Sisällysluettelo 1. Alkusanat 2. Vetäjälle 3. Ohjaajien olohuoneen runko virikepäivänä tapahtuman yhteydessä yksi tai kaksipäiväisenä 4. Leikit ja pelit tutustumisleikkejä lämmittely ja keskittymisleikkejä teemaan virittäviä luovia harjoituksia 5. Esimerkkejä toteutuneista ohjaajien olohuoneesta ohjaajien olohuone Oulaisissa 29.10.2011 Ohjaajien olohuone ja sirkusvirikepäivä Mäntsälässä 7.11.2010 6. Loppusanat
Ohjaajien olohuone on malli ohjaajahuollon järjestämiseksi. Ohjaajien kohtaamiselle ja ohjaajahuollolle on kova tarve ja ohjaajahuoltoa on saatava mahdollisimman lähelle kiireisiä ohjaajia ja niihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, minne ohjaajia muutenkin kokoontuu. Ohjaajien olohuone järjestetäänkin kaikissa valtakunnallisissa tapahtumissa ja sitä voidaan järjestää myös maakunnallisten tai paikallisten tapahtumien ja koulutusten yhteydessä. Tämä on tarkoitettu ohjaajien olohuoneen vetäjille, jotka haluavat tuoda omaan ohjaus osaamiseensa Vinkki kirja sisältää yksityiskohtaiset esimerkit ohjaajien olohuoneen rakenteesta, ja esittelee ison määrän erilaisia harjoituksia ja leikkejä, joita voi soveltaa omaan ohjaajien olohuoneeseen. Vinkkikirja on kuitenkin suuntaa antava, eikä tarjoa oikeaa mallia ohjaajien olohuoneen järjestämiseen.
Vetäjälle Ohjaaja on avain hyvään työpajaan, tapahtumaan tai tempaukseen. Siksi on tärkeää, että myös ohjaajien olohuoneen vetäjä on hyvin motivoitunut ja varustautunut ohjaustyötään varten. Tieto ei aina ole kaikki kaikessa, vaan usein tärkeimmiksi ohjaajien ominaisuuksiksi nousevat ymmärtäväisyys, kärsivällisyys sekä yleinen sosiaalisuus. Kun ohjaaja on helposti lähestyttävä ja avoin, myös ryhmän muut jäsenet uskaltavat rentoutua, nauttia olostaan ja ottaa ohjaajien olohuoneesta irti juuri sen, mitä tarvitsevatkin. Mitä tarvikkeita vetäjällä tulee olla mukanaan? paperia kyniä tai tusseja fläppipaperia sinitarraa, maalarinteippiä Mitä tulee huomioida tuokiota valmistellessa: minkälaiset tilat ovat käytössä: mahtuuko siellä liikkumaan? informoi osallistujille tuokioon sopivasta vaatetuksesta (joustavat, liikuntaan sopivat vaatteet) mitä tarvikkeita paikanpäältä löytyy taustatietoja osallistujista, mikäli mahdollista osallistujien toiveet, joita voi kysellä myös etukäteen ryhmän/osallistujien kuunteleminen valpas mieli ja joustavuus: kaikki ei yleensä suju aivan suunnitelmien mukaan
Ohjaajien olohuoneen runko Ohjaajien olohuone on ohjaajahuollon malli, jonka tarkoituksena on tarjota ohjaajille mahdollisuus vertaistukeen ja keskusteluun muiden ohjaajien kanssa, ja niin sanottuun irtiottoon ja rentoutumiseen. Alla on esimerkkirungot neljästä mallista, joilla ohjaajien olohuoneen voi järjestää. Seuraavassa kappaleessa esitellään tutustumisleikkejä ja teemaan tai aiheeseen virittäviä harjoituksia. Ohjaajien olohuone mukaisesti Ohjaajien olohuoneessa ohjaajilla on mahdollisuus kokeilla oman harrastusalansa virikekursseja. Virikekurssien tarkoituksena on tarjota ohjaajille uusia vinkkejä harrastusalansa vetämiseen ja antaa uusia ideoita. Virikekurssit antavat myös ohjaajille mahdollisuuden olla itse tekijän ja oppija roolissa. Virikepäivämallin runko: Klo 11 15 virikepäiväosuus: harrastuskohtaisia virikekursseja Klo 15 17 ohjaajien olohuone osuus: keskustelua, rentoutumista
Ohjaajien olohuone yhteydessä Jos ohjaajien olohuone halutaan järjestää jonkin tapahtuman yhteydessä, eikä aikaa ole paljoa, olohuone voidaan järjestää esimerkiksi työpajan muodossa. Ohjaajien olohuone voidaan järjestää myös tapahtuman yhteydessä pienimuotoisesti niin, että ohjaajille on esimerkiksi varattu huone, jossa ohjaajat voivat viettää aikaa, vaihtaa kokemuksia. Huoneesta voi löytyä myös ohjaamiseen ja ohjaajahuoltoon liittyvää materiaalia. Ohjaajan olohuone työpajana Ohjaajien olohuone voidaan toteuttaa muutaman tunnin mittaisena työpajana esimerkiksi harrastusalan tapahtuman yhteydessä. Työpajalla voi tällöin olla jokin
Ohjaajien olohuone ohjaajatapaamisena Ohjaajien olohuone voidaan järjestää rentouttavassa ja innostavassa ympäristössä, kuten esimerkiksi leirikeskuksessa tai kylpylässä.
Leikit ja pelit Kuten mikä tahansa tapaaminen, myös ohjaajien olohuone aloitetaan esittäytymisillä tai jonkinlaisella mukavalla lämmittelyllä. Näin paitsi tuokioon osallistuvat pääsevät asennoitumaan ohjelmaan ja rentoutumaan toistensa seurassa, myös ohjaaja itse tutustuu tuokioon osallistuviin. Huomioitavaa: tärkeää on, että ohjaajat pääsevät vaihtamaan kokemuksiaan ohjaamisesta vertaistuki rentoutuminen päivän on tarkoitus olla osallistujilleen mielekäs, ei pakkopullaa mahdollisuus erilaisten harjoitusten kokeilemiseen hyvä, jos ohjaajat löytävät kokeilemistaan aktiviteeteista jotain, mitä voisivat hyödyntää omien ryhmiensä kanssa. Edellä on mainittu useita erilaisia tutustumis ja lämmittelyleikkejä sekä erilaisia luovia tehtäviä, joita voi tekniikoina soveltaa ohjaajien olohuoneeseen.
Tutustumisleikkejä: Tutustumisleikkien tarkoitus on paitsi tutustua muihin ryhmäläisiin myös päästä eroon ensimmäisten minuuttien paineista ja jännityksistä. On hyvä kysyä, tuntevatko tuokioon osallistujat toisiaan entuudestaan ja minkälaista toimintaa he ohjaavat. Esittäytymiset toimivat sutjakkaasti juuri tutustumisleikin kautta. Vetäjä on leikannut lehdistä erilaisia kuvia ja asettelee ne lattialle. Kaikkien osallistujien pitää valita yksi kuva, joka liittyy jotenkin häneen. Jokainen esittelee itsensä kertomalla, miten valitsemansa kuva liittyy häneen. Osallistujat käyvät makaamaan lattialle, jalat keskellä rinkiä yhdessä. Osallistujat nousevat yksitellen istumaan ja sanovat: Hei, minä olen (oma nimi)! Muut nousevat ja tervehtivät: Hei, (nimi)! Kaikki menevät takaisin makaamaan ja seuraava nousee esittäytymään. Tätä jatketaan niin kauan, kunnes koko rinki on käyty läpi. Osallistujat istuvat ringissä. Yhdellä on lankakerä. Hän sanoo: Hei, olen (nimi). Kuka sinä olet? ja heittää lankakerän toiselle henkilölle, mutta pitää langan päästä kiinni. Kerän saanut esittelee samalla tavalla itsensä ja heittää kerän eteenpäin, pitäen langasta kiinni. Näin jatketaan, kunnes piirin keskelle on muodostunut lankaverkko, josta kaikki pitävät kiinni. Verkko puretaan menemällä sama kierros takaperin. Viimeiseksi kerän saanut siis aloittaa ja heittää kerän sille, keltä sen sai, ja sanoo samalla: Minä heitän kerän (nimi, jolta kerän sai).
Jokainen ryhmästä ottaa parikseen henkilön, jota ei tunne entuudestaan. Parit haastattelevat ensin toisiaan muutaman minuutin ajan. Tämän jälkeen jokainen esittelee oman parinsa muulle ryhmälle. Kaikki ryhmäläiset istuvat pöydän ääreen siten, että kaikilla on paperi sylissään pöydän alla niin etteivät näe paperia. Jokainen kirjoittaa tätä ennen paperin yläkulmaan nimensä sekä piirtää pään ääriviivat paperille. Kun kaikki ovat valmiita, ohjaaja kehottaa jokaista piirtämään päähän nenän pöydän alla. Tämän jälkeen paperi annetaan pöydän alla vasemmalla puolella istuvalle. Ohjaaja pyytää ryhmäläisiä piirtämään päälle silmät sillä kädellä, jolla eivät tavallisesti kirjoita. Tätä jatketaan niin kauan, kunnes kaikki olennaiset kasvojen osat löytyvät paperista. Tämän jälkeen jokainen saa oman kasvokuvansa takaisin ja esittelee itsensä kuvansa avulla. Yksi ryhmäläisistä poistuu tilasta. Tämän muu ryhmä päättää, mitä he haluavat poistuneen henkilön tekevän, kun hän palaa takaisin huoneeseen (esim. istua vasemmassa nurkassa olevalle tuolille). Kun muualla ollut henkilö palaa, muut alkavat ohjeistaa sisälle saapunutta piipittävällä, yhdessä tuotetulla äänellä. Sisälle tullut lähtee kulkemaan huoneessa ja muu ryhmä ohjailee häntä äänellä niin, että mitä lähempänä ryhmäläinen on toivottua toimintoa, sitä kovemmin muut ryhmäläiset ääntelevät. Sadutukseen osallistuu sadutettava (tarinankertoja) ja saduttaja (tarinan ylöskirjaaja). Sadutettava kertoo tarinan, jonka saduttaja kirjoittaa ylös juuri sellaisenaan kuin se on hänelle kerrottu. Tärkeää on, että saduttaja kuuntelee tarkasti tarinan etenemistä, eikä muuta kuulemastaan mitään. Lopuksi saduttaja lukee toisen tarinan ääneen, ja sadutettava saa muuttaa tarinastaan jotain niin halutessaan. Tarinan valmistuttua sadun kertonut voi halutessaan kuvittaa tarinansa tai lukea sen ääneen muulle ryhmälle. Sadutusta voi kutsua myös jollain toisella nimellä, jos sadutus käsitteenä tuntuu osallistuvista liian lapselliselta.
Lämmittely ja keskittymisleikkejä: Lämmittelyleikit sopivat hyvin ohjelman alkuun, kun halutaan saada osallistujat rennoiksi, vireiksi ja osallistuviksi. Leikkien kautta on helppo purkaa jännitystä sekä madaltaa kynnystä tehdä ja kokea jotakin erilaista. Ohjaaja johdattaa ryhmää seuraavasti: ota mukava haara asento. Ravista toista kättäsi ja sano: terve käsi. Sano sitten hei toisellekin kädelle. Ravista toista jalkaasi, ja sano: hei, jalka!, ja sano sitten hei toisellekin jalalle Ohjaaja kehottaa osallistujia ravistamaan ja tervehtimään vielä lantiota, vatsaa, polvia, kyynärpäitä, olkapäitä, nenää, korvanlehtiä jne. Lopuksi kaikki sanovat yhteen ääneen hei. Kun keho on hereillä, ohjaaja kehottaa osallistujia kääntymään vierustoveria kohti ja sanomaan tällekin hei. Ryhmäläiset jakautuvat pareittain, ja päättävät keskenään kumpi on ensin peili, Parit seisovat vastakkain. Taustalla soi rauhallinen musiikki ja osallistujat ovat hiljaa. Toinen pareista alkaa liikkua hitaasti ja peili toistaa parinsa kaikki liikkeet. Liikkeet kannattaa aloittaa käsistä ja yhteistyön sujuessa siirtyä muihin ruumiinosiin. Susi toimii hippana, joka ottaa lammasta kiinni. Pakoon juostessa lammas määkii surkeasti ja susi ulvoo kovalla äänellä. Muut osallistuvat kivinä, jotka nököttävät polvillaan maassa. Lammas voi pelastautua hyppäämällä tai koskettamalla kiveä selkään, ja asettautumalla itse kiveksi. Kivestä tulee uusi susi, ja vanhasta sudesta lammas. Jos susi saa lampaan kiinni, osat vaihtuvat. Äänet ovat tärkeä osa leikkiä, sillä ne lisäävät tunnelmaa ja hauskuutta.
Istutaan lattialla ja tuuli alkaa suhista. Tuulen virettä tehdään äänellä ja liikuttamalla kämmeniä lattialla. Tuuli alkaa vähitellen yltyä ja ääniä ruvetaan tekemään kovemmin. Tuulen suhina vaihtuu hiljaiseksi sateen ropinaksi, jota tehdään napsuttamalla sormenpäitä maahan. Sade yltyy, lattiaan naputetaan yhä lujemmin. Ukkonen alkaa jylistä, kantapäitä tömistetään maahan. Ukonilma yltyy ja jylinä käy yhä kovemmaksi. Taivaalla välkkyy salamoita, joita tehdään käsillä ja äänellä. Ohjaaja ohjeistaa kertomalla sään muutoksista ja tekee harjoitetta yhdessä muiden kanssa. Tähän voi keksiä itse lisää luonnonilmiöitä ja tapahtumia niin paljon kuin haluaa, ja harjoituksen voi päättää hiljentämällä hirmumyrskyn takaisin tuulen suhinaksi. Tämä tuttu laulu leikki toimii hyvänä lämmittelynä ohjelman alussa. Perinteisessä leikissä kosketaan siihen ruumiinosaan, joka laulussa lauletaan. Laulamisen tahti nopeutuu kerta kerralta, kun kappale alkaa uudelleen alusta. Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat x2 Silmät korvat ja vatsaa taputa, pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat. Tutussa leikissä lauletaan ja toimitaan yhdessä laulussa kuullulla tavalla. "Jos sull lysti on, niin kätes yhteen lyö" * Jos sull lysti on, niin tiedät sen, ja varmaan myöskin näytät sen. Jos sull lysti on, niin kätes yhteen lyö. *... niin sano: Tottakai!... niin pöytään naputa... niin jalkaa tömistä... niin nouse seisomaan.
Teemaan virittäviä luovia harjoituksia: Teemaan voidaan hakea johdatusta tai syvennystä erilaisilla yhteisillä tehtävillä ja harjoituksilla. Luovuus on tärkeää, joten näissä harjoituksissa sanallinen ja kuvataiteellinen vapaus luo raamit uusille näkökulmille ja herättää samalla myös keskustelua ja mielipiteitä koko ryhmässä. Tärkeää on huomata, että oikeaa tai väärää luovaa lähestymistapaa ei ole, vaan kaikki pääsevät luomaan ja tekemään jotakin omalla tyylillään, ja näin tuomaan ohjelmaan jotakin uniikkia. Vetäjä sanoo jonkin väittämän tai mielipiteen. Osallistujien tulee mennä kuvitteelliselle mielipidejanalle sen mukaan ovatko he asiasta samaa vai eri mieltä. Janan päät edustavat mielipiteen ääripäitä, puolesta ja vastaan. Väittämistä ja tuloksista keskustellaan yhdessä. Musiikki luo mielikuvia. Ohjaaja pyytää ryhmäläisiä jaottelemaan iso paperi (A3) piirtämällä siihen kuusi samankokoista lohkoa. Ohjaaja kehottaa ryhmäläisiä kuuntelemaan, minkälaisia mielikuvia musiikki heissä herättää, ja maalaamaan/piirtämään yhden kappaleen herättämistä mielikuvista yhteen lohkoon. Tuotoksista voidaan keskustella koko ryhmän kanssa. Ohjaaja pyytää ryhmäläisiä kirjoittamaan kirjeen itselleen. Kirjeeseen voidaan pyytää jokaista kertomaan, mitä heille kuuluu tällä hetkellä, tänä päivänä. Lisäksi voi kehottaa ryhmäläisiä kirjoittamaan omista unelmista, toiveista ja peloista. Kun jokainen on kirjoittanut kirjeensä, kirjeet suljetaan kuoreen. Ohjaaja sanoo ryhmäläisten saavan kirjeensä takaisin myöhempänä ajankohtana. On vakuutettava, että kirjekuoria ei avata, ennen kuin ryhmäläiset itse saavat ja avaavat ne jonakin päivänä.
Esimerkkejä toteutuneista ohjaajien olohuoneista Ohjaajien olohuone Oulaisissa 29.10.2011 Oulaisten ohjaajien olohuone keskittyi teemaltaan ohjaajien jaksamisen ja ohjaamisen haasteiden ympärille. Ohjelma lähti liikkeelle yhteisellä tuumailulla siitä, mitä osallistujat odottavat ohjaajien olohuoneelta ja millä mielellä he ovat osallistumassa sille. Lisäksi kyseltiin mieluisia keskittymisaiheita. Alkulämmittely Kehonosilla kirjoitus Harjoitteessa kirjoitetaan kehonosilla ilmaan. Ohjaaja pyytää osallistujat kirjoittamaan esimerkiksi oman nimensä, sukunimensä väärinpäin, synnyinkaupunkinsa tms. jollain kehonosalla. Esim. Kirjoita synnyinkaupunkisi nimi ilmaan polvellasi. Harjoitus alkaa hiljalleen lämmittää kehoa ja poistaa jännitystä, sillä kaikki keskittyvät omaan tekemiseensä. Lopuksi rentoutetaan olkapää/ hartia / niska osasto. Lämmittelyä äänelle Aloitetaan pärisyttelyillä Prrrrr eri korkeuksilta Sssss eri mittaisina jne. Ääni on ohjaajan tärkeä työkalu, siksi on hyvä välillä kiinnittää huomiota omaan äänenkäyttöön.
Alkulämmittelyn jälkeen ohjelmaa jatkettiin kysymyksellä mitä on olla ohjaaja. Aiheeseen virittäydyttiin muun muassa seuraavilla kysymyksillä: Mitä ovat hyvän ohjaajan ominaisuudet? Mikä ohjaamisessa on palkitsevaa? Miksi sinä olet ohjaaja? Mikä on haastavaa? Miten olet selvinnyt hankalista tilanteista? Mitä haluaisit oppia lisää ohjaamisesta? Keskustelu jatkui ohjaajien oman jaksamisen pohdiskelulla. Mietittiin muun muassa sitä, mistä he saavat tarvitsemaansa tukea, ja millä tavoin ohjaajien vertaistapaamisia/olohuoneita voitaisiin jatkossa järjestää tai onko niitä ylipäätään tarpeen järjestää. Pohdittiin myös sitä, että mikäli uusi ohjaajien olohuone järjestettäisiin, mitä osallistujat erityisesti toivoisivat siltä? Lopuksi ennen loppurentoutusta, vetäjä keräsi osallistujilta palautteen päivästä, jotta ohjaajien olohuoneen kehitys voisi jatkua yhä edelleen.
Ohjaajien olohuone ja sirkusvirikepäivä Mäntsälässä 7.11.2010 Mäntsälässä järjestetty ohjaajien olohuone oli kestoltaan joustava 1 2 tuntia. Se perustui Sirja Salmisen ja Sakari Syrjäsen vetämään ohjaajatapaamiseen. Ohjelma aloitettiin keskittymisharjoituksella, jossa kaikki istuivat yhdessä ringissä silmät suljettuina, kuunnellen ja toistaen ohjaajan ääniä perässä. Alun keskittymisharjoituksen jälkeen päästiin pureutumaan itse aiheeseen eli minkälaista toimintaa halutaan järjestää enemmän nuorisoseuroissa? Keskustelussa nousivat ylös perheen yhteisen toiminnan, leirien, kansainvälisen vuorovaikutuksen, nuorten toiminnan ja taustajoukkojen merkitys. Aiheeseen upottauduttiin myös ryhmätyön voimin, tekemällä yhdessä listan ehdotuksista ja nostamalla niistä esiin kolme kaikista tärkeintä asiaa. Ohjaajan olohuoneen lopuksi vedettiin yhteenveto aiheesta. Myöhemmin ohjaaja lähetti osallistujille palautelomakkeen sähköpostilla, varmistaen näin, että ohjaajien olohuone kehittyy ohjaajahuoltona eteenpäin.
Loppusanat Tähän vinkkikirjaan on koottu runsaasti erilaisia tapoja, kokonaisuuksia, ideoita ja ehdotuksia rakentaa, ylläpitää ja vetää ohjaajien olohuonetta. Ota edellä mainituista asioista ideoita, vie niitä eteenpäin, muokkaa ja sekoittele kokonaisuuksia tai kokeile jotakin aivan uutta. Kaikki on sallittua! Kuten nimikin kertoo, edellä mainitut asiat ovat kuitenkin vain vinkkejä, joten kaikenlainen ideoiden työstö ja eteenpäin vieminen ohjaajien olohuoneen kehittämiseksi on suotavaa. On muistettava, että mitään oikeaa tapaa pitää ohjaajien olohuonetta ei ole, vaan tapoja ja metodeja on paljon erilaisia, aivan kuten ihmisiäkin. Niin kauan kun ohjaajien olohuone jotenkin auttaa, tukee sekä reipastuttaa siihen osallistujia, ja tarjoaa ohjaajille puolueettoman kohtaamisen kentän, ohjelma on onnistunut.