siltojen korjaus KUIVATUSLAITTEET TIPPUPUTKEN TEKO PÄÄLLYSRAKENTEESEEN TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET LIVI, Sillanrakentamisyksikkö 08/10 (korvaa ohjeen 3/90) 2.611 1 VAURIO Vesivuoto päällysrakenteen läpi näkyy rakenteen alapinnassa kalkkiläiskinä ja kalkkipuikkoina. Vesivuoto on sillan säilyvyyden kannalta aina vaarallinen, koska se johtaa raudoituksen korroosioon. Vesivuoto on seurausvaurio ja johtuu siitä, että vesi ei pääse poistumaan vedeneristyksen päältä. Tällöin vesi vaurioittaa jäätyessään vedeneristystä tai suotautuu huonosti tehdyistä saumoista tai avoimiksi jääneistä reunoista vedeneristyksen alle ja edelleen päällysrakenteen läpi. Kuva 1. Vesivuoto työsaumasta ja kalkkihärmää. Olosuhteet edistävät vauriota, jos silta on koverassa taitteessa tai tien pituuskaltevuus on pieni. Rakenteellisia haittoja ovat päällysrakenteen päissä olevat päätykorokkeet tai liikuntasaumat, jotka estävät veden virtauksen sillan pituussuunnassa. Korotetut jalkakäytävät on usein tehty niin, ettei vesi pääse pois reuna- ja päätykorokkeiden muodostamasta kaukalosta. 2 KORJAUSTARVE Jos sillassa ei ole tippuputkia, ne on tehtävä vesivuotojen tai muiden vaurioiden ilmaantuessa. Tippuputkien toimivuutta voidaan parantaa tippuputkilinjaan tehtävällä salaojalla. Tippuputkien tarve ja sillan kuivatusjärjestelmän toimivuus on tarkistettava ennen sillan päällystämistä. Tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä riittävän ajoissa. Lähtökohtana voidaan pitää, että vain alle 10 m:n pituisissa silloissa ei tarvita tippuputkia, jos tien pituuskaltevuus on yli 3 %. Korjaustapa arvioidaan Sillantarkastuskäsikrjan /1/ taulukon 16 mukaan. Kuva 2. Tippuputket puuttuvat reunaulokkeesta, josta johtuen vesi suotautuu halkeamien kautta. Tippuputkia tehdään lisää, jos kannen pintarakenteita poistettaessa todetaan, ettei vesi poistu sillan kannelta. Tukkeutuneet tippuputket avataan. TIEH 2230096 LIVI / SILLANRAKENTAMISYKSIKKÖ 2010
SILKO 2.611 TIPPUPUTKEN TEKO PÄÄLLYSRAKENTEESEEN 2 3 OHJEEN SOVELTAMISALA Ohjetta käytetään tehtäessä tippuputkia korjattavien siltojen kansiin sillan pintarakenteiden uusimisen yhteydessä joko koko sillalle tai vain sen reuna- tai muille osille, missä vesi ei pääse poistumaan sillan kannelta. Tarvittaessa voidaan tehdä myös yksittäisiä putkia. Ohjetta voidaan soveltaen uudessa sillassa silloin, kun joudutaan tekemään suunnitelmasta poikkeavia tippuputkia tai on havaittu, että valmiiseen kanteen tarvitaan lisää tippuputkia. Ohjetta voidaan soveltaa myös paineentasausputkia valmiiseen rakenteeseen asennettaessa. Tippuputkien suunnittelu ja asentaminen tehdään SILKO-yleisohjeessa 1.601 /2/ annettujen ohjeiden ja periaatteiden mukaan. Samassa linjassa olevat tippuputket yhdistetään SILKO-yleisohjeen 1.601 /2/ mukaan toisiinsa salaojalla. Tippuputkien teko saattaa liittyä tapauskohtaisesti seuraavien SILKO-ohjeiden mukaan tehtäviin korjaustöihin: SILKO 2.613 Reunasalaojan teko SILKO 2.614 Poikittaisen salaojan teko SILKO 2.811 Vedeneristyksen uusiminen kermieristyksenä SILKO 2.812 Vedeneristyksen uusiminen mastiksieristyksenä SILKO 2.813 Vedeneristyksen uusiminen nestemäisenä levitettävänä eristyksenä SILKO 2.814 Asfalttipäällysteen uusiminen. Työturvallisuutta koskevissa asioissa noudatetaan SILKO-ohjetta 1.111 ja ympäristönsuojelu toteutetaan SILKO-ohjeen 1.112 mukaan. 4 LAATUVAATIMUKSET Työtä varten urakoitsijan on laadittava työ- ja laatusuunnitelma, jonka tilaaja tarkastaa. Tippuputkien paikat on suunniteltava ottaen huomioon Sillansuunnittelun täydentävien ohjeiden /3/ liitteen 4.1 ohjeet ja seuraavat SILKO-yleisohjeen 1.601 /2/ toiminnalliset vaatimukset: Tippuputket tehdään sillan reunaan kannen poikkileikkauksen alimpaan kohtaan. Tippuputkien etäisyys sillan pituussuunnassa saa olla normaalisti korkeintaan kolme metriä (kuva 3). Jos kansilaatan yläpintaan on jäänyt vettä pidättävä painanne, kuivatus järjestetään yleensä ylimääräisellä tippuputkella. Tippuputkea ei saa tehdä alittavan rautatien, ajoradan tai muun kulkuväylän kohdalle niin, että tippuvasta vedestä ja jääpuikoista on haittaa tai vaaraa alla kulkevalle liikenteelle tai radan sähköistyslaitteille. Vesi ei saa tippua tippuputkesta alla oleville rakenteille (esimerkiksi laakeritasolle tai etumuurille). Viimeinen tippuputki on sijoitettava mahdollisimman lähelle päällysrakenteen päätä, jos vesi virtaa sillalta penkereen suuntaan (kuvan 4 kostea alue syöksytorven jälkeen). Tippuputkien paikat määritetään sillan piirustusten avulla poikkileikkauksen alimpaan kohtaan. Raudoituksen tarpeetonta vaurioittamista on vältettävä. Tippuputkien paikat määritetään tarvetta ja haittavaikutuksia vertailemalla eikä kaavamaisesti tietyin välein.tippuputkien materiaalin on oltava kromi-nikkeliseosteista austeniittista ruostumattomatonta terästä 1.4301, SFS-EN 10088 (AISI 304). Tippuputket on valmistettava seuraavasti (kuva 5): Ulkohalkaisijan pitää olla 48 mm ja seinämän paksuuden 2 mm. Putken katkaisupituus määritetään siten, että putken alapää ulottuu vähintään 50 mm kansilaatan alapinnan alapuolelle. Tippuputken alapää leikataan viistoksi kalkkiutumisen estämiseksi. Viiston osan pituus pitää olla 50 mm edellä mainitun ulkoneman lisäksi (kuva 5). Tippuputken yläpäähän tehdään konepajassa samasta teräksestä suppilo, johon hitsataan tippuputken sisään mahtuva teräsputki. Tippuputkien reiät on porattava lieriöporalla (timanttipora). Iskupora lohkaiseen betonia kansilaatan alapinnasta. Tippuputkien kiinnityksessä on käytettävä Liikenneviraston SILKO-hyväksyttyä epoksiliimaa.
SILKO 2.611 TIPPUPUTKEN TEKO PÄÄLLYSRAKENTEESEEN 3 < 3000 < 6000 YKSIPUOLINEN KALTEVUUS < 3000 LIIKUNTASAUMA < 3000 KAKSIPUOLINEN KALTEVUUS < 3000 = PAINEENTASAUSPUTKI = TIPPUPUTKI Kuva 3. Tippuputkien ja paineentasausputkien sijoituskaaviot, kun käytetään mastiksieristystä ja hyödyllinen leveys on 6 12 m. Kuva 4. Kansilaatan päähän on yleensä tehtävä tippuputkia. Kuva 5. Suppilolla varustettu tippuputki.
SILKO 2.611 TIPPUPUTKEN TEKO PÄÄLLYSRAKENTEESEEN 4 5 TYÖVAIHEVAATIMUKSET 5.1 Laadittavat työ- ja laatusuunnitelmat Urakoitsijan on laadittava työstä yhdistetty työja laatusuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään InfraRYL:n osan 3 /4/ kohdassa 42001.4 vaaditut asiat. 5.2 Valmistelevat työt Raudoitustankojen paikat määritetään ennen tippuputkireiän poraamista betonipeitemittarilla (kuva 6). Tätä varten on hankittava päällysrakenteen raudoituspiirustus. Raudoitustankojen paikat merkitään betonin pintaan liidulla. Tippuputken paikka määritetään mahdollisuuksien mukaan raudoituksen kannalta edullisimpaan kohtaan. Sillan päihin tulevat tippuputket joudutaan usein tekemään vinoiksi tai niihin tehdään taitteita tai jatkeita. Tarvittavat jatkokset tehdään SILKO-ohjeen 2.631 /5/ mukaan. Ennen reikien poraamista varmistutaan siitä, että putket sijoitetaan kannen alimpiin kohtiin. Tulevien tippuputkien välissä olevat vettä keräävät painanteet täytetään joko tarkoitukseen soveltuvalla paikkauslaastilla tai epoksin ja hiekan seoksella. Alkukairaus tehdään lieriöporalla, jonka halkaisija on 200 mm. Poraus ulotetaan päällysrakenteeseen 20 30 mm siten, että päällysrakenteen yläpinnan raudoitusta ei vaurioiteta. Tippuputken reikä porataan lieriöporalla, jonka halkaisija on 50 mm (kuva 7). Suppilon varaus piikataan siten, että teräsosat eivät ole esteenä riittävän viettävän suppilon tekemiselle (kuva 8). Kuva 6. Tippuputken paikan määritys. Kuva 7. Tippuputken reikä porataan lieriöporalla. Kuva 8. Suppilon varaus.
SILKO 2.611 TIPPUPUTKEN TEKO PÄÄLLYSRAKENTEESEEN 5 5.3 Tippuputken asennus Tippuputki asennetaan seuraavasti (kuva 5): 1. Epoksiliima sekoitetaan tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Liimaa valmistetaan vain niin paljon, kuin sen työstettävyysaikana (pot life) ehditään käyttämään. 2. Liimaa levitetään lastalla putken pinnalle niin paljon, että putken ja reiän välille tulee riittävästi kitkaa ja sauma täyttyy varmasti. 3. Tippuputki asennetaan, tarvittaessa vasaralla kevyesti naputtelemalla siten, että putken yläpää tulee hieman suppilon varauskolon yläpinnan alapuolelle. 4. Liimaa levitetään suppilon alle niin paljon, että liima pursuaa suppilon yläreunoista, kun suppilo painetaan paikalleen. 5. Suppilon reunat muotoillaan lastalla levitettävällä liimalla siten, että vesi ohjautuu tehokkaasti tippuputkeen. Suppilon reunoille ulottuvan vedeneristyksen päälle asennetaan ruostumaton teräsverkko, joka muotoillaan suppilon mukaiseksi. Teräsverkon paksuuden pitää olla noin 1 mm ja silmävälin noin 10 mm. Pyöreäksi leikatun verkon halkaisijan pitää olla 100 mm. Reunaan asennetaan putkisalaoja (kuva 9) tai massasalaoja (kuva 10). Suojabetonin tai päällysteen sidekerroksen osuus tehdään suppilon kohdalla kumibitumilla sidotusta kiviaineksesta, jonka raekoko on 16 20 mm. Kuva 9. Tippuputki ja putkisalaoja. Kuva 10. Tippuputki ja massasalaoja. 5.4 Viimeistelytyöt Tippuputkien toimivuus on tarkistettava aina valuttamalla runsaasti vettä vedeneristyksen päälle. Jos tippuputken läheisyydessä on vettä pidättäviä painanteita, ne täytetään esimerkiksi vedeneristysmateriaaliin sopivalla eristysmassalla.
SILKO 2.611 TIPPUPUTKEN TEKO PÄÄLLYSRAKENTEESEEN 6 6 LAADUNVARMISTUS Laadunvarmistus tehdään tämän ohjeen ja Infra- RYL osan 3 /3/ kohdan 42001.4 mukaan. Laadunvarmistustoimet esitetään urakoitsijan laatimassa työ- ja laatusuunnitelmassa. Työn aikana tehdään seuraavat tarkastukset ja mittaukset: Tippuputkien teräs- ja liimausmateriaalien tarkastus. Tippuputkien teräsosien silmämääräinen tarkastus. Juotos- ja kiinnityslaastien tai -massojen tai liimojen materiaalitarkastus. Valmistelevien töiden tarkastaminen. Tippuputkien vaakasijainnin ja korkeusaseman tarkastus työn edetessä. Vesi ei saa lätäköityä sillalle. Tippuputkien pituuden tarkastus kannen alapinnan suhteen. Työn valmistuttua kootaan työvaiheen laaturaporttiin yhdistetty työ- ja laatusuunnitelma tippuputkimateriaalin ainestodistus ja kuormakirja tiedot käytetystä epoksiliimasta maininta sijainnin mittatarkastuksesta työvaiheen yhteenvetoraportissa. Laaturaportti luovutetaan tilaajan edustajalle viimeistään vastaanottotarkastuksessa. 7 TÄYDENTÄVÄT OHJEET /1/ Sillantarkastuskäsikirja. Helsinki: Tiehallinto 2006. 100 s. ISBN 951-803-704-3. TIEH 2000020-06. /2/ Yleisohjeet. Sillan ja siltapaikan kuivatus. Helsinki: Tiehallinto 1999. 28 s. (SILKO 1.601). TIEL 2230095 SILKO 1.601. /3/ Sillansuunnittelun täydentävät ohjeet. Helsinki: Tiehallinto 2008. 26 s. + 16 liitettä. TIEH 2100003-v-08. /4/ InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 3: Sillat ja rakennustekniset osat, Rakennustieto Oy, RT 14-10920. ISBN 978-951-682-882-7. /5/ Kuivatuslaitteet. Tippuputken jatkaminen. Helsinki: Tiehallitus 1990. 3 s. (SILKO 2.631) TIEH 2230096 SILKO 2.631.
SILKO 2.611 TIPPUPUTKEN TEKO PÄÄLLYSRAKENTEESEEN 7 OPASTAVAT TIEDOT LIITE TYÖVAIHEET (merkitty punaisella Silko-ohjeen 2.811 kaavioon) ERIKOIS- TARKASTUS KORJAUS- SUUNNITELMAN LAATIMINEN 10 11 12 TYÖ- JA LAATU- SUUNNITELMAN LAATIMINEN LIIKENTEEN JÄRJESTELY 13 14 14 PINTA- RAKENTEIDEN PURKAMINEN SAUMOJEN TEKO LAADUNVARMISTUS 16 ERISTYS- ALUSTAN KUNNOSTUS TIIVISTYS EPOKSIN LEVITYS TAI TARTUNTASIVELY 15 17 18 REIÄN PORAUS JA TIPPUPUTKEN KIINNITYS KERMIEN SUOJAKERROKSEN KIINNITYS TEKO LAATURAPORTTI 18 20 21 22 19 LÄPIVIENTIEN JA REUNOJEN TIIVISTYS RESURSSIT TYÖVOIMA: TYÖVÄLINEET: TYÖMAA- JÄRJESTELYT JA TYÖTURVALLISUUS: (TJ) + RAM + RM. aggregaatti 9 kw ja tarvittaessa kompressori sähköporakone (n. 1000 r./min.) ja sekoitussiivikko betonipeitemittari tarvittaessa piikkausvasara ja -terät tarvittaessa mattoveitsi ja lastoja tarvittaessa kulmahiomakone. silmien suojaimet suojakäsineet. TARVEAINEET: tippuputki: ruostumaton teräs 1.4301 (SFS-EN 10088) suppilo: ruostumaton teräs ja teräsverkko 1.4301 (SFS-EN 10088) epoksiliima (SILKO 3.235 / sulkuaine) liimakiinnityksessä tarvittaessa valumaton paikkauslaasti tai -massa (SILKO 3.231) suppiloa muotoiltaessa tarvittaessa injektointimuovi (SILKO 3.235). LIKIMÄÄRÄISET TYÖSAAVUTUKSET: tippuputken teko 3 10 kpl/työvuoro (riippuu laatan paksuudesta).
Alkuperäinen teksti ja kuvat: Insinööritoimisto Jorma Huura Oy Tekstin päivitys: Laatukonsultit Oy Kirjapaino: Edita Prima Oy, Helsinki 2010