PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN HALLINTOSÄÄNTÖ Astunut voimaan 25.5.2015
Sisällys LUKU 1... 4 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 Soveltaminen... 4 LUKU 2... 4 TOIMIELIMET... 4 2 Yhtymäkokous... 4 3 Jäsenkuntien valtuustot... 4 4 Yhtymähallitus... 4 5 Yksilöjaos... 5 6 Yhteistyötoimikunta... 5 7 Johtoryhmä... 5 8 Muut toimikunnat... 6 LUKU 3 VIRANHALTIJAT... 6 9 Kuntayhtymän organisaatio... 6 10 Kuntayhtymän johtajan tehtävät ja ratkaisuvalta... 7 11 Tulosalueen johtajan tehtävät ja ratkaisuvalta... 7 12 Talous- ja henkilöstöpäällikön tehtävät ja ratkaisuvalta... 7 13 Muiden viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta... 8 LUKU 4 TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA... 8 14 Henkilöstö... 8 15 Luvun määräysten soveltaminen... 8 16 Toimivalta viran tai toimen perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi... 8 17 Viran tai toimen haku... 9 18 Henkilöstön kelpoisuusehdot... 9 19 Henkilöstövalinnat ja koeaika... 9 20 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen... 10 21 Virka- ja työvapaa... 10 22 Sivutoimilupailmoitus... 10 23 Varoituksen antaminen ja virantoimituksesta pidättäminen... 10 24 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen... 10 25 Ratkaisuvalta muissa henkilöstöasioissa... 10 LUKU 5 KOKOUSMENETTELY... 11 26 Luvun määräysten soveltaminen... 11 27 Kokousaika ja -paikka... 11 28 Kokouksen koollekutsuminen... 12 29 Jatkokokous... 12 30 Varajäsenen kutsuminen... 12 31 Kokouksen pitäminen... 12 32 Kokouksen johtaminen... 12 33 Tilapäinen puheenjohtaja... 13 34 Läsnäolo toimielinten kokouksissa... 13 35 Yhtymähallituksen edustus muissa toimielimissä... 13 36 Esittely... 13 37 Esteellisyyden toteaminen... 13 38 Äänestys ja vaalit... 14 39 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen... 15 40 Yhtymähallituksen otto-oikeus... 16 41 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen... 16 LUKU 6 KUNTAYHTYMÄN TALOUS... 16 42 Talousarvion täytäntöönpano ja talousarvion muutokset... 16 43 Poistosuunnitelman hyväksyminen... 16 44 Rahatoimen hoitaminen... 16 45 Maksujen määrääminen... 16 46 Riskien hallinta... 16
LUKU 7 PALKKIOT LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ JA KOKOUKSISTA... 17 47 Yleistä palkkioista... 17 48 Kokouspalkkiot... 17 49 Matkakustannukset... 17 50 Ansionmenetysten ja kustannusten korvaus... 17 51 Määrittämätön palkkio... 17 LUKU 8 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS... 18 52 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 18 53 Tarkastuslautakunnan kokoukset... 18 54 Tarkastuslautakunnan tehtävät... 18 55 Tilintarkastajan valinta... 18 56 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät... 18 57 Tilintarkastajan ilmoitukset... 19 58 Tilintarkastuskertomus... 19 59 Tarkastuslautakunnan valmistelu jäsenkuntien valtuustoille... 19 LUKU 9 MUUT MÄÄRÄYKSET... 19 60 Tiedottaminen... 19 61 Jäsenkuntien asukkaiden aloitteet... 19 62 Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen... 19 63 Asiakirjojen lunastus... 19 LUKU 10 SOVELTAMINEN JA VOIMAANTULO... 20 64 Soveltaminen... 20 65 Voimaantulo... 20
LUKU 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltaminen Tässä säännössä määrätään Perusturvakuntayhtymä Akselin hallinnon rakenteesta, toimivaltaisista viranomaisista ja toimivallasta, päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, taloudenhoidosta, valvontajärjestelmästä sekä hallinnon ja talouden tarkastamisesta sekä luottamushenkilöiden palkkioista ja korvauksista. Hallintosäännön ohella perusturvakuntayhtymän toimintaa ohjataan perussopimuksella, johon nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena. Kuntayhtymän tehtävät ja tavoite on määritelty perussopimuksen 3 :ssä. Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan kuntien kanssa tehtävissä vuosisopimuksissa, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa, sekä valtuustokausittain tehtävässä palvelutasosuunnitelmassa. Tavoitteiden vuosittainen seuranta esitetään toimintakertomuksessa tilinpäätöksen yhteydessä yhtymähallitukselle ja jäsenkunnille. Tämän hallintosäännön nojalla siirretystä päätösvallasta on pidettävä keskitettyä päätösluetteloa. LUKU 2 TOIMIELIMET 2 Yhtymäkokous 3 Jäsenkuntien valtuustot 4 Yhtymähallitus Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet, joille päätösvaltaa on siirretty, eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Yhtymäkokouksesta määrätään perussopimuksen 5 :ssä. Jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien valtuustojen tehtävistä määrätään perussopimuksen 4 :ssä. Yhtymähallituksesta määrätään perussopimuksen 6 :ssä. Yhtymähallituksen tehtävistä määrätään perussopimuksen 7 :ssä. Sen lisäksi yhtymähallituksen tehtävänä on: 1. vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, 2. päättää henkilöstöasioita koskevat yleiset periaatteet, 3. antaa koko kuntayhtymää koskevat lausunnot, 4. nimetä luottamushenkilöedustajat yhteistyötoimikuntaan sekä ohjaus- ja työryhmiin, 5. päättää hankintavaltuudet, 6. käsitellä hankintalain mukaiset hankintaoikaisut, 7. päättää hankinnoista määrittelemiensä perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa, 4
8. käsitellä muut sellaiset asiat, joita ei tällä säännöllä ole siirretty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle, ja 9. päättää kuntayhtymän johtajan, tulosalueen johtajien sekä ylilääkärin palkan määrästä Yhtymähallitus voi siirtää päätösvaltaansa alaiselleen toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle. 5 Yksilöjaos Yhtymähallituksessa on yksilöjaos, jossa on viisi jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yksilöjaoksen jäsenet nimeää yhtymähallitus. Jaos valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jaoksen toimikausi on neljä vuotta ja puheenjohtajan toimikausi kaksi vuotta. Puheenjohtajan valinnassa sovelletaan samoja perussopimuksen määräyksiä kuin yhtymähallituksen puheenjohtajaa valittaessa. Äänivalta jakaantuu jäsen ja ääni perusteella. Yksilöjaoksen tehtävänä on käsitellä yksilöön kohdistuvia sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksiä ja toimenpiteitä. Yksilöjaoksen tehtävän on 1. päättää sellaiset asiat, joissa asiakas on oikeutettu saattamaan viranhaltijan tekemän päätöksen monijäsenisen sosiaali- ja terveysalaa koskevan toimielimen ratkaistavaksi, 2. päättää tahdonvastaisista toimenpiteistä ja yksilöön kohdistuvista toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä tartuntalain tai sosiaalihuoltolain johdosta, 3. käsitellä erityislainsäädännössä määrätyt yksilöön kohdistuvat asiat, joissa laki edellyttää monijäsenisen toimielimen käsittelyä, ja 4. päättää yhtymähallituksen jaokselle erillispäätöksellä siirtämistä tehtävistä. Yksilöjaoksen esittelijänä toimii palvelulinjajohtaja oman palvelulinjansa asioiden osalta. Kuntayhtymän johtaja voi halutessaan ottaa jaoksen asian omaan esittelyynsä. 6 Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta toimii yhteistoimintalain (334/2007) mukaisena työnantajan ja henkilöstön edustajista koostuvana yhteistoimintaelimenä. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on myös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukainen työsuojeluyhteistoiminta. 7 Johtoryhmä Yhteistyötoimikuntaa kuuluu kolme työnantajan edustajaa, kolme henkilöstöedustajaa, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Yhteistyötoimikunnan asioiden valmistelijana toimii talous- ja henkilöstöpäällikkö. Johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöpäällikkö ja palvelulinjajohtajat. Johtoryhmään voidaan lisäksi kutsua muita esimiehiä, henkilöstöjärjestöjen edustajia ja tarpeelliseksi katsottuja muita asiantuntijoita, henkilöstöä tai jäsenkuntien kunnanjohtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii kuntayhtymän johtaja. Johtoryhmän kokouksesta laaditaan muistio. Johtoryhmän tehtävänä on: 1. koordinoida kuntayhtymän toimintaa ja toiminnan suunnittelua ja vastata ydinprosessien ohjauksesta, 5
8 Muut toimikunnat 2. valmistella toiminnan kehittämistä koskevia asioita, 3. avustaa kuntayhtymän johtajaa yhtymähallituksen asioiden valmistelussa, 4. toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta, 5. käsitellä tutkimusluvat ja luvat opinnäytetyön tekemiseen, kun aineistona käytetään salassa pidettäviä rekisteritietoja, ja 6. Seurata henkilöstön tilaa. Kullakin palvelulinjalla voi toimia oma linjakohtainen johtoryhmä, jonka työskentelystä päättää palvelulinjanjohtaja. Yhtymähallitus voi harkintansa mukaan asettaa muunkin toimielimen. LUKU 3 VIRANHALTIJAT 9 Kuntayhtymän organisaatio Kuntayhtymää johtaa kuntayhtymän johtaja. Palvelulinjoja johtavat palvelulinjajohtajat. Kuntayhtymässä toimii talous- ja henkilöstöpäällikkö. Toimintaorganisaatio jakautuu kuntayhtymän hallinnon lisäksi palvelulinjoihin. Muilta osin organisaation jakautuminen toiminnallisiin tulosyksiköihin määritellään yhtymähallituksen päätöksellä. Tulosalueet ovat: sosiaali- ja perhepalvelujen palvelulinja, terveyspalvelujen palvelulinja ikäihmisten palvelulinja ja kuntayhtymän hallinto. Muut viranhaltijat Kuntayhtymän kansanterveyslaissa tarkoitettuna vastaavana lääkärinä toimii ylilääkäri. Ylilääkäri toimii kuntayhtymässä vastuuhenkilönä perussopimuksen 10 :n mukaisesti. Lisäksi ylilääkäri vastaa kansanterveyslain 17 :n mukaisesta toiminnasta ja muista ylilääkärin tehtäviin liittyvistä lakisääteisistä velvoitteista. Ylilääkäri päättää yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavista erikoislääkärikonsultaatio- tutkimuspalveluista. Jos terveyspalvelulinjan johtaja ei ole koulutukseltaan lääkäri, niin yhtymähallitus nimeää kuntayhtymän ylilääkärin. Vastaava hammaslääkärin tehtävänä on päättää suun terveydenhuollon potilaita koskevista maksusitoumuksista. Sosiaali- ja perhepalvelujen palvelulinjan ja ikäihmisten palvelulinjan palvelulinjajohtajat toimivat tulosalueillaan sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana ja käyttävät lainsäädännössä tälle säädettyä toimivaltaa. Yllä mainitut viranhaltijat voivat delegoida tässä mainittua sosiaalihuoltolain mukaista toimivaltaa alaisilleen viranhaltijoille. Talous- ja henkilöstöpäällikön tehtävistä säädetään tämän säännön 12 :ssä. 6
10 Kuntayhtymän johtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Kuntayhtymän johtajan tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää kuntayhtymän toimintaa ja taloutta, 2. huolehtia toiminnan tuloksellisuudesta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, 3. johtaa kuntayhtymän strategista valmisteluprosessia ja toteutusta, 4. hoitaa sidosryhmäsuhteita, 5. päättää palvelulinjojen välisistä henkilöstösiirroista palvelulinjajohtajan esityksestä, 6. antaa useampaa kuin yhtä tulosaluetta koskevat viranomaislausunnot, 7. toimia yhtymähallituksen esittelijänä, 8. nimetä viran- tai toimenhaltijaedustajat ohjaus- ja työryhmiin, 9. päättää hankinnoista yhtymähallituksen määrittelemien perusteiden mukaisesta ja talousarvion puitteissa, 10. myöntää tutkimusluvat ja luvat opinnäytetyön tekemiseen, kun aineistona käytetään salassa pidettäviä rekisteritietoja, 11. päättää kuntayhtymälle osoitettujen alle 5.000 euron lahjoitusten ja testamenttivarojen käytöstä niiden ehtojen mukaisesti, ja 12. päättää hallinnon tulosalueen henkilökohtaisista lisistä, tulospalkkioista, kannustuslisistä ja palkkahinnoittelusta yhtymähallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti. 11 Tulosalueen johtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Tulosalueen johtajia ovat palvelulinjajohtajat sekä talous- ja henkilöstöpäällikkö. Tulosalueen johtaja raportoi kuntayhtymän johtajalle. Tulosalueen johtajan tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää tulosalueensa toimintaa, 2. vastata tulosalueen taloudesta ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, 3. toteuttaa yhtymän strategisia tavoitteita tulosalueellaan, 4. vastata tulosalueensa valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten hakemisesta ja tilittämisestä, 5. vastata tulosalueellaan sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta, 6. päättää tulosalueensa talousarvion vuotuisesta käyttösuunnitelmasta ja sen täytäntöön panosta, 7. päättää yhtymähallituksen päättämien perusteiden mukaisesti talousarvion puitteissa tulosalueen hankinnoista, ja 8. hyväksyä opinnäytetöiden tutkimuslupahakemukset tulosalueillaan, kun aineistona ei käytetä salassa pidettäviä rekisteritietoja. 12 Talous- ja henkilöstöpäällikön tehtävät ja ratkaisuvalta Edellä 11 :ssä säädetyn lisäksi talous- ja henkilöstöpäällikön tehtävänä on 1. johtaa ja valvoa kuntayhtymän taloushallintoa, 2. vastata talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta, 3. vastata raportoinnista ja tilinpäätöksen valmistelusta, 4. vastata kuntayhtymän laskentatoimesta ja sen kehittämisestä, 7
5. toimia työnantajan edustajana paikallisissa palvelussuhteen ehtoja koskevissa neuvotteluissa ja yhteistoimintamenettelyissä, 6. toimia palkka-asiamiehenä, 7. toimia yhtymähallituksen sihteerinä, 8. vastata henkilöstön kehittämisestä, 9. päättää linjajohtajien esityksestä henkilökohtaisista lisistä, tulospalkkioista, kannustuslisistä ja palkkahinnoittelusta yhtymähallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti, lukuun ottamatta 10 :n kohdassa 12 tarkoitetut viranhaltijat ja työntekijät 10. päättää kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen täytäntöönpanosta siltä osin, kun ei käytetä harkintaa, 11. päättää kuntayhtymän henkilöstön työkokemuslisistä, ja 12. päättää aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen edun takaisinperinnästä. 13 Muiden viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta Tulosyksiköiden esimiehet ja lähiesimiesasemassa olevien tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää yksikkönsä toimintaa ja vastaa taloudesta ja yksikölle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, 2. toteuttaa yhtymän strategisia tavoitteita yksikössään, 3. vastata omalta osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnon toimeenpanosta kuntayhtymän perusteiden ja ohjeiden mukaisesti, 4. toimeenpanna operatiivinen henkilöstöhallinto kuntayhtymän ohjeiden ja päätösten mukaisesti, ja 5. päättää talousarvion vuotuisen käyttösuunnitelman täytäntöönpanosta. LUKU 4 TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 14 Henkilöstö Kuntayhtymän toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista varten kuntayhtymällä tulee olla tarpeellinen määrä henkilöstöä. 15 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virka- ja työsopimussuhteeseen liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03), työsopimuslaissa (55/01) tai muussa laissa, päättää yhtymähallitus, ellei laissa, tässä hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä ole toisin säädetty. 16 Toimivalta viran tai toimen perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Yhtymähallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi, jollei hallintosäännössä muualla toisin määrätä. 8
17 Viran tai toimen haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija/työntekijä avoinna olevaan palvelussuhteeseen. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa virkan ilman hakumenettelyä 1. kun virka täytetään uudelleen sitä aikaisemmin hakeneiden asianomaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävien joukosta virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää, tai 2. mikäli viran hakuajan mentyä umpeen, vapautuu vastaava virka kuin mikä on julistettu haettavaksi, voidaan myös tämä virka täyttää virkaa hakeneiden joukosta ilman uutta hakumenettelyä. Henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut kuntayhtymässä määräaikaisesti vähintään vuoden. 18 Henkilöstön kelpoisuusehdot Kelpoisuusehdoista päättää yhtymähallitus, ellei niitä ole laissa tai muissa säädöksissä määrätty. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. Palvelussuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virka-/ työsuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2. momentin mukaisesti. 19 Henkilöstövalinnat ja koeaika Yhtymähallitus valitsee kuntayhtymän johtajan, palvelulinjojen johtajat sekä talous- ja henkilöstöpäällikön. Kuntayhtymän johtaja valitsee suoraan tulosalueiden johtajien alaisuudessa, esimiesasemassa toimivan henkilöstön. Tulosalueiden johtajat valitsevat tulosalueensa vakituisen henkilöstön sekä yli kahden (2) vuoden määräaikaisen henkilöstön. Tulosyksikön vastuuhenkilö valitsee alaisensa määräaikaisen henkilöstön enintään kahdeksi (2) vuodeksi. Lähiesimies päättää sijaisen sekä enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön ottamisesta. Palvelussuhteeseen valittaessa määrätään pääsääntöisesti koeaika. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta päättää se, joka valitsee palvelussuhteeseen. Koeaika työ- ja virkasuhteissa on 4kk. Viranhaltija joka on valinnut viranhaltijan tai työntekijän, määrää virka- ja työsuhteen alussa maksettavan tehtäväkohtaisen palkan sopimusten ja yhtymähallituksen hyväksymien yleisten palkkausperusteiden mukaisesti. 9
20 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 21 Virka- ja työvapaa 22 Sivutoimilupailmoitus Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Muussa tapauksessa siirtämisestä päättää yhtymähallitus. Kuntayhtymän johtaja myöntää 6-12 kuukautta kestävän virkavapauden/työloman, kun harkittavaksi ei tule virkavapaan/työloman ajalta maksettava palkka. Tulosalueen johtaja myöntää yli 30 kalenteripäivää ja alle 6 kuukautta kestävän virkavapauden/työloman, kun harkittavaksi ei tule virkavapaan/työloman ajalta maksettava palkka. Lähiesimies myöntää alle 30 kalenteripäivää kestävän virkavapauden/työloman, kun harkittavaksi ei tule virkavapaan/työloman ajalta maksettava palkka. Yhtymähallitus päättää kuntayhtymän johtajan virkavapauden myöntämisestä. Yhtymähallitus päättää kuntayhtymän johtajan ja tulosalueiden johtajien sivutoimiluvista ja ottaa vastaan sivutoimi-ilmoitukset. Muilta osin päätökset tekee ja ilmoitukset ottaa vastaan kuntayhtymän johtaja. 23 Varoituksen antaminen ja virantoimituksesta pidättäminen Varoituksen antamisesta päättää se, joka päättää viranhaltijan ja työntekijän ottamisesta. Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää yhtymähallitus. Viranhaltijan väliaikaisesta virasta pidättämisestä päättää kuntayhtymän johtaja. 24 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Viranhaltijan ja työntekijän irtisanoo ja eron myöntää sama viranomainen, jonka tehtävänä on viranhaltijan ja työntekijän ottaminen. Yhtymähallitus päättää henkilökunnan lomauttamisesta. 25 Ratkaisuvalta muissa henkilöstöasioissa Kukin tulosalueen johtaja ja yksikön esimies sekä lähiesimiesasemassa oleva ratkaisee alaisiaan koskevat seuraavat asiat: 1. myöntää vuosiloman, vahvistaa lomajärjestyksen ja päättää tehtävien hoidosta vuosiloman aikana, 2. myöntää sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus, sekä perhevapaista ja muista syistä johtuvan osa-aikaisen virka-/työvapaan, 3. päättää virka- ja työtehtävien edellyttämään täydennyskoulutukseen osallistumisesta talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa sekä yhtymähallituksen hyväksymän koulutussuunnitelman mukaisesti, 4. hyväksyy työvuorolistat, 10
5. hyväksyy matkalaskut, 6. laatii yhdessä alaisensa kanssa tämän tehtävänkuvauksen, 7. määrää tarvittaessa sopimusten mukaisesti henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon, ja 8. päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. Tulosalueen johtaja ratkaisee tulosalueensa henkilöstöä koskevat seuraavat asiat: 9. antaa virkamatkamääräykset, 10. päättää henkilöstösiirroista oman tulosalueensa sisällä, 11. allekirjoittaa työharjoitteluun/työelämävalmennukseen liittyvät yli 6 kuukauden sopimukset, ja 12. myöntää osa-aikaeläkkeen ja päättää palvelussuhteen osa-aikaistamisesta työntekijän/viranhaltijan anomuksesta. Tulosalueen johtaja voi delegoida kohdissa 9 ja 10 mainittua ratkaisuvaltaa alaisilleen esimiehille. Tulosyksikön esimies ratkaisee tulosyksikkönsä henkilöstöä koskevat seuraavat asiat: 13. allekirjoittaa työharjoitteluun/työelämävalmennukseen liittyvät alle 6 kuukauden sopimukset, 14. allekirjoittaa oppilaitosten opiskelijakohtaiset harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja koskevat sopimukset sekä oppisopimukset, ja 15. allekirjoittaa palkkatukeen, osa-aikalisään ja vuorotteluvapaaseen liittyvät sopimukset. Kuntayhtymän johtaja tekee edellä mainitut päätökset tulosalueiden johtajien osalta. Kuntayhtymän johtajan osalta päätökset kohdan 5 osalta tekee yhtymähallituksen puheenjohtaja. Yhtymähallituksen puheenjohtaja hyväksyy kuntayhtymän johtajan kolmen päivän ja sen alle olevan täydennyskoulutuksen talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Muissa asioissa päätöksen tekee yhtymähallitus. Yhtymähallitus määrää kuntayhtymän johtajan sijaisen. Ylilääkärin sijaisena toimii kuntayhtymän johtajan nimeämä lääkäri. LUKU 5 KOKOUSMENETTELY 26 Luvun määräysten soveltaminen 27 Kokousaika ja -paikka Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kuntayhtymän toimielimissä. Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Tätä määräystä ei sovelleta yhtymäkokoukseen. 11
28 Kokouksen koollekutsuminen 29 Jatkokokous 30 Varajäsenen kutsuminen 31 Kokouksen pitäminen 32 Kokouksen johtaminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään jäsenille ja varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolooikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu lähetetään tiedoksi myös jäsenkuntien hallituksille. Toimielin päättää kokouskutsuajan. Yhtymäkokouksen kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen yhtymäkokousta. Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. Yhtymäkokous voi kokoontua saman asian ratkaisemista varten 3 kertaa, minkä jälkeen sen on annettava päätös. Päätös on perusteltava. Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Jäsenen tulee huolehtia siitä, että varajäsen saa kokouskutsun. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Yhtymäkokous valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi erillisellä päätöksellään sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Yhtymäkokous ei voi ottaa käsiteltäväkseen muita, kuin sen asian, jota varten se on kutsuttu koolle. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 12
33 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Tämä määräys ei koske yhtymäkokousta. 34 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Yhtymähallituksen kokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kuntayhtymän johtajalla, talous- ja henkilöstöpäälliköllä, palvelulinjojen johtajilla sekä jäsenkuntien kunnanjohtajilla. Yksilöjaoksen ja yhteistyötoimikunnan kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus yhtymähallituksen puheenjohtajalla ja kuntayhtymän johtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Yhtymäkokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kuntayhtymän johtajalla sekä jäsenkuntien kunnanjohtajilla. 35 Yhtymähallituksen edustus muissa toimielimissä 36 Esittely 37 Esteellisyyden toteaminen Yhtymähallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Yhtymäkokouksessa asiat päätetään yhtymähallituksen esityksestä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Tätä määräystä ei sovelleta yhtymäkokoukseen. Asiat ratkaistaan yhtymähallituksen kokouksissa kuntayhtymän johtajan esittelystä. Yhtymähallituksen esittelijän poissa ollessa toimii esittelijänä se viranhaltija, jonka tehtävänä on tällöin muidenkin hänen virkatehtäviensä hoitaminen. Esittelijän ollessa esteellinen, ratkaistaan asiat puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Toimielimen jäsenen, asian esittelijän ja muun, jolla on oikeus olla läsnä toimielimen kokouksessa, on ilmoitettava puheenjohtajalle esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi ja päätettäväksi. Myös esteellisyyden peruste tulee merkitä esteellisyyden hyväksymispäätöksestä laadittavaan pöytäkirjatekstiin. 13
38 Äänestys ja vaalit 1. Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä hallituksen hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se yhtymähallituksen päätökseksi. 2. Äänestystapa Äänestys toimitetaan joko nimenhuutoäänestyksenä tai kädennostoäänestyksellä sen mukaan kuin toimielin päättää. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla. 3. Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää toimielimen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 4. Vaali 1) ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; 2) jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä 3) jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen on hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Kun vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoontaitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan toimielimen puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 5. Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei toimielin toisin päätä. 14
39 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; 2) asian käsittelytietoina: 3) laillisuustietoina: kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide. oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisen tavasta päättää yhtymähallitus vuosittain. Yhtymähallituksen pöytäkirja lähetetään tiedoksi jäsenkuntiin. 15
Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 40 Yhtymähallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallitus tai yhtymähallituksen puheenjohtaja sekä kuntayhtymän johtaja. 41 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kuntayhtymän viranomaisen on seitsemän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava yhtymähallitukselle ja jaokselle tai niiden puheenjohtajille niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa yhtymähallituksen tai jaoksen käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. LUKU 6 KUNTAYHTYMÄN TALOUS 42 Talousarvion täytäntöönpano ja talousarvion muutokset Talousarviosta ja -suunnitelmasta, kuntien maksuosuuksista, suunnitelmapoistoista ja muutosmenettelystä määrätään perussopimuksen 13 :ssä. 43 Poistosuunnitelman hyväksyminen 44 Rahatoimen hoitaminen 45 Maksujen määrääminen 46 Riskien hallinta Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyvät jäsenkuntien valtuustot. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Jäsenkuntien valtuustojen hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta yhtymähallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Yhtymähallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. Yhtymähallitus päättää talousarvion mukaisesti lainan ottamisesta sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Yhtymähallitus määrää maksut ja korvaukset kuntayhtymän palveluista. Indeksitarkistukset voidaan kuitenkin tehdä perittäviin maksuihin ja korvauksiin viranhaltijapäätöksellä. Se viranhaltija, joka päättää asiakasmaksuista, päättää myös maksusta vapauttamisesta. Yhtymähallitus vastaa riskien hallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. 16
LUKU 7 PALKKIOT LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ JA KOKOUKSISTA 47 Yleistä palkkioista 48 Kokouspalkkiot 49 Matkakustannukset Kuntayhtymän luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä sekä kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu laissa mainituista syistä ja matkakustannusten korvausta ja päivärahaa seuraavien määräysten mukaan. Kuntayhtymän toimielimen kokouksista suoritetaan niihin kuuluville kaikille jäsenille ja edustajille palkkiota kuntayhtymän yhtymähallituksen erikseen tekemän päätöksen mukaan. Perussopimuksen mukaan jäsenkuntien valtuustojen tehtävänä on hyväksyä kuntayhtymän palkkiosääntö. Luottamushenkilöiden kokousmatkoista ja muista luottamustoimen hoitamiseksi tehdyistä matkoista suoritetaan matkakustannusten korvaukset soveltuvin osin kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaisesti. 50 Ansionmenetysten ja kustannusten korvaus 51 Määrittämätön palkkio Luottamushenkilöille suoritetaan korvausta ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärä on yhtymähallituksen päätöksen mukainen. Saadakseen korvausta luottamushenkilön tulee esittää ansionmenetyksen osalta työnantajan todistus siitä sekä kustannuksista hyväksyttävä selvitys. Työnantajan todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään ja luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään yhtymähallituksen päätöksen mukainen. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä. Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa sille, jolle laskun hyväksyminen kuuluu. Yhtymähallitus määrää palkkion sellaisista luottamustehtävistä, joita ei ole mainittu tässä säännössä. 17
LUKU 8 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 52 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta sekä riskien hallinta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän luvun mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Yhtymähallitus antaa sisäisen valvonnan ohjeet. Yhtymähallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnon järjestämisestä, hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Yhtymähallitus antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskinhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Viranhaltijat raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuuden valvonnasta yhtymähallitukselle. 53 Tarkastuslautakunnan kokoukset Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puhe-oikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Yhtymähallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta. 54 Tarkastuslautakunnan tehtävät 55 Tilintarkastajan valinta Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on 1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3. tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT-yhteisön. 56 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien 18
asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. 57 Tilintarkastajan ilmoitukset 58 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Yhtymähallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena yhtymähallituksen puheenjohtajalle ja kuntayhtymän johtajalle. Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat. 59 Tarkastuslautakunnan valmistelu jäsenkuntien valtuustoille Lautakunta antaa valtuustoille vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja yhtymähallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustoille ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. LUKU 9 MUUT MÄÄRÄYKSET 60 Tiedottaminen Kuntayhtymän tiedottamista johtaa yhtymähallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kuntayhtymän tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kuntayhtymän viranhaltijoista. 61 Jäsenkuntien asukkaiden aloitteet Yhtymähallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä käsiteltävä luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Yhtymähallitus voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 62 Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen 63 Asiakirjojen lunastus Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa yhtymähallituksen puheenjohtaja tai/ja kuntayhtymän johtaja ja varmentaa palvelulinjan johtaja, jollei yhtymähallitus ole valtuuttanut toisia. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. Yhtymähallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava 19
kuntayhtymälle lunastusta. LUKU 10 SOVELTAMINEN JA VOIMAANTULO 64 Soveltaminen 65 Voimaantulo Tarkemmat määräykset tämän hallintosäännön soveltamisesta antaa tarvittaessa yhtymähallitus. Hallintosääntö tulee voimaan kun kunnanvaltuustojen päätökset ovat saaneet lainvoiman. Tämä hallintosääntö kumoaa 1.1.2011 voimaantulleen hallintosäännön. 20