ABB Suomessa 125 vuotta. Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889.

ABB Suomessa 125 vuotta. Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889.

Saanen nöyrimmästi ilmoittaa aikovani tässä kaupungissa avata ja harjoittaa sähköliikettä Ote Strömbergin Helsingin kaupungin maistraatille toimittamasta elinkeinoilmoituksesta. 2 4 5 1 3 1 Gottfrid Strömbergin kuva vuodelta 1903 2 Strömbergin moottorit lähdössä asiakkaille 1910-luvulla 3 Dynamotehdas Eerikinkadulla v. 1894 4 Voikkaan voimalaitoksen generaattorin kehä rakenteilla Strömbergin tehtaalla Pitäjänmäellä v. 1921 5 Komea näyttelyauto esitteli yhtiön tuotteita helsinkiläisille v. 1913. 1850-luvulla Suomi oli pimeä maa, jossa elettiin edelleen öljyvalaistuksen ja vesivoiman varassa. Pirteissä kärysivät päreet ja talikynttilät. Suomen suuriruhtinaskunta oli hitaasti teollistuva Venäjän keisarikunnan autonominen osa. 1860-luvulla Suomen tehdasteollisuus työllisti ainoastaan parikymmentätuhatta henkeä. Gottfrid Strömberg syntyi joulukuussa 1863 Oulun läänin Muhoksen pitäjässä. alkupuolella Gottfrid 1880-luvun Strömberg aloitti opinnot Polyteknillisessä Opistossa. Vuonna 1881 hän rakensi ensimmäisen Suomessa valmistetun dynamon (jännite 65 volttia, virta 8 ampeeria) ja sai sillä aikaan sähkövalon. Finlaysonin tehtaalle Tampereella tuli sähkövalo vuotta myöhemmin. Vuonna 1882 Thomas Alva Edison sai valmiiksi maailman ensimmäisen yleisen sähkölaitoksen New Yorkissa. Vuosikymmenen puolivälissä insinööri Gottfrid Strömberg lähti Saksaan opiskelemaan sähkötekniikkaa. Vuonna 1887 hän aloitti Polyteknillisessä Opistossa tulevien sähköinsinöörien koulutuksen. Strömberg oli suomalaisen sähkötekniikan opetuksen uranuurtaja, tien avaaja ja alansa ensimmäinen kansainvälisen pätevyyden saanut ammattimies. Hän loi sähkötekniikan opetuksen tavat ja menetelmät. 1889 Strömberg matkusti Pariisin maailmannäyttelyyn hakemaan vauhtia yrittäjänuralleen. 24. heinäkuuta hän toimitti 25-vuoti- aana Helsingin kaupungin maistraatille elinkeinoilmoituksen. Liiketoiminnan ytimenä olivat tasavirtakoneet, asuin- ja liikekiinteistöjen valaistuskeskukset sekä asennukset. Ensimmäinen verstas oli vaatimattomassa pihasaunassa Helsingin Kampissa, Eerikinkatu 14:ssä. alussa Strömberg 1890-luvun muutti dynamotehtaansa Eerikinkatu 54:ään. Strömberg aloitti viennin toimittamalla dynamot Venäjän valtion amiraliteetin ja ulkoministeriön uudisrakennuksiin. Vuonna 1898 valmistui uusi tehdas Sörnäisiin. Työntekijöitä tehtaassa oli lähes 200. Sähkögeneraattoreiden lisäksi aloitettiin oman moottorisarjan valmistus. Pian valmistettiin myös sähkömuuntajia. 1900-luvun alkuun saakka Strömberg valmisti tasavirtakoneita sähkölaitoksille, yksittäisiin kiinteistöihin, aluksiin ja kokonaisiin kaupunkeihin. Avoin yhtiö muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1909. 1910 -luvulla Strömberg hankki koneliike Tarmon, josta muodostettiin Kone Oy. Toiminta laajeni teollisuuden sähkökäyttöihin, ensin sahateollisuuteen, kutomoteollisuuteen, puuhiomoihin ja sellutehtaisiin. Strömberg rakensi kaupunkisähkölaitoksia ja sähköisti maaseutua. Teollinen muuntajavalmistus alkoi. Ensimmäinen maailmansota 1914-1918 merkitsi Strömbergille lisää tilauksia. Yritys valmisti muun muassa eristimiä, sorveja, generaattoreita ja sotatarvikkeita. Vuosi 1915 oli tulokseltaan yrityksen kaikkien aikojen paras. Sotavuosina 90 prosenttia Strömbergin tuotannosta myytiin Venäjälle. Venäjän vallankumouksen myötä rupla menetti täysin arvonsa. Tämän seurauksena Strömbergille jäivät valtavat valuuttalainat ja saatavat. Ne romahduttivat yrityksen osakekurssin. 1920 KOPin pääjohtaja Juho-Kusti Paasikiven aloitteesta Strömbergille nimettiin selvitysmieheksi Harald Herlin, joka nimitettiin toimitusjohtajaksi. Gottfrid Strömberg menetti enemmistöosakkuutensa. Herlin väistyi saneerauksen suoritettuaan hoitamaan omia yrityksiään, erityisesti Kone Oy:tä. Vuonna 1928 toimitusjohtajaksi kutsuttiin Otto F. Schmidt, joka panosti vahvasti tuotekehitykseen. Brown, Bovery & Cien (BBC:n) kanssa solmittiin edustussopimus: Strömberg toimi BBC:n kaikkien tuotteiden pääedustajana Suomessa. Vaihtovirtakoneiden, muuntajien ja oikosulkumoottorien teollinen tuotanto alkoi. Vaihtovirta löi läpi sähköistyksissä. Puuhiomoista ja sellutehtaista tuli tärkeimmät asiakkaat. 2 Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889 ABB Suomessa 125 vuotta ABB Suomessa 125 vuotta Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889 3

1 Matti Harmoisen johtama kehitystyö sai vauhtia, kun Strömberg osallistui Helsingin metron rakentamiseen 1970-luvulla. 6 4 1930-luvulla ensimmäiseen Suomessa rakennettuun merijäänmurtaja Sisuun asennettiin Strömbergin generaattorit ja potkurimoottorit. 3 5 7 2 1 Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna 1944 2 Konepajakoulun oppilastyöpaja 3 Sotakorvauksiin valmistettiin 25 000 sähkömoottoria 4 Strömberg toimitti sähkölaitteet Helsingin kaupungin metroon 5 Strömbergin mainontaa Heikinkadulla 6 Presidentti Urho Kekkonen osallistui Vaasan moottoritehtaan vihkiäisiin 1970-luvulla 7 Miljoonas sähköliesi valmistui Vaasan tehtailla v. 1974. Kuvassa toimitusjohtaja Fredrik Castren ja maaherra Martti Viitanen. 1933 tulipalo 1930Marraskuussa tuhosi Strömbergin Sörnäisten tehtaan ja katkaisi koko tuotannon. Tuotanto siirtyi Sörnäisistä Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Strömberg oli rakentanut alueelle valimon, konehalleja, henkilökunnan asuintilat sekä ison ruokalan. Henkilöstön määrä vuonna 1934 oli yli 700. Syksyllä 1937 Pitäjänmäelle perustettiin Oy Strömberg Ab:n oma ammattikoulu. Konepajakoulu oli nelivuotinen, ja joka vuosi oppiin otettiin 20 uutta oppilasta. Suomen metsäteollisuuden investointiaalto toi Strömbergille tilauksia. Paperija massakoneisiin asennettiin Strömbergin moottoreita ja muuntajia. Talvisodan aikana Strömberg oli sähkötekniikan keskeisenä osaajana hyvin tärkeä Suomen puolustukselle. Valtioneuvosto määräsi, että Strömbergin on etsittävä toimipaikka, joka on kauempana Helsingistä ja yleensä suurista asutuskeskuksista. Sopiva alue löytyi Vaasan Huutoniemeltä. 1940 Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. HZ-oikosulkumoottorista tuli yhtiön päätuote. Rakennustyöt Vaasassa aloitettiin vuonna 1941 Alvar Aallon laatiman asemakaavan mukaisesti. Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna 1944. Pienjännitekojeista tuli merkittävä tuoteryhmä. Strömberg osallistui Suomen sotakorvauksiin muuntaja-, moottori-, generaattori- ja kojetoimituksin. 1950 Strömberg räätälöi suuria generaattoreita. Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhteyteen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa. Liesitehdas otettiin Vaasassa käyttöön vuonna 1955. Vuosikymmenen lopulla Strömberg alkoi toimittaa paperikoneiden sähkökäyttöjä. 1960Vuosikymmenen vaihteessa omaksuttiin puolijohdetekniikka ensimmäisten joukossa. Sitä sovellettiin aluksi generaattorin jännitteensäätäjään, sitten paperikonekäyttöihin. Tehoelektroniikka tuli mukaan tuotekehitykseen. Mikroprosessoriteknologian kehitys alkoi vuonna 1965, vaihtovirtakäyttöjen kehitys vuonna 1969. 1970 Aktiivista vaihtosähköteknologian tuotekehitystyötä. Taajuusmuuttajat oikosulkumoottoreiden nopeuden säätöön ja viennin lippulaivaksi. Elektroniikan läpimurto. Strömbergillä alkoi useita vuosia kestävä mittava tutkimusohjelma. Teollisuuskäyttöön kehitetty taajuusmuuttajakäyttö toimitettiin ensimmäisenä Imatran Voima Oy:n Loviisan atomivoimalan polttoaineenvaihtokoneeseen. Vuonna 1970 yhtiö kasvoi voimakkaasti. Vaasan tehtaille tehtiin suuria laajennuksia. Vuoden 1970 saadut tilaukset olivat 70 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Tilaukset sisälsivät kolmen Neuvostoliittoon toimitettavan 36 000 hv:n ja yhden Suomen valtion tilaaman 20 000 hv:n jäänmurtajan sähkövarusteet. Rautatiehallitus tilasi 1970 marraskuussa Neuvostoliitosta 27 raskasta sähköveturia. Ne varustettiin Strömbergin ohjauslaitteilla. Vuonna 1971 toimitettiin suurin yhtiön siihen mennessä valmistama muuntaja teholtaan 400 MVA, tilaajana Imatran Voima ja sijoituspaikkana Alajärvi. Miljoonas sähköliesi valmistui Vaasan tehtailla vuonna 1974. Tutkimus- ja tuotekehitystyöllä oli yhtiössä keskeinen asema. Vuosittain käytettiin liikevaihdosta noin 6 prosenttia tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. 4 Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889 ABB Suomessa 125 vuotta ABB Suomessa 125 vuotta Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889 5

4 6 Vuonna 1998 ABB:n Suomessa kehittämä 75 kw:n oikosulkumoottori voitti kansainvälisen energiajärjestön International Energy Agencyn (IEA) moottorinvalmistajille järjestämän IEA-Hi-Motors Competition -kilpailun. Samalla moottorille myönnettiin IEA Award of Excellence -tunnustus. 1 3 2 5 1 Strömberg toimitti vaihtovirtamoottoreihin ja taajuusmuuttajiin perustuvan sähkökäytön Rotterdamin liikennelaitoksen raitiovaunuihin 2 1990-luvulla markkinoille tuotiin MicroSCADA 3 Uusi taajuusmuuttajasukupolvi, SAMI B tuotiin markkinoille 1981 4 Suurimmat muuntajatoimitukset vuonna 1993 tehtiin Zimbabween ja Sambiaan 5 Azipod-sähköpotkureilla varustettu Fantasy-sarjaan kuuluva M/S Elation valmistui vuonna 1998 6 Helsingin elektroniikkatehtaalla vihittiin käyttöön uusi tuotantolinja, jolla syntyi DTC-teknologiaan perustuvia taajuusmuuttajia. Pääministeri Paavo Lipponen piirsi nimikirjoituksensa ensimmäiseen uudelta tuotantolinjalta syntyneeseen taajuusmuuttajaan. ja Strömberg 1980Kymi-Kymmene fuusioituivat vuonna 1983. Yhtiön nimeksi tuli Kymi- Strömberg ja osakepääomaksi 370,2 miljoonaa markkaa. Yhtiön tuotannollinen toiminta toteutettiin kahdessa tuotantoryhmässä: Teollisuusryhmä Kymi keskittyi metsä- ja kemianteollisuuteen ja Teollisuusryhmä Strömberg sähkö-, elektroniikka- ja metalliteollisuuteen. Vuonna 1986 Kymi-Strömberg osti 45 prosenttia äänivallasta Oy Kaukas Ab:ssä runsaalla 200 miljoonan markan kauppahinnalla. Strömberg siirtyi vuonna 1986 ruotsalaiselle Asealle. Strömberg kehitti sähköverkkojen suojaukseen ja ohjaukseen mikroprosessoripohjaisen suojarelejärjestelmän sekä täysdigitaaliset sähkökäytöt teollisuudelle. Kaukokäyttöjärjestelmän kehitys käynnistyi vuonna 1982. Azipod-idea syntyi vuonna 1987. Azipod-potkurikäytöllä voidaan saavuttaa noin 10 prosentin polttoaineensäästö. Ensimmäinen Full Service -sopimus solmittiin vuonna 1989. Suoran momenttisäädön tutkimus käynnistyi vuonna 1988. maakohtaisten 1988monikotimainen, konsernien muodostama ABB-yhtymä syntyi, kun Asea ja sveitsiläinen Brown Boveri yhdistivät sähkötekniset liiketoimintansa. Sen suomalainen tytäryhtiö oli ABB Oy, jonka ydin oli Strömberg. Kolmessa vuodessa suomalaisten ABB-yhtiöiden vienti yli kaksinkertaistui maailmanlaajuisten markkinointi- ja myyntikanavien myötä. Vuonna 1989 korkean teknologian tuotteiden vienti läntisille markkinoille kasvoi puolella. Vuonna 1989 ABB Strömberg Group käytti tutkimukseen ja tuotekehitykseen 236 miljoonaa markkaa. Noin 400 henkeä työskenteli tuotekehityksessä. 1990-luvulla vienti kasvoi voimakkaasti. Suomen EU-jäsenyys vauhditti vientiä Länsi- Eurooppaan. Ensimmäisenä EU-jäsenyysvuonna yhtiön vienti Euroopan Unionin maihin kasvoi peräti 40 prosenttia. Vuosikymmenen alun jättikauppoja olivat muun muassa 170 miljoonan markan projektikauppa Zimbabven valtiolliselle voimayhtiölle sähkönsiirto- ja jakeluverkon uusimisesta ja laajentamisesta maan pääkaupungin Hararen ympärille. ABB:n toiminta Suomessa antoi välittömän tai välillisen toimeentulon yhteensä noin 30 000 henkilölle. Automaatioratkaisut tulivat perinteisen sähkövoimatekniikan rinnalle. Projektikauppa kaksinkertaistui vuosikymmenen alkuvuosien aikana. Rakennusten sähköistysprojektien lisäksi toteutettiin sähköhuollon kehittämisen suurprojekteja Kolumbiaan, Vietnamiin, Zimbabween ja Sambiaan sekä sellu- ja paperiteollisuuden sähköistys- ja automaatioprojekteja Kaakkois-Aasian maihin. 1994 merkittävin tuotekehitysprojekti oli uuden sukupolven vaihtosähkökäyttö, joka perustui suoraan momenttisäätöön DTC (Direct Torque Current). Vesijäähdytetyt oikosulkumoottorit ja uuden sukupolven tuulivoimageneraattorit esiteltiin asiakkaille. Markkinoille tuotiin myös Micro- SCADA. Azipod-ruoripotkurijärjestelmä tilattiin ensimmäistä kertaa matkustajaalukseen, kun Carnival Cruises tilasi järjestelmät kahteen Fantasy-luokan alukseensa. Vedenalaisen muuntajan kehitystyö käynnistyi. Ensimmäiset erityisesti öljyteollisuutta varten kehitetyt vedenalaiset muuntajat toimitettiin Mobil-yhtiöille Yhdysvaltoihin vuonna 1999. Suuritehoisten kestomagnetoitujen käyttöjen kehitys alkoi vuonna 1997 ja kaupalliset toimitukset vuonna 2000. 6 Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889 ABB Suomessa 125 vuotta ABB Suomessa 125 vuotta Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889 7

1 Vuonna 2012 taajuusmuuttajamme säästivät maailmassa noin 355 miljoonaa megawattituntia sähköä. Määrä vastaa yli 85 miljoonan länsimaisen kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta. Näillä säästöillä on vältetty noin 300 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, mikä vastaa lähes 75 miljoonan auton vuotuisia päästöjä. 3 6 2 4 5 1 Vuoden 2002 aikana solmittiin yhteensä kymmenkunta uutta Full Service -sopimusta 2 Uusi Azipod -potkurilaitetehdas valmistui Helsingin Vuosaareen vuonna 2007 3 ABB:n Pitäjänmäen katolla sijaitsevan aurinkovoimalan tuottama sähkö tasaa tehtaan energiankulutushuippuja 4 ABB liittää tuulivoimapuistoja sähköverkkoon 5 ABB:n sähköisten ajoneuvojen latausratkaisut sisältävät kaiken tarvittavan palvelun yksittäisistä lataustolpista laajoihin latausverkostoihin 6 Fortumin kanssa pilotoidaan uusinta älyverkkoteknologiaa ja kehitetään korkeasti automatisoitua sähköverkkoa. 2000-luvun alussa suomalaisten ABB-yhtiöiden palveluksessa oli yhteensä 9 563 henkilöä. Yhtiö oli Suomen suurimpia teollisuusyrityksiä ja Suomi ABB-maista neljänneksi suurin. Vienti kasvoi painopisteenään sähkövoima- ja automaatioteknologia. Vuosikymmenen lopulla ABB:n keskeisiin panostusalueisiin kuuluivat tuotteet, järjestelmät ja palvelut energiatehokkuuden parantamiseksi, uusiutuvan energian hyödyntämiseksi sekä sähköverkkojen luotettavuuden ja älykkyyden lisäämiseksi. Vuonna 2000 ABB sai useita merkittäviä metsäteollisuuden tilauksia niin vientimarkkinoilta kuin kotimaasta. Laivanrakennusalan nosteen seurauksena meriteollisuuden ratkaisujen kauppa kävi. Vuoden 2002 aikana solmittiin yhteensä kymmenkunta uutta Full Service -sopimusta. HVDC Light -teknologia (High Voltage Direct Current, suurjännitteinen tasavirta) lanseerattiin vuonna 2002. Markkinoille kehitettiin muun muassa energiatehokkaita sähkökäyttöjä sekä ensimmäisiä uuteen IEC 61850 -standardiin pohjautuvia sähkönjakeluautomaation suojareleitä. Tuulivoimakäyttöön kehitettiin kestomagneettiteknologiaan perustuva suoravetoinen generaattori. ABB ja Stora Enso allekirjoittivat sopimuksen Efora-nimisen yhteisyrityksen perustamisesta. ABB Oy ja Ensto Oy allekirjoittivat sopimuksen, jolla yhteisyritys Ensto Busch-Jaeger Oy siirtyi kokonaan ABB Oy:n omistukseen. valmisti maailman 2009 ABB tehokkaimman vedenalaisen muuntajan. Se tuli turvaamaan kaasuntuotannon jatkumisen Norjan rannikolla sijaitsevalla kaasukentällä. ABB toi markkinoille Industrial IT cpmplus Energy Manager -energianhallintaohjelmiston. ABB Oy:n innovaatiolle myönnettiin metsäteollisuuden nobel, Marcus Wallenbergin palkinto. Keväällä 2009 tuotiin markkinoille 100-500 kw:n aurinkosähkövaihtosuuntaajasarja. otti käyttöön 181 kilo- 2010 ABB watin aurinkosähkövoimalan tehdasalueellaan Helsingin Pitäjänmäellä ja toi tuulivoimamarkkinoille jälleen uuden kestomagneetteihin perustuvan generaattoriperheen. ABB oli mukana kehittämässä älykkäitä energiaratkaisuja Helsinkiin rakentuvalle älykkään sähköverkon mallialueelle Kalasatamaan. Fortumin kanssa pilotoitiin uusinta älyverkkoteknologiaa ja kehitettiin korkeasti automatisoitua sähköverkkoa. Suomen ensimmäinen kaupallinen sähköajoneuvojen pikalatausasema otettiin käyttöön Fortumin pysäköintitalossa Espoossa. Asema lyhentää sähköautojen latausajan 15 minuuttiin. ABB innovoi uuden teknologian, joka leikkaa roottorihäviöt lähes kokonaan perinteiseen oikosulkumoottoriin verrattuna. ABB:n reletehtaalla Vaasassa valmistui miljoonas suojarele. Yhtiö teki 20 prosentin pääomainvestoinnin suomalaiseen sähköverkkojen langattomien viestintäratkaisujen toimittajaan Viola Systemsiin. Vuosikymmenen alussa meriteollisuuden ratkaisujen kysyntä oli vahvaa. ABB solmi pitkäaikaisen huoltosopimuksen maailman suurimman risteilyalan yrityksen Carnival Corporationin kanssa. Suomalaisella innovaatiolla, EMMAenergianhallintajärjestelmällä edistettiin merenkulun energiatehokkuutta. Suomen ABB teki kauppoja kaivosteollisuuden kasvun imussa. 2014 Suomen ABB työllistää noin 5 500 henkilöä noin 30 paikkakunnalla Suomessa. Tehdaspaikkakunnat ovat Helsinki, Vaasa ja Porvoo. Suomen ABB on vahva tuotekehittäjä: yhtiön liikevaihto on noin 7 prosenttia yhtymän liikevaihdosta, mutta yhtymän tuotekehityspanoksista Suomen osuus on 15 prosenttia. ABByhtymän palveluksessa työskentelee noin 150 000 henkeä yli 100 maassa ja kaikilla mantereilla. 8 Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889 ABB Suomessa 125 vuotta ABB Suomessa 125 vuotta Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889 9

Suomalaisia tähtituotteita ja teknologioita Strömbergin ja ABB:n innovaatiot ovat vuosien varrella auttaneet parantamaan energiatehokkuutta, tuotantotehokkuutta ja sähkönjakelun luotettavuutta. 1965 Suojarele Suojarele havaitsee sähköverkon vikatilanteet ja ohjaa katkaisijaa eristäen viallisen osan verkossa. Suojaustoiminnallisuus edistää katkotonta sähkönsaantia ja turvaa ihmishenkiä sekä omaisuutta. Suojarele viestii verkon tilasta käytönvalvontajärjestelmään helpottaen verkon hallintaa ja vianpaikannusta. Suojareleiden kehitys alkoi Suomessa vuonna 1965. 1969 Collaborative Production Management Älykäs ohjelmistoalusta niputtaa eri järjestelmistä saatavan tiedon yhteen ja mahdollistaa järjestelmien keskinäisen vuorovaikutuksen. Sitä hyödynnetään prosessi-, kaivos-, meri- ja energiateollisuuden sovelluksissa. Ensimmäiset järjestelmät toimitettiin voimalaitoksiin vuonna 1969. 1969 Taajuusmuuttaja Taajuusmuuttaja on kaasupoljin sähköverkon ja moottorin välillä. Säätämällä sähkömoottoreiden pyörimisnopeutta portaattomasti taajuusmuuttajalla voidaan leikata moottorin energiankulutusta jopa yli 50 prosenttia. Vaihtovirtakäyttöjen kehitys alkoi vuonna 1969. 1982 Käytönvalvontajärjestelmä Käytönvalvontajärjestelmä valvoo ja ohjaa siirto- ja jakeluverkkoja. Energian siirto tarvitsee verkon hallintajärjestelmän toimiakseen tehokkaasti ja luotettavasti. Kehitys alkoi vuonna 1982. 1987 Azipod -ruoripotkurilaite Azipod-potkurikäytöllä voidaan saavuttaa noin 10 prosentin polttoainesäästö perinteisellä akselilinjalla toimivaan propulsioon verrattuna. Azipodpropulsion muita hyötyjä ovat paremmat jäissäkulku- ja ohjailuominaisuudet. Azipod-idea syntyi vuonna 1987. 1989 Full Service -palvelu ABB Full Service on strateginen sopimuskumppanuus, joka auttaa asiakasta parantamaan tuotantolaitoksensa tuotantotehokkuutta suunnitelmallisen, systemaattisen ja hallitun kunnossapidon kehittämisen keinoin. Ensimmäinen sopimus solmittiin vuonna 1989. 1999 Vedenalainen muuntaja Vedenalainen muuntaja mahdollistaa öljyn- ja kaasuntuotannon useiden kilometrien syvyyksistä. Teho syötetään suurjännitteellä kaapelia pitkin ja muuntaja pudottaa sen sopivaksi merenpohjan käyttölaitteille. Ensimmäinen vedenalainen muuntaja otettiin käyttöön tammikuussa 1999. 2000 Kestomagnetoidut sähkökäytöt Kestomagneettiteknologia mahdollistaa moottorin tai generaattorin koon pienentämisen ja hyötysuhteen kasvattamisen. Suuritehoisten kestomagnetoitujen käyttöjen kehitys alkoi 1997 ja kaupalliset toimitukset aloitettiin vuonna 2000. 2009 Aurinkosähköinvertteri Aurinkosähköinvertteri on aurinkosähköjärjestelmän sydän ja aivot. Se muuttaa aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön verkkokelpoiseksi vaihtosähköksi. Vuonna 2009 tuotiin markkinoille kokoluokaltaan 250 kw:n laite. 2011 EMMA -energianhallintajärjestelmä Energiankäytön seuranta- ja hallintajärjestelmä (EMMA Advisory Suite) soveltuu energiankulutuksen ja -käytön jatkuvaan optimointiin ja sitä voidaan hyödyntää niin yhden aluksen kuin kokonaisen laivaston energiatehokkuuden optimoinnissa. Se parantaa laivojen energiatehokkuutta sekä vähentää polttoainekustannuksia ja kasvihuonepäästöjä. EMMA tuotiin markkinoille vuonna 2011. 10 Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889 ABB Suomessa 125 vuotta ABB Suomessa 125 vuotta Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889 11

Yhteystiedot ABB Oy PL 187 00381 Helsinki Puh. 010 2211 www.abb.fi Lähteet: www.ymparisto.fi, Menestyksen takana: Strömberg & ABB, Sähköinen sankaritarina, www.stat.fi, Suomen talouden kasvun vaiheet ja vaihtelut 1860 2010, Riitta Hjerppe