullisesti ongelmallisena. Tutkimaton kohde vaatii yleensä jatkuvaa seurantaa aiheuttaen siten myös taloudellisia vaikutuksia sekä ylläpitää yleistä epätietoisuutta ja -varmuutta lähialueen asukkaiden piirissä. Edellä olevan ja ympäristönsuojelun antaman lausunnon nojalla malminetsintätoiminnan tulee siis perustua hyvään toimintatapaan. Hakemuksessa esitetty näytteidenotto perustuu kaivinkoneella suoritettavaan avokaivantaan. Kaivuu ja alueella liikkuminen aiheuttaa huomattavaa pölyämistä ja olevan kasvipeitteen rikkoontumisen. Näytteiden ottaminen voisi tapahtua esimerkiksi kairausmenetelmää käyttäen, jolloin maaperän muokkaus jäisi varsin vähäiseksi. Hankkeen lupaehtoja määrättäessä on syytä vaatia avokaivuuta kehittyneemmän näytteenottamistavan käyttämistä. Malminetsintähankkeen päättyessä alue on viipymättä siistittävä ja sopeutettava vallitsevaan ympäristöön. Kaivoslain 107 :n perusteella malminetsintäluvan haltijan on asetettava vakuus mahdollisen vahingon ja haitan korvaamista sekä jälkitoimenpiteiden suorittamista varten, ellei tätä ole pidettävä
tarpeettomana. Hakija on esittänyt vakuuden suuruudeksi 1000. Ottaen huomioon alueen laajuus on esitettyä vakuussummaa pidettävä liian alhaisena, kun sitä verrataan mahdollisesta jälkitöiden laiminlyömisestä aiheutuvien kunnostustöiden kustannuksiin. Vakuuden euromääräinen määrittäminen jätetään lupaviranomaisen harkittavaksi vallitsevaan vakuuskäytäntöön nojautumalla. Muilta osin hakemussasiakirjoista ei ole erityistä huomautettavaa. Edellä olevan perusteella malminetsintäluvan myöntämiselle ei sinällään nähdä estettä, kunhan toiminta toteutetaan lakien, annettavien lupamääräysten ja muiden asiaan liittyvien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Edellä olevassa lausunto-osassa mainitut paikalliset olosuhteet tulee ottaa myös riittävästi huomioon. Hyvää ja kestävää toimintatapaa noudattaen sekä huolellisesti toteuttaen malminetsintä- toiminnalla yleensä ei arvioida olevan mainittavia haitallisia vaikutuksia. Parhaimmillaan tutkimus saattaa johtaa jätealueella olevan kaivoskivennäisen hyödyntämiseen. Hankkeella voi olla myös positiivinen vaikutus ympäristön tilaan toiminnan vähentäessä pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen määrää ja siitä aiheutuvia ympäristö- vaikutuksia tulevaisuudessa. Vähimmilläänkin tutkimustoiminta antaa arvokasta tietoa alueesta ja sillä olevasta kaivannaisjätteestä. Esityslistan liitteet; Kartta tutkimusalueesta ja Ympäristönsuojelun lausunto. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää antaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle valmistelun mukaisen lausunnon malminetsintälupahakemuksesta tilalla 734-756-1-43 Lappinen Kisko. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.