Vuosikertomus 2009
Sisällysluettelo Lyhyesti... 3 Toimitusjohtajan katsaus... 5 Vuoden 2009 päätapahtumat... 8 Technopolis-konsepti... 12 Toimitilapaikkakunnat... 13 Yrityspalvelut... 17 Kehityspalvelut... 18 Vuoden 2009 investoinnit ja kehityshankkeet... 19 Henkilöstö... 21 Osakkeenomistajille... 22 Johto ja hallitus... 23 Hyvä hallintotapa... 27 Tilinpäätös... 28 Hallituksen toimintakertomus 1.1. - 31.12.2009... 28 Yhteenveto konsernin tilinpäätöksestä ja osakekohtaisista luvuista... 37 Konsernin laaja tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja oman pääoman muutoslaskelma... 39 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 41 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 46 Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja rahavirtalaskelma... 61 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 63 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot... 64 Tunnuslukujen laskentakaavat... 68 Hallituksen voitonjakoehdotus... 70 Tilintarkastuskertomus... 70
LYHYESTI 3 Technopolis tehostui ja auttoi asiakkaita tehostumaan Technopolis varautui toimintaympäristön heikentymiseen hyvissä ajoin ja aloitti toimintojensa tehostamisen. Tehostamisen vaikutuksia oli havaittavissa jo vuoden 2009 alkupuoliskolla. Konsernin sisäistä tehokkuutta nostettiin ja toiminnan laatua parannettiin yhtenäistämällä yhtiön ydinprosesseja, kehittämällä henkilöstön osaamista ja edistämällä uuden teknologian hyödyntämistä. Vuoden tärkein haaste oli vuokrausasteen vakauttaminen. Technopolis etsi aktiivisesti keinoja taantuman vaikutusten vähentämiseksi yhdessä asiakkaidensa kanssa. Työ tuotti tulosta ja vuokrausaste pysyi korkeana. Strategiaa päivitettiin ja kasvutarina jatkui Technopoliksen strategia päivitettiin muuttunutta toimintaympäristöä vastaavaksi. Asiakasportfolio laajenee uuden teknologian palvelutarjoajilla ja julkisen sektorin toimijoilla. Kiinteistöportfolio laajenee tietointensiivisiin toimintaympäristöihin. Yksi kasvustrategian tärkeimmistä tavoitteista on kansainvälistyminen. Vuonna 2009 rakentaminen keskittyi aiemmin toteutettujen toimintaympäristöjen laajentamiseen Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella. Kasvuhankkeita jatkettiin ja päätöksiä huomattavista uusista hankkeista tehtiin. Uudet hankkeet osoittavat, että taantuman keskelläkin laajentuminen ja asiakaskannan monipuolistaminen on mahdollista.
LYHYESTI 4 Konsepti laajenee ja Technopolis kansainvälistyy Vuonna 2010 jo käynnistyneistä investoinneista merkittävimmät sijoittuvat Tampereelle ja Pietariin. Tampereelle valmistuvan Yliopistonrinteen palveluintensiivinen asiakaskunta edustaa laajentunutta teknologiakeskusmallia. Technopoliksen ensimmäisen kansainvälisen kohteen vetovoima Pietarissa testataan vuoden 2010 aikana. Palvelutoiminta tehostui ja tehosti asiakkaidenkin toimintaa Technopoliksen palveluvalikoimaa kehitettiin voimakkaasti. Palvelukehitystä ja -tuotantoa tehostettin keskittymisen ja nykyaikaisen tietoteknologian avulla. Yrityspalveluissa kehitettiin palveluita, joita hyödyntämällä asiakkaat pystyvät tehostamaan toimintojaan, karsimaan kulujaan ja vähentämään ympäristön kuormitusta. Kehityspalveluissa avattiin uusia palveluita, jotka tukevat vahvemmin kasvuhakuisten yritysten varain- ja asiakashankintaa. Vuoden 2009 tulos Technopoliksen liiketoiminta kehittyi suotuisasti haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta. Tehostamisen myötä yhtiön suhteellinen kannattavuus parani. Taloudellinen vuokrausaste pysyi korkeana ja liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot laskivat markkinoiden tuottovaatimusten noustua, mikä heijastui yhtiön liikevoittoon. Yhtiö on selvinnyt rahoitusmarkkinoiden kriisistä tyydyttävästi, ja pystyy rahoittamaan päätetyt investoinnit suunnitellusti.
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 Ei hetkeäkään liian aikaisin Technopoliksen johtoon siirtyminen samalla viikolla, kun Lehman Brothers kaatui, on omalla tavallaan paradoksaalista, mutta tarkoitukseni ei suinkaan ole valittaa. Tapahtumat olivat pikemminkin kaikkien pitkään odottama lähtölaukaus. Rahoituskriisin oletettiin laajenevan reaalitalouden taantumaksi, joka vuoden aikana saavuttaisi Suomen teknologiasektorin. Oletus osui oikeaan. Taantumassa tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat 1) kuinka sisukkaita asiakkaamme ovat, 2) miten pystymme säilyttämään asiakkaamme ja samalla auttamaan heitä sopeutumaan uuteen taloudelliseen tilanteeseen ja 3) miten sopeutumiskykyinen oma operatiivinen toimintamme on. Ensimmäiseen kysymykseen saimme vastauksen varsin pian. Käyttöasteet alkoivat laskea ensimmäisellä vuosineljänneksellä asiakkaiden supistaessa toimintojaan ja leikatessa kustannuksiaan. Yritykset irtisanoivat ja vähensivät toimitilojaan, ja palveluiden kysyntä väheni. Kesään mennessä käyttöaste laski hieman yli 2 prosenttia, mutta pysähtyi 94,2 prosentin tasolle, jota voidaan pitää melko hyvänä. Tämä saavutus oli sekä asiakkaittemme sisukkuuden että oman peräänantamattomuutemme ansiota. Pyrimme ennakoivaan ja tehokkaaseen asiakkuuksien hallintaan auttamalla asiakkaitamme laskemaan kustannuksiaan ja kasvattamaan tuottojaan. Teimme kaikkemme olemassa olevien asiakassuhteiden säilyttämiseksi. Kolmannen vuosineljänneksen lopulla käyttöaste oli yhä 94,3 prosenttia ja elpymisen merkkejä oli havaittavissa. Vuokrasopimusten irtisanomisen osalta tilanne oli suhteellisen rauhallinen. Saatavat olivat vakaalla tasolla. Markkinoiden tuottovaatimusten nousu pysähtyi ja vaikutti tasaantuvan. Oman kestävyytemme pääsimme osoittamaan vuoden mittaan. Technopoliksen sopeutumiskyky osoittautui hyväksi kuluneen vuoden aikana. Olimme
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 valmistelleet useita skenaarioita tarvittavista säästöistä eri käyttöastetasoille. Toteutimme säästöohjelman, ja vaikka menetimme tuottoja käyttöasteen alenemisen vuoksi, suhteellinen kannattavuutemme itse asiassa kasvoi. Samalla ryhdyimme parantamaan rakenteellista tehokkuuttamme keskittämällä tukitoimintoja ja palveluita aiempaa enemmän. Teimme lujasti töitä leikataksemme hankintakustannuksia ja jatkoimme onnistunutta lyhyen korkosidonnaisuuden strategiaa, mikä näkyi rahoitusmenojen laskuna nousevista lainamarginaaleista huolimatta. Kaiken kaikkiaan yksikkömme vastasivat haasteeseen erittäin tehokkaasti. Oulussa asiakkaiden toimintojen supistamista ja kustannusten alentamista pystyttiin hallitsemaan onnistuneesti. Pääkaupunkiseudulla ja Lappeenrannassa, missä asiakaskannastamme erityisen suuri osa on pk-yrityksiä, tiimimme nostivat käyttöastetta kesän jälkeen huomattavasti. Jyväskylän markkinatilanne oli vaikea, mutta tiimimme ylsi huippusuorituksiin ja onnistui suojaamaan toimintamme edellytyksiä. Tampereen ja Kuopion yksiköidemme toiminta säilyi koko vuoden hyvänä, ja uusia kasvuhankkeita luotiin ja käynnistettiin erittäin korkeilla esivuokraustasoilla. Vuoden toisella puoliskolla toimintamme siirtyi jälleen hyökkäysvoittoiseksi. Pietarin markkinatilanne oli vaikea koko vuoden, mutta Pulkovon-rakennustoimintamme itse asiassa hyötyi tilanteesta. Venäläisen tavan mukaan Pulkovossa ei vielä ole allekirjoitettu merkittäviä vuokrasopimuksia, mutta potentiaalinen asiakaskanta on terveellä pohjalla ja esivuokraustaso 11 prosenttia. Venäjällä on havaittavissa merkkejä taloudellisen tilanteen kohenemisesta, ja jos näin käy, olemme edullisessa asemassa Pulkovon valmistuessa tänä vuonna. Toimintaympäristö oli viime vuonna erittäin haastava. Tästä huolimatta asiakas- ja henkilötyytyväisyys parani vuoden aikana kaikissa yksiköissämme. Tämä on erityisen huomionarvoista, sillä hyödynsimme taantumaa toimintaprosessimme kehittämiseen ja standardointiin, tehostimme IT-infrastruktuuriamme sekä loimme kasvualustan, jonka avulla voimme monistaa palvelukonseptimme laajentuessamme uusille markkinoille. Työtä on edelleen runsaasti. Talouden tämänhetkisen elpymisen kestävyydestä ei ole takeita, eikä elpymisen nopeudesta. Yhtiön kannattavuus ohjaa toimintaamme kaikissa olosuhteissa. Seuraamme asiakkaidemme tilannetta huolellisesti ja teemme
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS yhteistyötä heidän kanssaan pysyäksemme tilanteen tasalla. Etsimme yhä lisätehokkuutta ja tuottavuutta keskittämisen, yhtenäistämisen ja uusien teknologioiden kautta. Hallitus hyväksyi yhtiön päivitetyn strategian vastaamaan paremmin muuttuneeseen taloudelliseen tilanteeseen. Uuden strategian mukaisesti jatkamme asiakas- ja kiinteistöportfoliomme laajentamista keskittyen edelleen tietointensiivisiin aloihin. Strategian tavoitteena on keskimäärin 10 prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvu siten, että vuonna 2014 liikevaihdosta neljännes tulee Suomen ulkopuolelta. Taantuma on osoittanut, että kannattava kansainvälinen kasvu on keskeisessä roolissa Technopoliksen pitkäjänteisessä kehittämisessä. Näin ollen tutkimme tarkkaan jokaisen kansainvälisen kasvumahdollisuuden - ja toimimme, kun aika ja olosuhteet ovat otolliset. Jouduimme myrskyn riepottelemiksi mutta selvisimme siitä. Kasvutarinan on nyt aika jatkua. Haluan ilmaista lämpimät kiitokseni asiakkaille, kumppaneille, yhtiön hallitukselle ja osakkeenomistajille Technopolista kohtaan osoittamastanne luottamuksesta. Henkilökuntaa haluan kiittää upeasta suorituksesta valtavan paineen alla. Erityisesti haluan esittää kiitokseni hallituksemme puheenjohtajalle Pertti Huuskoselle kaikesta siitä ajasta ja energiasta, jonka hän on käyttänyt valmentaessaan, sparratessaan ja tukiessaan minua. Pertti Huuskosen jämäkkä ohjaus on ollut todella arvokasta. Hänen kokopäiväinen osallistumisensa kansainvälisiin kasvutoimintoihimme on antanut meille mahdollisuuden turvata kotimarkkinoiden toimintaedellytyksiä samalla kun etsimme uusia kasvumarkkinoita ulkomailla. Keith Silverang Toimitusjohtaja, Technopolis Oyj 7
VUODEN 2009 PÄÄTAPAHTUMAT 8 Vuoden 2009 päätapahtumat Uusia palveluita ja kasvua taantuman keskellä Talouden taantumasta huolimatta Technopolis jatkoi kasvuaan vuonna 2009. Toimitilarakentaminen keskittyi jo aiemmin toteutettujen toimintaympäristöjen laajentamiseen Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella. Palveluvalikoimaa kehitettiin voimakkaasti vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuvia tarpeita taantumatilanteessa. Esimerkiksi Technopoliksen videoneuvottelujärjestelmät tarjosivat asiakkaille nopean mahdollisuuden kustannussäästöihin ja toiminnan tehostamiseen. Tammikussa Technopoliksen yrityspalveluissa otettiin käyttöön Pohjois-Euroopan ensimmäiset Tandberg T3 Telepresence -videoneuvotteluhuoneet Espoossa ja Oulussa. Teknologian avulla saavutetaan lähes luonnollinen neuvottelutilanne. Perinteisiä videoneuvottelupalveluja on tarjottu vuodesta 2008 kaikilla kahdeksalla toimintapaikkakunnalla ja Pietarissa. Technopoliksen järjestelmät ovat poikkeuksellisia, sillä ne ovat Technopoliksen asiakkaiden lisäksi myös muiden organisaatioiden vuokrattavissa. Reijo Tauriainen nimitettiin Technopoliksen talousjohtajaksi ja varatoimitusjohtajaksi maaliskuun 2009 alusta alkaen. Hän on toiminut aiemmin Technopoliksen Suomen tulosyksikön johtajana, vt. talousjohtajana joulukuusta 2008 maaliskuuhun 2009 ja talousjohtajana 2004-2007. Reijo Tauriainen on konsernijohtoryhmän jäsen. Maaliskuussa Technopolis tiedotti Tampereen keskustaan rakenteilla olevan Yliopistonrinteen teknologiakeskuksen ensimmäisen vaiheen vuokrausasteen saavuttaneen 73,3 %. Myöhemmin vuoden aikana vuokrausaste on noussut 92,6 %. Yliopistonrinteen teknologia-, konferenssi- ja kokouskeskus toteutetaan kolmessa vaiheessa. Keväällä 2010 valmistuvan ensimmäisen vaiheen bruttoala on 19 200 neliömetriä ja investointi noin 33,3 miljoonaa euroa, johon sisältyy 130 paikan autohalli. Technopolis Yliopistonrinteen asiakkaista useat ovat keskittyneet tietointensiivisille palvelualoille.
VUODEN 2009 PÄÄTAPAHTUMAT 9 Toukokuussa julkistettiin Nokia Technopolis Innovation Mill-ohjelma, jonka käynnistivät yhteistyössä Nokia, Technopolis ja Tekes. Ohjelmassa tieto- ja viestintäteknologian alan yritykset saavat käyttöoikeuksia Nokian kehittämiin ja hyödyntämättä jääneisiin ideoihin. Kolmivuotisen ohjelman tarkoituksena on kehittää ideoista ja innovaatioista kasvavaa liiketoimintaa, ja rahoittaa innovaatioiden hyödyntämisestä syntyviä uusyrityksiä. Ohjelmassa syntyvien kehitysprojektien kokonaisarvoksi tavoitellaan 8 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on 4,5 miljoonaa euroa. Jo vuoden 2009 aikana Innovation Mill tuotti 10 uutta kasvuyritystä ja keräsi yli 5 miljoonaa euroa riskirahoitusta. Kesäkuun 2009 alussa Technopolis palkittiin kansainvälisellä Innovaatiojohtaja-palkinnolla. Palkinnon myönsi Maailman teknologiakeskusten liitto IASP (International Association of Science Parks) Yhdysvalloissa järjestetyssä maailmankongressissa. IASP:n mukaan vuonna 1982 perustettu Technopolis kuuluu niiden merkittävien teknologiakeskusten joukkoon, jotka ovat yli 25 vuoden ajan pitkäjänteisesti edistäneet innovaatiotoimintaa. Kesäkuussa valmistui Oulun Kontinkankaan teknologiakeskuksen viides vaihe, mikä vahvistaa alueen asemaa Oulun toiseksi suurimpana osaamiskeskittymänä. Viidennen vaiheen koko on noin 4 030 bruttoneliömetriä ja investointi noin 6,7 miljoonaa euroa. Kontinkankaan alueella yhdistyvät laaja-alaisesti tutkimus ja koulutus sekä hyvinvointi-, ohjelmisto- ja teknologiaosaaminen. Viimeisimmän laajennuksen jälkeen Kontinkankaan teknologiakeskuksessa on vuokrattavia tiloja yli 27 000 neliömetriä. Ensimmäinen sitova esisopimus Pietarin Pulkovon teknologiakeskuksen ensimmäiseen vaiheeseen solmittiin heinäkuun 2009 alussa. Viiden vuoden vuokrasopimukset kattavat 500 neliömetrin tilat. Esisopimukset osoittavat kiinnostusta Pulkovon keskukseen, sillä venäläisen markkinatavan mukaan vuokrasopimukset allekirjoitetaan vasta kohteen valmistuttua. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa ja bruttoala noin 24 100 neliömetriä. Pulkovon teknologiakeskuksen ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua keväällä 2010. Elokuussa 2009 Tampereelle Hermian teknologiakeskukseen valmistui Hermia 15 -kiinteistön ensimmäinen vaihe. Kohteeseen investoitiin 14,5 miljoonaa euroa ja sen bruttoala on 11 790 neliömetriä, johon sisältyy 300 paikan autohalli. Kiinteistön
VUODEN 2009 PÄÄTAPAHTUMAT 10 suunnittelussa paneuduttiin erityisesti ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan toimintaympäristön luomiseen. Uuden kiinteistön myötä Technopoliksen vuokrattavien toimistotilojen määrä Hermian alueella nousee 30 000 neliömetriin. Technopolis ilmoitti myös toteuttavansa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle silmäkeskuksen suunnitteilla olevaan hyvinvointi- ja terveyspalveluihin erikoistuvaan kampukseen Finn-Medin alueelle Tampereelle. Rakentamishankkeen suunnittelu käynnistyi syksyn aikana ja lopullinen rakentamispäätös tehdään keväällä 2010. Hanke laajentaa Technopoliksen asiakaspohjaa päivitetyn strategian mukaisesti. Toiminta noin 4 800 neliömetrin keskuksessa käynnistynee vuoden 2012 alussa. Elokuun lopulla Technopoliksen konsernijohtoryhmään nimitettiin kaksi uutta jäsentä, Seppo Selmgren ja Will Cardwell. Seppo Selmgren nimitettiin samalla konsernin myyntijohtajaksi. Hän on toiminut vuodesta 2008 Technopoliksen Oulun yksikön johtajana ja jatkoi tässä tehtävässä vuoden 2009 loppuun. Oulun yksikön vetovastuu siirtyi Juha Juntuselle 1.1.2010 alkaen. Technopolis Ventures Oy:n toimitusjohtajan Will Cardwellin vastuulla on konsernin kehityspalvelujen kehittäminen, tuottaminen ja toimittaminen. Lokakuussa 2009 Technopolis tiedotti uudelleenorganisoivansa kehityspalvelunsa. Taloudellinen tilanne edellytti uusia, tehokkaamman palvelutarjonnan asiakkaille mahdollistavia toimintamalleja. Jatkossa kehityspalveluiden palveluvalikoimassa on aiempaa laajemmalle joukolle yrityksiä tarjottavia kasvurahoitus- ja verkostoitumispalveluita. Palveluita tarjotaan suuryrityksille, myöhemmän vaiheen kasvuyrityksille ja niin sanotuille Born Global start-up -yrityksille. Järjestelyjen seurauksena kehityspalveluista vastaavissa paikallisissa Technopolis Ventures -yhtiöissä käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat 25-30 työntekijää. Kehityspalveluiden myynti järjestetään jatkossa Technopoliksen alueyksiköiden kautta, ja pääosa julkisrahoitteisista voittoa tavoittelemattomista ohjelmista siirrettiin paikallisille julkisille ja yksityisille yhteistyökumppaneille vuoden 2009 aikana. Uudelleenorganisointiin liittyen konsernin paikalliset Technopolis Ventures -yhtiöt fuusioidaan emoyhtiö Technopolis Ventures Oy:öön helmikuun 2010 loppuun mennessä. Marraskuussa Technopolis kehityspalvelut julkaisivat Technopolis Online -palvelun, jolla lisätään suomalaisten korkean teknologia-alan yritysten kansainvälistä
VUODEN 2009 PÄÄTAPAHTUMAT 11 kiinnostavuutta ja näkyvyyttä sekä helpotetaan suomalaisten sijoituskohteiden löytämistä kansainvälisille sijoittajille. Technopolis Online houkuttelee myös sekä sijoittajia että korkeatasoisia kasvuyrityksiä Technopoliksen teknologiakeskuksiin. Palvelun tietokantaan sisältyy yli 1 500 yritystä, 155 sijoittajaa ja 2 300 avainhenkilöä Suomen high tech -toimialasta. Tietokannan merkittävin ominaisuus on Investment Tracker, joka listaa suomalaisiin korkean teknologia-alan yrityksiin kohdistuneet yksityiset ja julkiset sijoitukset vuodesta 1999 lähtien ja päivittyy jatkuvasti. Technopolis kehityspalvelut järjesti vuoden 2009 aikana kaksi Money Talks Forum -tapahtumaa, joissa valikoidut, lupaavat ICT-yritykset ja sijoittajat verkottuvat tehokkaasti. Marraskuussa järjestettiin yli 300 ja toukokuussa liki 200 sijoittajien ja yrittäjien kahdenvälistä tapaamista. Money Talks Forumin konsepti on teholtaan, kooltaan ja jatkuvuudeltaan ainutlaatuinen Suomessa. Joulukuussa 2009 Kuopion Tiedepuistoon valmistui Technopolis Microkadun viides vaihe, jonka tilat vuokrattiin kokonaisuudessaan Enfo Oyj:lle. Tiloihin sijoittui Enfon energiatehokas, vihreä, datakeskus. Laajennuksen jälkeen Technopoliksella on Kuopiossa vuokrattavia tiloja yli 51 000 kerrosneliömetriä ja asiakasyrityksiä yli 130. Joulukuun lopulla päätettiin myös laajennuksesta Kuopiossa. Investointi Viestikadun toiseen vaiheesen on noin 9,6 miljoonaa euroa, ja rakennuksen bruttoala autohalleineen on noin 13 400 neliömetriä. Tiloihin sijoittuu muun muassa tietointensiivisten alojen palveluntarjoajia.
TECHNOPOLIS-KONSEPTI 12 Kohti monistettavaa konseptia Osaava henkilöstö, yhteiset toimintatavat ja työkalut Kasvu, kansainvälistyminen ja taantuma asettavat kehityspaineita yrityksen organisaatiolle ja operatiiviselle toiminnalle. Technopolis on käynyt läpi kaikki nämä haasteet nopeassa tahdissa viime vuosina. Vuonna 2008 käynnistyneiden ja edelleen jatkuvien kehittämistoimien tavoitteena on yhtenäistää Technopoliksen toimintatavat ja prosessit tehokasta kasvua tukevan, monistettavan liiketoimintakonseptin mallintamiseksi. Technopoliksen prosessien kehittämisessä painotetaan kolmea elementtiä: toimintatapoja, työkaluja ja henkilöstön osaamista. Vuoden 2009 aikana toimintatavat standardoitiin siten, että asiakkaan saamat laadukkaat palvelut ovat yhtenäiset jokaisella Technopolis-paikkakunnalla. Samalla palveluiden kehittäminen keskitettiin, jotta alueyksiköiden henkilöstö on entistä paremmin asiakkaiden käytettävissä. Myös tietotekniikan tehokkaaseen hyödyntämiseen liiketoiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä panostettiin vuoden 2009 aikana tuntuvasti, mikä nopeuttaa uusien toimintamallien jalkauttamista käytäntöön. Keväällä 2010 koko konsernissa otetaan käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee aiempaa tehokkaammin johdon päätöksentekoa sekä työntekijöiden perustyötä. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen on olennainen osa toimintatapojen ja prosessien yhtenäistämistä. Vuoden 2009 loppupuoliskolla konsernissa otettiin käyttöön yhtenäistämistä tukeva verkko-oppimisympäristö Technopolis Academy. Sen avulla sekä uusien että vanhojen yksiköiden työntekijät saavat koulutuksen konsernin toimintatavoista ja hyödynnettävistä työkaluista. Toimintojen kehittämisen ja prosessien yhtenäistämisen perimmäisenä tavoitteena on luoda monistettava liiketoimintakonsepti, jonka avulla Technopolis voi jatkaa nopeaa, kannattavaa kasvuaan ja laajentua kansainvälisesti. Technopolis-konseptin ytimenä säilyy edelleen toimitilojen, yrityspalveluiden ja kehityspalveluiden yhdistelmä. Toimintatapojen ja prosessien yhtenäistämisellä varmistetaan se, että Technopolis-konsepti avaa mahdollisuuksia kasvavalle ja monipuolistuvalle asiakaskunnalle niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla.
TOIMITILAPAIKKAKUNNAT 13 Technopoliksen toimitilapaikkakunnat Toimintaympäristöjä osaajille Oulu Technopolis on Oulun alueen markkinajohtaja toimintaympäristöillään ja tarjoaa toimitiloja viidessä toimipaikassa, joista asiakas voi toimialan ja sijainnin perusteella valita tarpeisiinsa sopivimman. Technopolis Linnanmaa on yksi Suomen merkittävimmistä teknologian kehityskeskuksista, jossa toimivat yritykset saavat tukea ja vetoapua Technopoliksen lisäksi muun muassa Yliopistolta ja VTT:ltä. Technopolis Kontinkangas on lääketieteen ja ohjelmistokehityksen kasvukeskittymä. Technopolis Laanilaan on keskittynyt vesi- ja ympäristöalan osaajia ja Technopolis Ydinkeskusta tarjoaa modernin toimintaympäristön keskellä kaupunkia. Lentokentän läheisyydessä, näkyvällä paikalla on Technopolis Lentokentäntie. Oulussa eri toimijat koulutus-, tutkimus- ja yrityssektoreilta tekevät runsaasti aktiivista yhteistyötä, mistä johtuen alueella on huippuluokan osaamista esimerkiksi langattomassa teknologiassa, mobiili- ja ympäristöteknologiassa sekä hyvinvointija ohjelmistoalalla. Technopoliksella on synnyinkaupungissaan vahva rooli seudullisessa kehittämisessä. Yhtiö on yksi osapuoli muun muassa alueellisessa innovaatioallianssissa, joka panostaa internet-tutkimuksen, painettavan elektroniikan, ympäristöalan ja hyvinvointialan keksintöihin. Oulussa Technopolis vastasi taantuman haasteisiin vahvistamalla asiakassuhteita sekä huomioimalla asiakastarpeiden muutokset. Oulun yksikkö onnistui hyvin toimintansa tehostamisessa sekä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Pääkaupunkiseutu Technopoliksen pääkaupunkiseudun kolmella toimipisteellä on jokaisella omat vahvuutensa, jotka vaikuttavat asiakasyritysten valintoihin. Technopolis Innopoli sijaitsee Espoon Otaniemessä, jossa vetovoimatekijöinä ovat muun muassa yliopistokampuksen läheisyys ja yhteistyö vahvan innovaatioympäristön kanssa. Technopolis Helsinki-Vantaa sijaitsee kansainvälisen lentokentän ja logistiikkakeskuksen
TOIMITILAPAIKKAKUNNAT 14 naapurissa. Helsingin ydinkeskustan tuntumassa sijaitseva Technopolis Ruoholahti tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia erikokoisille tietointensiivisille yrityksille Helsingin keskustan vetovoimaisimmalla alueella. Pääkaupunkiseudulla Technopolis on aktiivinen osa innovaatioympäristöä. Keskeisiä yhteistyökumppaneita innovaatioympäristössä ovat pääkaupunkiseudun kaupungit, yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä Technopoliksen asiakasyritykset, joiden liiketoimintaa voidaan kehittää - ja tukea muun muassa rahoitus- ja verkostoitumispalveluilla sekä kansainvälisillä kasvupalveluilla. Tämä on tärkeää pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille, joita on Technopoliksen pääkaupunkiseudun yksikön asiakaskannassa erityisen paljon. Taloudellisen laman vaikutuksia yksikön toimintaan pehmensi laaja-alainen asiakaskunta, joka jopa kasvoi yritysten keskittäessä toimintojaan pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla tehtiin vuonna 2009 useita kehittämistoimenpiteitä, joilla tehostettiin myyntiä, asiakastyytyväisyyttä ja asiakassuhteiden hoitoa. Toimenpiteillä oli selkeä vaikutus käyttöasteen, liikevaihdon ja käyttökatteen parantumiseen etenkin loppuvuodesta. Jyväskylä Jyväskylä on yksi osaajia ja yrityksiä puoleensa vetävistä kasvukeskuksista Suomessa. Technopoliksen toimitilat sijaitsevat yliopiston ja muiden tärkeiden toimintaympäristöjen ytimessä. Kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevasta Innovasta on muodostunut maamerkki, jonka yritysverkosto tarjoaa lisäarvoa Technopoliksen asiakasyrityksille. Jyväskylässä vahvoja toimialoja ovat ICT, paperinvalmistus, bioenergia sekä nanoja hyvinvointiteknologiat. Niiden kehittymisen ja uudistumisen edellytyksenä on pitkäjänteinen yhteistyö paikallisessa verkostossa, jonka rakentamista ja toimintaa Technopolis vahvistaa. Jyväskylä on kohdannut taantuman haasteet voimakkaasti, sillä leikkausten kohteeksi ovat joutuneet muun muassa matkapuhelin- ja paperiteollisuus. Toisaalta tämä on jopa vahvistanut Technopoliksen roolia alueen innovaatioekosysteemissä. Technopoliksen kumppaneita innovaatioympäristön vahvistamisessa ovat Jyväskylä Innovation, Jykes, yliopisto ja ammattikorkeakoulu, kaupunki sekä paikalliset yritykset. Jyväskylässä taantuma on yhtenäistänyt rivejä ja luonut tahtotilaa, jossa Technopolis etsii yhteistyössä yritysten kanssa kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja työkaluja. Kuopio Kuopio on noussut vahvaksi kasvukeskukseksi ja koko Itä-Suomen veturiksi. Alueen kasvu perustuu vahvaan ja monipuoliseen osaamispohjaan, jossa uudella Kuopion ja Joensuun yliopistoista muodostuvalla Itä-Suomen yliopistolla sekä Savonia-ammattikorkeakoululla on merkittävä osuus. Kuopioon syntyy vuosittain yli 1 000 uutta yritystyöpaikkaa, joista merkittävä osa sijoittuu Technopoliksen asiakasyrityksiin. Technopoliksen toimintaympäristöt sijaitsevat keskeisellä paikalla Kuopion Tiedepuistossa kävelymatkan päässä toisistaan. Erityisen tärkeää Kuopion seudulle ja Technopolikselle ovat olleet sensori-, bio- ja lääkealan sekä tietointensiivisten palveluyritysten toiminnan kasvu ja kansainvälistyminen myös vaikeassa suhdannetilanteessa. Kuopiossa toimitilojen käyttöaste pysyi korkealla tasolla, yrityskoot kasvoivat edelleen ja kiinteät vuokra-ajat jatkuivat vuoden 2009 aikana. Asiakastyytyväisyys säilyi erinomaisella tasolla ja kasvunäkymät lähivuosille ovat valoisat. Lappeenranta Lappeenranta on yksi merkittävimmistä Venäjän liiketoiminnan osaamisen ja operatiivisen toiminnan keskuksista Suomessa. Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan Technopolis Vapaudenaukion palveluista löytyy apua ja tukea muun muassa Venäjän liiketoiminnan käynnistämiseen. Lappeenrannan toinen toimintaympäristö, Technopolis Skinnarila, sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan teknillisen yliopiston naapurissa. Lappeenrannassa tietointensiivisten yritysten suureksi vahvuudeksi on muodostunut työvoiman osaaminen ja sitoutuminen. Tämä näkyy myös asiakasyritysten päätöksissä: kaikki Technopoliksen kansainväliset veturiyritykset keskittivät viime vuonna toimintojaan Lappeenrantaan.
TOIMITILAPAIKKAKUNNAT 15 Lappeenrannassa suunnittelun ja tietotekniikan vahvat toimialat ovat saaneet rinnalleen useita innovatiivisia energia-alan kasvuyrityksiä. Toinen voimakkaasti vahvistunut ala on tietointensiiviset palvelut: Technopolis Lappeenrantaan sijoittui vuonna 2009 muun muassa Barona Solutions Oy:n uusi 100 henkilön asiakaspalvelukeskus. Lappeenrannan teknologiakeskusten kehitys jatkui vuonna 2009 hyvänä ja asiakkaiden liiketoiminta välttyi suurilta taloudellisilta takaiskuilta. Yksikön käyttöaste parani pitkin vuotta, mikä on kova saavutus näinkin haastavissa olosuhteissa. Skinnarilassa toteutettiin vuoden 2009 aikana aluesuunnitteluprojekti, jossa priorisoitiin potentiaaliset uudet rakentamispaikat ja alueen palvelujen kehittämistarpeet: Saimaan ammattikorkeakoulu valmistelee esimerkiksi muuttoa kampukselle vuonna 2011. Tampere Tampere seutukuntineen on vetovoimainen kasvukeskus. Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n läheisyydessä sijaitseva Technopolis Hermia kokoaa yhteen ICT-, koneenrakennus- ja automaatiotekniikan osaamista. Finnmedi on hyvinvointipalveluiden ja terveysteknologian osaamiskeskittymä, jonka toimintaympäristö kokoaa yhteen koulutuksen, tutkimuksen, yritystoiminnan sekä terveydenhuollon osaajia ja palveluita. Tampereen keskustaan kesäkuussa 2010 valmistuva Yliopistonrinne tarjoaa kasvu- ja toimintaympäristön tietointensiivisille palveluyrityksille sekä kansainvälisen tason kokous- ja konferenssikeskuksen. Tampereella yhteys huippututkimukseen ja -osaamiseen on tärkeä osa toimintaympäristöä. Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Tampereen ammattikorkeakoulu varmistavat korkealuokkaisen tutkimuksen, yritys- ja tiedeyhteisön yhteistyömahdollisuudet sekä työvoiman saatavuuden. Kaupungissa on vahvaa osaamista muun muassa ICT- ja laserteknologiassa sekä bio- ja terveysteknologiassa. Tietointensiiviseen palvelutoimintaan erikoistunutta yritystoimintaa, tutkimusta ja koulutusta on runsaasti. Tampereella toimitilojen käyttöaste pysyi korkeana. Vuoden aikana panostettiin erityisesti myyntiin ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen.
TOIMITILAPAIKKAKUNNAT 16 Pietari Pietarin kansainvälisen lentokentän viereen sijoittuva Technopolis Pulkovo tulee tarjoamaan asiakkaille muuntojoustavien toimitilojen ohella kattavat Techopoliskonseptin mukaiset palvelut, jotka tukevat ja kehittävät asiakasyritysten toimintaa niiden kaikissa kehitysvaiheissa. Elokuussa 2009 harjakorkeuteen noussut teknologiakeskus otetaan käyttöön kesän 2010 aikana. Potentiaalisia asiakkaita Pietarissa ovat esimerkiksi yritykset, jotka haluavat muuttaa epäkäytännöllisistä tiloista moderniin ympäristöön ja parantaa merkittävästi saamiensa palveluiden määrää ja laatua. Uusissa toimitiloissa asiakasyritykset voivat hyödyntää esimerkiksi kokoustila-, videoneuvottelu- ja puhepalveluita. Tarjottavat yritys- ja kehityspalvelut suunnataan yrityksille, jotka haluavat kehittää ja kasvattaa liiketoimintaansa Venäjällä tai kansainvälisillä markkinoilla. Tällä hetkellä asiakasneuvotteluja käydään pääasiassa venäläisten ja kansainvälisten teknologiayritysten kanssa. Toisen ryhmän muodostavat näille yrityksille esimerkiksi taloushallinnon-, lakiasiain- ja henkilöstöhallinnonpalveluita tarjoavat tietointensiiviset yritykset.
YRITYSPALVELUT 17 Yrityspalvelut tehostavat asiakkaiden ja Technopoliksen toimintaa Technopoliksen yrityspalveluiden perusajatuksena on se, että jaetut palvelut tuottavat kustannussäästöjä niin palvelun käyttäjälle, tarjoajalle kuin tuottajallekin. Yrityspalvelut tarjoavat muun muassa aula- ja informaatiopalveluita, siivous- ja kiinteistöpalveluita sekä kokous- ja videoneuvottelupalveluita. Toimivat yrityspalvelut ovat usein se erottava tekijä, jonka vuoksi asiakkaat valitsevat Technopoliksen toimintaympäristöt. Laadukkaat ja monipuoliset yrityspalvelut parantavat asiakasyritysten kustannustehokkuutta ja joustavuutta. Technopolis tuottaa yrityspalvelut yhdessä pitkäaikaisten, sitoutuneiden kumppaneiden kanssa, mikä parantaa palveluiden laatua ja nopeuttaa tuotekehitystä. Valtakunnallisena konsernina Technopolis pystyy neuvottelemaan sopimuksia, joista hyötyvät kaikki kolme osapuolta: Technopolis, asiakasyritykset ja palveluita tarjoavat yhteistyökumppanit. Vuonna 2009 Technopoliksen yrityspalveluita kehitettiin, yhtenäistettiin ja tuotteistettiin siten, että niiden avulla sekä kasvuyritykset että kansainväliset yhtiöt saattavat nostaa kustannustehokkuuttaan. Palveluvalikoimassa huomioitiin myös asiakkaiden tarpeet taantumatilanteessa. Esimerkiksi uuden teknologian yrityspalveluita, kuten videoneuvottelujärjestelmää ja puhepalveluja, hyödyntämällä asiakkaat pystyvät nopeasti tehostamaan toimintojaan, karsimaan kulujaan ja vähentämään ympäristön kuormitusta. Myös pääoman tarve vähenee, kun asiakkaan ei tarvitse itse investoida moderniin videoneuvottelutilaan tai mobiilipohjaiseen puhelinvaihteeseen. Yksi merkittävä osoitus Technopoliksen ja palveluntarjoajien yhteistyökumppaniverkoston onnistumisesta on syksyn 2009 asiakastyytyväisyyskyselyn tulos. Asiakastyytyväisyys nousi kaikilla palveluiden osa-alueilla ja asiakastyytyväisyyden keskiarvo parani jokaisella Technopolis-paikkakunnalla. Parhaat arvosanat asiakaskyselyssä saivat Technopoliksen aulapalvelut sekä henkilökunnan palveluasenne ja osaaminen. Hyvästä suunnasta huolimatta yrityspalveluissa löytyi kohennettavaakin. Vuosittain toteutettavan asiakaskyselyn lisäksi Technopolis kehittää koko ajan työkaluja, joilla voidaan tuotteistaa uusia innovatiivisia yrityspalveluita. Technopolis Extranet eservice toimii jo nyt jatkuvana palautekanavana, jonka kautta asiakas voi antaa kaikkeen toimintaan liittyvää palautetta. Järjestelmään kirjataan myös aulapalveluihin ja muulle henkilöstölle annettu palaute. Näin palveluiden laaduntarkkailu ja tuotekehitys on aina ajantasaista ja asiakaslähtöistä.
KEHITYSPALVELUT 18 Kehityspalvelut organisoitiin kasvuun ja kansainvälistymiseen Kehityspalvelut ovat keskeinen osa Technopoliksen tarjoamia toimintaympäristöjä. Kehityspalvelut tarjoavat tutkittuja ja laadukkaita palveluita uusien kasvuyritysten synnyttämiseksi ja tukevat kaiken kokoisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kehityspalveluiden valikoima muodostuu innovaatiota tukevista palveluista, rahoituksen hakupalveluista, verkottumispalveluista sekä arvokasta liiketoimintatietoa, työkaluja ja markkinadataa suomalaisesta kasvuyrityskentästä tarjoavasta Technopolis Online -palvelusta. Osana konsernin tehostamistoimia Technopoliksen kehityspalvelut uudelleen organisoitiin vuoden 2009 lopulla. Tässä yhteydessä eri paikkakuntien hautomotoiminnat ja pääosa niissä toimivasta henkilöstösta siirtyi liiketoiminnan luovutuksella yhteistyökumppaneille. Technopoliksen täysin omistaman tytäryhtiön, Technopolis Ventures Oy:n, toimitusjohtaja Will Cardwell vastaa kehityspalveluiden tuotteiden kehittämisestä, tuottamisesta ja toimittamisesta. Kehityspalveluiden konsepti toimii todistettavasti. Rahoituksen hankintapalveluiden kautta asiakkaat ovat viimeisen kahden vuoden aikana keränneet pääomarahoitusta yli 60 miljoonaa euroa. Strategisen verkkottumisen Money Talks -tapahtumat ovat koonneet vuodesta 2006 alkaen yli 2000 yrittäjää, yritysten edustajaa ja rahoittajaa, esimerkiksi marraskuun Money Talks Forumissa yli 200 eri osallistujaa kolmestatoista maasta. Yli 120 yritystä on esittäytynyt sijoittajille ja niistä yli 60 on saanut tapahtuman kautta rahoitusta. Innovaatiopalveluiden koordinoima Nokia Technopolis Innovation Mill -hanke on vuonna 2009 tuottanut jo 10 uutta kasvuyritystä ja kerännyt 5 miljoonaa euroa riskirahoitusta. Technopoliksen visiona on kehittyä kansainvälisesti toimivaksi strategiseksi verkottajaksi asiakkaana olevien kasvuyritysten ja niiden kotimaisten ja kansainvälisten asiakkaiden, investoijien ja kumppaneiden välillä. Tätä tavoitetta tukee syksyllä 2009 lanseerattu Technopolis Online -palvelu. Vuonna 2009 Technopoliksen kehityspalvelut tuotteistettiin, keskitettiin ja yhdenmukaistettiin. Muutosten myötä asiakasyritykset saavat entistä helpommin palvelut käyttöönsä. Palveluvalikoimaan lisättiin myös uusia tuotteita tukemaan vahvemmin kasvuhakuisten yritysten rahoituksen hankintaa ja näkyvyyttä. Palveluvalikoiman virittämisen myötä kehityspalveluiden tuotteet ovat Technopolis-konseptin mukaisesti monistettavissa ja tukevat konsernin kasvua. Kehityspalveluiden asiakkaat saavat samat palvelut niin Suomessa, Pietarissa kuin tulevilla uusilla markkina-alueillakin.
VUODEN 2009 INVESTOINNIT JA KEHITYSHANKKEET 19 Investoinnit ja kehittämishankkeet Technopoliksen toimitilarakentaminen keskittyi vuonna 2009 aiemmin toteutettujen toimintaympäristöjen laajentamiseen. Kasvustrategiaa toteutettiin maltillisen asiakasvetoisesti Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella. Konsernin vuokrattava pinta-ala kasvoi yhteensä 15 230 kerrosneliömetrillä ja oli vuoden lopussa yhteensä 453 567 kerrosneliömetriä. Technopolis kiinnittää uudisrakennushankkeissaan huomiota kiinteistön koko elinkaaren hallintaan. Kiinteistöjen suunnittelussa painotetaan muuntojoustavuutta ja laadukasta rakentamista sekä kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, jotka parantavat kokonaistaloudellista tehokkuutta. Oulu Kontinkankaan keskuksen viides vaihe valmistui kesäkuussa 2009. Kohteen koko on 4 350 bruttoneliömetriä ja investointi 7,2 miljoonaa euroa. Technopolis Kontinkankaan alue on Oulun toiseksi suurin tietointensiivisten yritysten kampus ja se on merkittävä ohjelmistokehityksen, lääketieteen tekniikan ja yrityselämän palveluiden keskus. Pääkaupunkiseutu Vuonna 2009 käytiin neuvotteluja suunnitteilla olevista kohteista mutta laajennuksia pääkaupunkiseudulle ei valmistunut. Ruoholahteen suunnitellaan toisen vaiheen noin 17 000 bruttoneliömetrin ja Helsinki-Vantaalle noin 8 200 bruttoneliömetrin kuudennen vaiheen laajennusta. Jyväskylä Ylistönmäelle valmistui kesäkuussa Ohjelmakaaren kampuksen toinen vaihe. Noin 7,7 miljoonan euron kiinteistön koko on 4 790 bruttoneliömetriä, josta toimistoosan osuus on noin 3 600 bruttoneliömetriä. Kuopio Kuopion Tiedepuistoon valmistui joulukuussa Technopolis Microkadun viides vaihe, joka on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Enfo Oyj:lle datakeskuskäyttöön. Noin 2,3 miljoonan euron investoinnin koko on noin 860 bruttoneliömetriä.
VUODEN 2009 INVESTOINNIT JA KEHITYSHANKKEET 20 Vuoden lopussa käynnistettiin Viestikadun toisen vaiheen rakentaminen. Kiinteistön bruttoala on 13 400 neliömetriä, johon sisältyy 236 paikan autohalli. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin 9,6 miljoonaa euroa. Lappeenranta Technopolis Vapaudenaukion noin 3 800 bruttoneliömetrin laajuinen toinen vaihe on markkinoinnissa. Tampere Tampereelle valmistui elokuussa Hermia 15 -kiinteistön 11 790 bruttoneliömetrin ensimmäinen vaihe, josta toimisto-osan osuus on noin puolet. Investointi oli autohalleineen noin 14,5 miljoonaa euroa. Valmistunut ensimmäinen vaihe on täyteen vuokrattu ja asiakasneuvottelut noin 5 300 bruttoneliömetrin toisen vaiheen toteuttamisesta ovat käynnissä. Pietari Technopoliksen ensimmäinen kansainvälinen kohde, Pietarin Pulkovon keskuksen ensimmäinen vaihe, nousi harjakorkeuteen elokuussa 2009. Kohde sijoittuu kansainvälisen lentokentän välittömään läheisyyteen Technopolis St. Petersburg LCC:n omistamalle tontille. Technopolis Pulkovon keskuksen ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön kesällä 2010. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin 52,2 miljoonaa euroa ja bruttoala noin 24 100 neliömetriä, josta on sitovilla esisopimuksilla vuokrattu 11 prosenttia. Tulevaisuuden tavoitteet Technopoliksen kasvustrategian tavoitteena on toimia vuonna 2014 parhaissa tietointensiivisissä kaupungeissa Suomessa, Venäjällä ja 2-3 muussa maassa. Liikevaihdon vuotuinen kasvu on keskimäärin 10 prosenttia, ja vuonna 2014 liikevaihdosta neljännes tulee Suomen ulkopuolelta. Kasvua haetaan sekä orgaanisesti että yritysostojen avulla. Tampereen keskustaan valmistuu keväällä 2010 Yliopistonrinteen yritys-, konferenssi- ja kokouskeskuksen ensimmäinen vaihe, jonka koko autohalleineen on noin 19 200 bruttoneliömetriä ja investointi noin 33,3 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vaiheen vuokrausaste oli vuoden 2009 lopussa 92,6 prosenttia. Yliopistonrinteen kerrosalaltaan yli 30 000 neliömetrin keskus toteutetaan kolmessa vaiheessa. Technopolis on tehnyt esisopimuksen silmäkeskuksen toteuttamisesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Silmäkeskus on suunnitteilla olevan hyvinvointi- ja terveyspalveluihin erikoistuvan rakennuksen 1. vaihe Finn-Medin alueelle. Kustannusarvioltaan noin 14 miljoonan euron rakennuksen suunnittelu käynnistyi syksyn 2009 aikana. Lopullinen rakentamispäätös noin 5 400 bruttoneliömetrin keskuksesta tehdään keväällä 2010, ja toiminta keskuksessa käynnistynee vuoden 2012 alussa. Asiakasneuvottelut myös rakennuksen 2. vaiheen rakentamisen aloittamiseksi yhtä aikaa ensimmäisen vaiheen kanssa ovat käynnissä. Mikäli hankkeen molemmat vaiheet toteutuvat yhtä aikaa, on laajuus noin 16 000 bruttoneliömetriä ja investointi noin 32 miljoonaa euroa.
HENKILÖSTÖ 21 Academy-koulutus tukee monistettavaa konseptia Technopoliksen toimintatapojen ja prosessien yhtenäistämisessä yksi tärkeä osa on henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Yhtenä tärkeimmistä osaamisen kehittämisen työkaluista toimii verkko-oppimisympäristö Technopolis Academy, jonka avulla eri paikkakuntien ja toimipisteiden henkilöstö saa kattavan ja yhtenäisen koulutuksen mm. yhtiön konseptista, strategiasta, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista. Koko henkilöstölle yhteinen oppimisympäristö edistää monistettavan Technopolis-konseptin rakentamista ja yhtiön kansainvälistä kasvua. Technopoliksen henkilökunta työskentelee pääosin myynnissä ja markkinoinnissa, hallinnossa sekä palvelutehtävissä. Technopolis Academy -koulutus antaa myynti- ja markkinointihenkilöstölle valmiudet myydä Technopoliksen palveluita kokonaisratkaisuna ja kehittää yhtiön asiakkuuksien hallintaa. Asiakkaalle Technopolis Academyn näkyvin etu on se, että jatkossa Technopoliksen toimitila-, yritys- ja kehityspalvelut saa yhden asiakaspalvelijan kautta ja tarjonta on yhdenmukaista niin kotimaassa kuin kansainvälisissä kohteissakin. Verkko-oppimisympäristö tarjoaa muutostilanteissa kustannustehokkaan tavan jalkauttaa tärkeät viestit nopeasti ja opastaa tavoitteiden saavuttamisessa. Technopoliksen strategiaa uudistettiin vuoden 2009 aikana, ja ideointityöhön osallistuivat yhtiön kaikki työntekijät. Uuden strategian jalkauttamisessa hyödynnettiin verkko-oppimisympäristöä, joka osoittautui mielekkääksi välineeksi uudistusten omaksumiseen käytännössä. Technopoliksen viime vuosien nopea kasvu ja merkittävästi muuttunut toimintaympäristö ovat pitäneet organisaation jatkuvassa muutoksessa. Työhyvinvoinnin edistämiseksi Technopoliksella mitataan henkilöstön tyytyväisyyttä vuosittain. Huolimatta toimintaympäristön haasteista, merkittävistä kehitysohjelmista ja uudelleen järjestelyistä työtyytyväisyys on noussut aiempiin vuosiin verrattuna vuonna 2009. Erityisesti työntekijät kokivat työilmapiirin, työn haastavuuden ja työyhteisön motivaation olevan kohdallaan. Technopolis koetaan hyväksi työpaikaksi, joka tarjoaa mahdollisuuden kasvaa yrityksen mukana. Vuonna 2009 Technopolis-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 152 henkilöä ja vuotta aiemmin 165.
OSAKKEENOMISTAJILLE 22 Tietoja osakkeenomistajille Yhtiökokous Technopolis Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 26.3.2010 klo 13.00 alkaen Espoossa Innopoli I:n auditoriossa osoitteessa Tekniikantie 12, 02150 Espoo. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 16.3.2010 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osavuosikatsaukset vuonna 2010 Technopolis Oyj julkaisee kolme osavuosikatsausta vuonna 2010. Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 29.4.2010, tammi-kesäkuun osavuosikatsaus 16.7.2010 ja tammi-syyskuun osavuosikatsaus 22.10.2010. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 22.3.2010 mennessä joko puhelimitse numeroon 046 712 0028, sähköpostitse osoitteeseen katja.backman@technopolis.fi tai kirjallisesti osoitteella Yhtiökokous/Technopolis Oyj, Hiilikatu 3, 00180 Helsinki. Kirjallisesti ilmoittautuessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Yhtiökokouksen asialistalla olevat ehdotukset ja kokouskutsu ovat saatavilla Technopolis Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa www.technopolis.fi. Myös Technopolis Oyj:n vuosikertomus, joka sisältää yhtiön tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen, on saatavilla mainituilla internet-sivuilla 5.3.2010. Yhtiö lähettää mainitun päivämäärän jälkeen osakkeenomistajille pyynnöstä jäljennökset kyseisistä asiakirjoista. Asiakirjat ovat myös nähtävillä yhtiökokouksessa. Osingonmaksu Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta 0,15 euroa osakkeelta ja että loput voittovarat siirretään yhtiön voittovarojen tilille. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka täsmäytyspäivänä 31.3.2010 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 9.4.2010.
JOHTO JA HALLITUS 23 Technopoliksen johto ja hallitus Pertti Huuskonen Matti Pennanen Teija Andersen Pertti Huuskonen, DI, MKT, emba, syntynyt 1956, on toiminut hallituksen päätoimisena puheenjohtajana 15. syyskuuta 2008 lähtien. Sitä ennen hän toimi emoyhtiö Technopolis Oyj:n toimitusjohtajana vuodesta 1985 lähtien. Aiemmin hän on toiminut toimitusjohtajana perustamassaan koneautomaatioalan yrityksessä, Vakote Oy:ssä. Hänellä oli 31.12.2009 105 000 Technopolis Oyj:n osaketta sekä 120 000 optio-oikeutta 2005A optio-ohjelmasta, 145 000 optio-oikeutta 2005B optio-ohjelmasta, 170 000 optio-oikeutta 2007A optio-ohjelmasta, 170 000 optiooikeutta 2007B optio-ohjelmasta ja 140 000 optio-oikeutta 2007C optio-ohjelmasta. Matti Pennanen, DI, syntynyt 1951, on toiminut hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2005 alkaen. Hän on Oulun kaupunginjohtaja ja toiminut aiemmin mm. Oulun apulaiskaupunginjohtajana sekä Palmberg-Rakennus Oy:n ja YIT-Yhtymä Oy:n eri tehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Hän on Oulun seudun seutuhallituksen puheenjohtaja sekä Oulun yliopiston tukisäätiön ja Suomen Satamaliitto Ry:n hallituksen jäsen. Hänellä oli 31.12.2009 11 081 Technopolis Oyj:n osaketta. Teija Andersen, MMM, emba, syntynyt 1957, on toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä keväästä 2009 alkaen. Hän on Fazer-konsernin strategisesta markkinoinnista, brändeistä ja kehityksestä vastaava johtaja, Fazer Amican hallituksen jäsen sekä konsernin johtoryhmän jäsen. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Fazer Amican toimialajohtajana. Hän on Diacor Terveyspalvelut Oy:n, Mainostajien Liitto Ry:n, Paletti Oy:n ja Sampo Pankki Oyj:n hallituksen jäsen. Hänellä oli 31.12.2009 5 109 Technopolis Oyj:n osaketta. Jussi Kuutsa Timo Ratakallio Erkki Veikkolainen Jussi Kuutsa, KTM, syntynyt 1964, on toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä keväästä 2008 alkaen. Hän on Stockmann Oyj:n ulkomaantoimintojen kehitysjohtaja ja johtoryhmän
JOHTO JA HALLITUS 24 jäsen. Hän on aiemmin toiminut mm. Stockmann Oyj:n aluejohtajana Moskovassa sekä tavarataloryhmän ulkomaantoimintojen johtajana ja tavaratalon johtoryhmän jäsenenä. Hänellä oli 31.12.2009 7 222 Technopolis Oyj:n osaketta. Timo Ritakallio, OTK, MBA, syntynyt 1962, on toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä keväästä 2008 alkaen. Hän on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja. Hän on aiemmin toiminut Pohjola Pankki Oyj:n varatoimitusjohtajana sekä konsernin johtoryhmän varapuheenjohtajana sekä sitä ennen OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n varatoimitusjohtajana ja johtokunnan jäsenenä. Hän on Omx Nordic Exchange Group Oy:n, TKK Executive School of Business Oy:n sekä Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön hallituksen jäsen. Hänellä oli 31.12.2009 7 222 Technopolis Oyj:n osaketta. Erkki Veikkolainen, DI, emba, syntynyt 1952, on toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2005 alkaen. Hän on MEVita Invest Oy:n toimitusjohtaja ja toiminut aiemmin mm. Elektrobit Group Oyj:n varatoimitusjohtajana ja liiketoimintajohtajana, Elektrobit Oy:n toimitusjohtajana, liiketoiminnan kehitysjohtajana ja liiketoimintajohtajana. Hän on Elcoflex Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Aplicom Oy:n, Elcoflex (Suzhou) Co. Ltd:n, Maustaja Oy:n ja Mecanova Oy:n hallituksen jäsen. Hänellä oli 31.12.2009 29 254 Technopolis Oyj:n osaketta. Kaikki hallituksen jäsenet lukuun ottamatta Pertti Huuskosta ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus on kokoontunut vuoden 2009 aikana 13 kertaa. Keskimääräinen kokousten osallistumisprosentti on ollut 97 prosenttia. Hallituksen palkat ja kokouspalkkiot vuodelta 2009 ovat yhteensä 540 444 euroa. Hallituksen tehtäviin kuuluu mm. päättää yhtiön strategiasta ja merkittävistä organisaatioratkaisuista, vahvistaa budjetti ja ohjeet, joiden mukaan riskienhallinta ja
JOHTO JA HALLITUS 25 sisäinen valvonta järjestetään, päättää toimialan puitteissa Technopoliksen toiminnan laajuuteen ja laatuun nähden epätavallisista ja laajakantoisista asioista, nimittää toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet ja päättää heidän palkka- ja muista eduistaan, päättää avainhenkilöiden seuraajasuunnitelmasta, merkittävistä investoinneista ja omaisuuden myynneistä, tehdä voitonjakoehdotus yhtiökokoukselle sekä seurata yhtiön taloutta ja riskiasemaa. Hallitus arvioi vuosittain omaa työtään ja sen tuloksellisuutta. Toimitusjohtaja Keith Silverang, BA, MBA, syntynyt 1961, on toiminut Technopolis Oyj:n toimitusjohtajana 15. syyskuuta 2008 alkaen. Hän on työskennellyt konsernissa vuodesta 2004 alkaen muun muassa pääkaupunkiseudun liiketoimintayksikön johtajana. Aiemmin hän toimi mm. AAC Global Oy:n varatoimitusjohtajana, Hackman konsernin johtajana sekä Oy ICS Ltd:n toimitusjohtajana. 31.12.2009 Toimitusjohtaja Keith Silverangille on vuonna 2009 maksettu palkkaa luontaisetuineen 204 856 euroa. Toimitusjohtajalla ei ollut 31.12.2009 Technopolis Oyj:n osakkeita. 31.12.2009 hänellä oli 30 000 optio-oikeutta 2005A optio-ohjelmasta, 40 000 optio-oikeutta 2005B optio-ohjelmasta, 50 000 optio-oikeutta 2007A optio-ohjelmasta, 70 000 optio-oikeutta 2007B optio-ohjelmasta ja 120 000 optio-oikeutta 2007C optio-ohjelmasta. Konsernijohtoryhmä 31.12.2009 Keith Silverang, toimitusjohtaja. Keith Silverang Jukka Akselin Will Cardwell Reijo Tauriainen, FM, syntynyt 1956, talousjohtaja. Hän toimii myös yhtiön varatoimitusjohtajana. Hän vastaa kotimaisista liiketoimintayksiköistä, riskien hallinnasta ja taloushallinnosta. Hän on ollut konsernissa vuodesta 2004 alkaen. Aiemmin hän toimi mm. Flextronics ODM Finland Oy:n talousjohtajana. Jukka Akselin, DI, syntynyt 1961, kehitysjohtaja. Hän vastaa kiinteistöjen kehittämisestä ja ylläpidosta, toimintaprosessien kehittämisestä sekä henkilöstö- ja tietohallinnosta. Hän on toiminut konsernissa vuodesta 2006 lähtien. Aiemmin hän toimi mm. JSP-yhtiöiden toimitusjohtajana ja JSP Facilities Oy:n toimitusjohtajana. Satu Eskelinen Seppo Selmgren Reijo Tauriainen
JOHTO JA HALLITUS 26 Will Cardwell, LTK ja KTM, syntynyt 1963, Technopolis Ventures Oy:n toimitusjohtaja. Hän on vastuussa konsernin kehityspalvelujen kehittämisestä, tuottamisesta ja toimituksesta. Hän on toiminut konsernissa vuodesta 2008 lähtien. Aiemmin hän toimi mm. Valimo Wireless Oy:n toimitusjohtajana sekä Conor Venture Partners Oy:n ja Eqvitec Partners Oy:n partnerina. Satu Eskelinen, DI, syntynyt 1961, Tampereen liiketoimintayksikön sekä Yrityspalveluiden johtaja. Hän on toiminut konsernissa tammikuusta 2007 lähtien. Aiemmin hän toimi mm. Solteq Oyj:n konsultointi- ja teknologiayksikön yksikönjohtajana, Elisa Oyj:n aluejohtajana ja Soon Com Oy:n markkinointijohtajana ja toimitusjohtajana. Seppo Selmgren, yo-merkonomi ja Dip. EMC, syntynyt 1965, myyntijohtaja. Hän vastaa markkinointi- ja myyntitoiminnoista. Hän on toiminut konsernissa vuodesta 1997 lähtien mm. Oulun yksikön johtajana. Aiemmin hän toimi Kylpylähotelli Edenin markkinointipäällikkönä. Konsernijohtoryhmä 10.2.2010 alkaen Technopolis Oyj:n johtoryhmän kokoonpanoa muutettiin 10.2.2010 lähivuosien kasvutavoitteiden varmistamiseksi. Johtoryhmän uutena jäsenenä aloitti Marko Järvinen. Johtoryhmästä jäivät pois kehitysjohtaja Jukka Akselin ja Technopolis Ventures Oy:n toimitusjohtaja Will Cardwell. Johtoryhmän jäsenillä oli 31.12.2009 yhteensä 16 959 Technopolis Oyj:n osaketta, yhteensä 115 000 optio-oikeutta 2005A optio-ohjelmasta, yhteensä 160 000 optiooikeutta 2005B optio-ohjelmasta, yhteensä 195 000 optio-oikeutta 2007A optioohjelmasta, 230 000 optio-oikeutta 2007B optio-ohjelmasta ja 290 000 optio-oikeutta 2007C optio-ohjelmasta. Ajantasainen tieto johdon ja hallituksen omistuksesta yhtiössä on saatavilla Technopoliksen nettisivujen sijoittajille-osiosta osoitteesta www.technopolis.fi/sijoittajille. Henkilökunnan kannustinjärjestelmät Yhtiön johdolle ja henkilöstölle voidaan maksaa yhtiön tulokseen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvia palkkioita. Jos kannustimina käytetään osakkeita tai niiden merkintään oikeuttavia instrumentteja, päätöksen niiden käyttöönotosta ja ehdoista tekee yhtiökokous. Muista palkkioista (esim. vuosibonukset) päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osalta hallitus. Muun henkilöstön palkkioista päättää toimitusjohtaja. Kannustinjärjestelmien tulee olla yhtiön strategiaa tukevia ja ehdoiltaan kilpailukykyisiä. Technopoliksen johtoryhmään kuuluvat 10.2.2010 alkaen toimitusjohtaja Keith Silverang, Reijo Tauriainen, Marko Järvinen, Satu Eskelinen sekä Seppo Selmgren. Marko Järvinen, DI, syntynyt 1970, pääkaupunkiseudun tulosyksiköstä ja kehityspalveluista vastaava johtaja. Hän on toiminut konsernissa vuodesta 2006 lähtien. Aiemmin hän toimi mm. Mercuri Internationalin konsulttina yritysten henkilöstön kehittämistehtävissä sekä erilaisissa kotimaan ja kansainvälisen myynnin tehtävissä. Johdon omistamat osakkeet Technopolis Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän määräysvaltayhteisöjensä omistamia osakkeita oli 31.12.2009 yhteensä 181 847 kappaletta eli 0,3 % koko osakekannasta.