KAINUUN ETU TOIMINTARAPORTTI 2013. - talouden tiikerihyppyjä jo vuodesta 2000 -



Samankaltaiset tiedostot
Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI Erkki Salmirinne

Viepperhauta Suomussalmi

KAINUUN ETU TOIMINTARAPORTTI 2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

VIIHTYISÄN PIHAN PUURAKENNUKSET. Puurakentamisen RoadShow Kuhmo. Erkki Salmirinne PYR Liiketoiminta -hanke

Hämeen liiton rahoitus

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille

CEMIS-seminaari 2012

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

Vientikaupan ensiaskeleet Tea Laitimo 3/19/2014

Ideasta suunnitelmaksi

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Tervetuloa Kuhmoon

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät

Tekesin palvelut teollisuudelle

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Kainuun ja Karjalan puuteollisuuden uusi yhteinen liiketoimintamalli

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Kasvuun johtaminen -koulutus

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia

Haemme saakka kestävää jatkoaikaa ja euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Liiketoimintamallin muutoksella kohti uusia markkinoita Isto Vanhamäki

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen Outi Kaihola

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo

Projektien rahoitus.

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Rahoitus ja kehittäminen

Tervetuloa Aamukahville!

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Transkriptio:

KAINUUN ETU TOIMINTARAPORTTI 0 - talouden tiikerihyppyjä jo vuodesta 000 -

Sisältö. YHTIÖ.... TALOUS, VERTAILU RAHOITUKSEN VAIKUTTAVUUDESTA.... ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY... 9. HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYSKYSELY... 0. LUONNONVARAT JA NIIHIN PERUSTUVA TEOLLISUUS... Kivi- ja kaivannaisteollisuus..... Käynnissä olevat hankkeet toimialalla...... Kainuun kaivannaisalan teemaohjelma 0-0...... Tulevia hankkeita...... Päättyneet hankkeet..... Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset... 7. LUONNONVARAT JA NIIHIN PERUSTUVA TEOLLISUUS... 7 Metsä- ja puuteollisuus... 7.. KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET TOIMIALALLA... 9... Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelman koordinaatiohanke II 0 0... 9... Uusi toimintamalli metsäkoneiden siirtokuljetuksiin Metsäkonetaksi... 0... New Business Model between Kainuu and Karelian wood industries... 0... Wood industry International Businesses (WIB) Uusi toimintamalli Kainuun Puutuotealan kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen...... Päättyneet hankkeet..... Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset.... ELÄMYSTUOTANTO JA ELINTARVIKETEOLLISUUS... Matkailu, luovat alat sekä elintarviketeollisuus..... KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET TOIMIALALLA... 0... Kainuun luontomatkailun teemaohjelman koordinointihanke II... 0.. ewild Taiga...... Made in Kainuu - Kainuun markkinointiviestintähanke...... Taigaloora / yritysryhmähanke...... VESISTÖT...... Herkut Helsinkiin.....7. Snowpolis hankkeet.....8. Päättyneet hankkeet... 7.. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset... 8. TEKNOLOGIATEOLLISUUS... 8.. KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET TOIMIALALLA... 9.. Teollisuus Kainuun (TEKA) -hanke... 9... UUSE Uusiutuva energia hanke..... Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset.... FDI- JA IT -PALVELUT...

..Tiivistelmä..... Käynnissä olevat hankkeet toimialalla...... FDI Plus...... Kajaani DC Cluster...... Kainuun ICT- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen sekä mallinnus ICT ja HYPAKE"... 7... Ekotehokas konesalirakentaminen koulutushanke... 7... Kajaani Gaming Cluster (Kavio Cluster)... 8... UPM DC Client Principle... 9..7. Päättyneet hankkeet... 9.. Toteuttamissuunnitelma... 0.. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset... 7. KANSAINVÄLISET HANKKEET... 7.. Trap... 7.. Step... 7.. EcoRegions... 7.. ScienceLink... 7.. Päättyneet hankkeet... 8. ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KYSYMYKSET...

. YHTIÖ Kainuun Etu Oy on Kainuun kuntien omistama voittoa tavoittelematon maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yhtiön tehtävänä on tukea Kainuussa toimivia yrityksiä korkeatasoisilla palveluilla ja toimia välittäjän roolissa parhaan tietotaidon sekä yhteistyökumppaneiden saamiseksi maailmalta. Yhtiön tehtävänä on uudistaa maakunnan elinkeinorakennetta ja parantaa toimintaympäristöä avaintoimialoja kehittämällä. Yhtiö auttaa yrityksiä liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, kannattavan kasvun ja yhteistyön kehittämisessä. Kainuun Etu Oy:llä on yritysryhmähankkeita, toimintaympäristöhankkeita ja investointien saamista sekä yritysten sijoittumista edistäviä hankkeita. Yhtiö on tuottanut asiantuntijapalveluna toimitusjohtaja- ja hankehallinnointipalvelut 0 Snowpolis Oy:lle. Toimintavuonna käytiin laajaa keskustelua omistajien keskuudessa yhtiön tärkeimmistä toiminnoista. Omistajat allekirjoittivat uuden osakassopimuksen vuosille 0-0. Yhtiö joutui kesken toimintavuoden muuttamaan uusiin tiloihin homeongelmien vuoksi. Kaivannaisteollisuuden haasteet toivat Kainuun Etu Oy:lle merkittävän määrän uudenlaisia asiakkuuksia. Yhtiön hankkeiden suurimpina rahoituslähteinä olivat Kainuun maakuntakuntayhtymän hallinnoimat EAKR rahat ja maakunnankehittämisrahat ja Ely -keskuksen Manner Suomen Maaseuturahaston rahat sekä EU Komission erillisohjelmat. Yhtiön laatujärjestelmä täyttää vaatimukset laadunvarmistamisstandartista SFS-EN ISO 900:000, ympäristöstandartista SFS 00:00 sekä täyttää OHSAS 800 työ-, terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Tilintarkastajana toimi Ernst & Young Oy KHT -yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Eero Huusko, Kajaanin toimipiste. HENKILÖKUNTA Yhtiön toimitusjohtajana toimi Antti Toivanen. Avaintoimialoista vastasivat Carl Wideman (ICT- toiminnot ja kansainväliset investoinnit), Teuvo Nissilä (teknologiateollisuus), Tuomo Tahvanainen (elämystoimiala), Jari Komulainen (puu- ja metsätoimiala sekä kivi- ja kaivannaisteollisuus). Yhtiön kansainvälisistä hankkeista vastasi Ninetta Chaniotou. Kokoaikaisiksi työvuosiksi muutettuna yhtiö työllisti vuonna 0 yhteensä henkilöä, joista oli toistaiseksi olevassa työsuhteessa. TOIMINTA-AJATUS JA VISIO TOIMINTA-AJATUS 0 Kainuun Etu Oy tukee Kainuun avaintoimialojen yrityksiä olemassa olevan ja uuden liiketoiminnan kehittämisessä, kansainvälistymisessä ja yhteistyön rakentamisessa. Yhtiö auttaa asiakasyrityksiä kannattavan ja kasvavan liiketoiminnan kehittämisessä. VISIO 0 Kainuun Etu Oy on yritysten kehittämistarpeet tunteva, luotettava asiantuntija sekä haluttu yhteistyökumppani, joka tuottaa korkeatasoisia palveluja Kainuussa toimiville yrityksille. Yhtiö luo yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa Kainuun talousihmeen ja tekee aktiivisesti työtä parhaan tietotaidon ja yhteistyökumppaneiden saamiseksi maailmalta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT, ARVOT JA ASIAKKAAT KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Missä yhtiön on pakko onnistua: Yritys-/asiakaslähtöisyys, yritysten luottamus: asiakastyytyväisyys Toimiala- ja rahoitusosaaminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla: vipuvaikutus, yrityksien määrä hankkeissa

ARVOT Yhteistyö- ja verkostoitumiskyky - aidosti yritysten eduksi - kansallisella ja kansainvälisellä tasolla: sidosryhmäkysely, henkilöstötyytyväisyys Osaaminen, innovatiivisuus, uudistumis- ja reagointikyky (ketterä kumppani): henkilöstö tyytyväisyys Riittävät ja kilpailukykyiset resurssit suhteessa tavoitteisiin: /muut vastaavat yhtiöt Osaavan henkilöstön rekrytointi: henkilöstötyytyväisyys ASIAKKAAT Asiantuntemus: asiakastyytyväisyys Vaikuttavuus: vipuvaikutus, yrityksien määrä hankkeissa Luotettavuus ja vastuullisuus: sidosryhmäkysely, henkilöstötyytyväisyys Asiakaslähtöisyys: asiakastyytyväisyys Luovuus: innovatiiviset avaukset toimintaympäristöön, investoinnit alueelle Yhteistyöhakuisuus: sidosryhmätyytyväisyys Avaintoimialojen yritykset, jotka ovat halukkaita kehittymään, uusiutumaan ja kasvamaan. Prosessiasiakkaat Omistajat: Rahoitus panos tuotos Rahoittajat SWOT Kainuun Etu Oy VAHVUUDET: -Asiakasyrityksien vahva tuki ja luottamus -Toimiva alueellinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto, Kainuu on kartalla -Toimiala- ja hankerahoitusosaaminen erityisesti Kainuun avaintoimialoilta -Osaava ja innokas henkilökunta, hyvät tuotekehitys-prosessit ja koulutus -Yrityslähtöiset innovatiiviset hankkeet, -Yrityssektoreiden kokemus ja tuntemus -Hyvä ennakointi ja reagointikyky -Kansainvälisen tason toiminnan kyky -Hankeosaaminen ja sertifioitu laatujärjestelmä -Vakuuttavat referenssit ja haluttu kumppani MAHDOLLISUUDET: -Kansainväliset kontaktit -Osaamisen laajentaminen EU-rahoituskenttään -Toiminnan laajentaminen uusille alueille ja tehtäviin maakunnassa -Yhteistyön vahvistaminen tutkimus- ja koulutuskenttään -Aktiivisempi osallistuminen asiakasyritysten kansainväliseen markkinointiin -Uudet, entistä laajemmat yrityksien toimeksiannot -Massiiviset Komission rahoituskanavat -Osaamisen markkinahintainen ulosmyynti -Ylitoimialaiset kehittämishankkeet -Ympäristöasiat huomioitu ennakkoon - Onnistuneen rakennemuutoksen hoitaminen ja avaukset HEIKKOUDET: -Pidemmän aikajänteen epävarmuus ja sitoutuminen -Kyvyttömyys viestiä merkittävistä tuloksista -Resursointi ja perustoiminnan rahoitusraami -Profiloituminen liikaa projektiorganisaatioksi -Ajoittain ristiriitainen asema toimintakentässä UHAT: -Rahoituksen vähentäminen kuntien taholta -Luottamuksen menettäminen -Tuntuman menettäminen alueen ulkopuolisiin toimialan yrityksiin ja verkostoihin -Maakunnan yleisen kehittämistahtotilan heikkeneminen -EU:n rahoituksen tukiprosentit tulevat pienenee kehittämisen rahoituspohja muuttuu -Henkilöstön hallitsematon vaihtuvuus sekä ydinosaamisen ja suhdeverkoston menettäminen -Taloustaantuma, väestökato, sulkeutuminen

. TALOUS, VERTAILU RAHOITUKSEN VAIKUTTAVUUDESTA Projektirahoituksen jakautuminen % Kuntarahasto 0,8 % Kainuun Keh.raha,97 % Rahoituksen jakauma 000-0 9 089 Muut, % Equal,80 % EMOTR,00 % EAKR,99 % Yksityinen,9 % Kainuun Etu Oy 0, % ENPI / CBC 0,88 % Interreg IIIB/IVB,08 % Interreg IIIC / IVC 0,99 % Interreg IIIA, % Manner- Suomen maaseutu- rahasto,7 % ESR,8 % Yhtiön keskeisiä tunnuslukuja vuosilta 009-0 0 0 0 00 009 Kokonaistulot 9 8 78 7 78 97 90 9 77 Liikevaihto 88 98 0 9 8 80 87 8 Muut tulot 7 8 7 90 7 8 0 78 Palkat / henkilöstö 8 77 8 7 78 89 9 70 9 Ostopalvelut 0 7 0 9 8 8 0 08 99 Muut kulut 8 79 087 9 0 9 89 90 8 077 Saamiset 09 970 99 9 700 9 8 77 7 7 Tulos 0-0 - 77-8 - 9 Tase 79 0 0 9 79 0 9 808 7 Oma pääoma 9 0 7 0 87 7 708 Henkilöstö

Kainuun Edun kokonaistulot suhteessa kunsen rahoitukseen 000 000 000 000 000 000 Milj. 000 000 000 000 000 000 0 009 00 0 0 0 Kokonaistulos 9 77 97 90 7 78 78 9 8 Kunen rahoitus 800 000 800 000 800 000 800 000 800 000 Kuntarahoitusta vuosittain kaikkiaan yhteensä M Milj. 0 9 8 7 0 Business Oulu Keski- Karjalan Kehitysyh ö Oy KETI Cursor Oy Josek Oy Yrityssalo Oy Navitas Kehitys Oy Kainuun Etu Oy 0 8, 0,7,9,9 0,8, 0,8 0 9, 0,0,9,9 0,8, 0,8 0 9,8 0,97,99 0,8, 0,8 0 8, 0,,99 0,8 7

Kainuun Etu Oy:n Organisaatiokaavio Hallitus Jouko Käsmä Petri Kauppinen Esko Suomalainen Heimo Keränen Jari Kanerva Toimitusjohtaja Antti Toivanen Taloushallinto Irmeli Summanen Kati Moilanen Elämystuotanto Toimisto esimies Tuomo Tahvanainen Teknologiateollisuus Teuvo Nissilä Luonnonvarat ja niihin perustuva teollisuus Jari Komulainen FDI- ja IT -palvelut Carl Wideman Kansainväliset hankkeet Ninetta Chaniotou SUHDANNEKEHITYS 8

. ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Kainuun Etu Oy:n Asiakastyytyväisyykysely 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % a). 8 7 b). c). 8 d). e). f). 7 9 0 Erinomainen g). 7 8 Erittäin hyvä.. 0 9 9 8 Hyvä.. Kohtalainen. 7. 8 9 8 0 Heikko 8. 0 9 0 9. 9 0 0.. 0 9. 8 Asiakastyytyväisyyden kysymykset:. a) Vastaanottoajan saaminen Kainuun Etu Oy:stä on helppoa. b) Henkilökunta on huomaavaista ja ystävällistä. c) Henkilökunnalla on kyky tarjota vastaus/ratkaisu tiedusteluihin/ongelmiin. d) Henkilökunta on helposti tavoitettavissa. e) Henkilökunta vastaa nopeasti tiedusteluihin. f) Henkilökunta on ammattitaitoista. g) Olen erittäin tyytyväinen Kainuun Etu Oy:n henkilökunnan palveluihin. Kainuun Etu Oy:llä on hyvä ymmärrys yritykseni/perustettavan yrityksen toiminnasta. Kainuun Etu Oy on tietoinen ajankohtaisista asioista toimialallani. Kainuun Etu Oy pitää lupauksensa. Kainuun Etu Oy pitää yritystäni ajan tasalla asioiden/projektien/toimeksiantojen edistymisestä. Kainuun Etu Oy:n ehdottamissa ratkaisumalleissa on luovuutta ja innovatiivisuutta 7. Kainuun Etu Oy kertoo täsmällisesti mahdollisista muutoksissa ja pyrkii keskustelemaan niistä (yritystäni koskeva asia/projekti/toimeksianto) 8. Kainuun Etu Oy antaa hyvän selvityksen siitä mitä ja miksi näin on tehty (yritystäni koskeva asia/projekti/toimeksianto) 9. Kainuun Etu Oy:n kanssa on helppo tehdä yhteistyötä 0. Kainuun Etu Oy tarjoaa henkilökohtaista ja yritykselleni räätälöityä neuvontaa. Kainuun Etu Oy:n palveluista on hyötyä yritykseni toiminnalle/kehittymiselle. Kainuun Etu Oy:n palvelu on korkeatasoista 9

. HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYSKYSELY.... a). b). c). d). e). f). g). h). i). a). b). c). d). e). 7. 8. 9. 0. 7 9 8 8 8 8 7 8 9 7 7 7 7 9 9 8 8 8 9 7 Erinomainen Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Heikko 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % Henkilöstötyytyväisyyskyselyn kysymykset:. Kainuun Etu Oy on hyvä työnantaja. Kainuun Etu Oy:n henkilöstöllä on hyvä työilmapiiri. Kainuun Etu Oy:n henkilökunnalla on hyvä yhteistyö- ja tiimityöskentelyhenki. "Kainuun Etu Oy tarjoaa miellyttävän työympäristön". a) Kainuun Etu Oy:n sisäinen kommunikointi on toimiva. b) "Kainuun Etu Oy:n visio on selkeästi kommunikoitu kaikille työntekijöille". c) Kainuun Etu Oy:n strategia ja tavoitteet on selkeästi kommunikoitu kaikille työntekijöille. d) "Kainuun Etu Oy:n arvot ovat selkeästi kommunikoitu kaikille työntekijöille". e) Kainuun Etu Oy:n johto tiedottaa ja kommunikoi yhtiön yleisestä toiminnasta. f) "Kainuun Etu Oy on kommunikoinut selkeästi asettamansa palvelutavoitteet asiakastyytyväisyyden saavuttamiseksi". g) Kainuun Etu Oy:n henkilöstön on helppo lähestyä yhtiön johtoa/johtajaa. h) "Kainuun Etu Oy:n johto antaa nopeaa palautetta tehdystä työstä". i) "Kainuun Etu Oy:n johto/johtaja kohtelee henkilökuntaa tasavertaisesti". a) Työni on haastavaa ja mielekästä. b) Pystyn kehittymään työssäni. c) "Kainuun Etu Oy tarjoaa tarvittavaa koulutusta työni vaativiin tehtäviin". d) Minulla on työni vaatimat päätöksentekoon tarvittavat valtuudet. e) Mielipiteilläni on merkitystä Kainuun Etu Oy:ssä 7. Kainuun Etu Oy antaa henkilöstölle koulutusta ja ohjausta paremman asiakaspalvelun tarjoamiseksi 8. Tiimityöskentelyä tehdään tarpeen vaatiessa organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi 9. "Kainuun Etu Oy rohkaisee tiimityöskentelyyn paremman kommunikoinnin saavuttamiseksi" 0. Kainuun Etu Oy:n henkilöstön innovatiivisuus ja luovuus työssä/toimeksiannoissa /projekteissa/asiakaspalvelussa palkitaan 0

. LUONNONVARAT JA NIIHIN PERUSTUVA TEOLLISUUS Kivi- ja kaivannaisteollisuus KIVI- JA KAIVANNAISALAN KEHITTÄMISSTRATEGIA 0 0 Kivi- ja kaivannaisalan kehittämisstrategiaa toteutetaan EU:n mineraalipolitiikan, Suomen mineraalistrategian, Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelman 009-0 vision ja toiminta-ajatuksen mukaisesti. Kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää Kainuun kaivannaisalan yritystoimintaa, toimintaympäristöä sekä tukea uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Tavoitteena on saada maa- ja kallioperän arvoaineet taloudellisesti ja tehokkaasti hyötykäyttöön, siten että jo toiminnassa olevat yritykset kehittyvät edelleen ja työllisyys lisääntyy. Yritysten liiketoimin- nan kehittäminen Koulutus ja tutkimus Palvelutarjonta Uudet liiketoiminnat Ekotehokas tuotanto Verkottuneet palvelut Viestintä Ohjelman koordinointi ja verkostointi: Kaivannaisalan yleinen kehittäminen ja esillä pitäminen Kehittämisohjelma toteutetaan sekä laajoina hankekokonaisuuksina että yksittäisinä hankkeina. Ohjelman keskeiset painoalat eli kärkiohjelmat ovat ) Uudet ja pienet liiketoimintamahdollisuudet ) Ekotehokas tuotanto ) Verkottuneet kaivannaisalaa tukevat palvelut. Kärkiohjelmat koordinoidaan yhteen eri toimintojen avulla, joita ovat yritysten liiketoiminnan kehittäminen, koulutus ja tutkimus, yritysten tukipalvelujen kehittäminen sekä viestintä.

Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelmaa pidetään koossa ja hallinnoidaan kivi- ja kaivannaisalan teemaohjelman avulla siten, että se sitoo kärkiohjelmissa toteutettavat hankkeet yhteen. SUHDANNEKEHITYS.. Käynnissä olevat hankkeet toimialalla... Kainuun kaivannaisalan teemaohjelma 0-0 Tavoitteet Tulokset Toteutusaika:..0-..0 Projektipäällikkö: Matti Luukkonen..0 alkaen Projektikoordinaattori: Ritvaleena Leinonen..0 alkaen Rahoitus: 00, Kainuun kehittämisraha 70 %, Kainuun Etu Oy 0 % Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on yritystoiminnan aktivoiminen kaivannaistoimialalla. Tuloksiin pääsemiseksi toiminta jakautuu seuraaviin toimintalinjoihin: tutkittujen luonnonkiviesiintymien hyötykäyttöön saattaminen, sivukivien hyödyntäminen, tuotekehitys, kaivostoiminnan tukeminen, ylialueellinen yhteistyö, verkostojen kehittäminen, alaa kehittävät hankkeet ja markkinoinnin tukeminen kotimaassa sekä kansainvälisesti. Hankkeen toimenpitein on saatu toimintaan kaksi luonnonkiviesiintymää: Tiukuvaaran graniittiesiintymä Ristijärvellä ja Käärmeharjun liuskekiviesiintymä Puolangalla. Sivukivien käyttöä on selvitetty ja ideoitu tuotekehitysosiossa. Sivukivet soveltuvat hyvin esimerkiksi pienesinetuotantoon. Hankkeen toimenpitei-

siin on saatu mukaan asiantuntemusta, huippusuunnittelijoita eri toimialoilta. Tuotesuunnittelun toimenpitein ensimmäiset tuotteet, pienesineet ovat kaupallisesti myynnissä ja ne valmistetaan Suomussalmella. Lähtökohtaisesti nämä tuotteet valmistetaan vuolukivestä. Vuoden 0 aikana on kehitetty pienesineiden valmistusta kovista kivilajeista. Tuotesuunnittelu ja ideointi laajassa skaalassa ovat tuottaneet joukon uusia tuotteita ja tuoteideoita, joita on valmistettu ja tullaan edelleen kehittämään esimerkkinä graniitista valmistettava Monolit-tuoteperhe puistoihin, julkisille alueille ja kotipihoihin. Kehitystyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä kainuulaisten yritysten kanssa siten, että kunkin erityisosaamista on voitu hyödyntää maksimaalisesti. Kehitetyt tuotteet laajentavat yritysten valikoimaa. Otanmäki Mine Oy:n kanssa tehtiin yhteistyötä kokoamalla ja digitoimalla Otanmäen kaivoksen historiaa Kainuun museosta ja Kajaanin kaupungin arkistoista. Hanke on myös tukenut Kuikankullan esiintymän tutkimuksen käynnistymistä. Kaivostoimijoiden kanssa on käyty tiivistä keskustelua kehitystarpeista. Hanke on myös osallistunut alan seminaareihin ja tapahtumiin verkostoitumisen kehittämiseksi. Ylialueellinen yhteistyö on merkinnyt sekä tiivistä yhteistyötä alan järjestöjen, toimijoiden että yritysten kanssa. Ylialueellinen yhteistyö on merkinnyt myös materiaaliyhdistelmiä. Näistä esimerkkinä Monolittuoteperheen Penkki, missä on sovellettu innovatiivista kivikomposiittia. Hanke on ollut mukana käynnistämässä Kiviteollisuusliiton esittämää kivien hankintaohjeen laatimista valtakunnallisesti. Hanke on selvittänyt ja käynyt keskustelua ylialueellisista luonnonkiviliiketoiminnan kehittämistarpeista pohjoissuomalaisten toimijoiden kanssa. Hanke on parantanut kainuulaisten kivien tunnettavuutta messuilla (Habitare 0) ja muiden asiantuntijatapaamisten kautta. Hankehenkilöstö kävi tutustumassa kansainvälisiin kivituotteisiin Marmomacc messuilla Italiassa. Hanke on valmistellut tapahtumia vuodelle 0 sekä kivien että niistä valmistettujen tuotteiden tunnettavuuden parantamiseksi: Kevätmessut Messukeskuksessa, Nantes messut, Kainutlaatuinen tapahtuma Helsingissä ja Kuhmon Kamarimusiikin yhteyteen ajoittuva kainuulaisia kiviä käyttömuodoissaan esittelevä näyttely. Näyttelystä tulee pysyvä ja kehittyvä.... Tulevia hankkeita Kainuun kaivososaamisen optimointi ja kehittäminen toimintaohjelman valmisteluhanke Tausta Toteutusaika:.. 0.0.0 Projektipäällikkö: Hanna Repo Rahoitus: 7.00 EUR, josta EAKR 8 % ja Kainuun Etu Oy % Kaivannaisala on eräs Suomen harvoista high-potential toimialoista. Ensisijaisten raaka-aineiden rinnalle on nousemassa kasvava tarve hyödyntää mineraalien arvoketjussa myös ns. toissijaiset raakaainelähteet, eli kaivannaisjätteet ja teollisuuden sivuvirrat. Kaivosalan omaleimaisuus ja vaativuus ovat haaste Kainuun TKI-toimijoille, joilla on pulaa niin henkilö- kuin taloudellisistakin resursseista ja joiden osaaminen kohdistuu usealle eri toimialalle. Yhdistämällä resurssit ja kohdentamalla osaaminen toissijaisten raaka-aineiden hyödyntämiseksi Kainuun aluekehittämisen resurssit optimoidaan ja Kainuuseen luodaan uutta globaalin vientipotentiaalin omaavaa osaamista ja tuotteita. Tavoitteet Hankkeen lyhyen tähtäimen tavoitteena on hitsata yhteen kainuulainen kaivosalan osaamisverkosto ja sitouttaa toimijat pitkän tähtäimen strategiseen yhteistyöhön, aloittaa hankehakemuksen valmistelu kaivannaisalan jäte-, sivuvirta-, viestintä- ja vastuullisuusteemoja eteenpäin vieden, tarkastella alueiden välisiä ja kansallisia yhteistyömahdollisuuksia aiemmin em. teemojen ympärillä, sekä valmistella Kainuun kaivososaamisen kehittäminen ja optimointi toimintaohjelmasuunnitelma ja kirjoittaa hankehakemus. Pitkän tähtäimen tavoitteet kohdentuvat valmistelun kohteena olevaan toimintaohjelmaan, jonka tavoitteena on olla vaikuttamassa Kainuun ja kainuulaisen kaivososaamisen asemointiin Suomen kaivoskluste-

rin kärjessä luomalla edellytyksen kehittää kainuulaisesta kaivososaamisesta myös kansainväliset tarpeet täyttäviä innovaatioita, osaamista, uusia (jäte-)tuotteita sekä jätteiden hyödyntämisen malleja.... Päättyneet hankkeet Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa (Kainuun POSKI II) Tulokset Toteutusaika:..00-8..0 Projektikoordinaattori: Annika Vehviläinen 7.0.0 alkaen (Teresa Ojala..00-.0.0) Rahoitus: 7 000 : EAKR 70%, Kainuun ELY-keskus,%, GTK 8,%, Kainuun maakunta kuntayhtymä,7% ja Kainuun Etu Oy,% Sampo-hanke Tavoitteet Kerättyjen taustatietojen perusteella sora- ja hiekkamuodostumilta tutkittiin maa-ainesten laatu- ja määrätietoja sekä pohjavedenpinnan tasoja maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Tutkimusmenetelminä käytettiin maastokartoitusta, maatutka-luotausta, seismistä luotausta sekä maaperäkairauksia. Pohjatietojen ja tutkimusten tulosten perusteella valittiin potentiaalisimpia kohteita, joille kohdennettiin tarkempia jatkotutkimuksia sekä valittiin kalliokiviainespaikat, joista tehtiin laboratoriotestit. Kainuun ELY-keskus teki luontoselvityksiä liki 0 hankkeen tutkimuksissa esiin nostetuilla kohteilla. Luontoselvitysten informaatio liitettiin POSKI -hankkeen tuottamiin tutkimustuloksiin, jotta kiviainesten ottopaikkoja voidaan kohdentaa ja liittää osaksi maakuntakaavaa. Taustatietojen ja hankkeessa syntyneiden tutkimustulosten perusteella tehtiin yhteensovitustyötä, jonka perusteella tehtiin alue-ehdotukset (maa-ainesten ottoon soveltuva alue, maa-ainesten ottoon osittain soveltuva alue, maa-ainesten ottoon soveltumaton alue). Alueiden arvottamisen tuloksena syntyneillä työryhmän luokituksilla ei ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Projektin tutkimusaineistoa on kuitenkin tarkoitus käyttää taustamateriaalina maakuntakaavoitustyössä. Tutkimusaineistoa voidaan hyödyntää myös kuntien kaavoituksessa ja päätöksenteossa esim. lupakäsittelyssä. Lopullinen alueiden käytön yhteensovittaminen tapahtuu maakuntakaavoituksessa sekä kuntien yleiskaavoituksessa ja maaaineslain mukaisessa lupaharkinnassa. Projektissa julkaistiin Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa -hankkeen loppuraportti, jossa hankkeen tulokset esitellään. Hankkeessa tuotettiin myös Geologian tutkimuskeskuksen toimesta maastoraportit sekä kalliokiviainestutkimuksista että hiekka- ja soraesiintymien tutkimuksista. Toteutusaika:..0..0 Projektipäällikkö: Margarita Kinnunen..0 alkaen (Santeri Torvinen..-0..0) Rahoitus: 7 0 ; Kainuun ELY-keskus 80%, Kainuun Etu Oy 0% Hankkeella yritysten kehittämisen ja koulutuksen avulla pyrittiin kohottamaan kainuulaisten yritysten valmiuksia Venäjän-kauppaa varten ja edistämään kainuulaisten yritysten verkostoitumista niiden kilpailukyvyn nostamiseksi ja liiketoiminnan kehittämiseksi sekä monipuolistamiseksi. Tavoitteena oli myös kehittää venäläisten yrittäjien ja asiakkaiden liiketoimintamahdollisuuksia ja ostosmatkailun edellytyksiä Kainuussa sekä parantaa paikallisten yritysten kasvumahdollisuuksia ja hyvinvointia alueella. Lisäksi hankkeessa luotiin edellytyksiä venäläisten yritysten perustamiselle Kainuun alueella.

Tulokset Sampo hankkeen aikana syntyi merkittävää ja luotettavaa yhteistyötä kainuulaisten yrittäjien, ulkomaalaisten kiinteistöjen omistajien, tulevien pieninvestoijien, ulkomaalaisten aloittavien yrittäjien ja Venäjältä Kainuuseen isoja ryhmiä tuovien matkanjärjestäjien kanssa. Kohderyhmien yhteistyö hankkeessa oli vapaaehtoinen, jokaisella oli mahdollisuus neuvottelemalla valita itselle sopiva muoto. Käytännössä, jokainen osallistuja hankkeen kautta sai konkreettista taloudellista hyötyä. Kainuun vetovoimia ovat matkailu sekä pienyrittäjien valmiudet ja halukkuudet kehittää kansainvälistä toimintaa, mikä antaa vakautta ja taloudellista kasvua elinkeinon kehittämiselle. Seurauksena on yrittäjien hyvinvoinnin parantaminen ja yrityksien toiminnan vakaus. Sen lisäksi kainuulaisten tuotteiden ja palveluiden markkinointi ulkomaalaisille kiinteistönomistajille on merkittävä toiminto uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi alueelle. Tämän asian ovat vahvistaneet asiakkaat, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä Sampo hankkeen kanssa. Innovatiivinen asia on Kainuun alueen tuotteiden ja palveluiden sähköinen markkinointi oikealle kohderyhmälle hakukoneen www.kainuuninfo.fi avulla. Kainuu on Pohjois-Venäjälle ikkuna Eurooppaan. Välittömässä läheisyydessä rajan toisella puolella on monilla aloilla puutteita, jotka on hyvä hyödyntää tarjoamalla mahdollisuus venäläisille elinkeinoharjoittajille perustaa Kainuuseen uusi yritys. Kainuun mineraalivarantojen tuotteistaminen ja jalostuksen kehittäminen Tavoitteet Toteutusaika:.0 -.8.0 Projektipäällikkö:.9.0 alkaen Hanna Karhu (...8.0 Tuomo Pikkarainen) Rahoitus: 000 ; Kainuun kehittämisraha 9 %, yksityinen rahoitus %, Kainuun Etu Oy 9 %, muu kuntarahoitus 8 % Hankkeen tavoitteena oli tukea kainuulaista osaamista sekä kehittää tuotantomenetelmiä ja uusia tuotekonsepteja siten, että alueella toimivilla yrityksillä oli ja on myös tulevaisuudessa parhaat mahdollisuudet tehokkaiden teknologisten ratkaisujen ja kustannustehokkaan tuotannon järjestämiseen. Tuotteistamisessa tuettiin erityisesti ratkaisuja, joissa korostuu luonnonvarojen innovatiivinen hyödyntäminen ja ekologia. Hanke tuki paikallista ammattiopisto- ja ammattikorkeakoulutasoista opetus- ja tutkimustyötä. Hankkeen avulla voitiin varmistaa edellytykset tutkittavien materiaalien teolliselle tuotannolle sekä saatiin entistä selkeämpi käsitys materiaalien soveltuvuudesta loppukäyttäjien tarpeisiin. Projektin tuloksena ennakoitiin Kainuuseen muodostuvan vähintään kahdesta kolmeen uusia tutkimustuloksia hyödyntävää yritystä, joissa työskentelee parikymmentä henkilöä. Hankkeen tavoitteena oli edistää tutkimus-, tuotanto- ja koulutustoimintaa, ja vakiintunutta yhteistyötä yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten välillä. Tulokset Kainuun mineraalivarantojen tuotteistaminen ja jalostuksen kehittäminen hankkeessa tutkittiin ja prosessoitiin Kainuussa olevia mineraalivarantoja sekä kaivosteollisuuden ja energiatuotannon yhteydessä muodostuvia poisteita. Tutkimustoiminta jaettiin kahteen kokonaisuuteen, joita olivat modifioitujen luonnonmineraalien hyödyntäminen vedenpuhdistuksessa ja luonnonmineraalien, teollisuuden poisteiden ja geopolymeerien hyödyntäminen betoniteollisuuden vähäpäästöisenä sideaineena. Tutkimusta suoritettiin sekä laboratorio- että esituotantomittakaavassa. Hankkeen myötä kainuulainen osaaminen mineraalien hyödyntämisestä, jalostuksesta ja markkinoista kehittyi olennaisesti, eri organisaatioiden (yrityksien, tutkimusorganisaatioiden ja oppilaitosten) välinen yhteistoiminta ja verkostoituminen parantuivat, Kainuuseen perustettiin uusi mineraalien jalostamiseen keskittyvä yhtiö ja näköpiirissä on myös muun uudentyyppisen liiketoiminnan sijoittumista alueelle. Kainuuseen luotiin uusia työpaikkoja uuden yritystoiminnan kautta sekä Kainuussa on uusia kaivannaisalan osaajia. Oppilaitosten ja yrityksien yhteistyön ansiosta opiskelijoilla oli ja on myös tulevaisuudessa mah-

dollista saada laajempi käsitys kaivannaisteollisuuden tuotekehityksestä opinnäytetyö- ja harjoittelupaikkojen kautta. Hankkeessa edistettiin samanaikaisen hankkeiden (Min-Novation Oulun yliopisto ja Kainuun Etu Oy) tutkimustavoitteiden toteuttamista mm. laitehankintoihin, laitteiden sisäänajoon ja testaukseen liittyvissä asioissa palvelemaan Kainuun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kaivannaisteollisuuden tutkimusta ja koulutusta. Min-Novationin laitekanta oli suurena apuna hankkeen aikana tutkimuksessa, laadunvalvonnassa ja prosessin säätämisessä koeajojen aikana. Pitkällä tähtäimellä hankkeessa luotiin perustaa uuden mineraalipohjaisen jalostus- ja liiketoiminnan kehittymiselle Kainuussa. Hanke tutki teollisuuden poisteiden hyödyntämistä jalosteina ja lisäsi tietotaitoa sekä osaamista yrityksissä ja oppilaitoksissa. Hankkeen tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää mineraalien ja teollisuuden poisteiden jalostuksessa sekä tutkimuksissa ja kehittää edelleen uutta liiketoimintaa Kainuuseen. Min-Novation Mining and Mineral Processing Waste Management Innovation Network (Interreg IVB Itämeriohjelma) Tavoitteet Tulokset Toteutusaika:..0 -..0 (aloitus..0) Projektipäällikkö: Hanna Repo Rahoitus: 90.000 : 7 % EAKR,, % kansallinen vastinraha ja 0, % Kainuun Etu Partnerimaat: Puola, Saksa, Viro, Norja, Ruotsi ja Suomi Min-Novation -hankkeen tavoitteena on kaivannaispoisteisiin liittyvän tiedon, kokemusten ja innovaatioiden vaihtoon perustuvan verkoston luominen Suomeen ja Itämerialueelle. Kajaanin ammattikorkeakoulun KAJAKin kaivannaisalan laboratorion oheen perustetaan hankevaroin analyysilaboratorio, jota käytetään kaivannaispoisteiden ominaisuuksien ja hyödyntämismahdollisuuksien kartoittamiseen sekä kiinteiden jätteiden tutkimisen mallintamiseen. Min-Novation hanke on ennen kaikkea kansainvälinen verkostoitumis- ja tiedonjakohanke, joten toiminnan pääpaino on ollut partnerimaiden kaivosten jätteenkäsittelyn, siihen vaikuttavan lainsäädännön sekä jätteidenhallintaprosessien vertailussa sekä nousevien tekniikoiden kokoamisessa. Kansallisesti hankkeessa on koostettu Suomen kaivannaisjäterekisteriä, ideoitu kaivannaisalan sivuvirtojen materiaalipankkia sekä perehdytty kaivosalan sivuvirtojen hyödyntämisen ongelmakohtiin eri toimijoiden näkökulmista. Hankkeen lanseeraaman Kestävä kaivostoiminta seminaarisarjan avulla on herätetty kiinnostusta ja keskustelua kaivannaisjätteiden määrään, hallintaan ja hyötykäyttöön liittyen sekä koottu kansallinen kaivannaisjätteiden ja kaivosten sivuvirtojen hyödyntämisestä kiinnostunut verkosto. Kestävä kaivostoiminta tilaisuudet ovat tarjonneet medianäkyvyyttä ja mielenkiintoisen uuden näkökulman kaivosteemaan liittyen. Kaivosten ja junioriyhtiöiden johdolle, T&K ja ympäristöhenkilöstölle sekä viranomaisille, tutkijoille ja konsulteille on luotu yhteinen foorumi kaivosalan sivuvirtatietouden kasvattamiseksi ja toimintaympäristön kehittämiseksi. Min-Novation hankkeen investointiosuuden turvin on hankittu analyysilaitteita Kajaanin ammattikorkeakoulun liikuteltavan kaivannaisalan laboratorion tueksi. Min-Novation hanke ei ole tutkimushanke, joten verkostoyritysten oman tutkimusaktiviteetin tukemisen lisäksi tutkimusympäristöä on käytetty kaivannaisjätteiden tutkimuksen mallintamiseen ja alueen tutkimusosaamistason vahvistamiseen. Tämä tarjoaa jatkossa hyvän pohjan valjastaa kainuulainen kaivosalan sivuvirtojen hyödyntämispotentiaali kaivannaisjätetutkimuksen keinoin. Taustalla on kartoitettu alan tutkimustoimintaa ja verkostoyritysten tarpeita sekä tehty näytteidenhakumatka Viroon.

.. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Kivi- ja kaivannaisteollisuuden toimiala asiakastyytyväisyys 0 f) 7 8 9 0 7 7 7 9 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % 7 Erinomainen Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Heikko. LUONNONVARAT JA NIIHIN PERUSTUVA TEOLLISUUS Metsä- ja puuteollisuus Metsä- ja puutoimiala Jari Komulainen Metsä- ja puutalouden teemaohjelman koordinaatiohanke -Katri Roininen Wood Industry international businesses- Kainuun Puutuotealan kansainvälisen liiketoiminnan kehittämishanke -Pia Haapalainen New business model between Kainuu and Karelian Wood Industry -Santeri Torvinen -Mari Maier Metsäkonetaksi -Hannu Suutari 7

Mitä yrityksille tärkeää Metsä- ja puuteollisuudessa Kainuussa Brändien rakentaminen, esim. KAINU, ReindeerWood Kansainvälistyminen: Japani, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska Uutta liiketoimintaa Kehitystyössä mukana olevien yhteistyön tiivistäminen SUHDANNEKEHITYS 8

.. KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET TOIMIALALLA... Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelman koordinaatiohanke II 0 0 Tavoitteet: Toteutusaika:..0..0 Henkilöt: Ohjelmajohtaja Jari Komulainen Metsäkoordinaattori Virpi Vääräniemi..0 saakka Projektisihteeri Ilona Virtanen..0 saakka Projektisihteeri Katri Roininen..0 alkaen Rahoitus: 9, Maaseuturahasto 00 % Metsä- ja puutalouden teemaohjelma on kokonaisvaltainen ohjelma, jolla pyritään sovittamaan yhteen eri ohjelmien tavoitteet, vähentämään hanketoiminnan päällekkäisyyttä sekä kokoamaan kehittämistoimenpiteet yhdensuuntaiseksi kokonaisuudeksi. Metsä- ja puutalouden teemaohjelman tarkoituksena on toimia metsä- ja puutuotealan kehittämistyötä ohjaavana ja suuntaa-antavana ohjelmana, jonka kehittämistoimien lähtökohtana ovat laajasti ottaen metsä- ja puutuotealan yrittäjien ja toimijoiden kehittämistarpeet. Ohjelma jakaantuu kahteen laajaan avainalueeseen, jotka ovat ) metsätalous ja puuenergiantuotanto ja ) puutuoteteollisuus. Teemaohjelman koordinaatiohanke vastaa Kainuun metsä- ja puutalouden toimialojen kehittämistoimenpiteiden toimeenpanosta Kainuun maakuntaohjelman ja siihen liittyvien ohjelmien kuten Kainuun Metsäohjelman ja Kainuun puuteollisuuden kehittämisohjelman mukaisesti siten, että keskustelufoorumien: Kainuun metsäneuvoston ja Kainuun puuteollisuuden neuvottelukunnan linjaukset ja priorisoinnit toteutuvat, eikä päällekkäisyyksiä pääse syntymään. Sen tehtävänä on organisoida alueellista kehittämistyötä niin, että viranomaiset, asiantuntijat ja yritykset voivat vaikuttaa metsä- ja puutalouden kehittämiseen ja resurssit voidaan suunnata tehokkaasti valituille painopistealueille. Teemaohjelma toimii myös linkkinä edunsaajien ja rahoittajien välillä. Välituloksia: YHTEENVETOTIEDOT KAINUUN METSÄ- JA PUUTUOTETEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKKEISTA 008-0 (Kainuun Etu Oy, Woodpolis, Metsäkeskus Kainuu, KAO:n, Kainuun maakunta- kuntayhtymän hallinnoimista kehittämishankkeista) Hankkeiden lkm Hankkeissa mukana olevien yritysten lkm Kokonaisrahoitus Yksityinen rahoitus Muu julkinen rahoitus EAKR- rahoitus ESR- rahoitus Kainuun Kehittämisraha Maaseuturahasto Kuntarahoitus Toimintaympäristötuki 9 8 0,0 80, 9,0 99, 0, 09 0,0 7,0 9 8, 8 0,00 9

... Uusi toimintamalli metsäkoneiden siirtokuljetuksiin Metsäkonetaksi Toteutusaika:.8.0 -.7.0 Projektipäällikkö: Hannu Suutari Rahoitus: 9, 70 % EAKR, % yritysrahoitus, % Kainuun Etu Oy Yritykset, Kainuu: Metsäurakointi Piirainen Oy, Eero Pyykkönen Ky, Puukuljetus R. Kilponen Oy, Kinnunen Veli Oy, Kainuun Metsäkone Oy Yritykset, Pohjois- Karjala: S. Kuittinen Oy, Eero Hyvönen Oy Lapinlahti. Tavoitteet Metsäkonetaksi -hankkeen päätavoitteena on uuden toimintamallin luominen toimialan konekuljetusten logistiikkaratkaisuksi, jonka avulla metsäkoneyritykset voivat olennaisesti parantaa yrityksen liiketulosta. Uudessa toimintamallissa siirron tekee metsäkonetta lähimpänä oleva vapaa tai pian vapautuva siirtoauto, riippumatta siitä kenen omistuksessa se on. Hankkeen aikana mukana olevien yritysten metsäkoneisiin ja lavetteihin asennetaan optimointisovellus ja -laitteistot, joiden avulla siirtojen ohjaukset toteutetaan. Myös yritysten henkilökunta koulutetaan käyttämään järjestelmää ja suunnittelemaan konesiirrot kustannustehokkaasti. Tulokset Projektissa on toteutettu metsäkonesiirtojen tilausjärjestelmä, jossa koneyritykset tekevät siirtotilaukset nettipohjaisesti. Järjestelmässä koneiden paikannus tapahtuu satelliittipaikannuksen avulla karttapohjaisesti ja järjestelmä suunnittelee kuljetusreitin. Järjestelmä taltioi automaattisesti siirtotapahtumat ja laskee siirtomatkat ja siirron eri työvaiheiden työajat. Näin saatua raporttia voidaan käyttää kuljetusten laskutuksen perusteena. Projektissa mukana olevien yritysten henkilöstölle on annettu järjestelmän käyttökoulutusta. Projektissa on kehitetty laskentaohjelma kustannusanalyysiä varten, missä koneurakoitsija voi verrata konesiirtokustannuksia perinteiseen tapaan omana siirtona tehden ja tilausjärjestelmää ostopalveluna hyödyntäen muodostuvia kustannuksia. Laskentaohjelma tekee myös siirtokuljetusyrityksen kannattavuusanalyysin. Projektissa on tehty liiketoimintasuunnitelma konesiirtoja tekevälle kuljetusyritykselle pohjautuen lähtökohtaan, missä koneyrittäjät siirtävät kuljetuskalustonsa perustettavan yrityksen nimiin. Järjestelmän hyödyntäminen yrityksissä on jäänyt tavoitteita vähäisemmäksi. Toimintamalli on uusi ja vaikuttaa yrityksen totuttuun toimintatapaan siinä määrin, että laajempi käyttöönotto vaatii projektiaikaa huomattavasti pidemmän ajanjakson. Projektin tuloksia ja saatuja kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää myös koneyrittäjäliiton toimesta koulutusmateriaalina.... New Business Model between Kainuu and Karelian wood industries Toteutusaika:.0.0-0.9.0 Projektin johtaja: Jari Komulainen Projektipäällikkö: Santeri Torvinen Projektikoordinaattori: Mari Maier Rahoitus: 0 000. 90% Karelia ENPI CBC, 0% yritys- / partnerirahoitus. 0 Hankkeessa alustavasti mukana olevia yrityksiä ja tahoja: Venäjä: OOO FinTek LLC, OOO Kalevala-Wood LLC, Kostamuksen kaupunki, Kalevalan kaupunki, Vesuri LLC, Inkod LLC, Saunaset+, Suomi: Woodlink Oy, Hasetec Oy, Pro Armik Oy, Oy Timber Frame Ltd, Vuokatti Hirsitalot Oy, AEA Wood Oy