RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen

Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1. LÄHTÖTILANTEEN TARKASTELU A OMINAISUUKSIEN TUNNISTAMINEN Laadukkaa asumisen ympärisö ja monipuolinen asunouoano ova kasvavan kaupunkiseudun merkiäviä kilpailuekijöiä ja asukkaiden viihyvyyden perusasioia. Myös elinkeinoelämä kasoo yhä arkemmin silmin, millaisa laaua kaupunkiseuujen asumismahdollisuude arjoava ja millaisa väkeä laau houkuelee. Kaupunkiseudun kunna pääivä keväällä 2014, eä rakennesuunnielman uudisamiseen sisällyeään asumisen monipuolisamisen 3. UUDET TAVOITTEET 2040 2. ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2010-2015 B OMINAISUUKSISTA LAATUTEKIJÖIKSI avoieia konkreisoiva yö. Sen kehyksenä ova asunopoliiinen ohjelma 2030 sekä valmiselavan rakennesuunnielman 2040 kara, alueille osoieu väesönkasvuluvu ja oeuusohjelman mukainen asunouoanoarve noin 90 000 uudesa asunnosa vuoden 2040 loppuun mennessä. Tarkaselun alussa esieään asunouoanoon liiyvä keskeise unnusluvu lähimenneisyydesä ja ulevaisuudesa. Asumisen ympärisöjen laaua ja monipuolisuua lähesyään yhdyskunarakeneellisen ominaisuuksien, kuen kehieävien keskusen ja joukkoliikennerakaisujen, sekä aluekohaisen laauominaisuuksien kaua. Arkkiehi Kaisa Härkönen oeui asumisen monipuolisamisen avoieia konkreisoivan arkaselun rakennesuunnielman luonnos- ja ehdousvaiheissa oukokuun lokakuun 2014 aikana. Tämän erillisen raporin lisäksi yön ydinviesi on poimiu rakennesuunnielman selosusosaan. 23.10.2014 Kimmo Kurunmäki seuusuunnielupäällikkö Rakennesuunnielman 2040 avoiee 7 Määräarkaselu Toeuunu asunouoano 9 Rakennesuunnielman 2040 mukaise avoiee 17 Laauarkaselu Ominaisuuksien unnisaminen 19 Ominaisuuksisa laaduksi 21 Raiioiehen ukeuuva alue 23 Lähijunaan ukeuuva alue 31 Lähijunaan ukeuuva reuna-alue 43 Seudulliseen runkobussiin ukeuuva alue 47 Lopuksi 52 Lähee 54

Rakennesuunnielman 2040 avoiee Tämä rapori on osa Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnielmaa ja sen arkoiuksena on arkenaa lähiulevaisuuden asunouoannon määrällisä ja laadullisa arkaselua kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseuuun kuuluva Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahi ja Ylöjärvi. Raporiin on koou kaupunkiseudun jo oeuuneia asunouoanolukuja vuosila 2011-2013. Toeuuneiden lukujen jälkeen raporiin on koou uude asunouoanoavoiee vuoeen 2040 asi. Määrällisen arkaselun jälkeen arkasellaan alueia erilaisen ominaisuuksien avulla ja esiään esimerkin omaisesi kullekin alueyypille erilaisia konkreeisia laauekijöiä. Visualisoinien avulla kuvaaan alueiden luonnea ja mahdollisa ulevaisuuden kehiysä. Rakennesuunnielman 2040 valmiselua on ohjannu seuuhalliuksen aseama avoiekokonaisuus, jossa: Rakennesuunnielmalla varauduaan noin 110 000 asukkaan väesönkasvuun vuoeen 2040 mennessä. Voimakas väesönkasvu, asumisväljyydessä apahuva muuokse, asunokannan poisuma, seudun sisäinen muuo ja ikärakeneen muuokse johava siihen, eä kaupunkiseudulle arviaan noin 90 000 uua asunoa suunnielmakauden aikana. Rakennesuunnielman ehdousvaiheessa on arkenunu, eä noin puole asunouoannosa sijoiuu alueille, joka ova ns. raiioierakeneessa kaupunkimaisen iiviissä ympärisössä kaavien palvelujen läheisyydessä. Neljännes asunouoannosa sijoiuu lähi- ja aajamajunaan sekä seudulliseen runkobussiin kykeyyviin koheisiin, joihin kuuluu usea kunakeskus ai muia vahvisuvia alueai lähipalvelukeskuksia. Neljännes asunouoannosa sijoiuu muille alueille, joisa osa on maankäyölään ja arjen palveluilaan monipuolisia, osa asumiseen painouvia alueia. Jokainen seudullisesi merkiävä alue on kuienkin joukkoliikeneellä hyvin saavueavissa. Asumisen rendikehiys Asunouoanorendeissä on jo nähävissä sekoiunua kaupunkirakennea, jossa palvelu ja asuminen sekä yöneko sekoiuva keskenään. Myös koreli-, alo-, ja asunoyyppien sekoiuminen rikasuaa asunouoanoa. Tällaisa kehiysä ulee voimisaa ja mahdollisaa myös pienemmissä miakaavoissa. Esimerkiksi aloyyppijaoelun monipuolisamisen avulla voidaan koreliasolla luoda sekoiunua asuinrakenamisa. Suurempi yheiskunnallinen palvelurakeneen muuos vaikuaa esimerkiksi kunnallisen palveluiden sijoiumiseen. Uuden yyppisillä, esimerkiksi hybridimallisilla koreleilla ja rakennuksilla mahdolliseaan jousavuus asunojen, palveluiden ja yöpaikkojen sijoiamisessa. Kesävän kehiyksen huomioiminen ja iedosaminen näkyy muun muassa asuinnelijöiden kasvun aiumisessa. Asuinnelijöiden väheneminen on myös aloudellinen ilmiö, minkä kaua asuinympärisön arvo ja käyömahdollisuude korosuva. Esimerkiksi ällä hekellä vielä vieraamma asunoyypi kuen minimiasunno voiva olla hyvällä suunnielulla haluuja ulevaisuuden koeja ja kaupungin sykkeesä voi löyää hyvän minimionin. Houkuelevaa kaupunkiseuua rakenneaan myös persoonallisilla asumisen paikoilla. Rakennusen uusiokäyö eli oiminnalaan muuuva rakennukse, ova yksi ulevaisuuden asumisrendi. Trendi vasaa kesävän kehiyksen haaseisiin luomalla ekologisesi uua olemassa olevasa rakeneesa ja rikasuaa kaupunkirakennea sosiaalisesi. Hisoriallinen kerrosuminen on yksi rakenneun ympärisön houkuelevuusekijöisä. 1. varaudumme väesön kasvuun, 2. iivisämme yhdyskunarakennea, 3. kehiämme keskusoja ja keskuksia, 4. parannamme asuinympärisön laaua ja monipuolisuua, 5. vahvisamme elinkeinoelämän kasvua, 6. uudisamme liikkumisen apoja, 7. parannamme palvelujen saavueavuua, 8. edisämme seudullisesi merkiävien hankkeiden oeuusa ja 9. parannamme suunnielman siovuua ja oeuamisen ohjelmoinia. Tavoieiden pohjala suunnielu eeni ensiksi vaihoehojen laaimisen ja linjarakaisun kaua rakennesuunnielmaluonnokseen ja sen vaikuusen arvioiniin. Sen jälkeen käynnisyi yön viimeisely Kasvun pääpaino on Tampereen seuukeskuksessa sekä 13 alueellisessa keskuksessa, joisa suurin osa on kunakeskusoja. Liikkumisen näkökulmasa kunakeskuksia kehieään eriyisesi kävelyn ja pyöräilyn ympärisöinä, asumisen näkökulmasa aloyypeilään ja hallinamuodoilaan monipuolisina koheina. Keskukse ova lisäksi merkiäviä yöpaikka-alueia. Raiioien seudullinen kokonaisuus nauharakeneineen ja lähi- ja aajamajunan asemanseudu synnyävä kiinnosavia ja merkiäviä asumisen ympärisöjä. Bussirakeneeseen laskeava aluee uova panoksensa asuinympärisöjen monipuolisuueen keskiehokkain korelirakenein. Rakennesuunnielman oeuusohjelma arkenaa asunouoannon, yöpaikka-alueiden oeuuksen sekä palveluverkon ja liikennejärjeselmän kehiämisen päävaihee. Toeuusohjelmalla pyriään siihen, eä kaupunkiseudulla on arjolla asapainoisesi eriyyppisiä asunoja ja asuinalueia. Kohuuhinaisen asumisen asunouoano oeueaan seudulla yheisvasuullisesi sien, eä huomioiduksi uleva niin asunnooma, ikäihmise kuin opiskelijakin. Asunouoannossa huomioidaan eriyisryhmien asumisoivee ja arpee. Ikärakeneen muuos ja pidemmä elinkaare lisäävä muun muassa palveluasunojen kysynää ja korosava eseeömyyden ärkeyä sekä asuinrakenamisessa eä kaupunkiympärisössä. Monikuluurisuus on myös kasvava ilmiö kaupunkiseudulla ja sen luomiin haaseisiin ja mahdollisuuksiin voidaan osiain vasaa sosiaalisen asunouoannon avulla, mua myös korosamalla alueiden oiminnollisuua ja kohaamispaikkojen ärkeyä. Osallisuamalla asukkaia suunnieluprosesseihin paranneaan mahdollisuuksia yheisöllisyyden unnun synnylle. Vapaa-ajan vieomahdollisuude ova myös ärkeä seikka vasaaessa asunouoannon arpeisiin. Arjen sujuvuus muodosuu yöpaikkojen, palveluiden ja virkisysalueiden hyvän saavueavuuden kaua. Arjen sujuvuus on oiva miari arkaselaessa asuinalueiden laaua. ehdoukseksi. Luonnosvaiheessa rakennesuunnielman Tampereen kaupunkiseudun asunopoliiinen ohjelma valmiseluun oeiin mukaan asunouoannon ja äsmenää asunorakenamisen ja asumisen kehiämisen asuinympärisöjen monipuolisuua ja laaua paranavien suunnielua. Siinä on koroseu, eä kaupunkiseudulla avoieiden konkreisoini. Sillä haeaan käyännön rakaisuja ulee lisää hallinamuoojen ja aloyyppien vaihoehoja sovieuina eriyyppisiin yhdyskunarakeneisiin, keskuksiin sekä monipuolisaa arjonaa. Monipuolisaminen onkin ja liikkumisympärisöihin. ulevaisuuden avainsana asuinrakenamisessa. 7 8

Toeuunu asunouoano Tampereen kaupunkiseuu Kangasala Lempäälä 350 350 300 300 250 250 200 200 3500 Asunopoliiisen Asunopoliiisen ohjelman oeuuman ohjelman ja oeuuman avoieen keskiarvo ja avoieen vuosila 2011-2013 keskiarvo vuosila 2011-2013 150 100 50 0 150 100 50 0 Kerrosalo 1 Rivi- ai 2kejualo Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai 2kejualo Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen 4 3000 350 Nokia 350 Orivesi 2500 300 300 250 250 Asunoa kpl 2000 1500 200 150 100 50 200 150 100 50 1000 0 0 Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise pienalo 3 Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise 3 pienalo Kaikki asuirakenaminen 4 500 0 Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillinen 3pienalo Kaikki 4 asuinrakenaminen Toeuuma 2011-2013 Tavoiee 2011-2013 Lähee: Tampereen kaupunkiseudun asumisen ja rakenamisen ilasoaineiso 2012 sekä MAL-aiesopimuksen vuoden 2013 seuranarapori. Asunopoliiisessa ohjelmassa 2030 aseeiin aloyypeiäin arkaselussa. Jakossa on oivoavaa esimerkiksi asunouoanoavoiee vuoeen 2030 asi. Näiden keskiehokkaan rakenamisen yleisyminen, jolloin avoieiden oeuuma koko kaupunkiseudulla vuosila uudenyyppise rakennusyypi voiva korvaa vanha 2011-2013 on esiey yllä olevassa aulukossa. Jäljempänä käsiee. Tulevaisuuden jaoelu voikin olla esimerkiksi on eriely avoieiden oeuuma kunniain. Tarkaseluväli iivis ja maala, keskiehokas, iivis ja korkea sekä erilaise on lyhy, mua esimerkiksi rivi-ja kejualojen avoiea hybridirakenee. alhaisempi rakenuminen on ollu haaseena jo pidempään. Kyseisen aulukkojen aineiso on koou Tampereen asumisen Taloyyppien iukka jako kerros-, rivi-, ja erillispienaloihin ei ja rakenamisen kaupunkiseudun ilasoaineisoisa vuosila palvele monipuolisa aluekehiysä ja äsä syysä jakossa 2009-2012. Oriveden iedo puuuiva ilasoaineisoisa. on pääey luopua aloyyppijaoelusa seudullisessa 9 350 300 250 200 150 100 50 0 350 300 250 200 150 100 50 0 Pirkkala Tampere 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise pienalo 3 Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen 4 Vesilahi Ylöjärvi 350 300 250 200 150 100 50 0 Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise pienalo 3 Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai 2kejualo Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen 4 Taulukoissa on kunniain esiey asunopoliiisen ohjelman oeuuman (violei) ja avoieen (harmaa) keskiarvo vuosila 2011-2013. Tampereen aulukon skaala on muia suurempi. Lähee: Tampereen kaupunkiseudun asumisen ja rakenamisen ilasoaineiso 2012 sekä MAL-aiesopimuksen vuoden 2013 seuranarapori. 10

Uude asunno Toeuunu asunouoano 2010-2014* *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Kangasala Asunopoliiisen ohjelman avoieee 2008-2030 Toeuunu asunouoano 2010-2014* *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Nokia Asunopoliiisen ohjelman avoieee 2008-2030 Kangasalan aloyyppijakauma Kangasalan aloyyppijakauma Nokian aloyyppijakauma Nokian aloyyppijakauma 43 % 33 % 42 % 33 % 40 % 35 % 40 % 35 % 24 % 25 % 25 % 25 % Kangasalan hallinamuoojakauma Kangasalan hallinamuoojakauma Nokian hallinamuoojakauma Nokian hallinamuoojakauma 14 % 0 % 15 % 7 % 15 % 12 % 10 % 15 % 74 % 75 % 93 % 70 % Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Lempäälä Orivesi Lempäälän aloyyppijakauma Lempäälän aloyyppijakauma Oriveden aloyyppijakauma* Oriveden aloyyppijakauma 21 % 15 % 2 % 19 % 56 % 23 % 60 % 25 % 60 % 21 % 98 % Erillise pienalo Muu asuinrakennukse Kerrosalo Rivi- ja kejualo Erillise pienalo Lempäälän hallinamuoojakauma Lempäälän hallinamuoojakauma Oriveden hallinamuoojakauma Oriveden hallinamuoojakauma 19 % 2 % 2 % 15 % 10 % 10 % 1 % 10 % 100 % 76 % 75 % 80 % Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Omisusasunno Omisusasunno ARA-vuokra-asunno Muu 11 *Oriveden oeuunee aloyyppijakauman arvo ova vuosila 2010-2011. 12

Uude asunno Toeuunu asunouoano 2010-2014* *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Pirkkala Asunopoliiisen ohjelman avoieee 2008-2030 Toeuunu asunouoano 2010-2014* *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Vesilahi Asunopoliiisen ohjelman avoieee 2008-2030 Pirkkalan aloyyppijakauma Pirkkalan aloyyppijakauma Vesilahden aloyyppijakauma Vesilahden aloyyppijakauma 25 % 15 % 21 % 5 % 9 % 40 % 15 % 60 % 64 % 15 % 45 % 86 % Pirkkalan hallinamuoojakauma Pirkkalan hallinamuoojakauma Vesilahden hallinamuoojakauma Vesilahden hallinamuoojakauma 18 % 15 % 5 % 13 % 10 % 19 % 63 % 75 % 100 % 82 % Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Omisusasunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Tampere Ylöjärvi Tampereen aloyyppijakauma Tampereen aloyyppijakauma Ylöjärven aloyyppijakauma Ylöjärven aloyyppijakauma 4 % 15 % 23 % 24 % 37 % 36 % 8 % 64 % 25 % 60 % 50 % 27 % 27 % Muu asuinrakennukse Tampereen hallinamuoojakauma* Tampereen hallinamuoojakauma Ylöjärven hallinamuoojakauma Ylöjärven hallinamuoojakauma 3 % 15 % 11 % 1 % 15 % 32 % 49 % 30 % 55 % 13 % 3 % 72 % 10 % 16 % 75 % Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu 13 *Tampereen osala ARA-uoano vuosila 2010-2014 sisälää ns. välimallilla rakenneu vuokra-asunno. 14

Uude asunno Toeuunu asunouoano 2010-2014* *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Asunopoliiisen ohjelman avoieee 2008-2030 Kaupunkiseuu Kaupunkiseudun aloyyppijakauma Kaupunkiseudun aloyyppijakauma 2 % 23 % 27 % 47 % 14 % 61 % 26 % Muu asuinrakennukse Kaupunkiseudun hallinamuoojakauma Kaupunkiseudun hallinamuoojakauma 25 % 6 % 0 % 15 % 9 % 60 % 22 % 63 % Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Kaavioiden arkaseluajanjakso on suheellisen lyhy, mua kuvien peruseella voidaan nähdä, eä asunouoannossa ulee panosaa monipuolisuueen sekä hallinamuoojen eä aloyyppien osala. Hallinamuoojen osala on keskeisä arkasella alueellisia arpeia ja aseaa avoiee sien, eä ne ukeva parhaien kokonaisuua, Tampereen kaupunkiseuua. Taulukoiden lähee: Tampereen kaupunkiseudun asumisen ja rakenamisen ilasoaineiso 2012. 15 16

6000 4000 2000 0 Rakennesuunnielman 2040 mukaise avoiee (ehdouksen mukainen, ilanne 20.10.2014) Raiioiehen ukeuuva alue Lähijunaan ukeuuva alue Bussiin ukeuuva alue Muu aluee 2013-2020 2021-2030 2031-2040 Asunouoannon avoiee kunniain vuoeen 2040 Asunouoannon avoiee rakeneen mukaan vuoeen 2040 20000 16000 18000 14000 16000 12000 14000 12000 10000 10000 8000 Asunoa kpl 8000 6000 Asunoa kpl 6000 4000 4000 2000 2000 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahi Ylöjärvi 2013-2020 2021-2030 2031-2040 0 Raiioiehen ukeuuva alue Lähijunaan ukeuuva alue Bussiin ukeuuva alue Muu aluee 2013-2020 2021-2030 2031-2040 Lähee: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnielma 2040. 20000 Asunouoannon avoiee kunniain vuoeen 2040 Kaupunkiseudun rakennesuunnielmassa pääperiaae on, eä uleva kasvu sijoieaan olemassa olevan kaupunkirakeneen sisälle iivisämällä ja äydenämällä. Tämän avoieen avulla luodaan nykyisä paremma edellyykse sujuvalle joukkoliikennekaupungille ja mahdolliseaan auooman elinavan yleisyminen. Täsä syysä aseeu asunouoannon pääpainoaluee mukaileva ajallisesi joukkoliikenneverkkojen rakenumisa. Kokonaisuuden hallina on ensisijaisa kaupunkiseudun kehiyksessä. Alueellise painoukse esimerkiksi asunojen hallinamuodoissa, aloyypeissä ja palveluissa piää perusaa koko Tampereen kaupunkiseudun arpeelle. Kokonaisuuena kaupunkiseuu vasaa globalisoiumisen haaseisiin, koska oisisaan poikkeavilla, eriluoneisiksi rakenneuilla alueilla vasaaan monipuolisen asuinrakenamisen arpeisiin ja varmiseaan laadukkaan asuinalueen löyyminen jokaiselle. Tarkaselaessa asunouoanoa yhdyskunarakeneen yyppien mukaan voidaan havaia rakennusaikojen painouksen kunkin liikennemuodon valmisumisvuoden paikkeille. Esimerkiksi raiioien ulo edellyää myös kyseiselä vuosikymmenelä 10000 sasausa asunouoanoon. Taulukon liikennöini. lähee: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnielma 2040. 18000 16000 14000 12000 8000 6000 Asunouoano 4000 sovieaan yheen liikennejärjeselmän runkobussirakeneen koheia äydennysrakenamalla kehiämisen kanssa. Raiioiehen ukeuuvien alueiden 2000 asunouoano on eenkin Tampereella merkiävä jo ällä 0 vuosikymmenellä, ja kasvaa edelleen, kun Koilliskeskuksen Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahi Ylöjärvi ja Pirkkalan suunnilla aleaan asunouoannossa ennakoida raiioien uloa. 2030-luvulla mukaan uleva vielä Ylöjärven puolella oleva raiioiehen kykeyyvä aluee. Lähi- ja 2013-2020 2021-2030 2031-2040 aajamajunaan ukeuuvilla alueilla Tampereella sekä Lempäälän, Nokian ja Oriveden suunnilla asunouoano kasvaa 2020-luvulla ja pysyy suheellisen korkeana myös 2030-luvulla, kun lähijunaliikeneessä saavueaan iheämpi Seudullinen runkobussi on jo käyössä oleva joukkoliikennemuoo, mikä anaa mahdollisuuden oeuaa asapainoisesi eri vuosikymmenillä. Rakennesuunnielman viimeiselyvaiheeseen jää kohuuhinaisen asunouoannon ja hallinamuoojen arkemma määrä sekä niiden sijoiuminen seudun sisällä. Täsä syysä näiä asioia ei ole esiey ässä raporissa. 17 18

ominaisuuksien unnisaminen KESKUSTYYPPI ASUINNELIÖT/ASUKAS PALVELUT TEHOKKUUS JOUKKOLIIKENNEMUOTO IDENTITEETTI ASUMISMUODON LUONNE KATURAKENNE VIHERYHTEYS HALLINTAMUOTOPAINOTUS MAISEMA Seuraavassa on unniseu asuinalueiden rakeneellisia ominaisuuksia. Nämä ominaisuude kerova ensisijaisesi voidaan kuienkin eroaa eri asuinalueiden luoneia ja niiden erilaisia arpeia laauekijöiden yypeille ja määrille. alueiden luoneesa ja ova laadullisesi neuraaleja. Alue voi Asuinalueen ominaisuuksien unnisamisen jälkeen kullekin erimerkiksi olla kerrosalovalaisa, sijaia järvenrannalla ai alueelle voidaan määriellä laauekijä. Niiden määriely oimia aluekeskuksena. Osa ominaisuuksisa on yksiselieisiä, ei ole yksiselieisä ja ähän raporiin valiu laauekijä kuen asuinneliö per asukas, oise aas ulkinnanvaraisempia ova yksi lähesymisapa. Tarkoiuksena on havainnollisaa ja kuen maisema ai idenieei. Raporissa valiu ominaisuude konkreisoida laadukkaan asuinalueen muodosumisa. ova esimerkkejä. Ominaisuuksien unnisamisen avulla Keskusyyppi Keskusyypi jakauuva Tampereen seuukeskukseen, aluekeskuksiin ja lähipalvelukeskuksiin. Keskusyyppi vaikuaa oleellisesi asuinrakenamisen iheyeen ja muihin asumismuodon vaihoehoihin. Keskusa-alueilla palveluiden, asumisen ja yöpaikkojen sekoiuminen on luonevaa ja yleisä. Aluekeskukse soveluva hyvin kohuuhinaiselle vuokra-asumiselle, koska palvelu ja kaava joukkoliikennemahdollisuude ova lähellä. Keskusayyppien palvelunarjona voi muuua ulevaisuudessa, mua keskusamainen luonne ulee voida kokea valiuilla alueilla jakossakin. Asukkaa kaipaava kohaamispaikkoja, joen alue- ja lähipalvelukeskuksia ulee kehiää sosiaalisina ympärisöinä, joihin ympäröivä asunno liiyvä. Lähipalvelukeskuksen palveluia voiva olla esimerkiksi harraseila, auoalli, joia asukkaa voiva käyää asunojensa jakeena. Tila oimiva niin yriysen käyössä, kunien palvelupiseinä kuin asukkaiden yöiloina. Näin mahdolliseaan erillisaloille yypillinen laauominaisuus myös muunlaisessa asuinmuodossa. Joukkoliikennemuoo Tampereen alueella ehdään miavia invesoineja muun muassa raiioiehen ja lähijunaliikeneeseen. Yhdyskunarakeneen arpeiden mukaan valiu joukkoliikennemuodo luova ympärilleen hyvä puiee rikkaan asuinalueen synnylle. Asunouoannon kannala aluee ova eriyisen houkuelevia, koska hyvä liikenneverkoso ja niiden ympärille hakeuuva palvelu ja yöpaika ova ärkeä ekijä laadukkaalla asuinalueella. Palvelu Palvelu ova ärkeä osa viihyisää asuinaluea. Pelkäsään asumiselle arkoieuja alueia ulee välää. Palvelujen luonne voi vaihdella kuienkin asuinalueesa riippuen. Kaupallisen palveluiden keskiyminen on ymmärreäväsi mahdollisa vain suuremmissa keskuksissa. Pienalomaisille alueille ulee varaa iloja kerhooiminnalle ja muille palveluille, kuen päiväkodeille, harraseiloille ja koioimisoille. Myös asuinaloissa oleva yheisila voidaan nähdä osana palvelurakennea. Tehokkuus Koreliehokkuus on raporissa suunaa-anava ja kuvaa vain uusien asuinalueiden asuinkoreleiden koreliehokkuua. Visualisoinneilla ja konkreeisilla esimerkeillä haluaan havainnollisaa ehokkuusluvun vaikuus kullekin asuinalueelle. Kaurakenne Kaurakeneeseen vaikuaa oleellisesi alueen joukkoliikeneen muoo sekä asumismuodo. Kau voidaan suunniella ja rakenaa osaksi asunoja ja asuiniloja, jolloin kadun oiminnollisuus ja käyöase paraneva. Kaujen miasuhee ja ilarajaukse alueilla vaikuava viihyvyyeen ja urvallisuueen. Kaduisa ulee suunniella myös oiminnallisia niin, eä ne oimiva sosiaalisina kohaamispaikkoina. Siksi eriyyppise kaurakenee ulee unnisaa ja huomioida suunnielaessa asuinaluea. Paikan unu - Idenieei Idenieeillä kuvaaan alueen hisoriasa ai muusa vasaavasa synyneiä alueen asukkaiden unnisamia ominaispiireiä. Alueiden posiiivise idenieei ova ärkeiä ekijöiä laadukkaalla asuinalueella ja niiä ulee voimisaa. Asumismuodon luonne Asumismuodo on jaeu kerros-, rivi-, ja erillispienaloihin. Tämän yyppinen jaoelu ei välämää ue parhaien aseeujen monipuolisen ja kokeilevien asuinalueiden synyä. Kyseinen luokius on kuienkin haluu oaa huomioon, joa aiempia ilasoja sekä aseeuja avoieia voidaan miaa ja arvioida. Hallinamuoopainous Asumisen eri hallinamuooja ova omisus-, asumisoikeusja vuokra-asuminen. Vuokra-asuminen voi olla ARA- ai vapaarahoieisa vuokra-asumisa. Yhdyskunarakeneen kannala on ärkeää, eä asuinalueilla on monipuolisesi eri hallinamuooja, joa luodaan pohja rikkaan ja dynaamisen asuinympärisön rakenumiselle. Asuinalueiden ominaisuude muodosava pohjan erilaisille asunojen hallinamuodoille. Esimerkiksi ARA-rahoieise vuokra-asunno ulee rakenaa mielellään keskuksiin, koska näissä asunnoissa asuva hyöyvä enien julkisen palveluiden ja joukkoliikeneen läheisyydesä. 19 20

Pinna, fyysinen laau Asuinneliömäärä Asuinneliömäärä on ollu vuonna 2011 Tampereen seudulla 38 m² per asukas (Asuminen ja rakenaminen, Tampereen kaupunkiseuu, Tilasoaineiso 2012). Tampereen kaupunkiseudun asunopoliiisessa ohjelmassa 2030 koko seudun keskimääräiseksi neliömääräksi on laskeu 42 m² per asukas vuonna 2030. Huomioiden kuienkin asuinrakenamisessa ällä hekellä näkyvä rendi sekä aseeu asuinrakenamisen laauominaisuude, voidaan oleaa, eä asuinneliömäärän kasvu on vähenymässä. Neliömäärän arvioinnissa on oeu myös jakossa huomioon arkemmin paikallise vaikuukse. Ominaisuuksien kaua voidaan alueelle määriää sellaise laauekijä, joka vähenävä asukkaiden arvea ja halua omisaa reilusi asuinnelijöiä. Asukkaiden ieoisuus, aloudellisuus ja käyännöllisyys ajava valisemaan pienemmä asuinneliömäärä. Asuinalueen laauominaisuude mahdollisava valinnan niin, eä asukkaa saava samalla nauia laadukkaasa asumisesa. Keskimääräisen asuinneliömäärän kasvun aiuminen on monella miarilla kesävän kehiyksen mukaisa, koska se on sekä asukkaalle eä kunnalle aloudellisa, ekologisisa vaikuuksisa puhumaakaan. Muuos luo posiiivisa painea asuinalueiden ulkoalueiden suunnielulle ja rakenamiselle, koska ulkoilojen monipuolisempi käyö osana arkipäivän elämisä lisäänyy. Kun suosuaan luopumaan suurisa yksiyisisä iloisa, panoseaan enemmän julkisen alueiden ai yheisilojen rakenaminen. Maisema Maisemallise arvo ova alueiden luonnonarvoja ja voiva olla hyvinkin alueellisia. Tampereen seudun pääviherverkkoon kuuluu esimerkiksi maisemallisesi merkiäviä vesisöalueia, soraharju sekä niiyjä eä mesiä. Viheryheys Viheryheyksiä on useanlaisia. Kaupunkiympärisössä yheys voi olla pienimiakaavaisempi ja rakenneumpi kuin aas asuinalueiden reuna-alueilla, missä mesä voiva olla hyvinkin lähellä. Luonoyheyksien läheisyys on kuienkin välämäönä kaikenlaisissa asuinaluerakeneissa, kun avoiellaan laadukasa asuinaluea. ominaisuuksisa laaduksi Rakennusiheyden vaihelu Bulevardisoini Laadukkaa pinamaeriaali Suljeava pyöräsäilyys Sekoiunu rakenne Monipuolisesi joukkoliikeneen eri vaihoehoja Kaupunkipuiso Kauason yheisila Viherparvekkee Infoaulu Taskupuiso Sadesuoja Sosiaalisia kohaamispaikkoja Yksiyinen sisäpiha Valaisus Kaoerassi Ranarakenaminen Pienimiakaavainen korelirakenne Kaupunkikuluurin mahdollisaminen Kauilan rajaus Vuokraava oimisoila Kaupunkipuuarha Virkisys- ja liikunapolu Asunnoisa suora ulkoyheys Kau osana asunoja Leikkialue Sekoiuneesi eri hallinamuooja Viljelymahdollisuus Asuminen, palvelu ja yöpaika sekoiunee alueella Isuukse Kaukalusee mm. isuime Maisemoini Alueen ominaisuuksien unnisamisen jälkeen voidaan Toise asuinaluee arviseva muia enemmän laadullisia Toiminnallisesi akiivinen piha-alue aseaa sille erilaisia laadullisia vaaimuksia ja avoieia. avoieia, joa alueisa saadaan houkuelevia ja miellyäviä Laadullisisa asioisa osa on yleisluoneisia ja miakaavalaan asuinympärisöjä. Valiu esimerki on arkoieu luomaan suuria. Osa aas on pieniä, konkreeisia yksiyiskohia. Laau yleisä ahoilaa alueiden kehiyksesä sekä visualisoimaan synyy kuienkin näisä molemmisa suuren miakaavan yheisä mielikuvaa aluekeskuksisa, liikeneen solmukohdisa hallinnasa sekä yksiyiskohien huolellisesa suunnielusa. ja asuiniheydesä. BUSSIN LAATUKÄYTÄVÄ KORTTELITEHOKKUUS 0,5-0,7 RAK.PINTA-ALA KORTTELIN PINTA-ALA HARJUALUE Kuvius ominaisuuksien muuumisesa laaiekijöiksi. 21 22

1,8-2,2 ASUNTOKUNNAN KESKIKOKO KORTTELITEHOKKUUS 0,7- HUONEISTOALAN KESKIKOKO 36-38 m² /asukas Esimerkkejä, joihin soveluva raiioiehen ukeuuvan alueen laauominaisuude Raiioiehen ukeuuva alue Perheasunno ALUEKESKUS KAUPUNKIPUISTOT Urbaani asuinympärisö UMPIKORTTELIRAKENNE KORTTELITEHOKKUUS 0,7 - KULTTUURIN KULUTTAJAT Kohuuhinaise vuokra-asunno Monipuolinen asunokana Palveluasuminen Eseeömyys Kaupunkipuiso Kauilan rajaus Viherparvekkee Kau osana asunoja Isuukse Tori Kaukalusee Aluekeskuspalvelu Sosiaalisia kohaamispaikkoja Kaupunkikuluurin mahdollisaminen Leikkialuee Buiikkivyöhykkee Ososkadu Niin kusuu pehmeä ekijä sekä kolmanne ekijä vaikuava asuinalueen valinaperuseihin. Pehmeiä ekijöiä ova esimerkiksi viherympärisö, kuluuri ja palvelu, mua yhä yleisemmin asuinalueen kolmansia ekijöiä arvoseaan RIKAS KAUPUNKIELÄMÄ > 90 ASUNTOA/ ha MONIMUOTOISTA KAUPUNKIRAKENNETTA aikaisempaa enemmän. Iseilmaisun mahdollisuus, alueen ja asukkaan idenieei sekä kaupunkikuluuri ovakin juuri näiä kolmansia ekijöiä joiden merkiys korosuu iiviissä kaupunkirakeneessa. 23 24

IV 2400m² asuinneliöiä 79 asukasa 41 asuno 15 Yksiöä 14 Kaksioa 12 Kolmioa V e = 0,7 100 asunoa/ha e = 0,7 III II III 22 ap V 4000m² asuinneliöiä 111 asukasa 25 ap 61 asunoa 26 Yksiöä 20 Kaksioa 15 Kolmioa IV e = 0,8 Yllä on kuvieellinen raiioien varrelle sijoiuva hehaarin kokoinen koreli pihajärjeselyineen. Alla alueesa havainnollisava massamalli ja viieellise laskelma. Talomalli 2 Asunno Talomalli 1 m² kpl m² yh asukasa yksiö 40 26 1040 1 kaksio 60 20 1200 2 kolmio 80 15 1200 3 yh. 61 3440 111 Talomalli 2 m² kpl m² yh asukasa yksiö 40 15 600 1 kaksio 60 14 840 2 kolmio 80 12 960 3 neliö 100 0 0 0 yh. 41 2400 79 Auopaika Talomalli 1 Asumisen kehiämishanke - 0,7 Raikka 1 : 1000 Auopaikkoja 1 auopaikka / 100 asuinneliöä kohden auohalli 60 42,5m² parkkipaikka 32 7,5m² auopaika yh. 92 07/01/14 Raiioiehen ukeuuva aluee, joka on suunnielu oeueavaksi ennen vuoa 2040 sijaiseva Pirkkalassa, Tampereella ja Ylöjärvellä. Näillä alueilla asuinrakenaminen on iivisä ai keskiehokasa. Raiioie mahdollisaa palveluiden läheisyyden ja rikkaan kaupunkimaisen asuinympärisön. Aluee soveluva hyvin kohuuhinaisille vuokra-asumiselle. Esimerkiksi palveluasunojen asukkaa hyöyvä yleisesi enien ympärisön virikkeellisyydesä, ympärisön eseeömyydesä ja palveluiden läheisyydesä. Huoneisoalan koko suheueuna asukasmäärään voi olla ällä alueella suheellisen pieni, koska alueen houkuelevuus synyy hyvisä joukkoliikenneyheyksisä, palveluiden läheisyydesä ja kaupunkimiljöösä. Alueiden painous on pienissä asunokoissa, mua varsinkin keskiehokkaalla alueella ulee myös olla perheasunnoiksi soveluvia asunoja. Näin varmiseaan sosiaalisesi kesävä asuinalue, jolla asuu monipuolisesi erilaisia asukkaia. Keskusa-asuminenkin voidaan ehdä houkuelevaksi perheellisille, kunhan kaupunkien kauilaa käyeään nykyisä monipuolisemmin ja koreleiden sisäpihoja käyeään asukkaiden puolijulkisina oiminnallisina pihoina. Kaupunkipuisojen ja asunojen parvekkeiden arvo korosuu. Asunojen laaua paranava huomaavasi erimerkiksi alokohaise kaoerassi ja yheisila. Urbaanissa asuinympärisössä sosiaalise kohaamispaika niin asuinalojen sisällä kuin julkisessa kauilassa ova osa alueen veovoimaisuua. Kohaamispaikkoja Asumisen kehiämishanke - 0,7 Raikka 1 : 1000 Laadukkaa pinamaeriaali Kauaidea Palveluiden läheisyys Raiiovaunu Polkupyöräreii Kaava joukkoliikenneyheyde 07/01/14 Sadesuoja Infoaulu Valaisus Eseeön kauila Palveluasunno Parvekkee Esimerkkikuva on Pirkkalan keskusasa. Alueen laau muodosuu kaupunkikuluurisa, joa ukeva esimerkiksi alueen palvelu, kohaamispaika ja asukkaa ise. Täydennysrakenamalla alueelle varmiseaan riiäväsi asukkaia ylläpiämään alueen palveluia ja kuluurin synymisä. 25 26

Esimerkkinä Pirkkala Alueella on monipuolisesi erilaisia aloyyppejä ja korelirakenee ova vaihelevia. Vaihelua ulee olla muun muassa koreliyyppien, rakennuskorkeuksien, hallinamuoojen ja asunokokojen välillä. Monipuolisuuensa ansiosa alueella on useia vaihoehoja erilaisissa elämän vaiheissa oleville asukkaille. 27 Kun alue ukeuuu raiioiehen, on mahdollisa luopua korkeisa auopaikkavaaimuksisa. Tiiviissä kaupunkirakeneessa ämä hyvinkin yksiyiskohainen seikka saaaa vaikuaa suuresi alueen suunnieluun ja viihyvyyeen. Korvaamalla suure auopaikkakenä mahdolliseaan viihyisien puoliyksiyisen piha-alueiden synymien koreleiden sisäpihoille. Alueia ulee suunniella ensisijaisesi asukkaiden asuinmukavuuden peruseella. 28

Esimerkkinä Ylöjärvi Esimerkkikuva on Ylöjärvelä ison auoien ja raiiovaunuliikeneen varrela. Alueen urbaanin alueen arvo muodosuva aikaisempien alueiden avoin monipuolisesa ja sekoiuneesa asunokannasa. Erillispienalo sekoiuva pienkerrosaloalueisiin luonevasi ja ova houkuelevia hyvien joukkoliikenneyheyksien ja lähipalvelukeskusen ansiosa. 29 30

2-2,2 ASUNTOKUNNAN KESKIKOKO KORTTELITEHOKKUUS 0,7- HUONEISTOALAN KESKIKOKO 38 m² /asukas Esimerkkejä, joihin soveluva lähijunaan ukeuuvan alueen laauominaisuude Lähijunaan ukeuuva alue ALUEKESKUS METSÄVYÖHYKKEET KERROSTALOMAISTA ASUMISTA PIENTALON LAATUOMINAISUUKSILLA Tiivis kaupunkirakenne KIRJASTOPALVELUT TOISEN ASTEEN KOULUTUSPAIKAT NEUVOLAT LIIKUNTAKESKUKSET > 70 ASUNTOA/ ha Asunoja myös isommille asunokunnille Pienalomainen asuminen kerrosaloissa Sekoiunu rakenne Kohuuhinaise vuokra-asunno Aluekeskuspalvelu Kau osana asunoja Muunojousavuus Virkisysaluee Asuinalojen erassoini Viherympärisö virkisyspaikkoina Ranarakenaminen Asemanseudun väliömässä läheisyydessä ulee eriyisesi ihmislähöinen asuinympärisö ja ueaan kevyeen liikeneen kiinniää huomioa alueen asuinrakenamisen laauun, koska kasvua ja joukkoliikenneä. Usea lähijunan pysäkkialuee ja KERROSTALOMAISTA ASUMISTA HYVÄLLÄ LUONTOYHTEYDELLÄ RANTARAKENTAMINEN urbaanissa ympärisössä laau muodosuu sekä kauilan sosiaalisuudesa ja oiminnollisuudesa, eä yksiyisyyden seisakkee sijaiseva rana-alueiden läheisyydessä. Ranaaluee ova upea mahdollisuus luoda alueelle idenieeiä mahdollisamisesa. Viihyvyyä voidaan lisää muun muassa ja paranaa alueen laaua. Julkisella ranarakenamiselle ympärisön ja kauilan jäsenelyllä. Näin saavueaan varmiseaan mahdollisimman monelle asukkaalle 31 mahdollisuus nauia vesisöisä. 32

33 34

Vuoeen 2040 mennessä ehokkaasi rakenneavia lähi- ja Urbaaneilla asuinalueilla ulee miä odennäköisimmin aajamajunaan ukeuuvia asuinalueia ova muun muassa näkymään asunoväljyyden kasvun aiuminen. Lakalaiva, Lempäälän keskusa, Nokian keskusa, Oriveden Asuinneliömäärän kasvu asukasa kohden ei siis välämää keskusa, Sääksjärvi, Tampereen keskusa ja Tesoma. Näiden kasva nykyisen suunauksen mukaisesi vaan saaaa alueiain alueiden lisäksi on lähi- ja aajamajunaan ukeuuvia reuna- jopa pienenyä. alueia, joka on esiely jäljempänä. Asemanseudu ova myös aluekeskuksia muuamaa poikkeusa lukuun oamaa. Aluekeskus mahdollisaa alueelle kaavan ja monipuolisen palvelurakeneen. Lähijunaan ukeuuva asuinaluee ova siis urbaaneja asumiskeskiymiä, joka luova hyvä edellyykse esimerkiksi kohuuhinaiselle vuokra-asumiselle. Lähijunaan ukeuuva urbaani asuinalue houkuelee sekä lapsiperheiä Tiheässä asuinrakenamisessa ulkoilojen suunnielu korosuu. Ulkoiloja ulee suunniella asukkaiden akiiviseen käyöön ja paranaa nykyisä paremmin asukkaiden mahdollisuua käyää asunnon väliömiä ulkoiloja osana asunoa. Näin luodaan urvallisen ja elinvoimaisen asuinalueen synyminen. eä pieniä asunokunia edullisuudellaan, mua myös Eri aluekeskusen idenieeien unnisaminen ja kaavalla palveluarjonnalla. voimisaminen on ärkeää alueen imagon luomisessa. Viheralue Funkionaalinen kaupunkiaide Pienyriäjien oimiiloja Pienalomainen kerrosaloasuminen Toiminnallinen piha-alue Asunojen suora ulkoyheys Koreliehokkuuksien vaihelulla voidaan sekoiella esimerkiksi iivisä ja korkeaa, keskiehokasa ja iivisä ja maalaa niin eä ympärisön kokonaisvalaisempaa ehokkuua miaava alueehokkuusluku pysyy suunniellun korkeana. Kohuuhinaise oni mahdollisava suuremma asunokoo kuin esimerkiksi Tampereen ydinkeskusassa. Aluekeskuksen yheydessä asuinalueella saavueaan hyvin monipuolisa ja sekoiunua rakenamisa, kun yöpaikka-, palvelu-, ja asuinrakenaminen yhdiseään ennakkoluuloomasi. Vahva idenieei lisää houkuelevuua ja varmisaa ää kaua riiävän asukaspohjan lähijunaliikeneelle. Täsä syysä aluekeskusen maisemallise ja jo olemassa oleva idenieeiarvo ulee unnisaa. Idenieeiarvoja ova muun muassa Sääksjärven ja Lempäälän keskusan vesisö, Nokian keskusan ehdasaluee ja Oriveden viherverkoson läheisyys. Näiä ominaisuuksia voi uoda laauominaisuuksiksi esimerkiksi rakenamalla virkisysalueia ja rana-alueia ai oamalla vanhoja ehdasalueia uusiokäyöön esimerkiksi asunnoiksi. Ranarakenaminen Esimerkkinä Sääksjärvi Esimerkkikuva on Sääksjärvelä. Kuvan asuinalueella on sekä pienalomaisia kerrosaloasunoja lapsiperheille eä pienempiä asunoja niin asukkaille kuin oimisokäyöön. Alue ukeuuu lähijunapysäkin lisäksi rana-alueeseen, joka on säilyey julkisena rana-alueena. Rana-alueen yheydessä aukeaa sekä asukkaiden eä vierailijoiden käyöön monipuolise viheraluee. Vaikka alue on iivisä, eriluoneisen piha-alueiden ansiosa alue on asuinympärisönä monipuolinen ja miellyävä. Koska lähijunapysäkki on lähellä, auopaika voiva sijaia hieman kauempana asunnoisa, jolloin asunojen väliömässä läheisyydessä oleva piha-aluee jäävä akiiviseen käyöön. 35 36

IV 28 ap V 1840m² asuinneliöiä 64 asukasa 28 asuno 5 Yksiöä 10 Kaksioa 13 Kolmioa 134 asunoa/ha e = 0,9 IV e = 1,2 1840m² asuinneliöiä 64 asukasa 20 ap 28 asuno 5 Yksiöä 10 Kaksioa 13 Kolmioa V e = 1,1 4 ap III 2800m² asuinneliöiä 95 asukasa 20 ap 39 asuno 8 Yksiöä 6 Kaksioa 20 Kolmioa 5 Neliöä VI III III VI III 2800m² asuinneliöiä 95 asukasa 20 ap 39 asuno 8 Yksiöä 6 Kaksioa 20 Kolmioa 5 Neliöä e = 1,0 e = 1,0 Yllä on kuvieellinen lähi- ja aajamajunan varrelle sijoiuva hehaarin kokoinen koreli pihajärjeselyineen. Alla alueesa havainnollisava massamalli ja viieellise laskelma. Talomalli 2 Talomalli 1 Valiu avoielava laauominaisuude vaikuava alueen suunnieluun ja kaavoiukseen. Luonnosmaisessa esimerkissä on arkoiuksena havainnollisaa, mien aseeu avoiee voidaan rakaisa yhdellä apaa oninkäyön Kaava liikenneyheyde lähellä Sekoiuneesi eri hallinamuooja Asunojen ulkoyheys Taskupuiso Leikkialue Yksiyinen piha-alue asukkaille Rakennusiheyden vaihelu ja asunojakauman osala. Laskenamalli ja kaavio ova eoreeisia ja ne ulee nähdä suunaa-anavina. Teiden maisemoini Yheys seudulliseen viherverkosoon Asunno Talomalli 1 m² kpl m² yh asukasa yksiö 40 5 200 1 kaksio 60 10 600 2 kolmio 80 13 1040 3 yh. 28 1840 64 Talomalli 2 m² kpl m² yh asukasa yksiö 40 8 320 1 kaksio 60 6 360 2 kolmio 80 20 1600 3 neliö 100 5 500 3 yh. 39 2780 95 Auopaika Asumisen kehiämishanke - 0,9 Lähijuna 1 : 1000 Auopaikkoja 1 auopaikka / 100 asuinneliöä kohden 37 auohalli 60 42,5m² parkkipaikka 32 7,5m² auopaika yh. 92 06/30/14 Kaaviomaisessa arkaselussa on yhden hehaarin kokoinen asuinkoreli. Hehaari on valiu arkaselualueen kooksi, koska hehaariin suheueaan useia keskieurooppalaisia asuinalueen iiviyä miaavia laskenaapoja ja äsä syysä se sopii parhaien eoreeisen havainnollisamisen pohjaksi. Havainne kuvasa hahmoaa minkä korkuisella rakenamisella saavueaan haluu 0,9 ehokkuusluku. Kun asuinalue on kykey lähijunaliikeneeseen, auopaikkojen määrän asemien läheisyydessä olevissa asuinkoreleissa on laskeu olevan yksi auopaikka per 100 asuinneliöä. Asemanseuduilla voi olla arvea erillisille auopaikoiuksille kauempaa auolla saapuville. Umpikorelilla mahdolliseaan yksiyisen ja julkisen Umpikoreli esimerkki voi päeä yhä hyvin Tampereen ilan rajaaminen ja niiden luoneva vaihelu. Urbaaniin ja ydinkeskusassa, missä koreleiden sisäpihoja on mahdollisa iiviiseen asuinalueeseen saa umpikorelin avulla asukkaiden muuaa parkkialueisa esimerkiksi kaupunkipuisoiksi. Tämä yksiyisen piha-alueen. Kun auopaikkojen suheellisa kehiyssuuna paranaa huomaavasi urbaanin asuinalueen määrää vähenneään, sisäpihaa voidaan käyää vapaammin laaua monipuolisamalla asukkaiden mahdollisuua muuhun oiminaan. hyödynää puoliyksiyisä ai yksiyisä piha-aluea. Asumisen kehiämishanke - 0,9 Lähijuna 1 : 1000 06/30/14 38

1500m² asuinneliöiä 50 asukasa 12 ap 19 asuno 7 Kaksioa 6 Kolmioa 6 Neliöä 1500m² asuinneliöiä 50 asukasa 12 ap 19 asuno 7 Kaksioa 6 Kolmioa 6 Neliöä 25 ap 134 asunoa/ha e = 0,9 1840m² asuinneliöiä 60 asukasa 32 asuno 10 Yksiöä 16 Kaksioa 6 Kolmioa 1840m² asuinneliöiä 60 asukasa 32 asuno 10 Yksiöä 16 Kaksioa 6 Kolmioa 1840m² asuinneliöiä 60 asukasa 12 ap 32 asuno 10 Yksiöä 16 Kaksioa 6 Kolmioa Yllä on oinen kuvieellinen lähi- ja aajamajunan varrelle sijoiuva pisealoilla suunnielu koreli pihajärjeselyineen. Alla alueesa havainnollisava massamalli ja viieellise laskelma. Talomalli 2 Talomalli 1 Asunno Talomalli 1 m² kpl m² yh asukasa yksiö 40 10 400 1 kaksio 60 16 960 2 kolmio 80 6 480 3 yh. 32 1840 60 Talomalli 2 m² kpl m² yh asukasa yksiö 40 0 0 1 kaksio 60 7 420 2 kolmio 80 6 480 3 neliö 100 6 600 3 yh. 19 1500 50 Avoimempi korelirakenne oimii hyvin väljemmällä asuinalueella, kuen esimerkiksi aluekeskusen reuna-alueilla, missä laajemma viherverkosoyheyde ova väliömässä läheisyydessä. Tällaisessakin ilaneessa ulee huomioida piha-alueiden suunnielu ja eriluoneisen piha-alueiden monipuolisuus sekä rakennusyyppien vaihelu. Hankkeen oeuumisen osala parasa on, eei kaavoiuksella sidoa liikaa suunnielu- ja oeuusyöä. Yheisyö ulee oaa yöskenelyavaksi hei alueiden suunnieluprosessien alkuvaiheissa. Näin alueiden on mahdollisa oeuua suunniellusi ja muodosaa suuremman miakaavan kaupunkirakennea. Ranarakenaminen Useimma aluekeskukse sijaiseva vesisöjen äärellä, joen Yllä oleva kuva on esimerkki massiivisemmasa ranarakenamisa ulee hyödynää nykyisä ehokkaammin ranarakenamisesa, jossa asunno avauuva suoraan myös urbaaneilla asuinalueilla. Veden läheisyys luo monia ranaan. Esimerkiksi asuinalojen erassoini, asukaspiha ja oiminnallisia mahdollisuuksia ja lisää houkuelevuua ja parvekkee arjoava mahdollisimman monelle asukkaalle paranaa alueen imagoa. Urbaanilla ranarakenamisella näkymä ja luonoyheyden vesisön ääreen. luodaan kohuuhinainen rana-asuminen. Asumisen kehiämishanke - 0,9 pisealo 1 : 1000 07/15/14 Auopaika Auopaikkoja 1 auopaikka / 140 asuinneliöä kohden 39 auohalli 36 42,5m² parkkipaikka 25 7,5m² auopaika yh. 61 Asumisen kehiämishanke - 0,9 pisealo 1 : 1000 07/15/14 40