TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1. Kohtuulliset asumiskustannukset Aikaisempi terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan vahvistamat (16.2.2011 28) kohtuulliset asumiskustannukset ovat osoittautuneet liian alhaisiksi ottaen huomioon yleiset vuokrankorotukset sekä paikkakunnalla yleisesti kohtuullisena pidettävä vuokrataso. Asumiskustannusten kohtuullisuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon asuinpaikkakunnalla kohtuullisina pidettävät asumiskustannukset sen mukaan, missä asunto sijaitsee ja onko kysymyksessä vanha asunto, peruskorjattu asunto tai uustuotanto. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukea koskevien kannanottojen mukaan vuokra tulee ottaa huomioon todellisen suuruisena, jos sen on katsottava olevan kohtuullinen paikkakunnan ja asuinalueen asumiskustannukset huomioiden. 1.3.2011 alkaen vuokrissa tehtiin korotukset ainoastaan yksiköiden ja kaksioiden osalta. Viimeksi tehdyt korotukset perustuivat asumiskustannuksiin loppuvuoden 2010 mukaisesti. Vuonna 2010 asuinhuoneistojen vuokrat nousivat keskimäärin 2,3 %:a (koko maassa 2,7 %) vuoteen 2009 verrattuna. Vuonna 2011 vuokrat nousivat keskimäärin 3,6 %:a (koko maassa 3,3 %) ja vuonna 2012 keskimäärin 2,6 %:a (koko maassa 3,7 %). Vuoden 2013 vuokrat ovat edelleen nousseet. Vuonna 2012 vuokrat nousivat tasaisesti läpi vuoden. Kaikkien asuntojen keskimääräinen neliövuokra oli Tampereella 11,73 euroa ja yksiöiden 14,09 euroa. Kuntakohtaiset soveltamisohjeet on tarkoitettu ohjeellisiksi toimeentulotukea myöntäville viranhaltijoille ja tavoitteena on asiakkaiden yhdenmukainen palvelu ja samansuuntainen
harkinta. Ohjeet eivät rajoita viranhaltijoiden yksilökohtaista harkintaa, koska toimeentulotukea myönnettäessä on aina erityistapauksia, joihin ei voida antaa yksityiskohtaisia ohjeita pyrittäessä luomaan yksilölle tai perheelle edellytykset selviytymiseen taloudellisesti ja toimintakykyä edistävästi. Ensisijaisesti sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeita (Opas 2013:4) ja sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamat perusteet tarkentavat joiltakin osin lain tulkintaa ja sitä, mitä paikkakuntakohtaisesti pidetään kohtuullisina kustannuksina. Toimeentulotuessa huomioitavat kohtuulliset vuokrat: 1 henkilö 550 euroa /kk 2 henkilöä 660 euroa /kk 3 henkilöä 750 euroa /kk 4 henkilöä 830 euroa /kk 5 henkilöä 900 euroa /kk 6 henkilöä 1000 euroa /kk 7 henkilöä 1080 euroa/kk 8 henkilöä 1160 euroa /kk Henkilömäärän noustessa yli kahdeksan huomioidaan tapauskohtaisesti kohtuullisena pidettävät asumiskustannukset. Asumiskustannusten osalta kaupunki tulee määrittämään vuosittain kohtuullisina pidettävät asumiskustannukset. 1.2. Terveydenhuoltomenot Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon kohtuulliset ja välttämättömät menot. Tarvittaessa voidaan käyttää kaupungin terveydenhuollon asiantuntijoita lausunnonantajina. Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla tai muulla tavoin. Terveydenhuoltomenoja ovat mm. lääkärin määräämät lääkekulut, sairaalamaksut, hammashoidosta ja silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset. Julkisten terveydenhuoltopalveluitten käyttäminen on ensisijaista. Hammashoidon osalta käytetään ensisijaisesti kunnan omia hammashoitoloita ja silmälasien osalta sopimusliikkeitä. Kiireellisissä tapauksissa voidaan käyttää muitakin yksityishammaslääkäripalveluita esim. särkevän hampaan hoidon osalta, jos ei ole mahdollisuutta päästä kunnalliseen hammashoitoon tai sopimushammaslääkärille.
Yksityislääkärin palkkiot huomioidaan vain, jos ei ole mahdollista saada kunnallista palvelua tai asiakas on saanut julkisesta terveydenhuollosta lähetteen yksityiselle lääkärille tai hoitosuhteen katkaisemisen katsotaan aiheuttavan asiakkaalle kohtuuttoman tilanteen ja hoitosuhteen jatkamiselle on hyväksyttävät perusteet. Tarvittaessa voidaan käyttää asiantuntijan arviota. Kuntoutus ja fysikaalinen hoito huomioidaan vain julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämin perustein. 1.3. Käyttöraha / lyhytaikainen sairaalahoito Kun päätetään asiakasmaksun alentamisesta tai maksuvapauden myöntämisestä lyhytaikaisen sairauden aikana, menopuolella huomioidaan henkilölle käyttövaroiksi voimassaolevasta perusosasta 51 %. 1.4. Käyttöraha / päihdehuollon asumispalvelut ja kuntouttava laitoshoito Päihdehuollon asumispalveluissa, esim. asuntolassa asuessa henkilölle syntyy ylimääräisiä menoja, jotka hänen on käyttövaroistaan kustannettava. Käyttörahana asuntolassa olevien osalta huomioidaan 160 euroa/kk. Jos aikuisella on lapsi mukana, lapselle huomioidaan 80 euroa/kk. Matkakustannusten osalta sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeita. 2. Täydentävää toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 2.1. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa asuvien käyttövara Mielenterveyskuntoutujien tehostetussa palveluasumisessa ja osittain palveluasumisessa (ennen 1.1.2009 tehdyt sopimukset) asiakasmaksuun sisältyy ateriat. Näissä yksiköissä asuville käyttörahana otetaan huomioon toimeentulotuessa yksin asuvan perusosasta 51 %:n vastaava osuus. Vuonna 2009 käyttörahan osuus on 213 / kk. Niiden yksiköiden asiakkaille, joiden asiakasmaksuun ei sisälly aterioita, tehdään tarvittaessa normaali toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon todelliset ravintokulut ja asumiskulut. Tarkempi ohjeistus on tehty toimeentulotuen linjauspalaverissa (4.2.2009). Asumispalveluyksiköissä asuu sekä nuoria että vanhempia eri kuntoutumisvaiheissa olevia mielenterveyskuntoutujia. Asumispalveluyksiköt järjestävät retkiä ja potilaat osallistuvat
erilaisiin tapahtumiin. Kuntoutuksessa pidetään tärkeänä sosiaalisesti ulospäin suuntautuvaa toimintaa. Elämänhallintaan kuuluu myös rahankäytön hallinta. Itsestään huolehtiminen on osa kuntoutusta. Sosiaalinen integroituminen yhteiskuntaan on kuntouttavan asumisen tavoitteena. Suurimmalla osalla kuntoutujista tavoitteena on päästä siirtymään itsenäisempään elämään ja omaan asuntoon, jota myös pyritään tukemaan. Käyttöraha kattaa seuraavat menot: Matkat työsaleille ja päivätoimintakeskuksiin, henkilökohtaiset tarvikkeet, vaatteet, harrastukset, terveydenhuollon potilasmaksut, käsikauppalääkkeet ja puhelimen käyttökulut. Käyttörahaan ei sisälly: Edunvalvonnasta aiheutuvat kulut ja palkkiot, reseptilääkkeet ja säännölliset terveydenhoitokulut. Asumiskulut ja asiakasmaksu huomioidaan kokonaisuudessaan hyväksyttävänä menona toimeentulotuen oikeutta määriteltäessä. Ensisijaisesti asiakkaan toimeentulon vaarantuessa haetaan asiakasmaksuun Asiakasmaksulain mukaista alennusta tai vapautusta ja tarvittaessa viimesijaisesti toimeentulotukea. 2.2. Harrastusmenot Jos perhe on saanut pitkään toimeentulotukea, voidaan lasten harrastusmenoja tukea enintään 250 eurolla/lapsi/vuosi. Aikuiselle voidaan tarvittaessa myöntää tukea harrastustoimintaan enintään 150 euroa vuodessa erityisin perustein. Tavoitteena on tukea ja lisätä asiakkaitten omatoimisuutta ja aktivoitumista. 2.3. Vuokravakuus Pääsääntöisesti voidaan myöntää yhden kuukauden vuokran suuruinen vakuussitoumus asuntoon, jossa asumiskustannukset ovat perheen olosuhteet huomioiden kohtuulliset ja asunnon vaihtaminen tai muutto on perusteltua. Erityisryhmien (mm. asunnottomat, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) asuttamisessa voidaan myöntää 2 kuukauden vuokravakuus ja käyttää suurempaa harkintaa kohtuullisissa asumiskustannuksissa.
3. Ehkäisevää toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 3.1. Työllistymiseen ja koulutukseen liittyvät menot Pitkään työttömänä olleille ja/tai pitkään toimeentulotukea saaneille perheille voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea sellaisiin menoihin, jotka edesauttavat ja merkittävästi helpottavat henkilön työllistymistä tai työelämään palaamista. Kustannukset voivat olla enintään 300 euroa/vuosi. 3.2. Velkaantuminen Velkaantuminen voidaan ottaa huomioon myönnettäessä ehkäisevää toimeentulotukea järjestelyajalle (1-3 kk). Tavoitteena on perheen talouden tasapainoon saattaminen ja jatkuvan tuen tarpeen ehkäiseminen. 3.3. Asumisen turvaaminen Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tapauskohtaisesti erityisellä harkinnalla vuokravelkoihin asumisen turvaamiseksi.