ENTÄS JOS..? Keski-Suomen tulevaisuuden vaihtoehdot ja mahdollisuudet Miten skenaariot innostavat Keski-Suomea? Skenaariokonsultti Kimmo Kivinen, Capful Oy Männikkömetsät ja rantojen raidat - valtateiden risteyksessä? Alue- ja yhdyskuntarakenne. Kehittämisjohtaja Martti Ahokas, Keski-Suomen liitto Keitele vehmas ja Päijänne jylhä - kirkkaina kaikki muutkin järvemme? Ympäristöohjelman esittely. Suunnittelubiologi Anna Uusitalo, Keski-Suomen ympäristökeskus Täällä on ystävä voittamaton - ja voima on yhteisöllisyydessä? Hyvinvointi i ja osallistuminen. i Suunnittelujohtaja j Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Täällä on kaikki mi osaamisessa tarvitaan? Tulevaisuuden työtä vastaava osaaminen. Kehittämispäällikkö Elise Tarvainen, Keski-Suomen liitto Täällä on naapuri heimoni verta - mutta asiakkaita tarvitaan muualtakin? Tulevaisuuden elinkeinot. Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto 21.10.2009
INNOSTU KESKI-SUOMESTA: ENTÄS JOS? Keski-Suomen tulevaisuuden vaihtoehdot ja mahdollisuudet Männikkömetsät ja rantojen raidat - valtateiden risteyksessä? Alue- ja yhdyskuntarakenne kehittämisjohtaja Martti Ahokas
Hyvä ja selkeä visio i toteuttaa itsensä Maakuntaliiton aluesuunnittelujaoston (> seutukaavaliiton) tahtotila tasan 50 v. takaa maakunnan päätieverkosta:
ALUERAKENNE: Aluerakenteella tarkoitetaan yhdyskuntien sijoittumista sekä yhdyskuntia toisiinsa kytkevää fyysisten ja sosiaalisten muuttujien verkkoja. YHDYSKUNTARAKENNE: Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan aluerakenteen osien ( muuttujien ) sijoittumista ja keskinäisiä suhteita yksittäisessä yhdyskunnassa tai työssäkäyntialueella.
Aluerakenteen osia ( muuttujia ) ovat: tuotanto väestö asutus yksityiset ja julkiset palvelut ( sosiaalinen perusrakenne ) tekninen perusrakenne asunnot työ- ja palvelutilat tiet tietoliikenneverkot raideliikenneverkko lentokentät vesiväylät (liikenneverkkoihin liittyvät) terminaalit vesihuollon verkot (vesi ja jätevesi sekä puhdistamot) energiaverkot ja tuotantolaitokset jätehuolto (+ käsittely- ja loppusijoituspaikat) mainittuihin liittyvät logistiset järjestelmät luonto ja virkistys
Väestönkehitys eri skenaarioissa
Maakunnan asutuksen sijainti
Aluerakenteen keskeisiä elementtejä
Junaliikenteen matkustajavirrat
Aluerakenteen kehityspiirteitä (1) Palveluihin perustuva keskusluokitus auttamatta vanhentunut Vähittäiskaupan rakennemuutos (hyper- ja supermarketit) Valtion paikallishallinnon rajut muutokset ITC:n aiheuttamat muutokset Julkisten palveluiden verkon harventamis- ja vähentämisuhka Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet Asutusrakenteen myötävaikuttamiseen perustuva tiivistäminen Aluerakenteen osatekijöiden priorisointi Joudutaan tekemään valintoja alueiden välillä! Maakunnan isoista i kärkihankkeista kih kk i on oltava jakamaton yksituumaisuus i Kuntapalvelut ja jaotus kokevat rajun rakennemuutoksen Kustannusten jako Onko v 2030 maakunnassa kahdeksan (+- 2) kuntaa?
Aluerakenteen kehityspiirteitä (2) Energian hinta ratkaisee jalostuksen ja työpaikkojen kehittymisen Puuta jalostava teollisuus (J-jokilaakso, Äänekoski) Uusien teknologioiden omaksuminen puunjalostuksessa Biopolttonesteiden tulevaisuus? (Jämsä & Äkoski) 4 TWh:n hanke (v. 2015 mennessä?) Turve + 1,2 TWh Puu +10 1,0 Peltobio + 0,7 Puupelletti + 0,6 REF +05 0,5 Maakunnan ydinalue (J-J-Ä vyöhyke) saatava ainakin samaan asemaan kuin kilpailevat valtakunnanosakeskukset
Aluerakenteen kehityspiirteitä (3) YKKÖSHANKE: VT 4 Helsinki-Jyväskylä-Oulu Kirri Äänekoski -osuus moottoritieksi Rakennetaan Vaajakosken ohitustie rakennetaan ohituskaista- ja keskikaideosuudet suunnitelmien mukaan Bioenergiakuljetusten vuoksi Äkoski Haapajärvi -rata radan kunnostamiseen Saarijärveltä pohjoiseen sekä terminaali-investoinnit Saarijärvellä ja Viitasaaren seudulla sekä Innoroad Parkin yhteydessä. Keskisuurten tiehankkeiden rahoittaminen (maakunnan kärkihankkeet) Toteutetaan laajakaistainvestoinnit Varaudutaan Keitele- Päijänne -kanavan siltojen alikulkukorkeuksien nostoon Aloitetaan Jyväskylän ja Helsingin välisen uuden nopean ratayhteyden esisuunnittelu
Aluerakenteen kehityspiirteitä (4) Vesihuolto Vesien käsittelyssä ä on huomattavasti ti kehittämistarvetta i t (mm. kuntien yhteistoiminta, jätevesien käsittelytekniikka, hulevesien hallinta, putsareiden uusiminen, vara-alueiden turvaaminen) Luontoon ja virkistykseen liittyvät isot asiat Vesiensuojelu Kansallispuistojen ja NATURA -alueiden toteuttaminen & palveluvarustus Suuriin asutuskeskuksiin ja vesistöihin liittyvät virkistysalueet (Päijänteen malli, Keitele, Keurusselkä) Ekologiset vyöhykkeet ja Päijänteen biosfäärialue i Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Täällä on ystävä voittamaton - ja voima on yhteisöllisyydessä? Hyvinvointi ja osallistuminen Hannu Korhonen 21.10.2009
Nyt on näin - Entäs, jos...? Väestö ikääntyy Kuntatalous ei kestä hoivantarvetta Eläköityminen kiihtyy Emme voita kilpailua uusista osaajista Tö Työurat pitenevät Tö Työssä ei vaan jaksa jk Palvelutuotanto eriytyy Keskittäminen ei olekaan ratkaisu Kuntarakenne uudistuu Palvelut eivät seuraakaan perässä Terveyttä edistetään Resurssit eivät riitä Osa nuorista putoaa Syrjään jääminen onkin elämäntapa Laitoshoitoa arvostellaan Emme voi tukeutua omaisiin Terveydenhuolto uudistuu Päätöksenteko etääntyy kuntalaisista Asiakas odottaa Tietotekniikka hoitoketjujen avuksi Kunta maksaa Asiakas maksaa itse 21.10.2009
Ratkaistavia asioita? Osaava työvoima Maakunnan eheys Alueellinen tasapuolisuus Kuntatalous Palvelurakenteen kehittäminen Kilpailukyky Asiakaslähtöisyys 21.10.2009 KESKI-SUOMEN SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA
Miten sen teemme? 1. Tunnistamme hyvinvointialan i i kehittämisnäkymät i äk ä ja erityispiirteet (julkinen, yksityinen ja järjestöt) 2. Verkotumme viisaasti maakunnan n sisällä ja ylimaakunnallisesti 3. Hyödynnämme maakunnan osaamista 4. Haemme uusia innovatiivisia ratkaisuja palvelujen kehittämiseksi ja rakenteiksi 5. Kokoamme maakunnan toimijat toteuttajiksi 6. Sovimme vetovastuusta 7. Seuraamme asettamiemme tavoitteiden toteutumista 21.10.2009
Täällä on kaikki mi. osaamisessa tarvitaan? Tulevaisuuden työtä vastaava osaaminen Elise Tarvainen 21.10.2009
Kuinka tuotetaan osaamista, jolla tulevaisuudessa menestytään? Nki Nykyiset sukupolvet ovat 21 ikävuoteen mennessä pelanneet videopelejä yli10 000 tuntia käsitelleet 200 000 sähköpostia tai pikaviestiä puhunet yli10 000 tuntia kännykässä Katselleet televisiota yli 20 000 tuntia - tästä suuri osa mainoskanavia nähneet yli 500 000 mainosta lk lukeneet kirjoja kijj enimmillään 21.10.2009 5000 tuntia. KUKA MEITÄ KOULUTTAA JA MIHIN? Vuonna 2010 halutuimmat työntekijät ovat ammatteihin, joita ei vuonna 2004 ollut Tämän päivän opiskelijalla arvioidaan olevan yli 10 työsuhdetta 40 ikävuoteen mennessä Teknisen tiedon määrä tuplaantuu kahden vuoden välein
Kuinka tuotetaan osaamista, jolla tulevaisuudessa menestytään? Verkostot Palvelurakenteet TOIMIVAT TYÖMARKKINAT Työn tarjonta OSAAMINEN Työn kysyntä TYÖPAIKAT MENESTYVÄ MAAKUNTA Infra Toimintaympäristö TULEVAISUUDEN TYÖ
Täällä on naapuri heimoni verta mutta asiakkaita tarvitaan muualtakin? Tulevaisuuden elinkeinot VliPkk Veli-Pekka Päivänen Päiä 21.10.2009
Tulevaisuuden elinkeinot Millä Keski-Suomi elää vuonna 2030 Miten talous kehittyy ja koska taantuma hellittää? Säilyykö Suomen hyvä taloudellinen asema globalisaation melskeissä? Miten riippuvainen i Keski-Suomi i on maailmantaloudesta? Miten varmistamme keskisuomalaisten yritysten y kilpailukyvyn?
Tulevaisuuden elinkeinot Millä Keski-Suomi elää vuonna 2030 Miten maakunnan yritykset pärjäävä? Onnistuvatko Keski-Suomen teollisuuden vientiveturit uudistumaan kansainvälisen kilpailutilanteen muutoksissa? Missä ovat tulevaisuuden asiakkaat ja mistä saamme vientituloja, Eurooppa, Venäjä, Aasia, Etelä- Amerikka? Kehittyykö alueelle uusia kasvuyrityksiä y ja mille aloille?
Tulevaisuuden elinkeinot Millä Keski-Suomi elää vuonna 2030 Mitkä ovat tulevaisuuden elinkeinojen kärjet Keski- Suomessa? Millaista teknologiateollisuuden yritystoimintaa on Keski-Suomessa vuonna 2030? Miten käy metsäteollisuuden ja miten hyödynnämme metsävarat uudella tavalla? Mitkä palvelualat kasvavat Keski-Suomessa ja miten niistä saadaan vientituloja?