LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND



Samankaltaiset tiedostot
OHJEITA METSANVIUELUALLE

Metsänistutuksen omavalvontaohje

LIFE HASCO. Task PID Know-how, ympäristövaikutusten seuranta HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Tuoteluettelo/hinnasto Liesikuvut. Oma moottori Huippuimuriohjaus. Keittotasot.

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Näin kasvata PERUNOITA ASTIASSA

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Satoa ruukusta ja laatikosta

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Infotilaisuus Paimiosalissa

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

Karhunvadelman viljely

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

LIFE HASCO. Task PID Konsultointi, johtaminen ja raportointi HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

Honnin padon korjaaminen

23330 Pensaat ja köynnökset

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Viherympäristöliiton hyväksymät

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Taimien istutusohjeet

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

K6 ja K10G liittimien asennus S/FTP-kaapeliin. 3M Telecommunications

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Koneellisen metsänistutuksen opas

Sinulle, joka odotat enemmän metsänkasvulta. Laatua. & tehokkuutta

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Tuoteluettelo/hinnasto Altaat, hanat,

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

ACO STAINLESS Lattiakaivot teollisuustiloihin

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Tuule200 tuulivoimalan 18 m maston maaperustuksen asennus

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat.

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI

Taimikonhoito kitkemällä

LIFE HASCO. Task PID Tiedotus ja koulutus. Ei laskutettu (hyvityslasku) eikä maksettu FT-Transportille HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

TAIVAANKAARI. Uusi liittymä LAUKAAN KUNTA Tekniset palvelut Suunnittelupalvelut Piirustus nro

Puutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä

merkintävärillä. 1. Mittaa ja merkitse terassisi arvioitu koko ja sijainti linjalangalla tai suihkuta

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja jäätunnistin ECOA 902 lämpötila- ja kosteustunnistin

2 Peliopas. Sisällys

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Karjanlannan hyödyntäminen

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rehukaira. Käyttöohje

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

3541 Puuistutusten tekeminen

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Toimitus nro (7) Dnro MMLm/16389/33/2012

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE

Transkriptio:

FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task PID 4097 Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus FT-Transport Oy Ab 1

HAAVANVILJELYOHJEET Istutustiheys: Haapaa istutetaan 800 1000 kpl hehtaarille Istutuspaikkojen väli 3 3,5 metriä Hyvä istutuspaikka on tärkeämpi kuin tasaiset istutusvälit Istutus: Haapa istutetaan samalla tavalla kuin koivu Taimet voidaan istuttaa kuokalla. Metsäpuiden istutuksessa käytetty kourukuokka on sopiva Istutuspaikka on muokatussa maassa koholla oleva paikka. Kynnetyllä alueella istutetaan yleensä palteen päälle. Jos palle ei ole tiiviisti maata vasten tai se on liian kapea, niin taimi voidaan istuttaa myös vaon reunalle tai pohjalle. Ei kuitenkaan vesikuoppaan. Taimi istutetaan niin syvälle, että juuripaakun päälle voidaan laittaa muutama sentti kivennäismaata. Tällöin turvepaakku ei kuiva ja taimi pysyy tukevasti maassa. lstutettaessa juuripaakun täytyy olla niin märkä, että kevyesti puristaessa siitä valuu vettä Istutusaika: Istutus voidaan aloittaa keväällä heti kun routa on sulanut. Jäätyneessä maassa lehdet haihduttavat, mutta juuret eivät voi imeä vettä, jolloin taimi kuivaa nopeasti. lstutusta voidaan jatkaa kesäkuulle asti, mikäli huolehditaan siitä, että taimet säilytetään valolta suojattuna eivätkä ne kuiva liikaa. Taimia voidaan kastella tarvittaessa. Kesäistutus heinä- elokuun vaihteessa on myös mahdollista. Tällöin taimet kannattaa kasvattaa pitemmän taimisuojan sisällä, jolloin suojan sisällä oleva kasvihuoneilmasto nopeuttaa taimen kehitystä. Myyräsuojaus: Myyräsuojat laitetaan istutuksen yhteydessä tai välittömästi istutuksen jälkeen, sillä kesäaikainen myyrien syönti on suurempi riski taimille kuin talvisyönti. Mikäli myyräsuoja vaatii tukikepin (esim. Tubex, 60 cm, ruskea), niin tukikepin täytyy olla riittävän tukeva. Puisen tukikepin läpimitan tulee olla noin 3 cm. Tukikepin yläpään tulee jäädä suojan reunan alapuolelle, jotta myyrät eivät voi kiivetä sitä pitkin suojan sisälle. Keväällä painetaan roudan mahdollisesti nostamat suojat takaisin maahan. Agramen runkosuojat (siniset muovikartiot) asennetaan maahan kevyesti kiertäen, jolloin tartuntalevikkeet pureutuvat maahan. Kaikki myyräsuojatyypit painetaan muutaman sentin syvyydelle maahan Live Environment -projektin tehtävien järjestelmä ja spesifikaatio FT-Transport Oy Ab 2

Projektissa tutkitaan seuraavia asioita: 1.Puolikoksin vaikutukset maaperään ja pohjaveteen - tutkitaan turpeella neutralisoidun materiaalin vaikutuksia, Virun Ramm ista suotautuvat aineet ja yhdisteet - biofilttereiden vaikutus - kasvien viihtyminen ja kasvu, istutusten pitkäntähtäimen vaikutukset materiaalin maatumiseen 2. Käsittelyprosessin ja kasvipeitteen vaikutus materiaalin mikrobiologiaan - muutokset mineralisaation nopeudessaja laadussa - materiaalin/rekultivoidun maapohjan kyky pidättää vettä ja muita haihtuvia yhdisteitä - raskasmetallien kiinnittyminen käsiteltyyn massaan (lähinnä elohopea, arseeni ja kadmium) 3. Vertaileva kenttäkoe laajemmalla alalla. Tutkitaan kasvipeitteen rakentamista ja kiinnittymistä Viru Rammilla käsiteltyyn puolikoksiin. Kaksi päävaihtoehtoa - Viru Ramm ilman ravinnelisää - Viru Ramm ravinnelisän kanssa 4. Eri puu-ja kasvilajien käyttökelpoisuusfytoremediaatiossa biofiltterikerroksia käytettäessä. Erityinen huomio kasvisekoituksiin, koska niiden juuristosta syntyy tehokkain biologinen filtteri 5. Mikrobiologisen aktiviteetin kehitys eri koekohteiden materiaalissa, indikaattorina mitataan C0 2, CH 3, O2ja H 2 0. 6. Päästöt ilmakehään, vertailevat mittaukset massasta ja biofiltterikerroksesta - mitataan polttoainepohjaisetja aromaattiset hiilivedyt - sekä klooratut hiilivedyt - Mittaukset tehdään GA 2000 mittauslaitteilla sekä kenttätutkimussetin avulla, kontrollimittaukset vertailulaboratoriossa 7. Koealojen sijoitus ja suunnittelu - alueet tulee valita siten, että projektiin kuuluville kokeiue on osoitettu oma paikkansa. - koealueet paikannetaan koordinaateinja merkitään karttaan - kenttäkäynnein selvitetään, millaiset kuljetusyhteydet ovat, pitääkö rakentaa tiepohjaa tai tehdä ojitusta, rumpuja, laskuojia jne. - erikseen selvitettävä vesistöolotja tehtävä alustava riskikartoitus. Suunnittelu - ja konsulttipalveluita C e n t i m e n Oy Appeltorpintie 195 FI 10480 Antskog FT-Transport Oy Ab 3

FT-Transport Oy Ab 4

FT-Transport Oy Ab 5

FT-Transport Oy Ab 6

FT-Transport Oy Ab 7

FT-Transport Oy Ab 8

FT-Transport Oy Ab 9

FT-Transport Oy Ab 10

FT-Transport Oy Ab 11

FT-Transport Oy Ab 12