SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 17.11.2014 KOKOUSKUTSU 1(7) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 6/2014 Aika Maanantaina 3.11.2014 klo 9.30 15.00 Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51 Helsinki Osallistujat Jari Rusanen, pj Loiste Sähköverkko Oy Minna Arffman Fingrid Oyj Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Niko Jauhiainen Elenia Oy Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Elina Säiläkivi Caruna Oy Satu Vesaniemi Helsingin Energia Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Estynyt Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Sihteeri kertoi lisänneensä esityslistalle kaksi uutta asiaa: Kohta 6: Fingridin tiedonvaihdon kehitysryhmän terveiset Kohta 7.7: Laskutustavan muuttaminen järjestelmäpäivityksen yhteydessä Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi näillä muutoksilla. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 4. Suulliset tilannekatsaukset 4.1 PMVM ja NBS Heinimäki kertoi NordREG:n VaasaETT:ltä tilaamasta markkinoille tulon esteitä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla koskevasta konsulttiselvityksestä. Raporttia koskien voi jättää kirjallisia kommentteja 3.11. saakka ja avoin kuulemistilaisuus raportista järjestetään 17.11. Helsinki-Vantaan lentokentällä. Aikataulu on sen puolesta hankala, että yksityiskohtaisia kommentteja olisi helpompi jättää vasta kuulemistilaisuuden jälkeen, mikä nyt ei ole mahdollista. ET on jättänyt yleisen lausunnon raportista. Kysely, johon raportti perustuu, sekä siitä tehdyt analyysit on koettu osin vääristyneiksi. ET ei tunnista kaikkia raportissa esitettyjä ongelmia eikä voi hyväksyä kaikkia muutosehdotuksia mm. kilpailua rajoittavina tai vääristävinä toimina. Raportissa on mm. todettu, että perinteiseltä myyjältä toiselle vaihtaminen ei olisi kilpailua, vaan asiakkaan pitäisi vaihtaa markkinoille tulleelle uudelle myyjälle, jotta voitaisiin katsoa että kilpailu markkinoilla toimii. NordREG on myös julkaissut vähittäismarkkinoita koskevan strategiaraportin. Raportissa alan toivotaan ottavan keskeisen roolin vähittäismarkkinoiden Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
2(7) teknisen toteutuksen tarkemmassa määrittelyssä. Muuten raportin kuvaama kehitysnäkymä painottuu pitkälti mm. kysyntäjouston käyttöönottoon ja älyverkkokehitykseen. NordREG näkee oman roolinsa jatkossa voimakkaammin eurooppalaiseen kehitykseen osallistumisessa, etenkin pohjoismaisten parhaiden käytäntöjen viemisessä mukaan eurooppalaiseen keskusteluun. Todettiin, että raportissa mainitaan virheellisesti Suomen myyjänvaihtomallin poikkeavan NordREG:n suosituksesta, toisin kuin esimerkiksi Ruotsin. Todellisuudessa suosituksen mukainen malli on Suomessa otettu käyttöön ensimmäisenä Pohjoismaista. Seuraava NBS-infopäivä järjestetään 21.11. Testipartnereiksi valittujen kick off -päivä järjestetään puolestaan 18.11. Jokaisesta mukana olevasta maasta on ilmoittautunut testipartnereita. Esimerkki-XML-sanomat tullaan projektin mukaan julkaisemaan aivan lähiaikoina. NBS:n vaatimia asetusmuutoksia ei ole TEM:stä vieläkään kuulunut. Käyttöönottoon Suomessa on aikaa noin vuosi. NBS:n mahdollistamia suljettuja verkkoja koskevia verkkolupia on ohjattu hakemaan Energiavirastosta, jonka tulisi selvittää, että kriteerit verkkoluvan myöntämiselle täyttyvät. Käytännössä suljetut verkot ovat usein teollisuusalueita tai muita tiloja, jossa on vaihtuvia sisäisiä asiakkaita. Ongelmalliseksi esimerkiksi mittaroinnin tarkistamisen tekee se, että aina ei ole selkeitä dokumentteja suljetun verkon rakenteesta. Toistaiseksi viranomaisen nettisivuilla julkaisema lista suljetuista verkoista on tyhjä. 4.2 Datahub-selvitys Arffman kertoi datahub-selvityksen tilanteesta. Loppuraportin kirjoittaminen on parhaillaan käynnissä, mutta toistaiseksi vielä suuri osa raportin tekstistä on kirjoittamatta. Loppuraportin keskustelutilaisuus pidetään 16.12. Finlandiatalolla. Todettiin, että raporttia tehdään ensisijaisesti työ- ja elinkeinoministeriön päätöksenteon tueksi. Asiantuntemus tulee alalta ja välittyy raportin myötä TEM:n suuntaan. Keskusteltiin raportin määrittelemästä vaatimuksesta nykytilan kehittämistä koskevassa skenaariossa purkaa sisäinen sanomaliikenne ulkoiseksi. Vaatimusta perustellaan myyjien tasapuolisella kohtelulla. Jotkut tahot alalla ovat kuitenkin kokeneet, että asia on otettu raporttiin, jotta datahub saataisiin kustannusanalyysissä näyttämään paremmalta. Todettiin asian olevan viestinnällinen haaste. Nykytilan kustannuksista ei tarvitse etsiä huonoja puolia, sillä kustannuserot ovat suhteellisen pieniä ja datahub on jo pelkästään laadullisten kriteerin perusteella parempi vaihtoehto. Keskusteltiin myös raportin aikataulusta. Riittävä kommentointiaika huolestuttaa, sillä keskustelutilaisuuden jälkeen alkaa joulun pyhät, jolloin alan ei voida olettaa pystyvän kommentoimaan raporttia. Mikäli aikataulu on tiukka, pitää siitä kertoa hyvissä ajoin, jotta kommentointiin pystytään ennalta varautumaan, eikä vasta keskustelutilaisuudessa. Arffman lupasi ottaa asian esille selvityshankkeessa. Todettiin, että selvityksen eteen tehtyä hyvää työtä ei tulisi hukata sillä, että valmisteluprosessi saa paljon kritiikkiä ja syö selvityksen uskottavuutta. Arffman kertoi samalla Energiavirastolle katselmoitavaksi lähetetystä tiedonvaihdon palvelusopimuksesta, joka koostuu itse sopimuspohjasta, palvelukuvauksesta sekä hinnastosta. Energiavirasto tulee laittamaan palvelusopimusluonnoksen kuulemiseen. Arffman kertoi, että sopimuksen puitteissa tiedonvaihdon osapuolilta tullaan keräämään maksut, jotka mahdollistavat kohtuullisen tuoton palvelusta. Energiavirasto ei suoraan ota kantaa hinnastoon, vaan tarvittaessa kohtuullisuutta arvioidaan tutkintapyynnön perusteella. Todettiin, että ns. kolmannet osapuolet eivät ole mukana palvelusopimuksessa, vaikka käytännön tasolla toimivat tiedonvaihdon osapuolina. Ainoastaan myyjät ja verkonhaltijat siis tekevät sopimuksen
5. SVT:n palaute 3(7) Fingridin kanssa. Tasevastaavien osalta tasepalvelusopimuksen on tarkoitus kattaa myös tiedonvaihtopalvelu. Keskusteltiin lisäksi tulisiko määritellä jokin alan yleinen raja asiakkaan koolle, jolle ensisijainen tiedonvaihtotapa on MSCONS-sanoma. Nyt kun rajaa ei ole, saattaa käytännössä tapahtua niin, että joiltakin verkonhaltijoilta saadaan tietynlaisesta käyttöpaikasta tuntitiedot veloituksetta MSCONS-sanomilla ja toisilta ainoastaan online-palvelun kautta. Sovittiin, että verkon asiakkuustoimikunta miettii asiaa. SVT:n syksyn toinen osa järjestettiin 22. - 23.10., jonka jälkeen osallistujille lähetettiin palautekysely. Palautteen monessa kommentissa nousi esiin, että kurssin ensimmäinen osa on aikataulun puolesta toista osaa kiireisempi. Asiaa oli yritetty korjata jo tämän kerran tutkintoon vuosi sitten saadun palautteen perusteella, mutta rakennetta on syytä edelleen kehittää. Yksi idea on, että Fingridiä koskeva esitys siirretään toiseen osaan. Myös sopimuksen päättämistä koskeva esitys voidaan poistaa ja asia yhdistää muihin esityksiin. Kommenteissa nousi myös esiin, että jonkin verran esityksissä on päällekkäisyyttä, jonka tulkittiin pääosin aiheutuvan samanlaisista esimerkkitapauksista eri esityksissä. Päällekkäisyyttä olisi hyvä pyrkiä karsimaan. Lisäksi oli toivottu, että esityksissä voisi selkeämmin tuoda esiin, mikä on myyjän vastuulla ja mikä verkon vastuulla eri prosesseissa. Tutkinnon esitteessä olevaa kuvausta voitaisiin kehittää siten, että tarkemmin tuodaan esiin eri päivien teema. Kehitysryhmässä ehdotettiin, että tutkinto voisi pitää sisällään myös jonkinlaisen ryhmätyön tutkinnon toisen osan aikana. Haasteena on, että osallistujat ovat hyvin erilaisista työtehtävistä ja siten sopivien ryhmien muodostaminen voi olla hankalaa. Sovittiin, että seuraavan vuoden tutkinnon ohjelmaa tehtäessä mietitään voisiko se sisältää eri teemoihin pureutuvia ryhmätöitä. Käytännössä ryhmätyöt järjestettäisiin toisen osan ensimmäisenä päivänä ja purettaisiin ryhmien toimesta toisena päivänä. 6. Fingridin tiedonvaihdon kehitysryhmän terveiset Arffman kertoi Fingridin tiedonvaihdon kehitysryhmän edellisen kokouksen terveiset. MSCONS-sanomien kuittaussäännöt -ohjetta on sovittu tarkennettavan. Ongelmaksi on koettu, että otsikko- ja rivitason kuittauksia käytetään ristiin, jolloin kuittaukseen ei voida täysin luottaa. Esimerkkinä otsikkotason kuittaus voi olla positiivinen, mutta kuittaussanoma pitää kuitenkin sisällään negatiivisia rivitason kuittauksia. Fingrid valmistelee tarkennuksia ohjeeseen. Samalla tarkennetaan ohjeistusta myös MSCONS-sanomien tarkistussumman laskentaa koskien. Tällä hetkellä asiasta kerrotaan vain Implementation Guidessa, mutta Fingrid lisää asiasta kohdan Ediel sovellusohjeeseen. Kokouksessa keskusteltiin myös tiedonvaihtoa koskevan ohjeistuksen kielestä, joksi ehdotettiin englantia. Päätettiin kuitenkin, että ohjeet laaditaan jatkossakin pääsääntöisesti suomeksi. Tiedonvaihtopalvelun sivuille voidaan kuitenkin lisätä yleistä tietoa myös englanniksi. Keskusteltiin myös mitä tarkoittaa ohjeistuksessa edellytetty tietokantamuoto sanomien 6 vuoden säilytysajalle. Tarkoituksena kirjauksessa todettiin olevan sanomasisältöjen jäljitettävyyden varmistaminen, vaikka itse sanomadokumentteja ei tallessa olisikaan. Sanomien lähettämisnopeuden aikarajoista myös keskusteltiin, mutta ei nähty tarvetta ohjeistuksen muutokselle. Keskeisimpänä asiana ET:n kehitysryhmälle tiedonvaihdon kehitysryhmä lähetti uudelleen mietittäväksi tuntiaikasarjalaskutuksen liittyvät korjauskäytännöt. Vaihtoehtoina oli listattu statuksen lisääminen PRODAT Z11-sanomaan, uuden korjauksesta kertovan syykoodin käyttöönotto PRODAT Z11-sanomassa tai sähköpostin lähettäminen epävarmoista lukemista. Todettiin, että yhtiöt, jotka laskuttavat MSCONS-sanomista eivät tee mitään PRODAT-lukemasanomilla, jolloin investointi järjestelmämuutokseen olisi näiden yhtiöiden osalta täysin turha. Todettiin
4(7) myös, että todennäköisesti laskutus tuntiaikasarjan pohjalta tulee yleistymään, jolloin ongelma epävarmojen lukemasanomien kanssa olisi vähitellen poistuva. Päätettiin, että toistaiseksi tilannetta seurataan, eli sanomamuutoksia ei tässä vaiheessa ehdoteta. Menettelytapana jatkuu siis edelleen niin, että lukemasanomaa korjattaessa lähetetään siitä sekä sähköposti että sanoma. Toimijat voivat kuitenkin keskenään sopia pelkän sähköpostin lähettämisestä. Keskusteltiin vielä tarvitseeko ohjeistuksessa tarkentaa miten aikaisin sähköposti korjauksesta tulee lähettää. Todettiin, että käytännössä voi olla hankalaa järjestelmässä synnyttää viivettä sanoman lähtemiseen, sillä sähköposti muodostuu vasta järjestelmään tehdyn muutoksen pohjalta, josta puolestaan syntyy sanoma. Sovittiin, että asia otetaan seuraavassa kokouksessa käsiteltäväksi. 7. Avoimet kysymykset 7.1 Nimi- ja osoiterakenteen kehittäminen Sihteeri kertoi, että edellisessä kokouksessa sovitun mukaisesti Arffmanista, Jauhiaisesta ja Piispasesta koostuva pienryhmä on osana tavoitetta tiedon laadun parantamiseksi miettinyt nimi- ja osoiterakenteiden kehittämistä. Aluksi tähtäimenä on tiedon laadun parantaminen toimijoiden järjestelmissä, mutta myöhemmin, mahdollisesti datahubin käyttöönoton yhteydessä, uutta nimi- ja osoiterakennetta alettaisiin soveltaa myös tiedonvaihdossa. Pienryhmän laatimat alustavat ehdotukset: Henkilöasiakas: Etunimi Keskimmäiset nimet Sukunimi Henkilötunnus Yritysasiakas: Yrityksen nimi Y-tunnus / ALV-tunnus Osoite: Kadunnimi Katunumero Talon tunnus Portaan tunnus Huoneiston numero Postinumero Postitoimipaikka Maa Vapaatekstikenttä Pienryhmä myös tunnisti suuren joukon erikoistapauksia sekä nimien että osoitteiden osalta, joiden syöttäminen ehdotetun rakenteen mukaisiin kenttiin saattaa aiheuttaa tulkintaeroja. Osasta näistä laadittiin esimerkit. Kehitysryhmä nosti esille, että tulisiko myös nykyinen malli, jossa sekä koko nimi että katuosoite ovat yhdessä pötkössä, olla yksi vaihtoehto. Kysyttiin miten tehty ehdotus parantaa tiedon laatua? Sihteeri totesi, että tarkoituksena on vähentää erilaisia kirjoitusmuotoja nimien ja osoitteiden osalta siten, että esimerkiksi tietojen validoiminen olisi nykyistä helpompaa tai käytännössä edes ollenkaan mahdollista. Nykyisin tämä aiheuttaa haastetta, sillä yksi asia, kuten katuosoite, voidaan kirjoittaa usealla eri tavalla. Sihteeri kertoi selvittäneensä FKL:n ohjeesta, että TUPAS-tunnistautuminen palauttaa koko asiakkaan nimen pankin lähdejärjestelmän mukaisessa kirjoitusasussa yhtenä kenttänä, joten se ei ainakaan tarjoa apua nimirakenteen kehittämiseksi. Keskusteltiin miten TUPAS-tarkastuksen palauttamaa tietoa nykyisin hyödynnetään, eli kirjoitetaanko TUPAS:n antama nimi suoraan kantaan vai validoidaanko asiakkaan antama nimi tunnistuksen avulla. TUPAS ainakin palauttaa asiakkaan henkilötunnuksen määrämuotoisena.
5(7) Keskusteltiin erilaisista erikoistapauksista, esimerkiksi onko Anna-Kaisa etunimi vai onko ko. henkilön etunimi ainoastaan Anna, jos hän käyttää itsestään kyseistä nimeä. Keskusteltiin myös siitä kuinka usealle henkilön nimelle järjestelmissä olisi syytä varata tilaa sopimusta kohden. Osoitteiden osalta esille nousi myös kysymys siitä, milloin käytetään kadun suomenkielistä ja milloin ruotsinkielistä nimeä. Pienryhmä on marraskuun aikana tapaamassa Itellan edustajia osoiterakenteen kehittämisen osalta. Kokouksessa keskustellaan ainakin onko olemassa yleisiä ohjeita osoitteiden muodostamiseksi ja voitaisiinko Itellan tietoja hyödyntää käyttöpaikkarekisterin siivoamisessa. Lopuksi todettiin, että väliaikana ennen datahubin käyttöönottoa pitää pystyä yhtiöiden järjestelmissä hienojakoisemmassa muodossa olevat tiedot syöttämään nykyisten sanomien kenttiin. Todettiin, että pienryhmä jatkaa työtä ja asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. 7.2 Pientuotantokohteiden PRODAT-sanomaliikenne Siirrettiin asia seuraavaan kokoukseen. 7.3 Katkaisulukemasanoman aikarajan lyhentäminen Edellisessä kokouksessa keskusteltiin katkaisulukemasanoman aikarajasta ja sovittiin, että ryhmän jäsenet selvittävät kotitehtävänä omien yhtiöidensä katkaisuprosessia manuaalimittareiden osalta sen varalta, että aikarajaa voitaisiin nykyisestä seitsemästä päivästä tiukentaa. Aikaraja on koettu ongelmalliseksi sen takia, että lukemasanoma toimii samalla myös katkaisun vahvistuksena. Asiasta keskusteltiin ja todettiin, että lukemien toimittaminen käsin tehdystä katkaisusta verkkoyhtiön tietojärjestelmään vie huonossa tapauksessa lähemmäs viikon, joten aikarajaa ei voida nykyisestä lyhentää. Kaikilla yhtiöillä ei asentajilla esimerkiksi ole PDA-laitteita, joilla lukemat saataisiin lähetettyä välittömästi. Sovittiin kuitenkin pidettävän tulevissa koulutuksissa esillä, että katkaisulukemat sekä myös kytkentälukemat tulisi lähettää mahdollisimman nopeasti. Nykyinen aikaraja on vain maksimiaika, jonka sanoman lähettämiseen saa kestää, mutta tavoitteena jokaisella yhtiöllä tulisi olla toimia nopeammin. 7.4 Samanaikaisesti ilmoittautuneet myyjät Kehitysryhmä sai mietittäväkseen erästä aikaisempaa linjausta koskevan tarkennuspyynnön. 2013 menettelytapalinjauksissa on useiden samanaikaisten aloitusilmoitusten osalta linjattu: mikäli sanomat tulevat samalle päivälle, niin jälkimmäisenä ilmoittautuneelle myyjälle voidaan lähettää negatiivinen APERAK syynä, että toinen myyjä on jo ilmoittautunut käyttöpaikalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jälkimmäinen myyjä joutuu selvittämään tilannetta asiakkaan kanssa. Verkkoyhtiö voi myös ilmoittaa päällekkäisistä ilmoituksista sähköpostilla molemmille myyjille. Kysyjä halusi tietää, onko erään verkkoyhtiön tapa lähettää sama sähköposti molemmille ilmoittautuneille myyjille siten, että siitä puolin ja toisin selviää mitkä myyjät ovat kyseessä, luottamuksellisuus- ja syrjimättömyysohjeiden mukaista vai tulisiko sähköpostit lähettää molemmille erikseen ja olla mainitsematta toisen myyjän nimeä? Keskusteltiin, että sähköpostin lähettäminen molemmille myyjille on ylipäänsä siinä mielessä ongelmallista, että normaalisti molemmat myyjät vastaavat pitävänsä kiinni asiakkaan kanssa tehdystä sopimuksesta. Monesti nopeampi ja helpompi tapa on, että verkkoyhtiö soittaa suoraan asiakkaalle ja pyytää tätä valitsemaan yhden myyjän ja perumaan toisen sopimuksen. Todettiin, että luottamuksellisuusvaatimusten mukaan verkkoyhtiö ei saa paljastaa asiakkaan myyjää toiselle myyjälle ilman asiakkaan erillistä valtakirjaa. Tässä tilanteessa asiakkaan myyjä ei kuitenkaan ole aivan selvä käsite, sillä molemmat myyjät ovat vasta ilmoittautuneet asiakkaan tulevaksi myyjäksi.
6(7) Linjattiin kuitenkin, että sähköpostit tulee lähettää myyjille erikseen (jos lähettää molemmille myyjille) niin, että niistä ei myyjät selviä toisilleen. Tämän tiedostetaan hankaloittavan asian selvittämistä, mutta luottamuksellisuussyistä menettelytapa on turvallisempi. Toinen vaihtoehto on, että käsittelee ensimmäisenä tulleen sanoman normaalisti ja lähettää sähköpostin vain toiselle myyjälle. Aikaisempaa linjausta muutettiin seuraavasti: Verkkoyhtiö voi myös ilmoittaa päällekkäisistä ilmoituksista erillisillä sähköposteilla molemmille myyjille tai vain yhdellä sähköpostilla jälkimmäiselle myyjälle, jonka sanomaa ei ole voitu käsitellä. 7.5 Muutto kohteeseen, jossa ei mittaria Kokouksessa oli toivottu käsiteltävän ja mahdollisesti tarkennettavan menettelytapoja koskien muuttoa kohteeseen, jota ei ole mittaroitu. Vuoden 2009 menettelytapalinjauksissa asiaa koskien on linjattu seuraavaa: Jos kohteeseen ei ole asennettu mittaria Z04-sanoman lähetyshetkellä, sanoman mittarinnumero kenttään kirjataan ei asennettu. Laskurikapasiteetiksi ilmoitetaan 8 ja lukema-kertoimeksi 1. Nämä kaksi jälkimmäistä kenttää ovat numeerisia ja pakollisia, joten niitä ei voi jättää tyhjäksi, eikä niihin voi kirjoittaa tekstiä. Aikanaan, kun mittari on asennettu ja alkulukema luettu, oikeat mittaritiedot välitetään menettelyohjeiden mukaisesti Z10[12]-sanomalla. Todettiin, että sanomaliikenteen menettelyohjeen mukaan Z04- ja Z10[12]- sanomien päivämäärät tulee olla samat. Ohjeessa tosin termit myynnin aloitus (myyntisopimuksen alkuhetki) ja toimituksen aloitus (hetki, jolloin sähköt kytketään ja toimitus alkaa) menevät hieman sekaisin, joten näitä päätettiin ohjeessa tarkentaa. Sovittiin vielä, että Säiläkivi selvittää onko ohjeistuksessa muita päällekkäisyyksiä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia tämän linjauksen osalta. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. Keskusteltiin myös siitä tuleeko asiakkaan voida tehdä sopimus, vaikka käyttöpaikalla ei vielä ole mittaria, eikä siten mahdollisuutta sähköntoimitukseen. Todettiin, että suurimmalla osalla myyjistä sopimus alkaa vasta toimituksen alusta, mutta mikäli asiakas haluaa toimituksen alkavan heti mittarin ollessa asennettu, voi olla perusteltua tehdä sopimus jo ennen mittarin asennusta. Verkkoyhtiön kannattaa kuitenkin olla myyjään yhteydessä, mikäli sopimus tehdään tällaiseen kohteeseen, ja kertoa, että kohteessa ei tule olemaan mittaria silloin kun sopimuksen olisi määrä alkaa. 7.6 Toimituksen katkaisu liittymän siirrossa, jossa rasitteita Keskusteltiin verkkoyhtiön mahdollisuudesta katkaista toimitus tilanteessa, jossa kiinteistökaupan yhteydessä liittymä siirtyy uudelle omistajalle, mutta liittyjällä on verkkoyhtiölle kuuluvia liittymää rasittavia saatavia maksamatta. Uusissa sopimusehdoissa todetaan, että verkkoyhtiön ei tarvitse aloittaa toimitusta ennen kuin liittymää rasittavat saatavat on maksettu. Mikäli kohdetta ei kuitenkaan ole sopimuksen alkuun mennessä katkaistu, niin sopimusehtojen kirjauksen perusteella ei toimituksessa olevaa kohdetta voi sopimuksen alettuakaan enää katkaista. Asiakkaalle tulee kertoa, että toimitusta ei voi aloittaa ellei rästien maksamisesta sovita. Katkaisu voidaan mahdollisesti tehdä vielä seuraavan päivän aikana, jos asiakkaalle on selkeästi etukäteen kerrottu, että toimitus tulee päättymään. Menettelytapa edellyttää verkkoyhtiöltä aktiivista omien liittymien seurantaa. 7.7 Laskutustavan muuttaminen järjestelmäpäivityksen yhteydessä Kehitysryhmä oli saanut kysymyksen, jossa tiedusteltiin miten verkkoyhtiön tulee toimia, kun se lopettaa läpilaskutuspalvelun EDI-sanomilla, mutta ei saa ennen järjestelmänsä vaihtoa laitettua Z04[1]-sanomaan oikeaa laskutustavan tunnusta, vaan sanomaan kopioidaan automaattisesti Z03-sanomassa ilmoitettu laskutustapa. Kehitysryhmässä todettiin, että verkkoyhtiön järjestelmäongelma ei saisi aiheuttaa myyjille lisätyötä. Ensisijaisesti ongelma pitäisi pyrkiä korjaamaan
8. Muut asiat 7(7) siten, että Z04-sanomaan saadaan oikea tieto. Jos tämä ei omassa järjestelmässä onnistu, niin kannattaa sanomaoperaattorin kanssa selvittää onnistuisiko oikean tiedon muuttaminen heidän toimesta ennen sanomien välittämistä vastaanottajalle. Jos millään tavalla sanoman tietoa ei pystytä muuttamaan lähtevään sanomaan, tulisi verkkoyhtiön myyjäkohtaisesti sopia kahdenvälisestä menettelytavasta. Kehitysryhmä kuitenkin korosti, että tämän tulisi olla ainoastaan väliaikainen ratkaisu siksi ajaksi, että järjestelmä mahdollisimman pikaisesti saadaan kuntoon. Ei muita asioita. 9. Seuraava kokous Seuraava kokous sovittiin pidettävän ma 15.12. klo 11.30 16.00 ET:n toimistolla.