Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke



Samankaltaiset tiedostot
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 130/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Työllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Kirsti Haapa-aho

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

HE 78/2007 vp. lakiin pysyvä säännös starttirahan myöntämisestä henkilöasiakkaalle. Lisäksi starttirahan enimmäiskesto pidennettäisiin 10 kuukaudesta

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Palkkatuki muutoksia

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku Ellen Vogt, erityisasiantuntija

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Kiinni työelämässä -seminaari

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Työllisyyden edistäminen sosiaalisena kriteerinä kaupungin hankinnoissa

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki

Ajankohtaista työ- ja elinkeinohallinnon ammatillisessa kuntoutuksessa. FT, ylitarkastaja Patrik Kuusinen 13:

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä

Kuntien panostukset työllisyydenhoitoon vuonna kysely

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

HE 169/2004 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Kasvupalvelun valmistelu osana maakuntauudistusta. Jarkko Tonttila

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö

Palkkatuki ja oppisopimuskoulutus Eija Sumen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Aloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman

Työllistymisen kumppanuusfoorumi Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

TE-toimiston palvelut Jutta Jänkävaara-Lempiäinen, palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, tuetun työllistymisen palvelut

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus Toimisto Otsikko

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Julkiset hyvinvointimenot

TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2014

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS , Eveliina Pöyhönen

Tuet ja avustukset lyhyesti

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Monialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät. Maakuntafoorumi Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.

Katsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin?

Nuorten tulosperustaiset hankinnat

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu Tervetuloa!

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyspoliittisen avustuksen haku vuosille Infotilaisuus Lahti HÄME/TYO/TOK/Eija Mannisenmäki

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

Palkkatuki

Työn tuki -malli 2011

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Transkriptio:

Työllistymisen i polut työpaja: Sosiaalinen yritys Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Diakonia-ammattikorkeakoulu

Etelä-Suomen palveluinnovaatiot (1.3.2009-31.12.2011) Etelä-Suomen EAKR-ohjelma 2007-2001320013 Uudet palveluinnovaatiot: Avustavien tehtävien analysointi ja tuotteistus hyvinvointipalveluissa Sosiaaliset kriteerit kuntien hankinnoissa Vajaakuntoisten, t kehitysvammaisten i t tai muuten vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden ammattikoulutuksen ja työllistymismahdollisuuksien kehittäminen Palvelusetelin käytön laajentamismahdollisuuksien selvittäminen + sosiaaliset kriteerit Sosiaalisen yritystoiminnan edistäminen =>Työvoiman laajentaminen, hyvinvoinnin lisääminen, osallisuuden lisääminen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukeminen

Kumppanit THL (hallinnoija) Diakonia-ammattikorkeakoulu Espoon kaupunki Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymä Lappeenrannan kaupunki Laurea-ammattikorkeakoulu

Tulokset Avustavat tehtävät analysoitu ja tuotteistettu 6 Espoon hyvinvointipalveluiden pilottikohteessa Opas palveluinnovaatioista Toteutettu x määrä palveluiden kilpailutuksia käyttäen sosiaalisia kriteereitä Luotu mittarit sosiaalisten tavoitteiden toteutumisen osoittamiseen Toteutettu opas sosiaalisten kriteereiden käytöstä kuntien hankinnoissa Yhteistyössä: Kuntaliitto, Tampereen kaupunki, Oulun kaupunki, Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymä ja Lappeenrannan kaupunki

Esityksen rakenne Sosiaalisen yrittäjyyden taustaa Millainen i on suomalainen sosiaalinen yritys? Sosiaalisten yritysten nykytilanne Suomessa

SOSIAALISEN YRITTÄJYYDEN TAUSTAA

Määrittelyn vaikeus Ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttyä euroopalaista tai kansainvälistä sosiaalisen yrityksen määritelmää. Olemassa monia erilaisia määritelmiä, joihin voi sisältyä hyvin erilaisia reunaehtoja ja määritteitä: työllistettävistä kohderyhmistä sosiaalisen yrityksen tarkoituksesta k t voitontavoittelusta voitonjaon rajoittamisesta Lähde: Paavo Saikkonen 10.5.2007, HOT-hanke

Miksi i sosiaaliset yritykset t ovat tulleet t ajankohtaisiksi ik i Euroopassa? Useimmissa EU-maissa ongelmina Pysyvä rakenteellinen työttömyys Monilla heikossa työmarkkina-asemassa asemassa olevilla ryhmillä vaikeuksia työllistyä hyvänkin talouskasvun aikana Väestön ikääntyminen Työllisyyttä nostettava hyvinvoinnin ylläpitämiseksi Kaikki työvoima käyttöön! Yhteiskunnallisia palveluja tarvitaan entistäkin enemmän Väestön ikääntyminen Yksilöiden palvelutarpeiden/-vaateiden kasvu Perinteiset toimenpiteet eivät ole osoittautuneet riittäviksi Sosiaalinen yritys yksi institutionaalinen innovaatio muiden joukossa Lähde: Mukaellen Paavo Saikkonen 10.5.2007, HOT-hanke

Lakeja sosiaalisista yrityksistä EU-maissa Lait Belgia 1995, Suomi 2004, Liettua 2004, Italia 2006, Britannian Community Interest Company 2005 Social Enterprise, Social Firm Ruotsin rajoitetun voitonjaon yhtiö 2006 Lait sosiaalisista osuuskunnista Italia 1991 Espanja, Kreikka, Portugali, Ranska ja Puola 2006 Lähde: Mukaellen Paavo Saikkonen 10.5.2007, HOT-hanke

Yhtenäistä 2000-luvun määritelmissä Yhä useammin painottuu sosiaalisen yrityksen markkinalähtöisyys: Sosiaalinen yritys saa toimeentulonsa ensisijaisesti myymällä tuotteitaan ja palveluitaan Sosiaalinen yritys toimii yhteiskunnallisen tavoitteen hyväksi tai työllistää vaikeassa työmarkkinaasemassa olevia Tavoittelee voittoa, mutta sijoittaa voittonsa ensisijaisesti yrityksen tai yhteisön kehittämiseen ei omistajiensa eduksi Lähde: Paavo Saikkonen 10.5.2007, HOT-hanke

SOSIAALINEN YRITYS SUOMESSA Lähde: Mukaellen Paavo Saikkonen 10.5.2007, HOT-hanke

Sosiaalinen yritys Suomessa: lähtökohdat Vuoteen 2004 mennessä Suomessa ei omaa lakia sosiaalisille yrityksille Lähes kaikissa Euroopan maissa sosiaalista yrittäjyyttä säädelty lailla Erityisesti pyritty vaikuttamaan vammaisten alhaiseen työllistymisasteeseen Lakiesitys annettiin syksyllä 2003 Laki sosiaalista yrityksistä (1351/2003) tuli voimaan 1.1.2004. Lakia on uudistettu tt tämän ä jälkeen ja muutokset t tulivat t voimaan 1.5.2007. Muutoksia lähinnä määrittelyihin ja palkkatukien laskentaperusteisiin

Mikä on suomalainen sosiaalinen yritys? (1/2) Yritys yritysten y joukossa merkitty kaupparekisteriin palvelujen hyödykkeiden tuottaja samalla tavalla kuin muutkin yritykset voi toimia millä tahansa toimialalla maksaa kaikille työntekijöille alan työehtosopimuksessa täysin työkykyiselle sovitun palkan

Mikä on suomalainen sosiaalinen yritys?(2/2) Erityiset piirteet Työntekijöistä vähintään 30 % on työvoimatoimiston osoittamia vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä vähintään yksi vajaakuntoinen yrittäjää ei lasketa tähän kiintiöön On hyväksytty työministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin Väljemmät työhallinnon tukien myöntämisperusteet kuin tavallisilla yrityksillä Palkkatuki Työllisyyspoliittinen avustus

Kohderyhmien h määrittelyt t Pitkäaikaistyötön = työtön työnhakija, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai työnhakijaa, joka on ollut useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana (7, 5 mom.) Vaikeasti työllistyvä = työmarkkinatukeen oikeutettu työtön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivää tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan yy on päättynyt y (7, 12 mom.) Vajaakuntoinen = henkilöasiakas, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. (7, 6 mom.) Lähde: Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002)

Palkkatukivertailu - summat noin-summia, laskettu päiväkohtaisista korvauksista - palkkatuki on aina harkinnanvarainen, työ- ja elinkeinotoimisto tekee päätökset Tavallinen yritys Määrärahojen puitteissa Sosiaalinen yritys Määrärahat varattu Vajaakuntoinen 843 eur/ kk, kesto 6-24 kk 50 % palkk.kustannuksista, kesto 36 kk (max 1300 eur/ kk) tai 843 eur/ kk, kesto 36 kk Pitkäaikaistyötön 527-843 eur/ kk, kesto 6-10 kk 50 % palkk.kustannuksista, kustannuksista kesto 24 kk (max 1300 eur/ kk) tai 843 eur/ kk, kesto 24 kk Vaikeasti työllistyvä vajaakuntoinen 1001 eur/ kk, kesto 12 kk + 527/ kk, kesto 12 kk 1001 eur/ kk, kesto 24 kk + 843 eur/kk, kesto 12 kk Vaikeasti työllistyvä 1001 eur/ kk, kesto 12 kk + 527 eur/kk, kesto 12 kk 1001 eur/kk, kesto 24 kk Lähde: Pirkanmaan Syke projekti 2008

Sosiaalisen yrityksen työllisyyspoliittinen liitti avustus Voidaan myöntää sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Ei myönnetä liiketoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin eikä investointeihin. Avustuksen myöntämisen ehtona on yhtiöjärjestyksessä oleva maininta yrityksen tavoitteesta työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Sosiaaliset yritykset voivat saada avustusta enimmillään 75 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kunnat ja kuntayhtymät 50 prosenttia. Avustusta voidaan myöntää enintään viiden vuoden ajaksi kerrallaan. Yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Avustusta voidaan maksaa ennakkoon enintään 50 prosenttia. Kullekin kalenterivuodelle tehdään oma rahoituspäätös. Avustuksen myöntää TE-keskuksen työvoimaosasto. Lisätietoja: Työministeriön ohje työllisyyspoliittisesta avustuksesta (O/4/2007 TM)

Muita sosiaalisen yrittäjän tukia Työolosuhteiden järjestelytuki työllistyvälle henkilölle työkoneet, työmenetelmät ja olosuhteet tai/ja henkilökohtainen ohjaus Lisätietoja: Työministeriön ohje ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukemiseen liittyvistä toimenpiteistä ja etuuksista (O/1/2006 TM). Starttirahatti noin 527-670 euroa kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Lisätietoja: Työministeriön ohje työllistämistukijärjestelmästä sekä työmarkkinatuen työharjoittelusta ja työelämävalmennuksesta (O/21/2005 TM). Aloittavan yrittäjän tuki eli KELA:n elinkeinotuki vajaakuntoisille Avustuksen määrä perustuu tarpeellisuus- ja kohtuullisuus-harkintaan. Se on enintään 80 % hyväksyttävistä kokonais-kustannuksista. kustannuksista. Suurin mahdollinen elinkeinotuki on 17 000 euroa. Lisätietoja: www.kela.fi -> kuntoutus -> ammatillinen kuntoutus -> elinkeinotuki Yrityksen kehittämisavustus Voidaan myöntää sosiaalisen yrityksen investointiin korotettuna säädösten määrittelemien enimmäismäärien puitteissa. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää sosiaaliselle yritykselle myös yrityksen kilpailukykyä parantaviin kehittämishankkeisiin yrityksen kilpailukykyä parantaviin kehittämishankkeisiin. Kaikille yrityksille tarkoitettu yritysten tuki- ja rahoitusmuodot

NYKYTILANNE

Nykytilanne 1/2 Työministeriön rekisteriin merkitty 21.10.2009 mennessä 208 sosiaalista yritystä Perustamisessa erotettavissa kolme tyyppiaaltoa Työkeskusten tai muiden sosiaalisen työllistämisen toimialan organisaatioiden tai niiden osien rekisteröitymisen vaihe Pienyritysten perustamisen vaihe (SYKE-projekti projekti, Pirkanmaa) Kunnallisten sos.yritysten perustamisen vaihe Tarkkaa tietoa yrityksiin työllistyneiden henkilöiden määrästä ei tällä hetkellä ole TEM tehnyt kyselyn 206 sos.yritykselle syyskuussa 2009 Ainoastaan 110 yritystä vastasi Näissä työllistettyinä 264 vajaakuntoista ja 343 pitkäaikaistyötöntä henkilöä Lisäkysely lähetetty niille, jotka eivät vastanneet

Nykytilanne 2/2 Sosiaalisen yrityksen työllisyysvaikutukset jääneet hyvin pieniksi Työllistettyjen yj lukumäärät hyvin pieniä Nyt nähtävissä että rekisteristä poistuu /on poistettava lukuisa määrä yrityksiä Sosiaalisen yrityksen kriteerit eivät enää täyty Työllistettynä pitkäaikaistyöttömiä, mutta ei vajaakuntoisia henkilöitä Sosiaalisen yrityksen lain uudistamiselle suuri paine TEM käynnistänyt ESR-rahoituksella valtakunnallisen sosiaalisten yritysten kehittämishankkeen Yhteinen yritys (2009-2011). Tehtävät: tuottaa tietoa ja tehdä kehittämisehdotuksia, jotta TEM voi mm. arvioida sosiaalisten yritysten lakia ja sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiin liittyviä seikkoja monipuolisen, tulevaisuussuuntautuneen tiedon pohjalta. toimia tukirakenteena alue- ja paikallishallinnon viranomaisille (TE-keskukset ja TE-toimistot) ja sosiaalisen yrityksen perustamista tai liiketoiminnan kehittämistä suunnitteleville. Kumppanuushanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (hallinnointi, johto), Syfo, Diakoniaammattikorkeakoulu ja Suomen Uusyrityskeskukset ry) Lisätietoja: www.vates.fi, www.tem.fi, www.syfo.fi