hammas teknikko I voclar Laadukkaat hampaat proteesiin

hammas teknikko I voclar Laadukkaat hampaat proteesiin Kaunis ja kestävä lopputulos ESPOO: (90) 4291 JOENSUU: (973) 242 71 OULU: (981) 562 222 SEINÄJOKI: (964) 167111 TAMPERE: (931) 351 52 TURKU: (921) 336 533

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA OTAMME ITSENÄISEEN TYÖSKENTELYYN KYKENEVIÄ HAMMASTEKNIKOTTA VÄLITTÖMÄSTI PALVELUKSEEMME Monipuolinen toimenkuva. Ystävälliset vastaukset: puh. 960-318 118 MYYDÄÄN MYYDÄÄN KESKISUURI HAMMASLABORATO RIO ETELÄISESSÄ SUOMESSA. Yst. vast. tämän lehden konttoriin nimimerkillä: "Hyvä tilaisuus" HAMMASLABORANTTI SAA HYVÄN, VAKINAISEN TYÖPAIKAN KAJAANISSA. Tiedustelut: TT" A TTVTT TT T1VT T A TT /TTV /f A C 1 KAIJNUUJN HAMMAS puh. 986-26 828 MYYDÄÄN MYYDÄÄN HYVÄ POTILASTUOLI Tied. PICEO-DATA OY puh. 937-41 866 Myydään FINDENTpotilastuoli vm. -82 Tiedustelut: HEINARO puh. 921-740 283 NIOM-KURSSIT 1991 Niom järjestää seuraavat kurssit keväällä 1991. Kurssit on tarkoitettu hammaslääkäreille, hammasteknikoille ja hammastarvikeliikkeiden henkilökunnalle. Kursseilla on luentoja ja demonstraatioita. KURSSI 1: Valuseokset kruunuihin, siltoihin ja täytteisiin Aika: Perjantai 24. ja lauantai 25. toukokuuta 1991 KURSSI 2: Hampaanväriset muovimateriaalit Aika: Maanantai 27. ja tiistai 28. toukokuuta 1991 ILMOITTAUTUMINEN: Ennen 1. toukokuuta 1991 Kurssimaksu NOK 3000/kurssi. Maksimi osallistujamäärä 20/kurssi Paikka: NIOM-Nordisk institut for odontologisk materialpröving, Kirkeveien 71 B, Boks 70, N-1344 Haslum, Norge Puh. +47-(0)2-58 01 00 Fax +47-(0)2-59 15 30 Lähemmät tiedustelut: Hakon Herö (Kurssi 1) Eystein Ruyter (kurssi 2) USKOA TULEVAISUUTEEN Suomen Hammasteknikko- Seuran kulunut vuosi antaa uskoa tulevaisuuteen vaikka hankaluuksia on ollut. Innokkaitten vetäjien lisäksi tarvitaan vielä uudelleen organisointia ja eri ryhmien yhdentymistä. Erikoishammasteknikkoliiton, Hammaslaboratorioliiton ja Teknisten koulutukselliset intressit pitäisi kulkea käsi kädessä ja ne tulisi myös yhdessä toteuttaa. Viime aikaisissa julkilausumissa, joissa on käsitelty hammashuollon kehitystä ja henkilöstöä, ei ole mainittu hammasteknikkoja lainkaan. Onko meitä olemassa? Mitenkä meidän edunvalvonta etenee? Nyt olisi korkea aika ammattikuntamme yhdentymiseen, jos yleensä aiomme etujamme vaalia. Vain yhtenä joukkona meitä saatettaisiin kuunnella eri ministeriöissä ja hallituksissa. Tavoitteena voitaisiin pitää SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 30.4.1991 Ilmoitukset ja artikkelit pitää jättää 10.4.1991 mennessä. Hammasteknikko 49. vsk. ISSN 078C-7783 Päätoimittaja Teppo Sarpila Julkaisija Suomen Hammasteknikkoseura ry Pj. Markku Järvinen puh. 931-130 329 Toimitus Suomen Hammasteknikkoseura ry:n, SHTS:n, Suomen Hammasteknikkojen Koulutustoimikunnan, SHKT:n ja Hammasteknikkolehden postiosoite on: SHTS Valtion Hammasteknikko-Opisto Lämmittäjänkatu 2 b 00810 Helsinki Puh. 90-444 606, 949-500 719 Opiston keskus 90-755 6899 Telefax 90-406 928 Kirjapaino Puistolan Kirjapaino Ky Helsinki Sisältö: vaikka erään tunnetun käsityöneuvoksen julkituomaa ajatusta; oma edustaja lääkintöhallitukseen! Kevään yhteiset hammaspäivät ovat taas lähellä. Vain runsaalla osallistumisella voimme pitää jalkamme tuon oven sisäpuolella. Muistakaa, että kaikkiin luentoihin on mahdollisuus osallistua. Markku Järvinen Pääkirjoitus 3 Hammasteknikoiden jatkokoulutus.. 4 Hammastekninen työvoima 6 Arvo Turtiainen 8 Tuotevastuulaki 9 Työ ja Taito-näyttely 11 SS 2 Hammasteknikko 1 1991 Hammasteknikko 1 1991 3

HAMMASTEKNIKOIDEN JATKOKOULUTUS Vuoteen 1989 hammasteknikoilla oli kaksi mahdollisuutta jatkokoulutukseen: hän suoritti joko erikoishammasteknikkokurssin, minkä jälkeen lääkintöhallitus laillisti hänet erikoishammasteknikoksi, tai hammasteknikon ylemmän ammattitutkinnon ja sai sen jälkeen hammasteknikkomestarin arvon. Kummankin jatkokoulutuksen sisältöä on arvosteltu jo pitkään ja vaadittu sisältöjen nykyaikaistamista. Vuonna 1988 toimikunta, jossa oli edustus kaikista hammasteknisistä järjestöistä. Hammaslääkäriliitosta, lääkintöhallituksesta, yliopistoista. Valtion hammasteknikko-opistosta ja ammattikasvatushallituksesta, uudisti hammasteknikoiden jatkokoulutuksen rakenteen ja sisällön siten, että jatkokoulutus tapahtuu ns. jatkolinjan muodossa ("hammastekniikan jatkolinja"). Ensimmäinen hammastekniikan jatkolinja aloitti tammikuussa 1990. HAMMASTEKNIIKAN JATKOLINJA Pääpiirteet Hammastekniikan jatkolinja jakautuu kahteen osaan (kuva). Toista osaa nimitetään kliinisen kokoprotetiikan suuntautumisvaihtoehdoksi (asioiden selkiyttämiseksi tätä suuntautumisvaihtoehtoa nimitetään myöhemmin tässä artikkelissa EHT-kurssiksi) ja se vastaa aiempaa erikoishammasteknikkokurssia siten, että lääkintöhallitus laillistaa sen suorittaneet erikoishammasteknikoiksi. Toisen osan nimi on hammaslaboratoriotekniikan suuntautumisvaihtoehto (artikkelin jatkossa "mestarikurssi"). Se poikkeaa EHT-vaihtoehdosta siten, että sen suorittanut ei saa vielä sellaisenaan mitään erityistitteliä; hän on "vain" jatkolinjan suorittanut hammasteknikko, mille toki on sinällään annettava huomattava arvo. Onhan hän suorittanut ajallisesti saman opitomäärän kuin erikoishammasteknikkokin. Hammasteknikko- EHT-KURSSI TEORIA 161 tuntia KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU 227 tuntia HAMMASTEKNIIKAN JATKOLINJA YHTEINEN TEORIAOSA 220 tuntia ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MESTARIKURSSI TEORIA 132 tuntia KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU 256 tuntia YLEMMÄN AMMATTI TUTKINNON TYÖKOE HAMMASTEKNIKKOMESTARI ITSEOPISKELU TEORIAKOE Hammasteknikon jatkokoulutusmahdollisuudet, erikoishammasteknikoksi on mahdollista kouluttautua vain hammastekniikan jatkolinjan kautta. Hammasteknikkomestarin arvon voi saada kahta tietä: joko hammastekniikan jatkolinjan kautta tai itseopiskelulla. mestarin arvonimen saadakseen hänen on vielä suoritettava hammasteknikon ylempi ammattitutkinto kuten aiemminkin. Ylempään ammattitutkintoon, jonka sisältö on uudistettu vuonna 1990, palataan artikkelin lopussa. Pääsyvaatimukset Ammattikasvatushallituksen yleisten osallistumisvaatimusten mukaan jatkolinjalle pääsee, kun on harjoittanut ammattia kaksi vuotta. Tämä päteekin jatkolinjan mestariosuuteen. EHT-kurssille pääsyä säätelee kuitenkin laki hammasteknikon toimen harjoittamisesta ja kun se määrää kurssillepääsyn edellytykseksi viisi vuotta, pätee tämä edelleen. (Toimikunta pohti jatkolinjalaisten eriarvoisuutta ja harkitsi mahdollisuuksia pyrkiä muuttamaan hammasteknikkolakia, mutta totesi sen niin aikaavieväksi toimenpiteeksi, että muutosesitys jätettiin ainakin toistaiseksi). Hammasteknikko-opistolla on haluttaessa mahdollista järjestää opiskeluedellytyksiä mittaava koe. Jatkolinjan sisältö ja opettajat Kuten kuvasta ilmenee, on jatkolinjalla ensin 220 tunnin (n. 6 viikon) yhteinen teoriaosuus. Tällä osuudella opiskellaan mm. sellaisia aiheita kuin sosiaalihammaslääketiede ja kansanterveystiede, hallinto-oppi ja työyhteisön psykologia, anatomia, fysiologia ja purentafysiologia, liiketalous ja tietotekniikka; kaikki aiheita, joita ei ole opiskeltu peruskoulutusvaiheessa. Yhteisen osuuden jälkeen opinnot erityvät. EHT-linjalla pääpaino on luonnollisesti kliinisessä kokoprotetiikassa, mutta aiempaan verrattuna uutta on mm. psykologia ja hoitoetiikka, geroodontologia sekä ravitsemusoppi. Teoriaosuuden huomattava lisääntyminen on luonnollisesti aiheuttanut sen, että käytännön hoitoharjoittelun osuus on pienempi kuin aiemmin. Mestariosuudella nykyaikaistetaan teoriatiedot klassisilla hammastekniikan alueilla: osaprotetiikka, kruunu- ja siltaprotetiikka, implantologia jne. Käytännön harjoittelu suoritetaan yliopistojen hammaslääketieteen laitoksilla toimen yhteydessä erikoistuvan hammaslääkärin, hänen ohjaajansa ja hammasteknikkomestarin kanssa. Jatkolinjan opettajat ovat pääosin muita kuin hammasteknikko-opiston opettajia johtuen opetuksen sisällöstä ja tavoitteista. Yhteisymmärrys kummankin "eteläisen" yliopiston kanssa on ollut hyvä ja niin niiden protetiikan ja muidenkin osastojen opettajat ovat antaneet varsin vahvan panoksen jatkolinjan onnistumiseksi. Jatkolinjan kesto Jatkolinjan pituus on opetussuunnitelman mukaan 646 tuntia, mikä 35-tuntisen viikon mukaan laskettuna tekee 18,5 viikkoa eli yhden lukukauden. Käytännössä jatkolinja toteutetaan kuitenkin ns. monimuoto-opiskeluna. Tällöin opinnot voivat jakautua useankin vuoden ajalle ja ainakin osa opinnoista on mahdollista suorittaa muullakin tavalla kuin oppitunneille osallistumalla. Pyrkimyksenä on kaikin tavoin pyrkiä ottamaan huomionn se, että opiskelijat ovat aikuisia, jotka ovat tulleet koulutukseen vapaaehtoisesti ja joilla työelämä ja perhesuhteet ovat usein vähintään yhtä tärkeitä kuin opiskelu. Nykytilanne Ensimmäinen jatkolinja aloitti tammikuussa 1990, jolloin sen EHT-osaan osallistui 16 ja mestariosaan 14 opiskelijaa. EHT-osa vietiin loppuun kesään mennessä, kun sen sijaan mestariosuus käsitti vuonna -90 vain molemmille yhteisen osuuden. Mestarikurssin jatko aloitettiin tammikuussa -91. Sen teoriaosuus toteuteaan kevätlukukauden -91 aikana ja käytännön osuus pääosin syksyn -91 ja kevään -92 aikana. Tulevaisuus Jatkolinjan tulevaisuus riippuu useasta tekijästä: milloin ammattikasvatushallitus antaa jatkolinjalle seuraavan kerran varoja? Hammastekniikan jatkolinja on vain yksi jatkolinja kaikkien hallinnonalan muiden jatkolinjojen joukossa. Kuinka tärkeänä yhteiskunta pitää hammasteknikoiden jatkokoulutusta verrattuna muiden alojen jatkokoulutukseen? hammasteknikko-opiston tilat. Pidentynyt hammasteknikkokoulutus ja syksyllä -91 pidentyvä hammaslaboranttikoulutus täyttävät opiston tilat niin, että opisto joutuu vakavasti harkitsemaan joko nykyisen EHT-tilan käyttöönottoa perusopetuksen palvelukseen tai lisätilojen hankkimista. Jos EHT-koulutuksen kliininen tila voidaankin säilyttää, eivät tilat riitä EHT-koulutuksen laboratorioluokkaan. Tällöin on harkittava koulutuksen toteuttamista iltaisin tai lukukausien ulkopuolella ( = kesäisin). Mistä tällöin saadaan opettajat ja muu henkilökunta? Lukukausien tai virastoajan ulkopuolella tapahtuva opetus lisää vuorostaan kustannuksia. Miten yhteiskunta tähän suhtautuu, kun nykymuodossaankin yksi jatkokoulutettava maksaa yhteiskunnalle n. 25 000 mk. mestarikoulutuksen osalta ongelmat eivät ole kovinkaan suuria johtuen siitä, että käytännön harjoittelu suoritetaan hammasteknikko-opiston ulkopuolella. EHT-kurssi on kuitenkin niin ongelmallinen, että kuluvan vuoden aikana tullaan käynnistämään neuvottelut EHT-liiton kanssa käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Hammasteknikon ylempi ammattitutkinto Kuten edellä esitetystä ilmenee ei erikoishammasteknikon lailistamiskurssissa ole tapahtunut oleellisia muutoksia; kun ylemmät tahot suovat varoja ja opettajat ja tilat löytyvät, se tapahtuu periaatteessa kuten aiemminkin. Hammasteknikkomestarin arvonimen saaminen kuitenkin poikkeaa ja ei poikkea aiemmasta ja sitä on näin ollen tarpeen selvittää erikseen. Hammasteknikkomestarin arvon saadakseen hammasteknikon on suoritettava ylempi ammattitutkinto, johon kuuluu: teoriakoe ja työkoe Teoriakokeen voi suorittaa joko suorittamalla hammastekniikan jatkolinja. jolloin katsotaan, että opiskelija hallitsee tarvittavan teorian tai -osoittamalla varta.vasten järjestetyssä kuulustelussa hallitsevansa saman teorian kuin jatkolinjan suorittanut hallitsee tai osallistumalla jatkolinjan teoriakuulusteluihin. Työkoe on sama riippumatta siitä, kummalla perusteella teoriakoe on suoritettu. Työkoe, joka järjestetään Hammasteknikkoopistolla, on 3-5 päivän pituinen. Opiskelijan on osoitettava työkokeessa hallitsevansa myös ammattimme vaativimpia osa-alueita. Työkokeen suunnittelu on vielä kesken, mutta sen laajuus oletettavasti tulee olemaan sama kuin aikaisemilla kerroilla. Neljää viimeistä työkoetta on selvitetty varsin seikkaperäisesti Hammasteknikko -lehdessä 2/1990. Teoriassa on siis mahdollista suorittaa hammasteknikon ylempi ammattitutkinto osallistumatta jatkolinjalle, mutta käytännössä se lienee lähes ylivoimaisen vaikeaan. Vastaisuudessa tullaan Hammasteknikko-lehdessä ilmoittamaan hammasteknikon ylemmän ammattitutkinnon suorittamismahdollisuudesta. Siihen on mahdollisuus ilmoittautua kaikilla hammasteknikoilla, jotka ovat toimineet hammasteknikkoina vähintään kaksi vuotta. Hammastekniikan jatkolinjan suorittaneet suorittavat tällöin pelkän työkokeen. Muut ilmoittautuneet suorittavat sekä teoria että työkokeen. Hammasteknikko-opisto toivoo, että ne hammasteknikot, joilla on aikomuksena suorittaa hammasteknikon ylempi ammattitutkinto omatoimisesti opiskellen, suorittamatta jatkolinjaa, ilmoittaisivat aikomuksestaan alustavasti opistolle, jolloin käytännön järjestelyotä on helpompi suorittaa. Valtion hammasteknikko-opisto Timo Rantanen rehtori 4 Hammasteknikko 1 1991 Hammasteknikko 1 1991 5

HAMMASTEKNINEN TYÖVOIMA vuonna 2001 ja 2016 Teppo Sarpila, HTM, EHT Kaikkia meitä kiinnostaa tulevaisuus. Esiin nousee nippu kysymyksiä: Riittääkö töitä kaikille? Onko meitä liikaa? Ovatko koulutusmäärät liian suuria, vaikka sanotaan, että ihmisten hampaiston kunto paranee? Pyrin tässä tutkimuksessa selvittämään mikä vaikutus koulutusmäärillä ja ns. poistumalla on alamme työvoimamääriin vuosien kuluessa. Perustiedot Laskelmien lähtökohtana on Lääkintöhallituksen tekemä selvitys: "Suun terveydenhuollon henkilöstö vuonna 1987". Siihen on liitetty Valtion Hammasteknikko-opistosta 1987-1990 valmistuneet. Hammaslaboranteissa on kaikki alallamme työskentelevät ei teknikot. Lukumäärä on saatu oletuksesta, että vuonna 1990 hammasteknisellä alalla työskentelee noin 1300 henkilöä. Laboranttien ikäjakautuma on myös arvioitu hieman nuoremmaksi kuin hammasteknikoiden. Poistuma alalta on laskettu tähän pohjautuen Lääkintöhallituksen tietoihin v. 1987. (Taulukko 1.) Erikoishammasteknikot sisältyvät hammasteknikoihin. Lasketun tilanteen ajankohta on aina kulloisenkin vuoden alku. Poistuma Poistuma on tekijä mikä pitää sisällään kaiken alalta poistumisen ennen eläkeikää; kuolema, alanvaihto, ulkomaillaolo jne. Taulukkolaskennan avulla kokeiltiin useita eri poistumaprosenttimääriä. Loogisimmaksi ja ehkä totuudenmukaisemmaksi poistumaksi osoittautuivat seuraavat prosentit / 5 vuotta: Hammasteknikoilla 3 %/5 v. Erikoishammasteknikoilla 2 %/5 v ja Hammaslaboranteilla 2J %/5 v. Hammaslaboranttien korkea poistuma johtuu lähinnä siitä, että he kouluttautuvat hammasteknikoiksi. 1987 1991 HT EHT HT EHT HLB Kokonaismäärä 740 385 853 435 718 Poistuma % s a A A 5,6 4,6 8,7 Poistuma kpl i <; JJ 1 J 38 16 52 Eläkeläiset yil OJ VUUlldal 78 46 1 ZJ XÄ 1 o IVOUiUlclUl 11t sn yv TYÖVOIM A 1 l KJ v VJ l lvi A\ 627 324 jjy 1 A A' lkdjdk.au luilla yli 65 v 78 46 123 83 18 64 60 v 45 37 52 33 24 59 55 v 52 33 77 55 36 "711 34 50 v 77 54 45 /O 49 45 v 98 67 90 66 78 44 40 v 90 61 116 78 118 39 35 v 112 63 103 40 145 34 30 v 98 24 173 10 165 alle 29 v 90 20 86 Taulukko 1. Tilanne v. 1987 ja v. 1991. 2001 2016 T TT HT EHT HLB H 1 EH 1 HLB Kokonaismäärä 1253 451 958 1853 451 1318 Poistuma %/5 v 3 2 20 3 2 20 työvoimasta Koulutusmäärä/v 40 24 40 24 TYÖVOIMA 913 233 553 1151 14 393 Ikärakenne, jossa ei ole huomioitu poistumaa yli 65 v 252 171 78 557 385 322 65 50 v 305 214 244 296 66 396 49 ja alle 696 66 714 1000 0 600 Taulukko 2. Työvoima nykyisillä koulutusmäärillä v. 2001 ja 2016. Tässä taulukossa ilmenee työvoima- määräsuunnitelma toteutuu entiselmäärä mikäli nykyinen koulutus- lään. (Taulukko 2.) KOULUTUSMÄÄRÄT Nykyinen koulutusmääräsuunnitelma on seuraava: Hammasteknikkoja valmistuu 40 kpl/vuosi, josta 16 kpl Kuopiosta ja 24 kpl Helsingistä. Hammaslaborantteja koulutetaan nykyisellään vain Helsingissä, missä heitä valmistuu 24 kpl vuodessa. Erikoishammasteknikkojen koulutusmääriä ei ole suunniteltu luvatun 1993 kurssin jälkeen, mikä tilanne on huomioitu edellisessä taulukossa. UUSIA KOULUTUSMÄÄRIÄ SUUNNITELLAAN Koulutuksesta vastaavat henkilöt ovat havainneet, että nykyiset koulutusmäärät nostavat työvoiman varsinkin hammasteknikkojen osalta melko suureksi. On esitetty vaihtoehtoja ja koulutusmäärien suuntautumista toisin. Tässä taulukossa on esitetty työvoimamäärät, jotka tulevat, jos poistuma on edellä kuvatun "looginen" ja koulutusmäärät ovat seuraavat: Vuoden 1993 alusta Kuopion koulutukseen otetaan vain puolet aikaisemmasta hammasteknikko-opiskelijamäärästä ja koulutuskapasiteetin vajaus korvataan kouluttamalla hammaslaborantteja. Näin Kuopiosta valmistuu vuodessa 8 hammasteknikkoa ja 16 hammaslaboranttia. Helsingin tilanne on sama kuin ennen. Taulukossa on myös tutkittu vaikutusta, jos erikoishammasteknikkoja koulutettaisiin 12 kpl/vuosi. (Taulukko 3.) 2001 2016 HT EHT HLB HT EHT HLB Kokonaismäärä 1213 543 1054 1693 721 1654 Poistuma kpl/5 v n 26 n 7 n 126 n 30 n 6 n 121 työvoimasta Koulutusmäärä/v 32 12 40 32 12 40 TYÖVOIMA 874 321 631 1003 268 606 Ikärakenne, jossa ei huomioitu poistumaa yli 65 v 253 171 78 557 385 322 65 50 v 305 214 244 296 96 396 49 ja alle 655 158 732 840 240 936 Taulukko 3. EHT 12 kpl/vuosi HT 8/vuosi HLB + 16/vuosi. 2001 2016 HT EHT HLB HT EHT HLB Kokonaismäärä 1173 467 1126 1473 515 1906 Poistuma %/5 v 3 2 20 3 2 20 työvoimasta Koulutusmäärä/v 24 3.2 52 20 3.2 52 TYÖVOIMA 836 252 689 797 78 766 Ikärakenne, jossa ei ole huomioitu poistumaa Yli 65 v 253 171 78 557 385 322 65 50 v 305 214 244 294 66 396 45 ja alle 496 82 432 520 48 816 Taulukko 4. EHT koulutusta 16 kpl/5 vuotta, HT koulutusta 20 kpl/5v. HLB koulutusta +28 kpl/5v. POHDISKELUA Työvoimamäärän ennustuksen laskemista kulloiseenkin työtilanteeseen verrattuna on vaikeaa, koska muuttuvia tekijöitä on liian paljon: poistuma koulutusmäärät työtilanne, johon vaikuttaa mm. asiakkaiden ikärakenne asiakkaiden hampaiston kunto yleinen taloudellinen tilanne mahdolliset yhteiskunnalliset taloudelliset tuet hammashoidolle ja erityisesti hammastekniikalle Kaikkia muuttujia ei voida huomioida. Koulutusmäärät ja joku käsitys poistumasta ovat olemassa. Näillä voidaan leikkiä asettamalla ne oheiseen yhtälöön, josta tuloksena on työvoimamäärä: Työvoimamäärä = a + b c d missä a = vuoden 1991 alun työvoima; b = koulutettujen määrä vuoden 1991 alusta; c= arvioitu poistuma vuoden 1991 alusta; d = yli 65 vuotiaat sinä vuonna (saadaan ikäjakautumasta vuodelta 1991). Ammattiryhmittäin voidaan todeta seuraavaa: Hammasteknikot: Nykyinen koulutusmäärä ja suunniteltu vähennys, mitkä näkyvät edellisissä taulukoissa, johtavat suhteellisen suureen hammasteknikkojen määrään. Koska odotettu subventio/tuki (vakuutusmuodossa) ei ilmeisesti toteudu moneen vuoteen, valmistuvien hammasteknikoiden määrä on liian suuri. Erikoishammasteknikoiden koulutus ei ole mielekästä siinä laajuudessa mitä on julkisuudessa esitetty. Tämän voi todeta edelli- 6 Hammasteknikko 1 1991 Hammasteknikko 1 1991 7

JATKOA ED. SIV. sestä taulukosta. Mikäli koulutus lopetetaan kokonaan niin vuoden 2016 tienoilla ei ole enää työikäisiä erikoishammasteknikoita. Pieni erikoishammasteknikkokoulutus on paikallaan koulutusammatin säilymisen kannalta, ellei kaikkien ammattiryhmien välisiä riitoja selvitetä sillä, että kaikki hammasteknikot jatkokoulutettaisiin erikoishammasteknikoiksi. Hammaslaboranttien määrään vaikuttaa paljon se miten uusi suunnittelussa oleva opintosuunnitelma, jossa hammaslaboranttien jatkokoulutus hammasteknikoksi järkeistyy, vaikuttaa koulutusammatin identiteettiin. Yleensä ammatin arvostus, tai ammatti-identiteetti, vaikuttaa suuresti poistumaan. Edelliseen viitaten seuraavat poistumat ja koulutusmäärät tuntuvat mielekkäiltä, joista erityisesti mainittakoon: HT koulutusta vähennetään Helsingistä 12 kpl/v, Kuopiossa 8 kpl/v. EHT koulutusta on 16 kpl /5 vuotta. HBL koulutusta lisätään Helsingissä 12 kpl/vuosi, Kuopiossa 16 kpl/vuosi. EHDOTUKSIA Edelläolevia pohdiskellessa tuli mieleen seuraavia asioita: Sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi pitää rekisteriä kaikista hammasteknisen alan ammattiryhmistä. Tilastoja pitäisi laatia vähintään 5 vuoden jaksoissa. Hammasteknisen alan koulutus ja koulutusmäärät pitäisi olla joustavia ottaen huomioon alan tarpeet. Koulutus etenee 5 v suunnitelmajaksoissa Toivon, että tutkimukseni herättää ajatuksia ja aiheuttaa keskusteluita, jotta alamme työllisyystilanteeseen vaikuttavat tekijät saadaan kartoitettua ja suunniteltua oikein. LÄHTEET Lääkintöhallituksen julkaisu nr 125, Suun terveydenhuollon henkilöstö vuonna 1987. Valtion Hammasteknikko-opiston opiskelijaluettelot vuodesta 1987-1991. Valtion Hammasteknikko-opiston koulutuksen kehittämissuunnitelma 1991-1996. ARVO TURTIAINEN JA HAMMASTEKNIKKOSEURA Muistelmista ei ilmene, mikä osuus Arvo Turtiaisella oli niinä aikoina perustettuun Hammasteknikkoseuraan. Hän oli mukana kokouksessa vuonna 1922. Tämä ilmenee siellä otetusta kuvasta, joka on julkaistu Hammasteknikko-matrikkelissa vuodelta 1975. Huhu kertoo, että hän olisi ollut Hammasteknikko-lehden ensimmäinen päätoimittaja. Kuka tietää näistä, kertokoon nykyiselle lehdelle. Arvo Turtiaisen kirjallinen ja yhteiskunnallinen toiminta osoittaa, että hän hyvinkin voisi olla Hammasteknikko-lehden aloittaja. ARVO TURTIAISEN MUISTOMERKKI Lauantaina 29.9.1990, jolloin Hammasteknikoilla oli Titaani- Symposium, Helsingissä paljastettiin Porthaniankadun päähän Kallion kirjaston taakse komea Arvon työn muistomerkki. Tätä elaksoidusta alumiinista tehtyä patsasta oli paljastamassa ammattikuntamme edustajat Sulo Nurto ja Mikko Rikkonen. ARVO TURTIAISEN TEKSTIÄ Mikä on tämä kuulemamme puhe elintasosta, sen noususta? Isillämme oli yksi puku, meillä kaksi, meilläkin puvut panttilaitoksessa. Isillämme oli yksi huone, meillä kaksi, meilläkin vuokrat maksamatta. Isämme kastoivat perunaa suolaan sormin, me suolaan perunaa haarukalla. Puhetta Porthanian rinteellä 1. Helsinki Mitä, sanoks sä Helsinki? Meidän kaupunkimme! Teidän, sähän oot Pihtiputaalta Itämeren helmi! Helmi, Skituviemäri tää on, ei simmaan pääse. Pohjolan valkea kaupunki! Ai valkoinen, on sulia silmät, paskaruskea tää on. Me rakennamme tätä kaupunkia! Ai te, Säkinkö? Pankit, grynderit ja tonttihuijarit tän on mun tietääkseni rakentanu. Hyvä herra, olette hieman agressiivinen. Ja mitä jos olisinki, Robassa syntynyt ja Herulissa kraganu. ei meitä silmään sahata. Koonnut TS ARVO TURTIAINEN 1904 1978 Hammastekniikan avulla runoilijaksi Muistelmaluonteisessa teoksessa, Elämää ja Ystäviä / Erkki Savolainen Arvo Turtiainen muistelee: MERIMIES VAI HAMMAS TEKNIKKO? "Isän ryyppykaveri hammasteknikko Nordforsilla oli oma hammaslaboratorio. Isä ehdotti, että Nordfors ottaisi minut apulaiseksi. Niin minä yksikaks olin siellä hammasteknikon laboratoriossa. Opin siinä tekemään hampaitakin. Sillä lailla minusta tuli hammasteknikko... Se oli hyväpalkkainen ammatti, jossa olin ensin sotaväkeeni saakka ja myöhemmin toimin hammasteknikkona Viipurissa v. 1925. Hammasteknikon työpöydän ääressä haihtuivat merillemenohaaveet." Kirjalliset ja poliittiset harrastukset veivät myöhemmin arvo Turtiaisen ajasta suurimman osan. Kuitenkin hän elätti itseään aina silloin tällöin toimien hammasteknikkona. Ylpeys ammattiin kuvastui hänen kommenteistaan tunnetuista Paasikiven hampaista. "Jos minä olisin ne tehnyt, ei ongelmia olisi ollut." f? fr»r n -M r H II h m fr lp ff " f f 8 Hammasteknikko 1 1991 TUOTEVASTUULAKI TULEE VOIMAAN 1.9.1991 Tämän hetkisen tulkinnan mukaan tuotevastuulaki koskee myös hammaslaboratorioita ja erikoishammasteknikkoja. Laki koskee kaikkia, jotka tuovat maahan tai valmistavat jotain tuotetta, joka aiheuttaa vahinkoa. Tämä riippumatta siitä onko tuotteella jälleenmyyjiä tai vastaavia, joihin voidaan lukea esim. hammaslääkärit. Hammasalan pitäisi valmistautua hyvin tähän lakiin, ettei se tule samanlaisena yllätyksenä ja väärinkäsityksenä kuin tapahtui Potilasvahinkolain ja niiden vakuutusten kanssa. TUOTEVASTUULAKI Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1990 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 SOVELTAMISALA Tämä laki koskee tuotteesta henkilölle tai vahingon tapahtumisen aikaan pääasiassa yksityiseen tarkoitukseen käytetylle omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamista. Tuotteella tarkoitetaan irtainta esinettä, ei kuitenkaan toisen maalla olevaa rakennusta. Laki koskee tuotteesta aiheutunutta vahinkoa, vaikka tuote on liitetty toiseen irtaimeen esineeseen tai kiinteistöön. Osatuotteella tarkoitetaan tuotteen raaka-ainetta ja osaa sekä tuotteen valmistamisessa tai tuottamisessa käytettyä ainetta. 2 Laki ei koske: 1) tuotteesta tuotteelle itselleen aiheutunutta vahinkoa; 2) osatuotteesta tuotteelle aiheutunutta vahinkoa, jos osatuote oli liitetty tuotteeseen ennen tuotteen liikkeelle laskemista; 3) atomivastuulaissa (484/72) tarkoitettua vahinkoa; 4) potilasvahinkolaissa (585/ 86) tarkoitettua vahinkoa; 5) lääkevahinkovakuutuksen piiriin kuuluvasta lääkkeestä aiheutunutta vahinkoa; 6) liikennevakuutuslain (279/ 59) mukaan korvattavaa vahinkoa; eikä 7) tapaturmavakuutuslain (608/48) tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) mukaan korvattavaa vahinkoa. 3 VAHINGONKORVAUS VELVOLLISUUDEN EDELLYTYKSET Vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut sitä liikkeelle laskettaessa niin turvallinen kuin on kohtuudella aihetta olettaa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat. 4 Jos vahinko on syntynyt osatuotteen puutteellisen turvallisuuden seurauksena, vahingon on katsottava aiheutuneen sekä tuotteesta että osatuotteesta. 5 VAHINGONKORVAUS VELVOLLISET Tämän lain mukainen vahingonkorvausvelvollisuus on: jatkuu seur. siv. Hammasteknikko 1 1991 9

TUOTEVASTUULAKI... Jatkoa ed. sivulta 1) sillä, joka on valmistanut tau tuottanut vahinkoa aiheuttaneen tuotteen; 2) sillä, joka on tunut tuotteen suomeen täällä liikkeelle laskettavaksi; sekä 3) sillä, joka on markkinoinut vahinkoa aiheuttanutta tuotetta omanaan, jos tuote on varustettu hänen nimellään, tavaramerkillään tai muulla erottamiskykyisellä tunnuksellaan. 6 Muukin kuin 5 :ssä tarkoitettu, joka on laskenut tuotteen liikkeelle, vastaa tuotteesta aiheutuneesta vahingosta kuten valmistaja, jos tuotteesta tai sen pakkauksesta ei käy ilmi ketään, joka on 5 :n mukaan vastuussa vahingosta, taikka jos kellään tuotteesta tai sen pakkauksesta ilmi käyvällä ei ole kotipaikkaa Suomessa. Korvausvelvollisuutta 1 momentin nojalla ei kuitenkaan ole, jos tuotteen liikkeelle laskenut kuukauden kuluessa pyynnöstä ilmoittaa korvausta vaativalle sellaisen 5 :n mukaan vastuussa olevan, jolla on kotipaikka Suomessa, täisen 1 momentin mukaan vastuussa olevanjolta hän on hankkinut tuotteen ja jolla on kotipaikka Suomessa. 7 VAHINGONKORVAUS VELVOLLISUUDESTA VAPAUTUMINEN Korvausvelvollisuutta 5 tai 6 :n nojalla ei ole, jos se, jolta vaaditaan korvausta,näyttää, että: 1) hän ei ole laskenut tuotetta liikkeelle elinkeinotoiminnassa; tai 2) tuotteen puutteellinen turvallisuus on seuraustasiitä, että tuotteen on oltava viranomaisen antamien pakottavien määräysten mukainen. Korvausvelvollisuutta ei ole myöskään, jos se, jolta vaaditaan korvausta, saattaa todennäköiseksi, ettei tuotteen turvallisuudessa ollut vahingon aiheuttanutta puutetta silloin, kun hän laski sen liikkeelle. Osatuotteen valmistanut tai tuottanut ei ole korvausvelvollinen myöskään, jos hän näyttää, että puutteellinen turvallisuus johtui osatuotteen tilanneen valmistajan antamista ohjeista. 8 KORVATTAVA VAHINKO Tämän lain mukainen korvaus" määrätään noudattamalla soveltuvin osin vahingonkorvauslakia (412/74). 9 KANNEAIKA Tähän lakiin perustuva korvauskanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausta vaativa sai tiedon vahingon ilmenemisestä ja korvausvelvollisesta. Kanne on kuitenkin pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun 5 tai 6 :ssä tarkoitettu korvausvelvollinen laski vahingon aiheuttaneen tuotteen liikkeelle. 10 ERITYISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ ennen vahingon ilmenemistä tehdyn sopimuksen ehto, joka rajoittaa vahinkoa kärsineen oikeuttaa tämän lain mukaiseen korvaukseen, on mitätön. H Tämä laki ei rajoita vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen sopimuksen perusteella taikka vahingonkorvauslain tai muun lain nojalla. 12 Tähän lakiin perustuva korvauskanne voidaan nostaa myös kantajan kotipaikan tuomioistuimessa. 13 Asetuksella voidaan säätää, että maahantuojalla ei 5 :n 2 kohdasta poiketen ole vahingonkorvausvelvollisuutta, jos tuote on tuotu Suomeen valtiosta, jonka kanssa on vastavuoroisuuden edellytyksellä tehty sopimus maahantuojan vapauttamisesta tuotevastuusta (sopimusvaltio). Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimus voidaan tehdä, jos: 1) kysymyksessä olevassa valtiossa on tätä lakia vastaavan sisältöinen lainsäädäntö tuotevastuusta; 2) se, jolta korvausta vaaditaan, on velvollinen vastaamaan tuotevastuuta koskevassa asiassa Suomessa olevassa tuomioistuimessa; sekä 3) Suomella on kysymyksessä olevan valtion kanssa sopimus tuotevastuuta koskevien tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Se, joka on tuonut tuotteen sopimusvaltiosta, on velvollinen avustamaan vahinkoa kärsinyttä korvausvaatimuksen kääntämisessä vieraalle kielelle. Jollei maahantuoja avusta siinä, maahantuojan on korvattava vahinkoa kärsineelle korvausvaatimuksen käännättämisestä aiheutuneet tarpeelliset kustannukset. Edellä tarkoitettu avustamis- tai korvausvelvollisuus koskee myös tuotteen myöhempää liikkeelle laskijaa, jollei hän kuukauden kuluessa pyynnöstä ilmoita maahantuojaa korvausta vaativalle. Sitä, joka on tuonut tuotteen sopimusvaltioiden alueelle, pidetään tätä lakia sovellettaessa tuotteen valmistajana. Tämän lain 6 :ää sovellettaessa siihen, jolla on kotipaikka Suomessa, rinnastetaan se, jolla on kotipaikka sopimusvaltiossa. 14 VOIMAANTULO Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991. Tämän lain mukainen vahingonkorvausvelvollisuus on sillä, joka on laskenut vahinkoa aiheuttaneen tuotteen liikkeelle lain voimaantulon jälkeen. RAPORTTI: HAMMASTEKNIIKAN SYYSPÄIVÄ 1991 13.10.1991 VHT-opisto Hki Luentotilausuudet onnistuivat yli odotusten vaikka viimehetken muutoksiakin tuli ohjelmaan. Suuri ansio tilaisuuden onnistumiseen oli siinä, että osallistujia oli runsaasti. Kaiken kaikkiaan kuuntelijoita oli lähes 100. Hammasteknikko-opiston tilat eivät olisi enempää vetäneetkään. Hyvä yleisö saa palkintonsa. Uudelleen vuonna 1991! TYÖ JÄ TÄITO-NÄYTTELY Ma 26.11.90. Lehdistötilaisuuden päivystäjät. Helsingissä järjestettiin 27.11. 2.12.1990 OLE JA ELÄ -näyttely. Ymmärrettävistä syistä johtuen vanha nimi "Kulutustavara-messut" oli vaihdettu. Näihin messuihin on useaan kertaan liittynyt käsityöalan katselmus TYÖ ja TAITO -näyttely. Niin myös tällä kertaa. Hammasteknikot olivat myöskin mukana. Hammaslaboratorioliitto, Erikoishammasteknikkoliitto ja Hammasteknikkoseura jakoivat kulut ja järjestelyvastuun. Järjestelyihin ja näyttelypäivystyksiin otti osaa monet kollegamme. Hammastarvikeliikkeitä vaivattiin ja Urosen Arin naapuri ja Hellevin poika olivat auttamassa. KAIKILLE HEILLE SUUR KIITOS. Näyttelyyn kävi kokonaisuudessaan tutustumassa yli 40 000 VAROITUS: TIETOJENKÄSITTELYN PERUSTE: Muista aina tehdä suojakopio! Tämä koskee erityisesti teitä, joilla on tietokoneessa laboratorioohjelma. Jos ohjelma on ns Lassin ohjelma, teillä oletettavasti ei ole ohjelmalevykettä. Jos koneellenne tapahtuu jotain, ohjelmat ja tiedot häviävät. Suojakopio ei sisällä ohjelman käynnistystietoja. Tunnetusti ohjelman tekijää on vaikea tavoittaa. Olette pulassa. Olisitte selvinnyt, jos olisitte huomanneet ottaa ohjelmasta ns. BACKUPin. Se tehdään seuraavasti: Varaa runsaasti formatoituja levykkeitä lähelle. Laita levyke A asemaan ja kirjoita backup C: A:/s ja paina enter. Laite tallentaa kaikki tiedot levykkeelle. Koska kaikki ei sovi yhdelle levykkeelle, laite pyytää lisää levykkeitä. Näin olet tallentanut kaikki tiedot, mitä koneessa on. Myöhemmin voit tehdä Backup:in aikarajauksella seuraavalla komennolla. Backup C: A: henkilöä. Hammasteknikkojen osasto erottui taaskin edukseen. Suomessa järjestetään useita eri messutapahtumia vuosittain. Alamme arvostuksen ja tunnetuksi tekemisen kannalta olisi hyvä, jos niihin osallistuttaisiin. Tehkää päätöksiä Seuroissa, että osallistutte näyttelyihin. Edellä mainitut järjestöt antavat mielellään järjestelyapua ja -neuvontaa /s dd-mm-yy, jossa dd-mm-yy on päiväyskoodi, jonka koneesi tunnistaa. Tällöin kone tallentaa levykkeelle tiedot, jotka ovat tuoreempia kuin annettu päivämäärä. Miten levyke formatoidaan kun ei ole erityistä f-ohjelmaa ja miten tallennettu ohjelma käynnistetään on jo toinen juttu. Edellä kuvattu seikka on suurelta osaltaan syy siihen miksi lehti on myöhässä. /TS. 10 Hammasteknikko 1 1991 Hammasteknikko 1 1991 11

TAPAHTUMA KALENTERI Tämän otsikon alle kerätään kaikki alamme tapahtumat. Kurssit, luentopäivät, messut ym. Kaikki tietoa keräämään. Hammasteknisen alan kevätkokoukset, Helsinki 15.-17.2. Hammastekniikan Talvikisat, Laajavuori. Jyväskylä, 15-17.3.1991 XVIII kansainvälinen Hammasteknikkojen koulutuspäivät, St Moritz, Sveitsi, 10.-16.3.1991 Hammastekniikka -91, -päivät, Helsinki 12.-13.4.1991 2. Kansainvälinen Titaani Symposiumjapani, Kesällä 1991 New Dental Ceramics, Keramia 1990-luvulla. 10. Kansainvälinen Keramiikka Symposium, New Orleans, USA, 31.5. 2.6.1991 Keramiikka-symposium Suomi- Ruotsi, laiva- ja maaseminaari, 30.-31.8.1991 IAZ-konferenssi, Kansainvälinen EHT-kokous Lontoo, 25.-29.9. 1991 Hammastekniikan syyspäivät -91, Paikka avoin, 12.-13.10.1991 FDI-91, Milano, Italia, 7.-13.10. 1991 International Dentalschau IDZ -92 Köln, Saksa, 6.-11.4.1992 Lisätietoja tapahtumista toimistostamme 90-440 606 HAMMASTEKNIKKOJEN KURSSIT I MODERN MATERIALS AND TREATMENT MODALITIES IN CONTEMPORARY DENTISTRY Kurssinpitäjät: Dr Bengt Glimstedt, Sweden Dr Hannu Laamanen, Finland Dr Kenneth Malament, USA Dr John W. McLean, UK Dr David XVinkler, Denmark Ai kä * la 31.8. klo 10-18 (7 tuntia) Paikka: M/S Kalypso Auditorio Turku-Tukholma Luonne: Kansainvälinen symposium korjaavasta hammashoidosta hammaslääkäreille ja -teknikoille. Kurssikieli: Englanti II TWO INTERNATIONAL MASTERS DISCUSS NEW PERSPECTIVES IN CONTEM PORARY PROSTHODONTICS Kurssinpitäjät: Dr Kenneth Malament, Boston USA Dr John W. McLean, London UK Aika: su 1.9. klo 9-18 Paikka: Scandic Crown Hotel Auditorio, Tukholma Kurssikieli: englanti Osanottajamäärä: 210 Maksu: 2.000 mk 31.5. saakka 2.350 mk 1.6. jälkeen Sis. ed.tak. matkat hytteineen ja aterioineen, majoituksien ja ateriat Tukholmassa ja la-su luennot. Paluu Turkuun 2.9. klo 8.00. Viim. ilm.pv: 15.7. Järjestäjät: Turun Hammaslääkäriseuran Koulutustoimikunta ja Scandinavian Society of Contemporary Dentistry puh. 921-335 596, 63 381 TITAANI-IMPLANTTIEN KÄYTTÖ ERIASTEISTEN HAMPAATTOMUUSTILOJEN HOIDOSSA Kurssinpitäjät: Prof. Valle J. Oikarinen, Helsinki Apul.prof. Hannu S. Siirilä, Helsinki HTM Lars Nordberg, Helsinki Tavoite: Antaa tietoja implantaattiprotetiikan mahdollisuuksista erilaisissa hampaiden puutostiloissa ja kuvata menetelmät Bränemarkimplanteilla. Kurssiohjelma: Tutkimus ja suunnittelu Kirurginen hoito-osuus Proteettinen hoito-osuus Ylläpitohoito Kokemukset: 8 vuotta, 1000 implanttia Komplikaatiot Kurssilaiset voivat etukäteen lähettää omia potilastapauksiaan suunnittelupohjaksi. Aika: pe 1.3. klo 9-17. (7 tuntia) Paikka: Akavatalo, Helsinki Luonne: Luento- ja demonstraatiokurssi, B-taso Osanottajamäärä: 40 Maksu: 700 mk Viim. ilm.pv: 31.1. Järjestäjä: Suomen Hammaslääkäriseuran Koulutustoimikunta puh. 90-15 021 London, 25 29. September, 1991 DENTURISM '91 the ASSOCIATION FOR DENTURE PROSTHESIS kutsuu lämpimästi joka toinen vuosi pidettävään kongressiin Lontooseen keskiviikosta 25. päivä lauantaihin 28. päivä syyskuuta 1991. Tiedustele tarkempaa ohjelmaa. Yksityiskohdat koskien kokousmaksuja jne. lähetetään tilauslomakkeiden yhteydessä jäsenille pian. ADP odottaa Lontooseen suurta ajoissa. IAZ:n määrää delegaatteja ja vieraita, joten paikat täytyy varata Olkaa hyvät, merkitkää päivämäärät kalentereihinne. Mieluummin voisitte tietenkin viettää muutaman ylimääräisenkin päivän Lontoossa tai muualla Englannissa ennen tai jälkeen kokouksen. Halukkaat voivat ilmoittautua tammikuun 1991 aikana EHT-liiton toimistoon puh. 90-149 6306. 12 Hammasteknikko 1 1991 HAMPAANTEKIJÄIN TALVIKISAT 16. 17.3.1991 Jyväskylän Laajavuoressa r Ohjelma: la 16.3. klo 12.00 HIIHDOT Laajavuoren maastossa 10 km miehet ja ikämiehet 5 km naiset ja nuoret 1 km lapset Kruunuhiihto kaikille. Hiihtotyyli perinteinen ellei ilmoittautumisen yhteydessä käy ilmi, että on paljon halukkuutta luistella, jolloin heille järjestetään oma sarja. Hiihdon jälkeen Sauna. KEILAILU Jyväskylän Keilahallissa klo 16.-18.00 HAMMASPARLAMENTTI Hotelli Laajavuoressa uutuuksia alalta järjestöissä teknikoissa materiaaleissa, pitää Markku Järvinen Teppo Sarpila klo 19.00 ILTAHIIHDOT JA PARKETTILUISTELU Hotelli Laajavuoren ravintolassa palkintojen jako Su 17.3.1991 klo 12.00 PINNEPUJOTTELU Laajavuoren kilparinteessä sarjat lapsille, naisille ja miehille MAJOITUS: Hotelli Laajavuoressa hintaan 275,- mk/nuppi, kahden hengen huoneissa hintaan 425,- mk/nuppi, yhden hengen huoneissa VARAUKSET puh. 941-6 ILMOITTAUTUMISET KISAAN puh. 90-444 606 / Teppo Sarpila KAIKKI MUKAAN TERVETULOA! Hammasteknikko 1 1991 13

HAMMASTEKNIKKO-LEHTI MEDIATIEDOT Vuonna 1991 Hammasteknikko-lehti ilmestyy 4 kertaa Lehden julkaisija: Suomen Hammasteknikkoseura ry Levikki: noin 1000 kpl Lukijakunta: Hammastekninen ala ja siitä kiinnostuneet Ilmestymispaikkakunta: Helsinki Ilmestymistiheys: 4 numeroa vuodessa 1991 Lehden koko: A4, painopinta-ala 170X250 mm Palstat: 2 kpl, leveys 82 mm tai 3 kpl, leveys 53 mm Painomenetelmä: Offset Painopaikka: Puistolan Kirjapaino Ky, Helsinki Painopaperi: Mastermatta 115 g Sidonta: Stiftaus Vastaava päätoimittaja: Teppo Sarpila Ilmoitusten vastaanotto: Markku Järvinen, 931-130 329 Teppo Sarpila Ilmoitusten jättöaika: Väri-ilmoitukset ja muut vaativat työstettävät 1 kk ennen ilmestymistä, muut 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Ilmoitushinnat: 1/1 sivu, mustavalkoinen 2700 mk 1/2 sivua, mustavalkoinen 1800 mk 1/4 sivua, mustavalkoinen 1000 mk II ja III kansisivu, mustavalkoinen 3000 mk Etukansi, mustavalkoinen 3700 mk Takakansi, mustavalkoinen 3100 mk Värilisä per väri ja sivu 1000 mk Värierottelut maksaa ilmoittaja Palstaneliösenttimetri 9,50 mk Liitteet, valmiina toimitetut, 1-puolinen 2200 mk 2-puolinen 2700 mk Ilmoitussopimuksia tehdään. Lehden osoite: Pankki: VHT-opisto, Lämmittäjänkatu 2, 00810 Helsinki puh. 90-444 606 telefax: 90-406 928 KOP, Kruunuhaka, Hki LEHDEN SUUNNITELLUT ILMESTYMISPÄIVÄT 1991: 1.2., 30.4., 30.8. ja 14.12. KIRJOITA JUTTUJA HAMMASTEKNIKKO-lehti julkaisee mielellään lukijoittensa kirjoittamia artikkeleita. Myös käännökset ovat tervetulleita. Tekstit voivat olla käsin kirjoitettuja tai 2:sen rivivälillä koneella kirjoitettuja. Paras vaihtoehto on saada teksti tietokonelevykkeellä. Kaikki versiot ovat tervetulleita, mutta 5,25 tuuman levyke ja WP-tekstinkäsittelyohjelma ovat parhaat. Lyhyet tekstit voi myös sanella C-kasetille tai puhelimitse. Puh. 90-444 606 KAIKKI MAINOKSIA KERÄÄMÄÄN JA JUTTUJA KIRJOITTAMAAN! TARKASTA OSOITETIETOSI JA LÄHETÄ MUUTTUNEET TIEDOT MEILLE. NÄIN VARMISTAT, ETTÄ SAAT LUETTAVAKSESI HAMMASTEKNIKKOLEHDEN. Df.MAIAGENT AGENTIT ASIALLASI 1990 1 l/sk^/m H6lClOUO Heraloy G PÄÄLLEPOLTTOMETALLI 56,-/g Au 515 ominaispaino 14,5 Pd 380 väri: platinanvaalea In 85 kovuus 210 250 Ga 20 valulämpötila 1430 C -m- T- * ~t 1 A * C i l " ' I I Kruunut, sillat ja freesausteknnkka. Loistavat valuominaisuudet MaingbkfSG VALUKULTASEOS 66,-/g Au 710 ominaispaino 15,4 Ag 123 väri: kullankeltainen Pt 20 kovuus 160 230 Pd 20 valulämpötila 1060 C Inlayt, kruunut, sillat ja freesaustekn. HERAEUS JALOMETALLISEOKSET NYT SOITA HETI EDULLISESTI DENTALAGENT OY p. 90-684 9855 Hinnat 31.1.1991 kurssien mukaisia. 14 Hammasteknikko 1 1991 Hammasteknikko 1 1991 15

SOITA LM-DENTAL KULTALINJAAN: Kerron Sinulle turvallisista, kotimaisista LM-hammaskultaseoksista. Terveisin MUISTATHAN KULTAJATEPALVELUMME! Karin Kanerva