Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät), symbiontteja (ihmisen suolistobakteerit)
Mikrobiryhmät Alkueliöt eli protistit Hyvin monimuotoinen ryhmä, vain osa mikrobeja Yksinkertainen tumallinen solurakenne, erilaistuneiden kudosten puute Yksisoluiset levät Alkueläimet: toisenvaraisia ja liikkuvia Hiivat Yksisoluisia sieniä Energia joko aerobisesti tai anaerobisesti Homesienet Rihmamainen kasvu (hyyfi eli rihma) Yksi tai useampi solu (soluseinä kitiiniä) Sopivan kostea ja hapekas elinympäristö Myrkkyjen eritys (jotkin lajit) Bakteerit Virukset Bakteeriviljelmät Kasvatetaan bakteereita ja sieniä: 1. Vaalealla yleisagarilla (PCA) jolla kasvavat useimmat bakteerit ja sienet kohtuullisesti. 2. Tummemmalla malt exctract agarilla jonka ravinnekoostumus sopii erityisesti hiivoille ja homeille. 3. VBR veriagarilla jonka koostumus sopii ihmisessä eläville mikrobeille. Toimi näin: 1. Jaa agarmaljat neljään osaan piirtämällä rajat tussilla pohjaan. 2. Etsi lukiosta mielestäsi a) mahdollisimman epähygieenisiä ja b) mahdollisimman puhtaan oloisia paikkoja. 3. Ota näistä näytteet pumpulipuikulla tai siirrostussilmukalla, ja sivele näytteet agarin pintaan, kukin näyte eri lohkoon (ÄLÄ riko agarin pintaa!) 4. Kirjoita pohjaan kunkin näytteen nimi ja ryhmän nimi. 5. Sulje petrimaljat parafilmillä ja jätä maljat pohja ylöspäin hoitopöydälle kasvatukseen.
Bakteerien luokittelu 1. Muodon perusteella (kokit, sauvabakteerit eli basillit, kokkobasillit, spirillit, vibriot ja spirokeetat) 2. Gram värjäytyvyyden perusteella Gram positiivisilla paksu mureiinista koostuva soluseinä värjäytyvät gramvärjäyksessä violeteiksi. Gram negatiivisilla ulkokalvo ohuen mureiiniseinän päällä värjäytyvät vaaleanpunaisiksi. 3. Energiankäytön perusteella (esim. aerobiset, anaerobiset, metanogeenit, maitohappobakteerit)
Bakteerien energia aineenvaihdunta Omavaraiset eli autotrofiset bakteerit Fotosynteettiset bakteerit (esim. syanobakteerit) Rihmamaiset muodostelmat Kemosynteettiset (kemoautotrofit, esim. maaperän nitrifioivat bakteerit) Energia yhteyttämiseen ammoniakki, rauta tai rikkiyhdisteitä hapettamalla Toisenvaraiset eli heterotrofiset bakteerit Orgaaniset yhdisteet muilta eliöiltä Bakteerien lisääntyminen Suvuton jakautuminen Epäsuotuisissa olosuhteissa lepoitiöitä Bakteerin perimässä useita plasmideja, mutta vain yksi kromosomi Bakteerien perimän muutokset Mutaatiot Transformaatio Dna:ta bakteerisoluun ulkopuolelta Transduktio Bakteriofagi viruksen perimän mukana aiempien isäntäsolujen perimää bakteerisoluun Konjugaatio Bakteeri yhtyy viereiseen bakteeriin piluksen avulla
Virusten piirteitä Ei omaa solurakennetta eikä aineenvaihduntaa Tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen (loisia) Eri eliöillä on omat viruksensa (esim. bakteereiden viruksia kutsutaan bakteriofageiksi) Perimä DNAta, retroviruksilla RNAta. Virusten lisääntyminen
Miten haitallisista mikrobeista pääsee eroon? Sterilointikeinoja kuumennus, säteilytys (UV, röntgen jne.) ja mikrobispesifit myrkyt (esim. penisilliini estää soluseinän mureiinin synnyn). Laboratorioissa ja sairaaloissa työvälineet autoklavoidaan: kuumuus yhdistettynä höyryyn, paineeseen tai kaasumaisiin myrkkyihin (esim. H 2 O 2 ). Säilöntäkeinoja: 1. Suolaaminen 2. Sokerointi 3. Kuivaaminen 4. Pakastaminen 5. Savustaminen 6. Umpioiminen 7. Säilöntäaineet 8. Pastörointi 9. UHT käsittely Mihin nämä perustuvat? Kapakalan kuivausta Autoklaavi Putki iskukuumennin YO tehtäviä mikrobeista (K2010)