LIIKENNEVERKON KOKONAISKUVA HYÖTYLIIKENNE SEUDULLISESSA JA MAAKUNNALLISESSA SUUNITTELUSSA suunnittelujohtaja Heikki Saarento ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen liikenteen kumppanuusfoorumi 5.11.2015
VARSINAIS SUOMEN ASEMA
Kasvavat metropolit, kehittyvät kaupunkiseudut
Monikeskuksinen Eurooppa
EU:n linjaukset kohti monikeskuksista aluerakennetta dominoivien pääkeskusten sijaan pienten ja keskisuurten keskusten yhteistoiminnallinen verkko monikeskuksisuuden eri tasot At a European level, polycentric spatial development supports a shift from one important global zone (Pentagon) towards several centres of global importance within the enlarged EU, partly through European sector policies and also strategic alliances between metropolitan urban regions. At a transnational or national level, polycentricity supports moving from one dominating major (often capital) city to a more balanced network of cities, by improving economic performance and services through clusters/networks of neighboring cities and also coordinating national policies particularly across borders. At the regional level, polycentric development means moving from one or two dominant regional centers to many small and medium sized centers providing regional service, through strategic alliances between centers in regions, particularly where critical mass is lacking, and rural urban partnerships, particularly on joint development projects.
Suomen aluerakenne Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta, Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva. Ympäristöministeriö 2006.
Kansainväliset yhteydet TEN T
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Maakuntakeskusverkko Kehitettävät Tukholma Pietari yhteydet Uudet ja parannettavat osuudet Positiivinen seutukuntakehitys Vahvistettavat ulkoiset yhteydet 2000 luvun voimakas kehitys Mahdolliset tulevaisuuden yhteysvälit Jyväskylä Joensuu Mikkeli Pori Tampere Hämeenlinna Kouvola Lappeenranta Lahti Viipuri Tukholma 2 milj. 300 km 9 h Turku Helsinki ETELÄ SUOMEN ALUERAKENNE 2000 2012 RAKENNEKUVA IDEOINNIN JA KESKUSTELUN POHJAKSI Kotka Pietari 4,7 milj. 220 km 1,5 h
VARSINAIS SUOMEN SUUNNITTELU
EU GLOBALISAATIO MINISTERIÖT MAAKUNNAN SUUNNITTELU VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (YM) VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET (TEM) POLIITTINEN TAHTO R ELY / AVI SEUTUKUNNAT KUNNAT ELINKEINOELÄMÄ YRITYKSET Y ASUKKAAT JÄRJESTÖT YHDISTYKSET V MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA 2035+ visio tavoiteltavasta kehityksestä ja rakenteesta arvot ja kärjet MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 kohti tavoitetilaa painopisteet ja kehittämistoimenpiteet MAAKUNTAKAAVA tavoiteltava alue ja yhdyskuntarakenne EDUNVALVONTA TOTEUTTAMINEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ kestävä liikkuminen ja liikenteen palvelutaso VARSINAIS SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA S
MAAKUNTASTRATEGIA LYHYESTI R Y V neljä valmistelunäkökulmaa / työryhmää: talous, osaaminen, ympäristö sekä arvot ja ilmapiiri neljä arvokärkeä: resurssiviisaus, vastuullisuus, saavutettavuus, yhteistyötaidot neljä vastaavaa kärkiteemaa: innovoivaa edelläkävijyyttä, tulevaisuus on valintoja nyt, lähestyttävä Itämeren portti, yhdessä rajat ylittäen yhteistyötaidot seuraavan ohjelmakauden päänäkökulmaksi maakuntastrategia = kumppanuusstrategia päätoimenpide kumppanuusfoorumi perustana avoin tieto ja avoin toiminta S
ALUERAKENTEEN VISIO
Maakuntasuunnitelma VARSINAIS SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUNTAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Kehys: globaali kehitys, mitä maailmalla tapahtuu Asema: osana Eurooppaa, osana Etelä Suomea Tukholman ja Pietarin välissä pohjoisella kasvuvyöhykkeellä Tavoite: kestävä, monikeskuksinen asunto ja työmarkkina alue, alueiden erityispiirteille rakentuva kilpailukyky ja vetovoima Toteuttaminen: integroitu suunnittelu ja kehitystyö, MALPE ajattelu kumppanuus
Varsinais Suomen liikennestrategia 2035+ 1. Varsinais Suomi osana Eurooppaa ja porttina Skandinaviaan Merenkulku ja satamat Lentoyhteydet 2. Tehokkaat rannikon ja sisämaan yhteydet liikenteen pääsuuntien kehittämispolut Helsingin suunta nopeuttaminen Sisämaan suunta vahvistaminen Länsirannikon suunta kehittäminen 3. Toimivat alueelliset ja paikalliset yhteydet Muu tieverkko rahoitus ja alueellinen liikkumavara Joukkoliikenne voimakas kehittäminen Saaristoliikenne uudistaminen 4. Kestävä ja turvallinen liikenne Taajamat ja kaupunkialueet kävely ja pyöräily Liikenneturvallisuus edelläkävijyys Strategia MKH 9 2014 Toteuttamisohjelma / roadmap MKH 12 2015
(Semi )Polysentrinen Varsinais Suomi TURKU TAMPERE TURKU HÄMEENLINNA MAAKUNTAKESKUS UUSIKAUPUNKI LAITILA LOIMAA SEUTUKUNTAKESKUS/-PARI KUNTAKESKUS KUNTA-/ALAKESKUS TURKU SALO TURKU HELSINKI PARAINEN Seutukeskusten tiiviin päivittäisen vuorovaikutuksen vyöhykkeet: alle 40 min matka-aika Juna: alle 30/45 min matka-aika Saariston tiiviin päivittäisen vuorovaikutuksen vyöhyke Maakuntakeskuksen työ- ja asuntomarkkina-alue: alle 60 min matka-aika Juna: alle 40/50 min matka-aika Maakuntakeskuksen pitkämatkaisen työssäkäynnin vyöhyke: alle 1,5 h:n matka-aika Maakuntakeskuksen pitkämatkaisen työssäkäynnin vyöhyke: alle 1,5 h:n matka-aika junalla Varsinais-Suomen liitto 2014
VASTUULLISUUS TURKU RAUMA < 75 MIN TURKU PORI < 2 H VAASA RESURSSIVIISAUS SAAVUTETTAVUUS YHTEISTYÖTAIDOT KESTÄVÄ KÄYTTÖ TURKU TAMPERE < 1,5 H TURKU HÄMEENLINNA < 1,5 H PIETARI POHJOINEN KASVUVYÖHYKE (TEN-T) RANNIKON JA SISÄMAAN KEHITYSVYÖH. LÄHIENERGIA SEUTUKESKUSTEN VAIKUTUSALUEET (1 LÄHIPALVELUT SAARISTOMATKAILUVYÖHYKE YDINKAUPUNKISEUTU LÄHIDEMOKRATIA TURKU HELSINKI < 1,5 H TURKU PIETARI < 5 H SATAMAT LÄHIRUOKA LENTOASEMA (2 TIE RAUTATIE TUKHOLMA EUROOPPA SAARISTOYHTEISTYÖ MAAKUNTAKESKUS SEUTUKUNTAKESKUS/-PARI KUNTAKESKUS KUNTA-/ALAKESKUS PUHDAS ITÄMERI 1) Seutukeskusten tiiviin päivittäisen vuorovaikutuksen vyöhykkeet: alle 40 min matka-aika 2) Turusta suorat lentoyhteydet Helsinkiin, Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Riikaan, Tallinnaan ja Maarianhaminaan. Turusta tärkeimpien hubien (Tukholma, Kööpenhamina, Helsinki, Riika) kautta jatkoyhteydet Euroopan keskuksiin, matka-aika terminaaliaikoineen alle 5 tuntia. Varsinais-Suomen liitto 2014
VASTUULLISUUS Varsinais Suomen menestys rakentuu työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla. Vastuullisuus aluerakenteessa näkyy mm. valinnoissa, joilla sitoudutaan Turun kaupunkiseudun ydinalueen kehittämiseen yhteisen Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 työn mukaisesti. Vastuullisuus näkyy ympäristön vaalimisessa, vesien suojelussa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä kestävällä tavalla. Lähienergian ja lähiruoan hyödyntäminen ovat vastuullisuutta. Alueiden käyttöä, liikennejärjestelmää, tuotantorakenteita, käyttövoimaa, uusiutuvuutta ja kestävyyttä koskevat lähivuosien valinnat vaikuttavat kaikkeen toimintaan asukkaan arjesta liike elämän kilpailukykyyn ja maakunnan vetovoimaan. Energia on merkittävä tulevaisuuden vastuullisuusvalinta. Yhtä vaikuttava päätös on energian säästäminen ja sen huomattavasti tehokkaampi käyttö. YHTEISTYÖTAIDOT Entistä vankemmalla yhdessä tekemisen kulttuurilla ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria maakuntaamme. Varsinais Suomen aluerakenne perustuu seutukeskusten päivittäisen vuorovaikutusten osin päällekkäisille vyöhykkeille. Monikeskuksinen alueja palvelurakenne edellyttää toimivia yhteistyösuhteita ja käytäntöjä niin maakunnan sisällä kuin laajemmin osana keskisen Itämeren aluetta. Maakunnan vahvuus ja menestys perustuvat luonteiltaan erilaisten alueiden keskinäiseen tehtäväjakoon, yhteistyöhön ja terveeseen kilpailuun. Vetovoimaisen toimintaympäristönedellytyksenäon ennakkoluuloton, sektorirajat ylittävä suunnittelu. SAAVUTETTAVUUS Varsinais Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Avoin, innostava ja osallistava Varsinais Suomionhyväpaikkaasuajatoimia. Varsinais Suomi on portti Eurooppaan kaikkien liikennemuotojen suorilla yhteyksillä. Pohjoinen kasvukäytävä, nopeat henkilö ja tavaraliikenteen moottori ja rautatieyhteydet Turun, Helsingin ja Pietarin välillä sekä yhteydet rannikon ja sisämaan suuntiin yhdessä vetovoimaisen ympäristön kanssa luovat elinkeinoelämälle ainutlaatuiset toimintaedellytykset. Maakunta muodostaa mm. paikallisjunaliikenteeseen tukeutuvan yhtenäisen työ ja asuntomarkkina alueen. RESURSSIVIISAUS Varsinais Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas maakunta, joka hyödyntää kestävästi luonnon ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen ja ihmisten sekä organisaatioidenkin resursseja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Varsinais Suomessa avoin tieto on kaikkien toimijoiden ja asukkaiden käytössä ja hyödynnettävissä. Varsinais Suomessa osataan kestävällä tavalla hyödyntää maakunnan ainutlaatuinen luonto ja kulttuuriperintö. Tasapainoinen keskus ja palveluverkko luo edellytykset koko maakunnan elinvoimaisuudelle. Maakuntakeskuksessa tehdyt kestävät valinnat edistävät koko maakunnan kehitystä. Olemassa olevien rakenteiden tehokas hyödyntäminen on reurssiviisautta.
Asenne VARSINAIS SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUNTAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Hyvän toimintaympäristön edistämiseksi tarvitaan maankäyttöä, asumisen tarpeita, palvelutarjontaa, liikennejärjestelmää ja elinkeinoelämää yhdistävä suunnittelu ja kehittämisnäkökulma. Eri toimijoiden yhteistyön tavoitteena on luoda edellytykset paitsi kestävälle kaupunkimaiselle yhdyskuntarakenteelle, myös turvata maaseutumaisen asumisen yhteisöllisyys. Kestävän kasvun näkökulmasta merkityksellistä on yhdyskuntarakenteen kehittäminen olemassa olevia resursseja ja kestäviä kulkumuotoja hyödyntäen. Kumppanuusajattelulle rakentuva suunnittelu tukee osaltaan myös yhteiskunnan sosio ekonomisista haasteista selviytymistä.
Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava
Liikenteen keskeiset suunnitelmat 1. Varsinais Suomen liikennestrategia (hyväksytty mkh:ssa 9/2014) 2. Turun seudun (rakennemallialue) liikennejärjestelmäsuunnitelma (hyväksytty mkh:ssa 11/2014 ja kunnissa 1 2/2015)
Tavaraliikenteen tulevaisuudennäkymiä Tavaravirrat keskittyvät logistisesti edullisiin kuljetuskäytäviin Maantieteellisesti logistiset palvelut keskittyvät liikenneyhteyksiltään edullisille alueille Kuljetuksilta vaadittavat ominaisuudet vaihtelevat eri toimialojen ja eri tavararyhmien välillä Kuljetusten hinta suhteessa kolmannen maailman tuotantokustannuksiin voi nousta Logistiikkaketjuihin kohdistuvat odotukset ja merikuljetusten tarjonta kehittyvät suuryksikköliikennettä suosiviksi Lentorahdin rooli kuljetuksissa kasvaa Kaupan ja jakelun rakenteelliset muutokset korostavat citylogistiikan kehittämistarpeita
Liikennesuunnittelun haasteita Nopeus ja täsmällisyysvaateiden kasvu Päätieverkon kunto ja kapasiteettikysymykset Alemman tieverkon kunto (metsä ja biotalous) Liikenteen rahoituksen painopisteen siirtyminen pieniin investointeihin sekä ylläpitoon => kapasiteettiparannukset? Henkilöautoliikenteen kasvu => ruuhkautuminen ruuhka aikoina Kaupunkien tavaraliikenteen tietojärjestelmien kehittäminen: liikenteen hallinnan, älyliikenteen ja digitalisaation mahdollisuudet => ei poista infran kehittämisen tarvetta Henkilö ja tavaraliikenteen automatisaatio ja robotisaatio Odotetaan mm. tehostavan liikenneinfran käyttöä
Liikennemäärät nykytilanteessa
Liikennemäärät 2025
Sujuvat sisääntuloväylät ja viihtyisät reitit
Rakennemallialueen pääväylien toimivuus Turun seudulla merkittävimmät kuljetusvirrat liittyvät Turun ja Naantalin satamien kuljetuksiin, satamien läheisyydessä sijaitsevien logistiikkatoimintojen kuljetuksiin sekä Kaarinan kautta Paraisille suuntautuviin kuljetuksiin. Kokonaisuutena tieliikenteen toimivuus rakennemallialueella on vilkkaimpia päätieverkon osuuksia ja Turun sisääntuloväylien ajoittaista ruuhkautumista lukuun ottamatta toistaiseksi hyvä tai kohtuullinen.
Rakennemallialueen pääväylien toimivuus: Turun keskustan ruuhkautuvat liittymät Turun keskustan sisääntulo ja läpikulkuväylät (mm. Naantalin pikatie, Ratapihankatu, Uudenmaankatu, Koulukatu Puistokatu) toimivat jo välityskykynsä ylärajoilla eikä niiden kapasiteettia ole mahdollista lisätä.
Rakennemallialueen pääväylien toimivuus Nykytilanteessa päivittäin ruuhkautuvat päätieosuudet: vt 8 Raisiosta pohjoiseen vt 10 Turusta Liedon keskustaan Turun kehätien (kt 40) länsipään osuus Naantali Raisio ja itäosa Kausela (vt 10) Kirismäki (vt 1) Seudullisella maantieverkolla suurimpia ongelmia aiheuttaa liikenteen ruuhkautuminen ja raskaan liikenteen suuri määrä Kaarinan kohdalla Paraisille johtavalla Saaristotiellä (mt 180) sekä kaupunkiseudun maantiekehän itäosana toimivalla Kaarinantiellä (mt 180, mt 2200), erityisesti sen eteläpäässä välillä mt 110 vt 1.
Keskeisiä kysymyksiä hyötyliikenteen ohjautumisessa liikenneverkolla Varmistetaan tavaraliikenteen sujuvuus Turun kehätiellä (kantatie 40), joka on keskeinen yhteys kaupunkiseudun logistiikkatoiminnoille ja koko maakunnan pitkämatkaisille kuljetuksille. o Kehätien kehittäminen raskaalle liikenteelle sujuvimpana reittinä vaatii jatkossa panostuksia mm. tieinfrastruktuuriin. o Varauduttava logistiikkatoimintojen kasvuun ja kehittymiseen sekä logistiikkaterminaalien sijoittumiseen kehätien varrelle ja lentoaseman ympäristöön. o Turun kehätien varren maankäyttö: nykyinen ja tuleva o Kaupan kysymykset: keskustan saavutettavuus, Myllyn liikenne o Turun kehätien rinnakkaisteiden määrittäminen ja kehittäminen
Keskeisiä kysymyksiä hyötyliikenteen ohjautumisessa liikenneverkolla Varmistetaan valtateiden 9 ja 10 sekä Kaarinantien ja Saaristotien (mt 180, mt 2200) toimivuus ja turvallisuus vaiheistamalla parantamistoimet kustannustehokkaasti. Parannetaan poikittaisliikennettä palvelevaa Turun välikehää vaiheittain liikenteen ja maankäytön kehityksen edellyttämässä tahdissa. Vähennetään Turun keskusta alueen läpi kulkevan raskaan liikenteen haittoja ja ohjataan kuljetuksia liikenteellisesti sujuvimmille yhteyksille. Jakelulogistiikka / seudun sisäinen liikenne