Meidän Veripalvelumme VERIPALVELUN VUOSI 2012
SUOMESSA VERIVALMISTEILLA HOIDETAAN JOKA VUOSI YLI 50 000 POTILASTA. Verta tarvitaan esimerkiksi leikkauspotilaiden, syöpää sairastavien, onnettomuus uhrien ja keskoslasten hoitoon. Allogeenisia eli toisen henkilön soluilla tehtäviä kantasolujen siirtoja on vuosittain yli 100. JOKA ARKIPÄIVÄ SUOMESSA LUO VUTETAAN NOIN 1 000 PUSSIA VERTA. Vuonna 2012 verta luovutettiin yli 250 000 kertaa. Ensikertalaisia oli 12 % luovuttajista. Luuytimen - luo vuttajarekisteriin kuuluu yli 20 000 suomalaista. Veren ja kantasolujen luovuttajat antavat potilaalle konkreettisen avun paranemiseen. Oli koskettavaa nähdä ihan konkreettisesti, miten veri auttaa ihmistä minuakin. Olen luovuttanut yli 40 kertaa ja haluan tehdä hyvää jatkossakin. Pekka, 54 En tiedä, mitä olisi tapahtunut, jos verenluovuttajia ei olisi. Millään muulla lääketieteen tuntemalla keinolla verihiutaletasoani ei olisi saatu nostettua. Marju, 46 Olin ensimmäisen kerran katsomassa verenluovutusta isäni matkassa 4-vuotiaana. Verenluovutus on opetettu minulle jo pienestä pitäen ja olen siitä ylpeä. Annu, 35 2 VERIPALVELUN VUOSI 2012
Meidän Veripalvelumme ::::::::::::::::::::: Olen saanut luovuttamani veren moninkertaisesti takaisin! Olen äärimmäisen kiitollinen verenluovuttajille. Ilman heidän apuaan en saisi elää normaalia elämää. Kaarina, 65 Arvostan todella paljon niitä luovuttajia, joiden veri pelasti lapseni. Kuin ihmeen kautta hän on terve pikkumies! Anu, 38, pienen pojan äiti Luovuttaminen on ainoa keino varmistaa veren riittävyys, sillä verta ei voida valmistaa keinotekoisesti. Verenluovuttaja on siis järjen ja sydämen asialla. Markku, 44 Parasta on, että saatan pelastaa jonkun hengen. Eikä mun tarvitse edes tietää, kenen hengen. Sami, 43 Poikani käy jatkuvasti punasolutankkauksissa ja on saanut elämänsä aikana jo yli 200 veripussia. Ilman verenluovuttajia hän ei olisi elänyt edes kuutta kuukautta. Tommi, 42, 13-vuotiaan Jessen isä VERIPALVELUN VUOSI 2012 3
Veripalvelu on osa suomalaista terveydenhuoltoa VERIPALVELU on Suomen Punaisen Ristin toiminnasta taloudellisesti riippumaton ja toiminnallisesti erillinen yksikkö. Veripalvelu huolehtii keskitetysti koko maan veripalvelutoiminnasta. Toimintaan kuuluvat niin verenluovutusten järjestäminen ja veren keräys kuin luovutetun veren testaus, verivalmisteiden tuotanto ja jakelu sairaaloihin. 6 Veripalvelu tarjoaa terveydenhuollolle muun muassa punasoluserologisia tutkimuksia sekä elin-, kudos- ja kantasolusiirtoihin sekä veren hyytymistekijöihin ja trombosyytteihin liittyviä tutkimuksia. Kaikkien raskaana olevien suomalaisäitien veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainetutkimukset tehdään Veripalvelussa. Veripalvelussa toimii myös Luuytimenluovuttajarekisteri ja Istukkaveripalvelu sekä luupankkiverkosto. Vahvan asiantuntemuksen perustana on oma tutkimusja kehitystoiminta, joka luo edellytykset turvalliselle verensiirtohoidolle myös tulevaisuudessa. Veripalvelussa työskentelee noin 600 henkilöä 17 paikkakunnalla. Veripalvelulla on palveluksessaan myös osa-aikaisia ja tarvittaessa työhön kutsuttavia työn tekijöitä. Valtaosa henkilöstöstä työskentelee veripalvelukeskuksessa Helsingin Kivihaassa, jonne on keskitetty muun muassa kaikki laboratoriotutkimukset. TOIMITUS Veripalvelun viestintä ja Mediafocus Oy TEKSTIT Willy Toiviainen, Tiia Soininen ja Päivi Hurttia ULKOASU Mia Noronkoski VALOKUVAT Jari Härkönen, Antti Kurola, Ari Nakari, Jussi Vierimaa ja Veripalvelun kuva-arkisto KUVITUKSET Lassi Kaikkonen PAINO Libris Oy 10 12 4 VERIPALVELUN VUOSI 2012
Sisällysluettelo :::::::::::::::::::::::::::::: VERI ON ELINEHTO...6 Projektipäällikkö Antti Haukipuro kävi työkavereiden kanssa luovuttamassa verta. VERIVALMISTEET MATKALLA 24/7...8 Vastuuhoitaja Taija Pyykkö pitää huolta, että Etelä-Karjalan alueella riittää verta sitä tarvitseville potilaille. PELASTAVAT KANTASOLUT...10 Yliopiston lehtori Antti Tuomisto organisoi kampanjan, jossa tavoitettiin 257 halukasta Luuytimenluovuttajarekisteriin liittyjää. TULEVAISUUDEN HOITOJA...12 Kehityspäällikkö Kimmo Pitkänen tekee työtä hematologisen tutkimushankkeen hyväksi, jotta veritauteihin löydettäisiin tulevaisuudessa uusia hoitomuotoja. YHTEISTYÖTÄ AMMATTILAISTEN KESKEN...14 Veripalvelulaisten tavoite on luoda mahdollisuuksia elämän pelastamiseen. VERIVALMISTEITA TÄSMÄTARPEESEEN...16 Veripalvelun tehtävä on tukea sairaaloita siinä, että luovutettu veri hyödyttää potilasta mahdollisimman paljon, kirjoittaa Veripalvelun johtaja Martti Syrjälä. KATSAUS TOIMINTOIHIN...18 SATOJEN AMMATTILAISTEN TYÖPAIKKA...24 Vuonna 2012 Veripalvelussa työskenteli kokoaikaisina keskimäärin 545 henkilöä. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ...26 Veripalvelu on osa Suomen Punaista Ristiä. YHTEISKUNTAVASTUUN MITTARIT...27 TALOUS...28 Veripalvelu on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kattaa toiminnallaan omat kustannuksensa. 8 TULOSLASKELMA JA TASE...29 ARVOT...31 Potilaan hyvinvointi, luovuttajien arvostaminen, luotettavuus, työyhteisön hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus ohjaavat Veripalvelun toimintaa. VERIPALVELUN VUOSI 2012 5
MINUN VERIPALVELUNI Verta ei pystytä valmistamaan muualla kuin ihmiselimistössä, joten verenluovutus on korvaamaton tapa auttaa niitä, joilla hätä on suurin. Luovutukseen lähteminen vaatii tietynlaista hoksaamista. HALTIKin VeriRyhmässä lähteminen oli helppoa ja hauskaa. Meitä lähti useita tilataksillisia, joukossa niin ensikertalaisia kuin kokeneempiakin luovuttajia. Projektipäällikkö Antti Haukipuro Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKista Rovaniemeltä. Antti on luovuttanut verta yhteensä yhdeksän kertaa ja lupaa luovutuksia kertyvän lisää. Hän ei keksi mitään syytä olla menemättä, mutta monia hyviä syitä luovuttaa. 6 VERIPALVELUN VUOSI 2012
Veri on ::::::::::::::::::::::::::::::::::: Lisätietoa VeriRyhmätoiminnasta: ryhmat TIETOTEKNIIKAN palveluita sisäasiainhallinnoll e, kuten poliisille ja Rajavartiolaitok- selle, tuottavalla HALT IKilla on 30 toimipistettä eri puolilla Suomea. Viime vuonna HALT IKissa paneuduttiin organisaation arvoihin, joista yksi tärkeimmistä on reiluus. Samanaikaisesti Ver ipalvelu esitteli yrityk yksille ja yhteisöille suunnatun Ver iry h- mä-konseptin, jonka avulla yritys voi toteuttaa yhteiskuntavastuuta yhdessä koko henkilöstönsä kanssa. HALT IKissa tuumattii n, että Ver iryhmi en perustaminen jokai aiseen toimipaikkaan olisi konkreettiinen ta pa osoittaa reiluutta. Samalla se olisi jotain, mitä hajautettu organisaatio pystyisi tekemään yhdessä. Kampanjan viestintä ja käytännön järjestelyt suunniteltiin yhdessä Ver ipalvelun kanssa. HALT IKin johto puolestaan lupasi, että työntekijät saavat käydä luovuttamassa verta työajalla, sillä käynti ei vie juuri tuntia kauempaa. Koska joulu oli lähellä, HALT IKissa päätettiin aloittaa VeriRyhm ä-toiminta näkyvästi järjestämällä Ver y Reilua Joulua 2012 -kampanja. Joulutervehdyksessä kerrottiin haltiklaisten antamasta arvokkaasta lahjasta, jolla pelastetaan ihmishenkiä. Nekin, jotka eivät voineet luovuttaa verta, saattoivat haastaa muita tekemään hyvää. VUONNA 2012 esitelty Ve riryhm ä-konsepti käy myös muiden kuin yritysten käyttöön: Ver iry hmän voi perustaa kuka tahansa, joka haluaa moninkertaistaa apunsa kutsumalla ystävät tai tuttavat mukaan. Veri- palvelun tavoitteena on näin kannustaa verenluovuttajia säännölliseen verenluovutukseen ja turvata riittävän laaja ja aktiivinen luovuttajapohja myös tulevina vuosina. Ver ivalmisteiden käyttöä on voitu vähentää sairaaloissa hoitokäytäntöjen kehittyessä. Aiemmin Suomessa käytettiin enemmän verivalmisteita potilasta kohden kuin monissa muissa Euroopan maissa, mutta nyt aletaan lähentyä eurooppalaista keskitasoa. Ver enluovutuksia tarvitaan kuitenkin edelleen noin tuhat päivässä. Ver en tarpeen ennakointi ja valmisteiden saatavuuden varmistaminen on haastava tehtävä, josta Ver ipalvelu selviää yhdessä verenluovuttaj ien kanssa. Ver enluovutus perustuu vapaaehtoisuuteen. Suomalaiset ovat vuosikymmenien ajan olleet sitoutuneita ja aktiivisia verenluovuttajia. 18veripalvelutoimistoa > perustettuat yhteisöjen 250VeriRyhmää 1400 paikallista verenluovutustilaisuuttat 144 000 luovuttajaa 251 000 verenluovutusta 12 % uusia luovuttajia VERIPALVELUN VUOSI 2012 7
MINUN VERIPALVELUNI Kun verta vuotava monivammapotilas tuodaan sairaalaan yöllä, leikkaussalista tulee viesti: tilatkaa äkkiä trombosyyttejä. Noin kolmen tunnin päästä trombosyytit eli verihiutaleet ovat täällä meillä tulleet taksilla Helsingistä. Siinä vaiheessa tilanne leikkaussalissa on todennäköisesti saatu tasaantumaan ja verihiutaleet pääsevät tositoimiin. Verikeskuksen vastuuhoitaja Taija Pyykkö Etelä-Karjalan keskussairaalasta Lappeenrannasta. Taija tekee kolmivuorotyötä, jossa vaaditaan kykyä tehdä nopeita päätöksiä itsenäisesti. 8 VERIPALVELUN VUOSI 2012
Verivalmisteet :::::::::::::::::::::: EKSOTEN eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alue kattaa koko Suomen kaakkoiskulman Ylämaalta Savitaipaleen kautta Parikkalaan. Sen ydin ja ainut verikeskus on Lappeenrannassa, josta matkaa maakuntiin on enimmillään sata kilometriä suuntaansa. Lappeenrannasta lähetetään laboratorion omalla valvotulla kuljetuksella verivalmisteita lähes päivittäin alueen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Jos potilaalla on hyvin akuutti verentarve, tuodaan hänet ambulanssilla keskussairaalaan. Lappeenrantaan veret tulevat Helsingistä. Eksote on mukana Ver ipalvelun Ketju- mallissa, mikä tarkoittaa, että Veripalvelu täydentää automaattisesti keskussairaalan ver ivarastoa. Tiistaisin ja perjantaisin tehdään isoimmat täydennykset. Tuolloin punasoluvalmisteet, yleensä 20 50 pussia kerrallaan, saapuvat keskussairaalan portille aamukahdeksaksi postikulj etuksena. Tar vittaessa verivalmisteita voidaan lähettää linj a- autolla ja kiiretilanteessa jopa taksilla. Ver inäytteet lähetetään puolestaan Helsinkiin vasta-ainetunnistuksia varten. Lisäksi Etelä-Karjalan keskussairaalan ja Ver ipalvelun tiiviiseen yhteistyöhön kuuluu konsultointiapu: Lappeenrannassa laboratoriohoitajien tukena ei ole laboratoriolääkäriä, joten Ver ipalvelun asiantuntijat neuvovat hoitajia puhelimitse tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina. VUONNA 2012 Ver ipalvelu kehitti 24/7- toimintaansa vastaamaan paremmin sairaaloiden päivystysajan tarpeita. Lääketieteellistä asiantuntijatukea on saatavilla läpi vuorokauden. Joustavat toimitukset vähentävät sairaaloiden tarvetta säilyttää myös harvoin tarvittavia plasmalääkkeitä omissa varastoissaan. Veripalvelu kerää, valmistaa ja jakelee verivalmisteet kaikkialle Suomeen ja tarjoaa niin valmisteita kuin verensiirtoihin kuuluvia laboratoriopalveluita ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Valmi stuksessa Ver ipalvelu on suunnitellut tuotanto- ja toimitusprosessin tehokkaaksi Lean Management -periaatteita hyödyntäen. Hyvät päivittäiset yhteydet sairaala-asiakkaiden kanssa auttavat toiminnan kehittämisessä niin, että potilaat tulevat hoidetuksi parhaalla mahdollisella tavalla. 230 000 punasoluvalmistettat 120 000 kliinistä laboratoriotutkimusta Verensiirt r ohoitoa yli 50 000 potilaalle 40 000 verihiutalevalmistettat 24 7 VERIPALVELUN VUOSI 2012 9
MINUN VERIPALVELUNI Joka vuosi joku vakavasti sairas jää ilman viimeistä vaihtoehtoaan: luovutettuja kantasoluja. He, kuten muutkin leuke miaan sairastuneet, ovat sairastuneet ilman syytä, sattumanvaraisesti. Tämä tieto pysäytti minut. Yliopistollamme on paljon kantasoluluovuttajiksi erityisen hyvin sopivia nuoria miehiä. Toteutimme yhdessä Veripalvelun asiantuntijoiden kanssa kampanjan, jossa saimme 257 halukasta Luuytimenluovuttajarekisteriin liittyjää Turun yliopiston lehtori Antti Tuomisto. Antti itse sai tiedon sopivuudestaan kantasolu - luovuttajaksi kesällä 2002, samalla viikolla, kun kotiutui synnytyssairaalasta vaimonsa ja esikoislapsensa kanssa. Ensimmäinen ajatus oli: mahtavaa, kaksi isoa ihmiselämän tapahtumaa kerralla. 10 VERIPALVELUN VUOSI 2012
Pelastavat :::::::::::::::::::::::::::::: OPISKELIJAT järjestivät viime syksynä Turun yliopistolla kampanj an, jossa kerrottiin veren kantasoluj en luovutuksesta ja Luuytimenluovuttaj arekisteristä. Kampanj an moottorina toimi lehtori Antti Tuomisto, joka oli kampuksen infop isteillä paikan päällä kertomassa omakohtaisesta kantasolujen luovutuksestaan. Häntä ilahdutti se, että myös Veripalvelun asiantuntiji at olivat mukana menossa heidän avullaan yksikään kysymys ei jäänyt vastaamatta. Nelipäiväisen kampanj an tulokset olivat vaikuttava at. Veripalvelun ylläpitämään Luuytimenluovuttaj arekisteriin tarvitaan joka vuosi yli tuhat uutta jäsentä poistuvien tilalle, ja tästä määrästä noin viidesosa saava utettiin muutamassa päivässä. Yhtä tärkeä tulos oli se, että kampanj an aikana saatiin välitettyä eteenpäin uutta ja korj attua tietoa kantasoluluovutuksesta. Useimmilla infop isteesessä käy neillä oli sellainen ennakkokäsitys, että luovutus on hankala ja epämiellyttävä ä prosessi. Antti Tuomiston viesti oli jotain ihan muuta: luovuttaj aksi pääsy on kuin lottovoitto. Vaiva on pieni, varsinkin verrattuna potilaan saamaan hyötyyn. Kampanjan päätteeksi Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen haastoi Itä- Suomen yliopiston järjestämään vastaavan kampanjan. Haaste on otettu vastaan. VUONNA 2012 Luuytimenluovuttaj arekisteri av asi sähköisen liittymismahdollisuuden. Kampanj at ja helppo liittyminen netissä kartuttivat jäsenmäärää yli tuhannella uudella auttaja alla. Rekisteri sai myös kansainvälistä arvostusta. Wo rld Marrow Donor Association nosti rekisterin parhaiden rekistereiden jouk- koon toiminnan tehokkuudessa, nopeudessa sekä luovuttaj ien sitoutuneisuudessa. Ensimmäinen virusspesifinen T-soluvalmiste välitettiin kotimaiselle potilaalle syksyllä 2012. Virusspesifistä T-lymfo syyttisiirrettä tarvitaan, kun veren kantasolusiirron saaneessa potilaassa virus aktivoituu, eikä potilaalla ole virukselle spesifisiä T-soluja (lymfo syyttejä) ja lääkehoito on riittämätöntä muun muassa toksisuuden tai resistenssin kehittymisen vuoksi. Ver en kantasoluja kerätään myös istukkaverestä. Istukkaverta voi luovuttaa pääkaupunkiseudun synnytyssairaaloissa. Istukkaverisiirteitä on pakastettuna Ver i- palvelussa yli 3 000 yksikköä. Niistä voi löytyä apu silloin, kun luuydinsiirrettä ei ole saatavilla. 400 ihmistä sairastuu leukemiaan vuosittain 128 54 välitettyä t kantasolusiirrettä 1 uutta luuytimenluovuttaja- 333rekisterin jäsentä 439 uutta kerättyä istukkaveriyksikköäk rekisterin oman kantasolukuriirin toimittamaa t siirrettä VERIPALVELUN VUOSI 2012 11
MINUN VERIPALVELUNI Syyskuussa 2013 tulee voimaan biopankkilaki, joka mahdollistaa ihmisperäisten näytekokoelmien nykyistä laajemman tutkimuskäytön. Suomen Hematologiyhdistys, FIMM ja Veripalvelu ovat koonneet kansallista veritautien näytekokoelmaa tutkimushankkeena marraskuusta 2011 alkaen. Tässä kolmiossa Veripalvelu on eräänlainen kulminaatiopiste: sillä oli prosessi valmiiksi hallussa, se tekee työnsä hyvin ammattitaitoisesti ja on paitsi luotettu toimija myös saamansa luottamuksen arvoinen. Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMin kehityspäällikkö Kimmo Pitkänen. Kimmolla on hematologiseen näytekokoelmaan myös henkilökohtainen side: hänen akuuttiin myelooiseen leukemiaan menehtynyt äitinsä on luovuttanut sinne näytteen. 12 VERIPALVELUN VUOSI 2012
Tulevaisuuden ::::::::::::::::::::::::::::::::::: BIOPANKEISSA säilytetään tutkimushenkilöiden näy tteitä tulevaa tutkimustoimintaa varten. Idea on toinen kuin perinteisissä tutkimushankkeissa, joissa näytteet on kerätty nimenomaisesti niitä varten ja joiden näy t- teitä on ollut hyvin hankalaa käy ttää muihin tutkimuksiin. Uusi toimintatapa antaa paremmat edellytykset uusien hoitomuotojen kehittämiseen. Suomen hematologinen rekisteri ja biopankki (FHRB) on kansallinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on parantaa veritautien hoitoa. Hankkeessa kerätään korkealaatuisia näytteitä ja näytteisiin liittyvää rekisteritietoa veritauteja sairastavilta potilailta kaikista yliopistollisista keskussairaaloista. Potilaasta sairaalassa otettu verinäyte lähetetään Ver ipalveluun, jossa veren eri osat erotellaan ja jaetaan pieniin eriin valmiiksi tutkimuskäyttöä varten. FIMMissä, Helsingin Meilahden Biomedicumissa näyte-erät talletetaan -180-asteiseen nestetyppeen, jossa ne säilyvät tarvittaessa useita vuosikymmeniä. Ainutlaatuista FHRB:n mallissa on se, että sairaanhoitopiirit katsovat näytteenoton kuuluvan potilaan hyvään hoitoon: ne maksavat osana potilaanhoidon kuluja näytteenottamisen tulevaa tutkimusta varten. Tästä ei välttämättä ole hyötyä näytteen antaneelle potilaalle itselleen, mutta tuleville potilaille hyöty voi olla merkittävä. Näytekokoelmaa voivat käyttää tutkijat, jotka esittävät korkealaatuisen ja etukäteen asetetut kriteerit täyttävän tutkimussuunnitelman. VERIPALVELU tekee omalla alallaan uraauurtavaa tutkimustyötä. Vuonna 2012 Veri- palvelussa tutkittiin muun muassa mesenkymaalisia stroomasoluja. Ver ipalvelu julkaisi menetelmän, jolla voidaan vähentää näiden solujen tarttumista keuhkoon. Tutkimuksissa löydettiin myös näiden solujen ikääntymiseen liittyviä uusia lipidikoostumuksen muutoksia ja havaittiin, että i-veriryhmärakenne on mahdollinen merkkiaine solujen tunnistukseen. Lisäksi Ver ipalvelun tutkijat osoittivat, että ABO- ja secretorveriryhmät osaltaan määräävät suolistomikrobiston koostumusta. Ver ipalvelu osallistuu aktiivisesti myös kansainvälisiin kudossopivuuden sekä verivalmisteiden virus- ja mikrobilaadun tutkimushankkeisiin. Kudostyypittäjät kehittivät yhdessä siirtoklinikoiden kanssa esimerkiksi elinsiirtoihin liittyvien vastaainetestien osuvuutta ja käyttivät uusia geneettisiä seulontamenetelmiä IgA-puutoksen syiden selvittämiseksi. Tutkimustyön piirissä olivat myös käänteishyljinnän riskitekijät. Toht orin tutkinto 29veripalvelulaisella Yhteensä 600 000 Yli euroa ulko puolista tutkimusrahoitusta 47tutkimusjulkaisua 13 artikkelia julkaisuissa Impact Factor >4 VERIPALVELUN VUOSI 2012 13
Yhteistyötä ammattilaisten kesken ::::::::::::::::::::: Veripalvelussa työskentelee monen eri alan ammattilaisia, joilla kaikilla on tärkeä rooli auttamisen ketjussa. Teemme työtä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Luomme mahdollisuuksia elämän pelastamiseen. VERENLUOVUTUS Huolehdimme koko maan kaikista verenluovutuksista ja tarjoamme joka arkipäivä noin 1 000 verenluovuttajalle hyvän mielen kokemuksen. Tarjoamme uusia mahdollisuuksia liittyä auttamisen ketjuun ja kehitämme asioimisen helpottamiseksi käteviä sähköisiä palveluja. VERIVALMISTEET Tuotamme potilaiden tarvitsemat turvalliset verivalmisteet ja huolehdimme niiden jakelusta kaikkiin Suomen sairaaloihin. Toimimme joustavasti verivalmisteiden käytön muuttuessa ja tarjoamme sairaaloille laadukkaan verensiirtohoitoja tukevan palvelun. LABORATORIOPALVELUT Tutkimme luovutetun veren turvallisuuden ja veriryhmäominaisuudet. Tarjoamme sairaaloille erilaisia kliinisiä laboratoriotutkimuksia. Teemme kaikkien Suomessa tehtävien elinsiirtojen ja kantasolujen siirtojen kudostyypitykset sekä raskaana olevien suomalaisnaisten veriryhmätutkimukset. Toimimme 24/7-periaatteella ja kehitämme vahvasti laboratoriotulosten sähköistä välitystä. LÄÄKEJAKELU Huolehdimme yhteistyökumppaniemme lääkevalmisteiden jakelusta sairaaloille sekä yksityisille apteekeille 24/7-periaatteella. Valmistaudumme uusien yksilölliseen hoitoon tarkoitettujen soluterapialääkkeiden jakeluun kehittämällä osaamistamme ja toimintajärjestelmäämme. SOLU- JA KUDOSTERAPIAT Etsimme ja välitämme potilaiden tarvitsemat veren kantasolusiirteet. Käsittelemme soluja ja kehitämme uusia soluterapiahoitoja yhdessä hoitavien lääkäreiden kanssa. Uusi solutuotantokeskuksemme tarjoaa mahdollisuuden vaikeiden sairauksien hoitamiseen soluhoitojen avulla. TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS Tutkimme veren ja kantasolujen ominaisuuksia ja luomme mahdollisuuksia verensiirtohoitojen ja soluhoitojen kehittämiseen. Tulevat tutkimus- ja kehityshankkeemme keskittyvät veripalvelutoiminnan sekä elin- ja kudossiirtojen vaikuttavuuteen ja turvallisuuteen, sekä turvallisiin ja tehokkaisiin soluterapiavalmisteisiin. 14 VERIPALVELUN VUOSI 2012
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: LÄÄKETIETEELLISET ASIANTUNTIJA- JA KOULUTUSPALVELUT Tarjoamme sairaaloiden käyttöön vahvan asiantuntijuuden ja tuemme lääkäreitä verensiirtohoitojen ja soluhoitojen onnistumisessa. Koulutamme lääkäreitä ja verensiirtohoitoon osallistuvia hoitajia systemaattisesti ja aktiivisesti. LAADUNHALLINTA JA TOIMINTAJÄRJESTELMÄT Pidämme huolta toimintamme korkeasta laadusta kaikissa toiminnoissamme ja huolehdimme viranomais- ja akkreditointivaatimusten täyttymisestä. Huolehdimme varautumisesta ja hyvästä toimintavalmiudesta kaikissa olosuhteissa. TIETOHALLINTOPALVELUT Kehitämme toimivia sähköisiä palveluita niin asiakkaille kuin luovuttajillekin. Käytämme älykkäällä tavalla tietojärjestelmiä toiminnan ohjaamisessa ja toimintaympäristön analysoinnissa. TALOUS JA HANKINTA Huolehdimme hyvästä taloudenpidosta ja hankimme tarvitsemamme materiaalit ja palvelut kustannustehokkaasti. Varmistamme tulevaisuuden toimintaedellytykset vahvan talouden turvin. VIESTINTÄ Kerromme toiminnastamme aktiivisesti ja monipuolisin keinoin luovuttajille, asiakkaille, henkilöstölle, yhteistyökumppaneille ja kaikille veripalvelutoiminnasta kiinnostuneille. Kannustamme luovuttajia liittymään auttamisen ketjuun. LOGISTIIKKA Varmistamme luovutetun veren, luovuttajanäytteiden ja valmisteiden sujuvat ja luotettavat kuljetukset sekä sisäisesti että Veripalvelun ja sairaaloiden välillä. Järjestämme kuljetuk set tehokkaalla ja kustannuksia säästävällä tavalla. HENKILÖSTÖPALVELUT Pidämme hyvää huolta henkilöstöstämme ja kehitämme johdonmukaisesti henkilöstön osaamista sekä työviihtyvyyttä. Haluamme, että Veripalvelu on tulevaisuudessakin haluttu ja mielenkiintoinen työpaikka. VERIPALVELUN VUOSI 2012 15
Verivalmisteita täsmätarpeeseen ::::::::::::::::::::::: EUROOPASSA tarvitaan vuosittain noin 40 45 pussia punasoluja tuhatta asukasta kohti. Määrä vaihtelee maasta toiseen ja saman maan sisälläkin suuresti. Verensiirtojen määrään vaikuttavat hoitokäytäntöjen kehittyminen, väestön hoidon tarve ja väestön ikärakenne. Eri ikäluokissa suhteellisesti eniten verensiirtoja tarvitsevat vastasyntyneet lapsipotilaat ja yli 70-vuotiaat aikuiset. Suomalaisen väestön ikärakenteen muutos on monella tavalla haaste yhteiskunnalle. Yksi sen heijastusvaikutus on terveyspalvelujen kysynnän lisääntyminen. Veripalvelu on varautunut siihen, että ikääntyneiden osuuden kasvu lisää myös verivalmisteiden tarvetta. Pohdimme, miten luovuttajia riittää tulevaisuudessa, koska luovuttajaikäisten osuus väestöstä pienenee väestön vanhentuessa. Johtoryhmä vuoden 2012 lopussa: MARTTI SYRJÄLÄ Veripalvelun johtaja SATU NYSTRÖM henkilöstöjohtaja HEIKKI MYLLYNIEMI tietohallintojohtaja SUSANNA HUUSKONEN talousjohtaja TOM KRUSIUS lääketieteellinen johtaja KARI ARANKO johtaja, uudet hoitomuodot ja tuotekehitys EEVA NYBERG-OKSANEN johtaja, laatu ja johtamisjärjestelmät SATU PASTILA verenluovutuksen johtaja MARJA SIHVOLA johtaja, verivalmisteet 16 VERIPALVELUN VUOSI 2012
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Veripalvelun tehtävänä on tukea sairaaloita siinä, että luovutettu veri hyödyttää potilasta mahdollisimman paljon. Raportoimme suomalaiselle lääkärikunnalle aktiivisesti sekä oman tutkimustoimintamme tuloksia että kansainvälistä kehitystä. Yhteistyö sairaaloiden kanssa on ollut tuloksekasta, ja verivalmisteiden käyttö eri sairauksien hoidossa on yhdenmukaistu- nut. Samanaikaisesti kirurgia on kehittynyt niin, että leikkauksen aikaiset verenvuodot hallitaan entistä paremmin. Verivalmisteiden käytön yhdenmukaistuminen ja kehittyvä kirurgia ovat helpottaneet veritarpeen hallintaa. Kun tähän asti on odotettu valmisteiden käytön lisääntyvän, on käynytkin päinvastoin. Vuonna 2012 tarvittiin punasoluja 5 % ja verihiutaleita 4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä on valtakunnan tasolla hyvä asia, ja varmistaa, että verta riittää kaikille tarvitsijoille. Veripalvelulaisille kehitys tarkoittaa sitä, että meidän on mukautettava toimintaamme tarvetta vastaavaksi. Vapaaehtoiset verenluovuttajat ovat veripalvelutoiminnan perusta. Kuluneena vuonna veripalvelutoimistoissa ja verenluovutustilaisuuksissa kävi 144 000 verenluovuttajaa ja luovutuksia kertyi yhteensä 251 000. Lämmin kiitos kaikille luovuttajille sekä ammattitaitoiselle ja työlleen omistautuneelle henkilökunnallemme siitä, että olette kaikki mukana auttamisen ketjussa. Martti Syrjälä Veripalvelun johtaja VERIPALVELUN VUOSI 2012 17
:::::::::::::::::: Katsaus toimintoihin 18 VERIPALVELUN VUOSI 2012
Verivalmisteet Veri- ja soluvalmisteet sairaaloille, myydyt y 2010 2012 Valmiste, yksikköäk 2010 2011 2012 Punasolut, valkos olutt omat 248 884 240 558 228 411 VERIVALMISTEIDEN TUOTANTOA TEHOSTETTIIN VERIVALMISTEIDEN käyttö Suomen sairaaloissa väheni selvästi vuoden 2012 aikana. Veripalve- lussa reagoitiin muutokseen vähentämällä veren keräystä sekä uudistamalla tuotantoprosessia. Ver ivalmisteiden tuotannossa otettiin käy t- töön uutta teknologiaa. Uudet automaattierottelij at korvasivat kymmenen vuotta käy tössä olleet erottelij at parantaen entisestään toimintav armuutta ja -nopeutta. Myös veripussiji ärjestelmä vaihdettiin uuteen laitekantaan parhaiten soveltuvaksi. Asiakaspalvelua parannettiin muun muassa uuden puhelinjärjestelmän avulla. Verihiutalevalmisteet (4 luovuttajaa/valmis te) 41 659 41 929 40 342 Päivys tysaikaan eli normaalin arkityöajan (8 17) ulko puolella iltaisin ja viiko nloppuisin toimitetut valmisteet Valmiste Kok onaisjakelu* Päivystysajan jakelu Päivystysaikana toimitettujen osuus Punasoluvalmisteet 229 088 7 157 3 % Verihiutalevalmisteet 41 559 8 172 20 % Päivystysaikaan sairaaloista tilataan ja niihin toimitetaan monia erikois valmisteita, kuten pienennettyjä (lasten valmisteet), pestyjä ja sädetettyjä t soluja. *) Huom! Jakelumäär ät eroavat hieman virallisista myyntimääristä. Luovutetun kok koveren hyödyntäminen verivalmisteiksi 2012 punasolut verihiutaleet** Valmiste potilaskäyttt öön 93 % 87 % Verenluovutukseen liittyvät poistot 2 % - Laboratoriotuloksiin ja tuotantoprosessiin liittyvät poistot 2 % 5 % Vanhentuneet* 3 % 8 % * Osa vanhentuneista punasoluista käytetään lääke valmistuksen raaka-aineena. ** Osuudet verihiutalevalmistukseen ohjatuista kokk overistä VERIPALVELUN VUOSI 2012 19
Verenluovutus VERENLUOVUTUS- MAHDOLLISUUKSIA PARANNETTIIN VERENLUOVUTTAJIA riitti ympäri vuoden potilaiden tarvetta vastaavasti. Ver enluovutusverkostoa kehitettiin parantamalla luovutusmahdollisuuksia alueilla, joissa on paljon luovutusikäistä väestöä ja joissa nuoren väestön ennustetaan kasvavan. Avasim- me uuden veripalvelutoimiston Espooseen ja lisäsimme verenluovutustilaisuuksien määrää Pohjanmaalla. Yritysyhteistyö sai kokonaan uuden ilmeen ja sysäyksen kehittäessämme uuden Ver iry hmä-toimintamallin. Lokakuussa lanseerattuun Ver iry hmä-toimintaan liittyi loppuvuonna 2012 yhteensä 219 yrityksen ja yhteisön verenluovuttajaryhmää. Suomalaisten veriryhmäjakauma Uudet verenluovuttajat 2012 A+ A- B+ B- AB+ AB- O+ O- 36 % 5 % 15 % 2 % 7 % 1 % 29 % 5 % Infektio tutkimuksissa positiivisiksi 2008 2009 2010 2011 2012 Hepatiitti t B 6 3 4 1 2 Hepatiitti t C 17 9 6 9 15 HIV 3 1 3 0 1 * tuoreiden infektioiden lisäksi myös vanhat vasta-ainearve t, jotka eivät ole tartu ttavia Kaikki muut positiiviset löydökset sopivat vanhojen tartun tojen vasta-ainearvoik si. Kok overenluovutukset Verenluovutustilaisuudet Veripalvelutoimistot 58 % 42 % 2003 2004 2005 Verta kerätään sairaaloiden 2006 tarpeen mukaisesti, joten määrä vaihtelee vuosittain. 2007 Lisäksi vuosittain tehdään 2008 noin 4 000 plasma- ja 2009 500 verihiutaleluovutusta (afereesit). 2010 2011 2012 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 2 500 Luovuttajien ikä- ja sukupuolijakauma 2012 2 000 1 500 1 000 500 Mies Nainen 0 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 20 VERIPALVELUN VUOSI 2012
Laboratoriopalvelut Veripalvelun laboratoriotutkimuksia terv eydenhuoltoyksiköillek 2011 2012 Vuoto- ja tukos taipumustutkimukset 10 286 8 379 Verensiirtr oserologiset tutkimukset 14 620 15 658 LABORATORIO ALOITTI BIOPANKKI NÄYTTEIDEN KÄSITTELYN TUOTAMME potilashoidossa tarvittavia kliinisiä laboratoriotutkimuksia sairaaloiden tarpeen mukaisesti. Vuonna 2012 kasvua oli erityisesti vaativissa punasoluvastaaineiden tunnistuksissa. Veri- palvelu toimii veriryhmätutkimuksissa kansallisena refe - renssilaboratoriona. Laboratoriotoimintaa kehitettiin esimerkiksi vahvistamalla 24/7-toimintaa, ottamalla uuden teknologian menetelmät käyttöön luovuttajien virustutkimuksissa sekä aloittamalla luovuttajien veriryhmätutkimuksissa genotyypitystutkimukset. Hematologinen näytekokoelma on veritautien rekisteröinnin, diagnostiikan ja hoidon kansallinen tutkimushanke, jonka näytteiden käsittely on keskitetty Ve ripalveluun. Veripalvelun potilastutkimuksissa käsiteltiin vuonna 2012 yhteensä 161 hematologiseen näytekokoelmaan tarkoitettua tutkimusnäytettä. Punasoluvasta-ainetutkimukset 4 004 4 283 Vaativat vasta-ainetunnistukset 1 461 1 615 Kiireelliset ja päivystysaikana tehdyt veren sopivuustutkimukset 1 840 2 270 Neuvolanäytt eet 81 274 80 215 Kudossopeutuvuustutkimukset 13 637 13 110 Trombosyyttitu tkimukset 614 563 Lääkejakelu SOLUTERAPIAVALMISTE OSAKSI LÄÄKEJAKELUA VERIPALVELUN toiminta lääkkeiden jakelijana jatkui uusien plasmatoimitus- ja valmistejakelusopimusten puitteissa. Toimitamme jatkossa 8 tunnin plasman (pakastettava 8 tunnin sisällä luovutuksesta) Octapharmalle sekä 24 tunnin plasman Baxterille. Lääkkeiden jakelusta Ver ipalvelulla on sopimus Octapharman kanssa. Vuonna 2012 Ver ipalvelussa valmistauduttiin ensimmäisen Euroopassa myyntiluvan saaneen soluterapiavalmisteen, polven rustovaurioiden korjaamiseen tarkoitetun Chondro- Celectin jakelutoimintaan Suomessa. Lääkkeen toimitukset suomalaisille klinikoille alkavat vuonna 2013. VERIPALVELUN VUOSI 2012 21
Suomessa tehdyt 2010 2011 2012 Maksa 50 56 52 Munuainen 175 177 199 Sydän 22 18 22 Keuhk o 15 23 26 Yhteensä 262 274 299 Veripalvelu tekee kaikkien Suomessa tehtävien elinsiirt ojen kudostyypitykset. Solu- ja kudosterapiat KUDOSPALVELUISSA UUTUUTENA SOLUTUOTANTO LUUYTIMENLUOVUTTAJArekisteriin hankittiin aktiivisesti uusia jäseniä iän tai muiden syiden takia rekisteristä poistuvien tilalle. Onnistuneiden kampanjoiden keinoin saimme 20 000 henkilön rekisteriin 1 333 uutta jäsentä. Rekisteristä vastaavasti poistui 614 jäsentä. Rekisteröitymistä helpotettiin uudella sähköisellä rekisteröitymispalvelulla. Ver ipalvelu välitti yhteensä 128 veren kantasolusiirrettä Suomessa ja ulkomailla. Omat kuriirimme toimittivat 54 kantasolusiirrettä suomalaisille potilaille. Ensimmäinen, ulkomaalaiselta luovuttajalta saatu virusspesifinen T-soluvalmiste välitettiin Suomessa potilaalle syksyllä 2012. Virusspesifistä T-lymfo syyttisiirrettä tarvitaan, kun virus aktivoituu veren kantasolusiirron saaneessa potilaassa, eikä potilaalla ole kyseiselle virukselle spesifisiä T-soluja (lymfo syyttejä) ja lääkehoitokin on riittämätöntä. Luuytimenluovuttajarekisteri täytti 20 vuotta. Rekisterimme sai tunnustusta WMDA:lta (Wo rld Marrow Donor Association) oltuaan kansainvälisten luuytimenluovuttajarekisterien vertailussa maailman parhaiden rekisterien joukossa rekisteritoiminnan tehokkuudessa ja nopeudessa sekä luovuttajien sitoutuneisuudessa. Ver ipalvelun uusi solutuotantokeskus viritettiin toimintavalmiuteen ja viranomaiselta saatiin valmistuslupa mesenkymaalisten stroomasolujen tuottamiseksi yksittäisten potilaiden hoitoon hoitoresistentissä käänteishyljintäreaktiossa. Keskuksessa aloitettiin ensimmäiset potilashoitoon tarkoitetut solutuotannot vuoden 2013 alussa. Veripalvelun välittämät kantasolusiirt eet Välitetyt kantasolusiirt eet yhteensä 2010 2011 2012 Luuydinsiirre 31 41 22 Veren kantasolusiirre 53 76 79 Istukkaverisiirre 9 6 11 Lymfosyyttisiir re 3 11 15 yhteensä 96 134 128 Suomalaiselta rekisteriluovuttajaltat suomalaiselle potilaalle 2010 2011 2012 Luuydinsiirre 13 13 6 Veren kantasolusiirre 6 8 15 Istukkaverisiirre 0 0 2 Lymfosyyttisiir re 1 5 3 yhteensä 20 26 26 Ulko maalaiselta rekisteriluovuttajaltat suomalaiselle potilaalle 2010 2011 2012 Luuydinsiirre 17 27 15 Veren kantasolusiirre 46 65 62 Istukkaverisiirre 2 0 3 Lymfosyyttisiir re 1 6 12 yhteensä 66 98 93 Suomalaiselta rekisteriluovuttajaltat ulko maalaiselle potilaalle 2010 2011 2012 Luuydinsiirre 1 1 1 Veren kantasolusiirre 1 3 2 Istukkaverisiirre 7 6 6 Lymfosyyttisiir re 1 0 0 yhteensä 10 10 9 22 VERIPALVELUN VUOSI 2012