Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittäminen luonnontieteiden ja tekniikan alalla

Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittäminen luonnontieteiden ja tekniikan alalla Sami Räsänen Virpi Rahikkala Markku Kataja Raimo Alén 21.1.2008

Johdanto... 2 Lähtökohdat... 4 1 Selvityksen kohdeorganisaatiot... 6 1.1 Yleiskuvaukset... 7 1.1.1 VTT (Valtion teknillinen tutkimuskeskus)... 7 1.1.2 Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK)... 7 1.1.3 Jyväskylän yliopisto (JY)... 9 1.2 Selvitystyön rajaus ja tarkennettu toimintakuvaus... 10 1.2.1 VTT... 10 1.2.2 Jyväskylän ammattikorkeakoulu... 11 1.2.3 Jyväskylän yliopisto... 13 1.3 Toiminnallisia eroavaisuuksia... 14 2 Vallitseva tilanne... 15 2.1 Yliopiston ja VTT:n välinen yhteistyö... 16 2.2 Yliopiston ja JAMK:n välinen yhteistyö... 16 2.3 VTT:n ja JAMK:n välinen yhteistyö... 17 3 Tutkimusyhteistyö ja sen mahdollisuudet... 17 3.1 Paperi- ja prosessiala... 17 3.2 Uusiutuva energia... 18 3.3 Kiihdytinfysiikka... 19 3.4 Tutkimusyhteistyöaiheiden yksityiskohtaiset kuvaukset... 20 3.4.1 Paperi- ja prosessiala... 20 3.4.2 Uusiutuva energia... 21 3.4.3 Kiihdytinfysiikka... 23 3.4.4 Muita T&K -toiminnan mahdollisuuksia... 26 4 Koulutusyhteistyö... 28 4.1 Koulutusyhteistyön taustaa... 28 4.2 Opetuksen yleisiä piirteitä yliopistossa ja AMK:ssa... 29 4.3 Koulutusyhteistyölle asetettavat tavoitteet... 30 4.4 Koulutusyhteistyön käynnistäminen... 31 4.5 Opiskelijavaihdon käytännön järjestelyihin liittyviä kysymyksiä... 32 4.6 Koulutusyhteistyön sisältö ja opetettavat kurssit... 33 4.6.1 Fysiikan menetelmäkurssit... 33 4.6.2 Teollisuusfysiikka... 34 4.6.3 Elektroniikan opetusyhteistyö... 36 4.6.4 Soveltavan kemian opetusyhteistyö... 39 4.6.5 Muita mahdollisia opintojaksoja... 40 5 Korkeakouluyhteistyön mahdolliset ongelmat ja sen edellytysten parantaminen... 41 6 Yhteenveto ja johtopäätökset... 43 Liitteet... 46 1

Johdanto Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselle ja fysiikan laitokselle kohdennettiin rehtorin päätöksellä 18.12.2006 määräraha sektoritutkimuslaitosyhteistyön ja yhteisten infrastruktuurien selvittämiseksi. Fysiikan laitoksella määräraha päätettiin käyttää yhteistyössä kemian laitoksen kanssa. Selvityksen työryhmäksi muotoutui professori Markku Kataja (soveltava fysiikka), professori Raimo Alén (soveltava kemia), FT Sami Räsänen (fysiikka) ja FM Virpi Rahikkala (kemia). Varsinainen selvitystyö käynnistyi 1.8.2007 ja se rajattiin VTT:n Jyväskylän yksikön sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa tehtävän yhteistyön selvittämiseen. Ammattikorkeakoulun osalta selvitystyö tarkentui insinöörialoihin, eli tekniikan ja liikenteen - ja informaatioteknologian koulutusaloihin, sekä luonnonvarainstituutin toimintaan bioenergian osalta. Yliopistolta toiminnat rajattiin fysiikan ja kemian laitoksiin, erityisesti niiden soveltaviin tutkimusryhmiin, sekä uusiutuvan energian koulutusohjelmaan. Selvitys päätettiin käynnistää haastattelututkimuksena ja sen alkuperäisenä lähtökohtana oli tutkimusta ja infrastruktuureja koskeva yhteistyökartoitus. Käytännössä osoittautui kuitenkin, että yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyössä ehkä suurimmat tarpeet kohdistuvat itse asiassa opetukseen ja että opetuksen rajaaminen pois selvityksen piiristä johtaisi myös tutkimuksen ja infrastruktuurien osalta varsin keinotekoiseen rajaukseen. Tämän vuoksi myös korkeakoulujen välinen opetusyhteistyö otettiin selvitykseen mukaan ilman rajoitteita. Ensimmäisen haastatteluvaiheen päätteeksi järjestettiin yhteinen seminaari, jonka puitteissa osapuolet esittelivät omaa toimintaansa ja osaamistaan. Seminaarin jälkeen jatkettiin tarkentavia haastatteluja ja järjestettiin tapaamisia, joissa tavoiteltiin osin jo yhteistyön käynnistämistä joillakin osa-alueilla. Lähtötilanteessa fysiikan ja kemian laitosten yhteistyö paikallisen VTT:n yksikön kanssa on aktiivisilta osiltaan mutkatonta ja siitä on jo paljon kokemusta. Korkeakoulujen välillä on aikaisempaa selvitystyötä tehty merkittävissä määrin ja hallinnollisella tasolla solmitut perussopimukset ovat olemassa. Teknisillä aloilla yhteistyö ei kuitenkaan toistaiseksi ole saavuttanut paljoakaan konkreettisia muotoja. Tämän selvitystyön lähtökohdaksi otettiin solmitut yhteistyösopimukset ja strategiat sekä aiemmat yhteistyötä koskevat selvitykset ja sen tavoitteeksi asetettiin erityisesti konkreettisten yhteistyön lähtökohtien löytäminen. Selvitys pyrkii antamaan - tehdyn rajauksen puitteissa - kokonaiskuvan kohdeorganisaatioiden toiminnasta, olemassaolevasta yhteistyöstä sekä käytännön yhteistyötarpeista. Lisäksi hahmotettiin osin myös mahdollisia yhteistyömuotoja ja toimintatapoja sekä näkyvissä olevia yhteistyön esteitä. Tavoitteena oli, että selvitystä voitaisiin sen valmistumisen jälkeen käyttää apuna uusien yhteistyötahojen löytämiseksi ja käytännön yhteistyön aloittamiseksi kohdealueillaan. Tämän raportin luku 0 sisältää tiivistelmän yhteistyön perustana ja tämän selvityksen lähtökohtina olevien sopimusten, strategialinjausten ja aiempien selvitysten sisällöstä. Luku 1 sisältää yleiset kuvaukset selvityksen kohteena olevien organisaatioiden toimintatavoista ja profiloitumisesta. Lisäksi esitetään selvityksen rajaus sekä täsmennetty kuvaus selvityksen kohdealueilta. Tiedot kappaleeseen on koottu mm. 2

www-sivuilta, esitelmistä ja organisaatioiden julkaisemista strategioista ja tiedotteista. Luvussa 2 kuvataan yhteistyön lähtötilanne selvityksen aloitushetkellä. Luvut 3 ja 4 sisältävät selvityksen varsinaiset tulokset tutkimustoiminnan ja opetuksen osalta. Luvussa 5 pohditaan lyhyesti yhteistyön potentiaalisia esteitä ja keinoja yhteistyön edellytysten parantamiseksi. Luvussa 6 esitetään tulosten yhteenveto ja johtopäätökset. 3

Lähtökohdat Jyväskylän yliopiston (JY) yhteistyö sekä VTT:n että Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kanssa perustuu strategisiin yhteistyösopimuksiin, joista sopimus VTT:n kanssa allekirjoitettiin 7.12.2006 ja sopimus JAMK:n kanssa 7.5.2007 (voimassa 31.12.2010 saakka, minkä jälkeen sitä on mahdollisuus tarkistaa uudeksi sopimuskaudeksi). Sopimuksensa mukaan "Jyväskylän yliopisto ja VTT ovat valinneet yhteistyön painoalueiksi prosessiteollisuuden sovellusten fysiikan ja kemian, mikro- ja nanoteknologian, informaatioteknologian sekä laskennallisen tieteen. Tavoitteena on yhteistyöalueilla edustaa kansainvälisen tutkimuksen kärkeä sekä eurooppalaista johtajuutta. Yhteistyömuotoja ovat verkostoituminen yhdessä kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusverkostoihin." JY:n ja JAMK:n välisen sopimuksen tavoitteena on "Vahvistaa Keski-Suomen asemaa korkeakoulutuksessa, soveltavassa tutkimuksessa ja tuotekehitystoiminnassa. Yhteisen aluestrategian pohjalta syvennetään alueellista kehittämistyötä. Oppilaitosten tavoitteena on olla keskeisiä valtakunnallisia ja merkittäviä kansainvälisiä toimijoita." Yhteistyön painopisteitä ovat alueellisen kehitystyön lisäksi koulutuksen kehittäminen sekä resurssien hallinta ja infrastruktuuri." Yhteistyön ja myös tämän selvityksen eräänä lähtökohtana voidaan pitää yliopiston rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa, jonka kappaleessa 3.4 Yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa ja yhteiset infrastruktuurit todetaan mm: "Yliopisto luo vahvempia osaamiskeskittymiä tehostamalla yhteistyötä ja verkostoitumalla sektoritutkimuslaitosten kanssa. Yliopiston yksiköt rakentavat yhteisiä infrastruktuureja sektoritutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulun kanssa. Myös yliopiston sisällä tavoitellaan synergiaetuja organisaatiorajat ylittävällä toiminnalla. Tarkoituksena on luoda Jyväskylään kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä sekä tutkimus- ja tuotekehitysinfrastruktuureja erityisesti uusille teknologia-aloille." Tässä yhteydessä on syytä mainita lisäksi Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategia 2005 2009, jonka mukaan: "Korkeakoulujen alueellisen yhteistyön perimmäinen tavoite on alueen elinvoiman edistäminen niin, että alueen osaamisperustainen kilpailukyky sekä yrittäjyys kasvavat ja tuottavat hyvinvointia. Saavuttaakseen tämän korkeakoulut kehittävät uusia toimintamalleja alueelliseen yhteistyöhön ja tarkentavat keskinäistä työnjakoaan tavoitteena strateginen kumppanuus. Keskeisenä tavoitteena on myös korkeakoulujen avoimuuden lisääminen." Toisaalta aluestrategia määrittelee korkeakouluyhteistyön yleiset periaatteet, jotka lyhyesti lueteltuna ovat: Korkeakoulujen keskinäinen yhteistyö perustuu eurooppalaiseen duaalimalliin ja sen mukaiseen vahvuuksien profilointiin ja sitä kehitetään strategisen kumppanuuden näkökulmasta. Toisen syklin tutkinnot (maisteriohjelmat ja ylemmät AMK -tutkinnot) suunnitellaan ja toteutetaan ensisijaisesti kummankin koulutusväylän sisäisinä. 4

Tarvittavat siirtymäsäännöt ja periaatteet tutkintojen ja opintosisältöjen hyväksi lukemisesta korkeakoulusektorilta toiselle siirryttäessä muotoillaan opiskelijan kannalta oikeudenmukaisiksi ja valtakunnallisesti vertailukelpoisiksi. Opiskelijoita ei rekrytoida aktiivisesti vaihtamaan korkeakouluja kesken tutkinto-opintoja. Henkilöstön liikkumista ja opetuksen vaihtoa lisätään korkeakoulujen kesken opetuksen monipuolistamiseksi erilaisten koulutusprofiilien mahdollistamissa rajoissa. Korkeakouluyhteistyötä Keski-Suomessa kehitetään yliopiston ja ammattikorkeakoulun erilaisiin tehtäviin ja profiileihin perustuen. Perustutkimus, siihen pohjautuva soveltava tutkimus sekä akateeminen koulutus kuuluvat yliopistojen tehtäviin. Työelämälähtöiset koulutusohjelmat ja käytännönläheiset T&K -hankkeet puolestaan kuuluvat ammattikorkeakoulun tehtäväalueelle. Korkeakoulut kunnioittavat toistensa koulutuksen ja tutkimuksen ydinosaamisalueita sekä pidättäytyvät epäterveestä keskinäisestä kilpailusta niiden osalta. Uusista merkittävistä koulutusavauksista neuvotellaan keskenään ennen niiden tekemistä. Korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä lisätään ja tiivistetään erityisesti elinkeinoelämää ja aluekehitystyötä palvelevan koulutuksen ml. aikuiskoulutus, soveltavan tutkimuksen sekä kehittämistyön osalta pitäen kiinni em. erilaisista profiileista. Korkeakoulujen ja välittäjäorganisaatioiden verkostomaista työnjakoa täsmennetään lainsäädännön ja korkeakouluille asetettavien tavoitteiden muuttuessa. Kuten edellä olevasta tarkastelusta ilmenee, yhteistyön yleinen perusta ja lähtökohdat on määritelty kattavasti erilaisissa sopimuksissa ja toimintastrategioissa. Tämän selvityksen tavoitteeksi onkin otettu suoraan yhteistyön käytännön toteutusmahdollisuuksien ja osin toimintatapojen kartoittaminen tarkoin rajatuilla teknologia-alueilla (katso kappale 1.2). Viitaten edellä lainattuun yliopiston rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaan onkin jo lähtökohtaisesti ilmeistä, että VTT:n, JAMK:n ja JY:n yhteistyötä lisäämällä on mahdollista edelleen vahvistaa Keski-Suomen alueen keskeisille teknologia-aloille muodostuneita osaamiskeskittymiä. Esimerkiksi paperinkoneteknologian alalla JAMK on Suomen ainoa kyseistä insinöörikoulutusta antava ammattikorkeakoulu, fysiikan ja kemian laitoksilla on merkittävää alan perustutkimusta ja VTT:llä on Jyväskylässä maailman mittakaavassa ainutlaatuiset laboratorio- ja pilot -kokoluokan laitteistot paperinvalmistusprosessien tutkimukselle. Toisena esimerkkinä on uusiutuvan energian tutkimus, jolla on tärkeä asema sekä VTT:n, ammattikorkeakoulun luonnonvarayksikön että yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimusprofiilissa. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyötä uusiutuvan energian alueella koordinoi sitä varten perustettu erityinen yhteistyöryhmä, jossa myös VTT:llä on edustus. Erityisesti bioenergian alalla korkeakoulujen välinen yhteistyö ja roolijako ovat vakiintuneet (katso kappale 2.2). Yhteistyöllä on siis vankka pohja, mutta toisaalta on selvää, että kaikkia sen mahdollisuuksia ei vielä ole käytetty hyväksi. Erityisesti tämä pätee korkeakoulujen välisen yhteistyöhön, joka konkreettisella tasolla on toistaiseksi ollut suhteellisen vähäistä teknisillä/luonnontieteellisillä aloilla. Poikkeuksen muodostaa edellä mainittu ammattikorkeakoulun luonnonvarainstituutin ja yliopiston uusiutuvan energian ohjelman välinen yhteistyö. 5

Lopuksi mainitaan vielä vuoden 2007 maaliskuussa tehty konkreettisiin toimenpiteisiin tähdännyt selvitys: Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologia-alan laboratoriot ja T&K -laitteet ja niiden yhteiskäyttö, jonka laativat vararehtori Heikki Saastamoinen (JAMK), laboraattori Vuokko Kovanen (JY) ja hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen (JY). Työryhmä inventoi korkeakoulujen eri laboratorioiden laitekantaa sekä laati ehdotuksia tulevaisuuden yhteistyömalleiksi. Kartoituksessa keskeisistä tutkimuslaitteistoista tehtiin yhteenvetotaulukko seuraaviin aloihin ryhmiteltynä: Ympäristötieteellinen ala Luonnontieteellinen ala Tekniikan ala Informaatiotieteellinen ala Humanistinen ja kulttuuriala Liikunta- ja terveysala Selvityksessään työryhmä päätyi seuraaviin toimenpidesuosituksiin: "JY:n ja JAMK:n tulee kannustaa yksiköitään hyödyntämään osapuolten opetustiloja ja oppimisympäristöjä siten, että vajaakäytössä olevia tiloja ja ympäristöjä tarjotaan aktiivisesti kohtuullisin kustannuksin toisen osapuolen käytettäväksi." "JY:n ja JAMK:n tutkimus- ja opetusympäristökuvausten tulee olla nähtävillä korkeakoulujen kotisivuilla ja niistä tulee tiedottaa korkeakoulujen henkilökuntaa." "JY:n ja JAMK:n on pyrittävä aktiivisesti tunnistamaan ja rakentamaan uusia, tulevaisuuden T&K -ympäristöjä, joissa hyödynnetään tehokkaasti eri osapuolten osaamista." "JY:n ja JAMK:n pitää tukea asiaansa sitoutuneiden yhteisiä, innovatiivisiksi ja korkeatasoisiksi arvioituja hankkeita ja kannustaa muita yksiköitä tunnistamaan ja kehittämään vastaavia yhteistyömuotoja. Korkeakoulujen oman rahoituksen ohella niihin tulee hakea aktiivisesti Opetusministeriön kehittämishankerahoitusta, EU:n rahoitusta sekä TE -keskusten, kuntien ja yritysten rahoitusta." Ainakaan luonnontieteiden tai tekniikan aloilta ei tämän selvitystyön yhteydessä löytynyt meneillään olevia toimintoja, joilla näiden suositusten toteutumista edistettäisiin. 1 Selvityksen kohdeorganisaatiot Tämä luku sisältää yleistietoa selvityksen kohteena olevista organisaatioista painottuen niiden toiminnan lähtökohtiin, toimintatapoihin ja yleiseen luonteeseen. Varsinaisia organisaatiorakenteiden kuvauksia ei kuitenkaan ole tähän esitykseen sisällytetty. Kutakin organisaatiota käsittelevässä kappaleessa esitetään lisäksi selvityksen rajaus kyseisen organisaation sisällä, sekä täsmennetty kuvaus selvityksen piiriin kuuluvista osista. Lopuksi kuvataan myös toimintatapojen eroavaisuuksia. 6

1.1 Yleiskuvaukset 1.1.1 VTT (Valtion teknillinen tutkimuskeskus) Vuonna 1942 perustettu VTT on Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio, joka kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan. Vuonna 2006 VTT:n liikevaihto oli 217 M ja henkilöstömäärä 2780. VTT pyrkii tiedon sekä teknologian siirron ja hyödyntämisen avulla tehostamaan asiakkaidensa innovaatioprosesseja niiden kaikissa eri vaiheissa. VTT on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää uutta teknologiaa, tuottaa tutkimus-, kehitys-, testaus- ja tietopalveluita sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Osaamisellaan ja uusilla innovaatioilla VTT pyrkii lisäämään omistajansa ja asiakkaidensa teknistaloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia. VTT luo teknologiasta liiketoimintaa. VTT on asemoinut itsensä ensisijaisesti korkeakoulujen tekemän tutkimustyön ja teollisuuden väliin. Toisin sanoen, oman puolueettoman soveltavan tutkimustyön lisäksi VTT pyrkii myös jalostamaan korkeakoulututkimuksen tuottamaa tietoa teollisuudelle ja yritysmaailmalle käyttökelpoisiin muotoihin. Toiminta on vahvasti asiakas- ja tarvelähtöistä, joskin tämän perinteisen toimintatavan rinnalla on määrätietoisesti panostettu uusien yritysten synnyttämiseen. VTT ei tavoittele taloudellista voittoa. Kolme neljäsosaa VTT:n henkilöstöstä on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, tohtoreita ja lisensiaatteja koko henkilöstöstä on 23 %. Valtion maksama perusrahoitus kattaa toiminnasta 35 %, loppu jakautuu koti- ja ulkomaisten yksityisten sekä yleisten sektoreiden kesken. Kotimainen rahoitusosuus on merkittävin yli 50 % osuudella koko toiminnasta. Kotimaan julkisen sektorin rahoituksesta yli puolet tulee Tekesiltä. Vastaavasti ulkomaan julkinen rahoitus on lähes yksinomaan peräisin Euroopan unionilta. VTT jättää vuosittain noin 150 keksintöilmoitusta, joista noin kolmasosa päätyy patenteiksi. VTT:n hallussa on vuoden 2007 alussa noin 280 patentein suojattua keksintöä. VTT:n toiminnalla on kahdeksan eri teknologiapainoaluetta: sovellettu materiaalitekniikka, bio- ja kemianprosessit, energia, tieto- ja viestintäteknologiat, teolliset järjestelmät, mikroteknologiat ja elektroniikka, yhteiskunnan teknologiat ja liiketoimintatutkimus. VTT:llä on kymmenen kotimaista ja kolme ulkomaista toimipistettä. Suomessa VTT on nimennyt alueellisia asiamiehiä viidelletoista eri paikkakunnalle. 1.1.2 Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Ammattikorkeakoulutoiminta alkoi Jyväskylässä palvelualojen väliaikaisen ammattikorkeakoulun muodossa 1992. Opetusministeriö vakinaisti Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) toimiluvan viisi vuotta myöhemmin, heti uuden korkeakouluasteen vakiinnuttaessa asemansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. 7

Tänä päivänä JAMK on erittäin laaja-alainen ammattikorkeakoulu, jossa opiskelee noin 8000 opiskelijaa. JAMK:n vuosibudjetti on noin 53 M ja päätoimista henkilöstöä noin 800. Myös soveltavan tutkimuksen tutkimus ja kehitystoiminnan osalta Jyväskylän ammattikorkeakoulu ylittää niin kustannusten kuin ulkopuolisen rahoituksen osalta merkittävästi, jopa moninkertaisesti, valtakunnallisen keskiarvon eri ammattikorkeakoulujen välisessä vertailussa. Tänä päivänä JAMK on ammattikorkeakoululain sekä osakeyhtiöitä koskevien säädösten ja yhtiöjärjestyksen puitteissa toimiva Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, jonka toimitusjohtaja on rehtori. Yhtiön omistajia ovat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Osakeyhtiön hallitus päättää sekä taloudellisista että opetuksellisista strategioista, kuten esimerkiksi toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä koulutuspäälliköiden ja yliopettajien toimien perustamisesta. Lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoululla on osakeyhtiön hallituksen nimeämä sisäinen hallitus, joka vastaa toimintavaltansa puitteissa koulutuksen järjestämisestä ja ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisestä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun tehtäviä ovat koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä aluekehitystoiminta. Toiminnalle on asetettu: Missio Jyväskylän ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia kansainvälisesti suuntautuneena korkea-asteen koulutus- ja kehittämisyhteisönä, joka lisää Keski- Suomen työelämän osaamista, kilpailukykyä, yrittäjyyttä sekä väestön hyvinvointia. Visio Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti tunnustettu korkeakoulu ja merkittävä aluekehittäjä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu kuuntelee (lähialueiden) yritysmaailmaa koulutustarpeissa ja pyrkii tarjoamaan ajanmukaista koulutusta. Lisäksi JAMK toteuttaa räätälöityä opetusta ja asiantuntijapalveluja asiakkaan toiveiden mukaisesti. Toisaalta tutkimus- ja kehitystoiminnan lähtökohtina ovat Keski-Suomen alueen yritysten tarpeet ja hyödynsaajina erityisesti alueen työ- ja elinkeinoelämä. Alueellisista lähtökohdista huolimatta JAMK pyrkii toiminnassaan kansainväliseen vaikuttavuuteen, mikä näkyy mm. kokonaan englannin kielellä toteutetuissa ja kansainvälissä haussa olevina opetusohjelmina, verkostoitumisessa, ulkomaisten asiantuntijoiden käytössä opetuksessa, kansainvälisenä opettajavaihtona sekä kansainvälisenä tutkimus- ja kehitystoimintana. Tutkimus- ja kehitystoimintaa (T&K) tehdään kaikilla ammattikorkeakoulun aloilla ja toiminnan tavoitteena on alueyhteistyö sekä koulutuksen ja projektitoiminnan jatkuva kehittäminen. T&K -toiminta tapahtuu pääosin projektien ympärillä, joten se on tyypillisesti kestoltaan rajallista ja perustuu ensisijaisesti työelämän ja sen kehittämisen asettamiin lähtökohtiin. Ammattikorkeakoulu ei tee, eikä tulevaisuudessakaan pyri tekemään, perustutkimusta. (Lukuun ottamatta henkilökunnan tekemää tieteellistä työtä esimerkiksi oman väitöstutkimuksen 8

yhteydessä.) Projekteja toteutetaan EU-rahoituksella sekä kansallisella, esimerkiksi Tekes, ja yksityisellä rahoituksella. Usein puhutaan ns. kuolemanlaaksosta, joka jää innovaatioprosessin siihen kohtaan, missä perustutkimus on päättymässä, mutta toisaalta kaupallistamistakaan ei ole vielä merkittävästi resursoitu. Toisin sanoen, tarkastellaan soveltavan (perus)tutkimuksen ja tuotekehityksen välimaastoa. JAMK:n (tai yleisemminkin ammattikorkeakoulujen) tekemän soveltavan tutkimuksen eräänä tarkoituksena nähdään uuden osaamisen ja teknologian levittäminen pk-yrityksiin ja yrittäjyyden tueksi. JAMK pyrkii toiminnassaan vähentämään kuolemanlaakson negatiivista (hidastavaa) vaikutusta innovaatioprosesseissa ja madaltamaan kynnystä uuden teknologian leviämiseen pk-yrityksiin, joiden riskinottokyky ja omat resurssit ovat rajallisia. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetuksellinen toiminta on jaettu kahdeksaan koulutusyksikköön, jotka ovat kulttuuriala, liiketalous, tekniikka ja liikenne, informaatioteknologian instituutti, luonnonvarainstituutti, sosiaali- ja terveysala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala ja ammatillinen opettajakorkeakoulu. Edellä mainittujen lisäksi koulutusta tarjoaa myös avoin ammattikorkeakoulu. Jokaisella koulutusyksiköllä on johtaja ja jokainen yksikkö jakautuu koulutuspäälliköiden hallinnoimiin koulutusohjelmiin. Lisäksi koulutusyksiköiden T&K toimintaa koordinoimaan on nimetty kehityspäälliköt. Koulutusyksiköiden lisäksi JAMK:in on nimetty yhdeksän osaamiskeskittymää: bioenergia, hyvinvointiteknologia, hyvinvointia tukevat palvelujärjestelmät, maantieliikenne, paperiteollisuus, elintarvikeala, hyvinvointimatkailu, luova toimiala ja tietoverkkotekniikka. Tulevaisuuden strategiana on karsia osaamiskeskittymiä ja vahvistaa jäljelle jääviä. 1.1.3 Jyväskylän yliopisto (JY) Vuonna 1934 perustettu Jyväskylän yliopisto on yksi Suomen suurimmista, vuotuisten maisterin tutkintojen määrällä mitaten toiseksi suurin. Yliopisto on laajaalainen sisältäen seitsemän tiedekuntaa, joissa opiskelee yhteensä noin 16400 opiskelijaa. Yliopiston kokonaisrahoitus on noin 182 M ja yliopiston työllistää noin 2600 henkilöä. Opiskelijat voivat valmistua maisteriksi lähes 80 eri pääaineesta ja kerätä opintoja yli 100 oppiaineesta. Yliopisto on nimetty kansalliseksi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi, jossa elinikäisen oppimisen ideaa ovat toteuttamassa avoin yliopisto ja täydennyskoulutuskeskus. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on vahva profiloituminen kansainväliseen huippututkimukseen tähtäävänä tiedeyliopistona. Tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa on kahdeksan Suomen Akatemian nimeämää huippututkimusyksikköä, joista neljä on jaettu Helsingin yliopiston kanssa. Lisäksi yliopistolla on akatemiaprofessuureja ja eurooppalaisia tohtorikoulutusstatuksia. Erityisen korkeaa kansainvälistä tasoa olevaa tutkimusta tehdään ydin- ja materiaalifysiikassa, nanotieteissä, evoluutioekologiassa, matemaattisessa analyysissä, dysleksiatutkimuksessa 1, poliittisen ajattelun tutkimuksessa, liikuntabiologiassa ja kognitiivisessa musiikkitieteessä. 1 Dysleksialla tarkoitetaan lukivaikeutta tai lukihäiriötä. 9

Jyväskylän yliopiston arvoperusta ja tehtävät: Jyväskylän yliopiston tehtävänä on tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopiston toiminnassa painottuvat sivistys, laatu ja vaikuttavuus. Jyväskylän yliopisto on vastuuntuntoinen ja kommunikoiva tiedeyhteisö, jonka tarkoitus on luonnon ilmiöiden, ihmisen, ihmisen toiminnan ja teknologian syventävä ymmärtäminen ja näin saatavan osaamisen siirtäminen ihmisten ja instituutioiden käyttöön. Yliopiston tehtävänä on vaikuttaa laaja-alaisena tiedeyhteisönä sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja pyrkii vastaamaan inhimillisen teknologian ja monitieteisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto toteuttaa tehtäväänsä harjoittamalla kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, tuottamalla siihen liittyvää laadukasta perus- ja tutkijakoulutusta sekä yhteiskunnalliseen palvelutehtäväänsä liittyen toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä ja akateemisena alueellisena kehittäjänä. Yliopiston toiminta perustuu eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikkääseen laajaalaiseen humanistiseen arvopohjaan sekä inhimillisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja luonnontieteellis-teknologisten näkökulmien huomioon ottamiseen. Tieteenalojen vankka perusosaaminen mahdollistaa myös monitieteisen ja innovatiivisen toimintakulttuurin. Toiminnassa pidetään tärkeänä tasa-arvon sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Jyväskylän yliopistossa opetus on jakautunut humanistiseen, informaatioteknologiseen, kasvatustieteiden, liikunta ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteelliseen, taloustieteiden sekä yhteiskuntatieteiden tiedekuntiin. 1.2 Selvitystyön rajaus ja tarkennettu toimintakuvaus 1.2.1 VTT Tässä selvityksessä rajoittaudutaan VTT:n osalta Jyväskylän toimipisteeseen, jonka ydinosaamisalueita ovat paperinvalmistusprosessit ja bioenergia-alueen tutkimus. VTT:n Jyväskylän toimipisteessä työskenteli vuodenvaihteessa (31.12.2006) 129 henkilöä. Jyväskylän toimipiste on neljänneksi suurin Espoon, Oulun ja Tampereen jälkeen. Henkilömäärältään Espoon yksikkö on ylivoimaisesti suurin 1891 työntekijällään, Oulu ja Tampere ovat molemmat suuruusluokaltaan kolminkertaisia Jyväskylään verrattuna. Muut yksiköt ovat selvästi näitä neljää mainittua pienempiä. Paperinvalmistusprosessien tutkimus Jyväskylässä jakautuu kuuteen tiimiin, jotka ovat: By-products and control of chemistry Piloting Paper structure 10

Raw materials Research laboratory Multiphase flows Vastaavasti bioenergia-alueella on neljä tiimiä: Leijupolton prosessikehitys Lämmöntuotanto Biopolttoaineiden tuotanto Monipolttoainekäyttö VTT:n Jyväskylän toimipisteessä on kaksi kansainvälisestikin erittäin merkittävää pilot -kokoluokan tutkimusympäristöä. Nämä ovat paperinvalmistuksen tutkimusympäristö ja bioenergian tutkimusympäristö. Näistä ensin mainittu käsittää laajan valikoiman eri tarkoituksiin suunniteltuja ja eri kokoluokan virtaustutkimuslaitteistoja sekä useita pilot -kokoluokan koelaitteita, mm. paperikoneen ns. lyhyt kierto ja rainauskoelaitteisto. Tämä pilot -laitteisto on ainutlaatuinen senkin vuoksi, että se on lähtökohtaisesti rakennettu laboratorioiksi, joten mittauksille on luotu erinomaiset mahdollisuudet kierron kaikkiin vaiheisiin (toisin kuin monet vastaavat koekoneisiin liittyvät varsin suljetut ympäristöt). Bioenergian tutkimusympäristöihin kuuluu mm. mikrokokoluokan puupellettikäyttöinen voimalaitos sekä kolme erittäin korkeatasoista leijupolton pilot -laitteistoa varustettuna edistyneillä näytteenotto- ja mittausmenetelmillä. Näiden valmiuksien lisäksi VTT:llä on myös monipuolinen paperin rakenteen tutkimuksessa käytettävä laboratorio. Sekä paperinvalmistusprosessien että bioenergian osalta kannattaa huomioida, että molemmista korkeakouluista löytyy osaamista näillä aloilla. Jyväskylän ammattikorkeakoululla on Suomen ainoa paperikoneteknologian insinöörejä valmistava koulutusohjelma, kun taas yliopistolta löytyy monipuolista kemian ja fysiikan osaamista paperinvalmistuksen aihepiireistä. Toisaalta, ammattikorkeakoulun luonnonvarayksikkö ja yliopiston uusiutuvan energian ohjelma sisältävät yhtälailla paikallisen VTT:n toimintaa tukevaa tutkimusta ja koulutusta. Paikallisella VTT:llä jo pelkästään paperinvalmistusprosessien tiimeissä työskentelee 32 henkilöä, joiden koulutustausta on jommassakummassa Jyväskylän korkeakoulussa. 1.2.2 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tässä selvityksessä rajoittaudutaan JAMK:n tekniikan ja liikenteen (TeLi), informaatioteknologian instituutin (IT-instituutti) ja luonnonvarainstituutin (LuVa) toimintoihin. Näiden yksiköiden koulutusohjelmat ovat: Tekniikka ja liikenne: Hyvinvointiteknologia Kone- ja tuotantotekniikka Paperikoneteknologia Logistiikka Englanninkielinen logistiikka Rakennustekniikka Laboratorioanalyytikkokoulutus 11

Informaatioteknologian instituutti: Automaatiotekniikka Elektroniikka 2 Mediatekniikka Ohjelmistotekniikka Tietotekniikka (tietoverkkotekniikka) Luonnonvarainstituutti: Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma - Bioenergia - Ympäristönhoito - Tuotantoteknologia - Maaseutupalvelut - Erikoistuotanto ja jatkojalostus Tekniikan ja liikenteen, pois lukien laboratorioala, sekä informaatioteknologian instituutin koulutusohjelmista opiskelijat valmistuvat nimikkeellä insinööri (AMK) ja luonnonvarainstituutin maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta valmistuu agrologeja. Insinöörien ja agrologien tutkinnot ovat laajuudeltaan 240 op ja niissä tavoiteaika valmistumiselle on neljä vuotta. Laboratorioanalyytikkokoulutuksesta valmistuvien laboratorioanalyytikkojen tutkinnon laajuus on 210 op ja tavoitteellinen valmistumisaika 3.5 vuotta. Luonnonvarainstituutissa on vain yksi koulutusohjelma, jossa ammattiopinnoissa erikoistutaan yhteen edellä mainituista viidestä erikoisosaamisalueesta. Luonnonvarainstituutin osalta tämä selvitys rajoittuu bioenergian ympärillä oleviin toimintoihin. Insinööri (AMK) nimikkeeseen johtavien koulutusohjelmien lisäksi sekä tekniikka ja liikenne että informaatioteknologian instituutti tarjoavat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, insinööri (ylempi AMK), tähtäävää koulutusta. Tällä hetkellä TeLi:llä voi suorittaa Teknologiaosaamisen johtamisen ja Logistiikan johtamisen ylemmän AMK tutkinnon. Vastaavasti IT-instituutissa ylemmän tutkinnon koulutusta tarjotaan Degree Programme in Information Technology (Master of Engineering) ja automaatioteknologian ohjelmissa. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne suoritetaan pääosin intensiivijaksoin työn ohessa. Esimerkiksi Teknologiaosaamisen johtaminen - koulutusohjelma pyrkii vastaamaan siihen, että monet insinöörit päätyvät teollisuudessa työnjohtotehtäviin. Ylempi AMK -tutkinto poikkeaa muista opinnoista siinä, että siihen hakeutuvalta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta koulutusohjelman aihepiiriä vastaavissa tehtävissä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on laajuudeltaan 60 op, jotka suoritetaan insinööriopintojen (240 op) lisäksi. Näin muodostuu tutkintokokonaisuus, joka vastaa laajuudeltaan yliopistolaitosten ylempää korkeakoulututkintoa (300 op). Soveltuva insinööri (ylempi AMK) -tutkinto antaa saman muodollisen pätevyyden kuin maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. 2 Elektroniikka tullaan sulauttamaan osaksi ohjelmistotekniikkaa, katso kappale 4.6.3. 12

Ammattikorkean perustutkintojen lisäksi kaikki tarkasteltavat koulutusalat tarjoavat kiinteästi työhön tai työyhteisön kehittämiseen sitoutuvia ammatillisia erikoistumisopintoja. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat 30 60 opintopisteen laajuisia täydennyskoulutusohjelmia, jotka on mahdollista suorittaa työn ohessa 1-2 vuodessa. Opintojen tarkoituksena on ylläpitää ja syventää ammatillista kilpailukykyä. Koulutus ei johda tutkintoon, vaan se on erityisesti yrityksille ja organisaatioille suunnattu mahdollisuus henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. 1.2.3 Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopiston osalta selvitys käsittää matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alaisuudessa toimivat fysiikan ja kemian laitokset sekä uusiutuvan energian ja nanotieteiden koulutus- ja tutkimusohjelmat - ja erityisesti niissä tehtävän tutkimuksen soveltavat osa-alueet. Opetusta tarjotaan aina tohtorin tutkintoon asti. Fysiikan laitoksella työskenteli vuonna 2006 166 henkilöä. Laitoksen päätutkimusalat ovat ydinfysiikka, materiaalifysiikka ja suurenergiafysiikka 3, joissa jokaisessa tehdään sekä teoreettista että kokeellista tutkimusta yhteensä 12 professorin johtamissa tutkimusryhmissä. Suurenergiafysiikan tutkimus on sekä teoreettisella että kokeellisella puolella yksinomaan perustutkimusta. Ydin- ja materiaalifysiikan alueilta soveltavaa tutkimusta tehdään kiihdytinpohjaisessa fysiikassa, nanoteknologiassa ja teollisuusfysiikassa. Opettajien koulutuksessa fysiikan laitos rohkaisee opiskelijoita seuraamaan fyysikon, teoreettisen tai soveltavan, opintosuunnitelmaa maisteriopinnoissa ja lisäksi opiskelemaan pedagogiset opinnot. Kemian laitos on kooltaan samaa suuruusluokkaa fysiikan laitoksen kanssa ja jakautuu epäorgaanisen ja analyyttisen kemian, fysikaalisen kemian, orgaanisen kemian sekä soveltavan kemian osastoihin. Näiden neljän osaston lisäksi kemian laitoksella on opettajien koulutusohjelma. Soveltavaa tutkimusta tehdään erityisesti soveltavan kemian osastolla, jonka toiminnan painopisteinä ovat puunjalostusprosesseihin ja kemian teollisuuteen liittyvä tutkimus ja opetus. Uusiutuvan energian ja nanotieteiden koulutus- ja tutkimusohjelmat ovat monitieteisiä. Nanotiedekeskus (NSC) sulkee sisäänsä koulutusalan ympärillä olevat toiminnat fysiikan, kemian ja biologian laitoksilta. NSC:n toimintaa ohjaa eri ainelaitoksilta koostettu, kuuden professorin ohjausryhmä, jonka työn tueksi on koottu teollinen neuvonantajaryhmä. Nanotieteiden koulutusohjelmassa voi valmistua luonnontieteiden kandidaatiksi ja opiskella samalla rinnakkain kolmea tieteenalaa. Kandidaattiopintojen jälkeen on mahdollisuus jatkaa maisteriopintoja joko nanotieteessä tai sitten biologiassa, fysiikassa tai kemiassa. Uusiutuvan energian (UE) ohjelmaa toteuttavat yhdessä matemaattisluonnontieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja taloustieteiden tiedekunta. Jokaisesta tiedekunnasta on nimetty professoreja, jotka sitoutuvat osalla työajastaan UE - ohjelman toimintaan ja kehittämiseen. Maisteriohjelmasta voi valmistua filosofian (pääaine fysiikka, kemia tai ympäristötieteet), yhteiskuntatieteiden tai kauppatieteiden (ympäristöjohtaminen) maisteriksi. 3 Suurenergiafysiikka pitää sisällään hiukkasfysiikkaa ja kosmologiaa. 13

1.3 Toiminnallisia eroavaisuuksia Tähän kappaleeseen on kerätty niitä eri organisaatioiden välisiä keskeisiä toimintatapojen eroja, jotka on syytä tuntea ja tiedostaa yhteistyöhankkeita suunniteltaessa. Kyseiset eroavaisuudet asettavat toisaalta selkeitä reunaehtoja ja rajoituksia mahdollisille yhteisyöprojekteille mutta antavat toisaalta mahdollisuuden järkevään työnjakoon - edellyttäen, että erilaiset toimintatavat ymmärretään ja osataan hyödyntää. VTT on valtion omistama asiantuntijaorganisaatio, jossa tutkijoina työskentelee pääasiassa pysyvästi palkattuja kokopäiväisiä ammattitutkijoita. Heistä suurimmalla osalla on tekniikan alan korkeakoulututkinto, mutta myös yliopistotaustaisia tutkijoita on runsaasti. Tutkimus on vahvasti projektoitua ja tapahtuu organisatorisesti määritellyissä tutkimusryhmissä. Tutkimus tähtää suoraviivaisesti sovelluksiin tai omien soveltavaa tutkimusta palvelevien resurssien ja osaamisen kehittämiseen. VTT:llä toteutettavat hankkeet ovat joko asiakastoimeksiantoja, yhteisrahoitteisia projekteja tai perusrahoitteisia projekteja. Yritysten tai muiden asiakkaiden kokonaan rahoittamat asiakastoimeksiannot muodostavat pääosan VTT:n projekteista. Ne ovat usein lyhytaikaisia ja tarkkaan rajattuja ja niiden tulokset ovat useimmiten kahdenkeskisiä. Yhteisrahoitteiset projektit perustuvat yleensä pääosin julkiseen rahoitukseen (rahoittajina tyypillisesti Tekes ja EU), mutta niissä voi olla myös merkittävä budjettirahoitusosuus sekä yksityinen rahoitusosuus. Yhteisrahoitteisten projektien tulokset ovat lähtökohtaisesti julkisia. Perusrahoitteiset projektit ovat oleellinen osa VTT:n strategista tutkimusta ja ne rahoitetaan kokonaan budjettivaroin. Erityisesti perus- ja yhteisrahoitteisten projektien kohdalla VTT joutuu valitsemaan tarkasti ne hankkeet, joita se alkaa toteuttaa tai edistää. Valinnan tärkeimpänä kriteerinä tältäkin osin on tulosten liiketaloudellinen hyödyntämisnäkökulma asiakasyrityksissä. Tutkimus on suurimmalta osin kokeellista ja perustuu usein hyvinkin mittaviin kokeellisiin/teknisiin tutkimusympäristöihin ja kattavaan mittalaitevalikoimaan. Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on 1600 tunnin vuosittainen työaika, joka jakautuu suurelta osin opetuksen ja tutkimustoiminnan kesken. Yliopistolla virat määritellään pääsääntöisesti tutkimuksen pohjalle. Professuureja ja lehtoraatteja lukuun ottamatta (akateemiset) yliopistovirat ovat tavallisesti määräaikaisia ja virkaan valitulle tutkijalle asetetaan opetusvelvollisuus ainelaitoksella. Toisin sanoen, virka ja sen rahoitus pohjautuvat ensisijaisesti sen haltijan tekemään tutkimustyöhön. Ammattikorkeakoulussa toimet ovat pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi (pysyviä) ja ne määritellään yleensä opetustehtävien kautta. Koulutuspäälliköt hallinnoivat johtamiensa koulutusohjelmien resurssien käyttöä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan projektiluontoisuus näkyy siinä, että työntekijän (esimerkiksi yliopettaja tai lehtori) osaamisalueeseen kuuluvan projektin aikana opetuksen painoa vähennetään selkeästi hänen työajastaan. Toisaalta, opetusta voi olla 24 kontaktituntia viikossa niinä aikoina, jolloin työntekijän osaamiselle ei ole tarvetta käynnissä olevissa projekteissa. Opetushenkilökunnan lisäksi ammattikorkeakoulussa työskentelee projekti-insinöörejä, joiden työsuhteet painottuvat T&K -toiminnan piiriin, joskin myös he toisinaan opettavat oman asiantuntija-alueensa aihepiireistä. Projektiinsinöörien toimet ovat usein määräaikaisia ja voivat liittyä hankerahoituksiin. Pysyvissä opetusviroissa olevien työskentely projekteissa toisinaan johtaa tarpeeseen palkata (määräaikaisia) sivutoimisia tuntiopettajia. 14

Resurssien käyttö ja virkojen/toimien määrittely korkeakouluissa tähtäävät hieman eri tavoitteisiin. Ammattikorkeakoulu on selkeämmin koulutuslaitos, joka tekee (lyhytaikaista) projektitutkimusta. Lisäksi ammattikorkeakoululla myydään selkeämmin henkilöresursseja ulospäin. Tällainen järjestely tukee projektitutkimuksen lisäksi esimerkiksi erilaisen palvelu- ja tilaustoimintana annetun räätälöidyn opetuksen järjestämistä. Yliopistolla vastaavan tilauskoulutuksen ja -tutkimuksen painoarvo on perinteisesti ollut vähäinen. Tyypillisesti tutkimus- ja opetushenkilökunnalla ei ole juurikaan vapaita resursseja akateemisen tutkimustyön ja opetuksen ulkopuoliseen toimintaan. Sen sijaan, ainelaitosten rahoitus perustuu merkittäviltä osin tutkintoon johtavan koulutuksen antamisesta. Tehokkuuden mittarina ja ensisijaisena "tuotteena" ovat maisterin ja tohtorin tutkinnot. Tutkimustoiminnassa yliopisto arvostaa perinteisesti pitkäkestoisuutta ja tieteellistä haastavuutta. Viime aikoina on myös yliopiston toiminta kuitenkin suuntautunut lisääntyvässä määrin yrityselämää palvelevaan soveltavaan tutkimukseen ns. kolmannen tehtävän merkityksen kasvaessa. Luonnontieteellisillä aloilla tämä näkyy erityisesti suoraan teollisuuteen tehtävien opinnäytetöiden määrän kasvuna. Tyypillisesti teollisuuden tarpeista lähtevä tutkimus tapahtuu julkisissa, pääosin Tekesin tai EU:n rahoittamissa laajoissa konsortioprojekteissa 4, joihin osallistuu useita kotimaisia ja/tai ulkomaisia tutkimusryhmiä ja joiden rahoitukseen ja koordinointiin yritykset osallistuvat. Kuitenkin myös suoran (lyhytkestoisen) palvelututkimuksen osuus on ollut selvässä kasvussa huolimatta siitä, että yliopiston rakenteet eivät erityisen hyvin tämän tyyppiseen toimintaan sovellu. Esimerkiksi fysiikan ja kemian laitoksilla on useita pysyviä ja määräaikaisia virkoja, joiden toimenkuvaan yritysyhteistyö kuuluu keskeisenä osana. Tällaisia ovat mm. teollisuusfysiikkaan ja soveltavaan kemiaan suunnatut professuurit sekä kiihdyttimen teollisuussovelluksista vastaava johtaja. Nanotiedekeskukseen palkattu yrityspalvelupäällikkö, jonka tehtävänä on toimia linkkinä yritysten ja nanotiedekeskuksen välillä sekä tehdä teknologiakartoituksia NSC:n osaamisen mahdollisuuksista yrityksen liiketoiminnassa. NSC:n laitekanta on inventoitu, mahdolliset mittaukset ja valmistusmenetelmät on dokumentoitu www-sivuille, eri laitteille on nimetty yhteyshenkilöt ja niillä tehtävä palvelututkimus on hinnoiteltu. Yliopisto on myös varannut osan tiloistaan yritysten toimitiloiksi. Niihin on sijoittunut spin-off -yrityksiä sekä tutkimustulosten soveltamisesta kiinnostuneita ulkopuolisia yrityksiä. 2 Vallitseva tilanne Tässä luvussa käsitellään lyhyesti vallitsevaa tilannetta käytännössä toteutuneen yhteistyön osalta kaikkien kolmen osapuolen välillä tämän selvityksen tekemisen ajankohtana ja sitä ennen. Pyrkimyksenä ei kuitenkaan ole ollut tehdä tältä osin yksityiskohtaista selvitystä, vaan antaa karkea yleiskuva yhteistyön tasosta ja laadusta edellisessä luvussa esitetyn rajauksen puitteissa. 4 Konsortio tarkoittaa kahden tai useamman henkilön tai yrityksen muodostamaa, yleensä tilapäiseksi tarkoitettua, yhteenliittymää jonkin asian suorittamiseksi. 15

2.1 Yliopiston ja VTT:n välinen yhteistyö Jyväskylän yliopiston fysiikan ja kemian laitokset ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä Jyväskylän VTT:n yksikön kanssa. Fysiikan laitos ja VTT ovat ylläpitäneet jaettujen virkojen käytäntöä paperinvalmistusprosessien alalla jo yli kymmenen vuoden ajan. Tästä esimerkkinä on viisivuotinen teollisuusfysiikan yhteisprofessuuri, jonka VTT ja yliopisto rahoittivat vuosina 2000 2005. Myös VTT:n bioenergiatiimien ja yliopiston Uusiutuvan energian ohjelman välillä toimii henkilö yhteisvirassa. VTT osallistui myös aktiivisesti paperinvalmistusteknologian ja teollisuusfysiikan maisteriohjelmiin tarjoten mm. opetusresursseja. VTT:n Jyväskylän toimipiste on ollut mukana kymmenien opinnäytetöiden toteuttamisessa, johon kuuluu useita väitöskirjoja. VTT ja fysiikan laitos ovat olleet mukana yhteisissä pitkäaikaisissa Tekes -rahoitteisissa konsortioprojekteissa jatkuvasti vuodesta 1995 lähtien ja toteuttaneet yhdessä useita lyhytkestoisia teollisuusrahoitteisia projekteja. Jaetussa työsuhteessa olevien henkilöiden kautta tietoisuus osapuolien osaamisesta on ollut ajantasaista ja yhteistyö mutkatonta. Laboratoriolaitteiden yhteiskäyttö on vakiintunutta ja molempien osapuolien laboratoriotiloja on pystytty hyödyntämään tehokkaasti. Yhteisten henkilöiden avulla myös mielekkään työnjaon löytäminen yhteisille projekteille on ollut yksinkertaisempaa. Esimerkiksi Tekes -hankkeet sisältävät usein sekä julkisrahoitteisen että yksityisen osuuden, jolloin tulosten julkisuus voi jakautua. Usein erityisesti julkisrahoitteinen osuus soveltuu paremmin yliopistolla toteutettavaksi - vaikkapa opinnäytetyönä. Toisaalta, projekteihin liittyy usein konkreettisempia lyhyen tähtäimen tavoitteita ja pitkäkestoisia perustutkimuksellisia osuuksia. Tällöin VTT on usein keskittynyt ongelman teknologisiin haasteisiin ja yliopisto sen perustutkimuksellisiin osiin. Tällä hetkellä yhteistyöprojekteja on meneillään mm. paperikoneella tapahtuvien suotautumisprosessien tutkimuksessa, hiilihydraattien on-line -analytiikan kehityksessä sekä erilaisissa uusiutuvaan energiatuotantoon liittyvissä tutkimuskohteissa. Suunnitteilla on lisäksi uusia yhteisprojekteja esimerkiksi metsäklusterialueelle. Yhteisvirkojen on havaittu toimivan paremmin, mikäli sen haltijalla on mahdollisuus olla läsnä molemmissa organisaatioissa jatkuvasti (lähes päivittäin) ja osallistua aktiivisesti työskentelyyn. Vaikka esimerkiksi VTT:n ja fysiikan laitoksen toimintatavat ja profiloituminen yhteistyöalueillaan ovat kehittyneet erilaisiksi ja toisiaan täydentäviksi, niissä on tarkoituksellisesti ylläpidetty osittain samanlaisia laboratoriotiloja, laitteistoja ja toimintoja. Tämän ns. harkitun päällekkäisyyden tarkoituksena on ollut vahvistaa osaamista ja ymmärtämystä toisessa organisaatiossa tehtävästä tutkimuksesta sekä yksinkertaistaa soveltuvien tutkimusaiheiden ja henkilöiden siirtymistä organisaatiosta toiseen. 2.2 Yliopiston ja JAMK:n välinen yhteistyö Yliopiston ja JAMK:n yhteistyö teknologia-aloilla on tällä hetkellä aktiivisinta uusiutuvan energian alueella ja yhteistyön puitteet ovat siltä osin kunnossa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä toimii mm. säännöllisesti kokoontuva yhteistyöryhmä, jonka toiminta kytkeytyy yhteisesti palkatun henkilön kautta myös VTT:hen (tutkimusjohtaja Martti Aho). Kansallisella tasolla yhteistyötä on tehty mm. 16

energiaosaamisklusterin valmistelussa, minkä yhteyteen muodostuneessa valtakunnallisessa verkostossa Keski-Suomi on nyt mukana. LuVa:n ja UE -ohjelman välillä on jo ollut yhteistyötä mm. biokaasureaktorin piirissä ja meneillään olevassa ns. mikro-chp 5 -hankkeessa molemmilla korkeakouluilla on selkeä rooli. Aikaisemmasta yhteistyöstä esimerkkinä on myös UE -ohjelman puitteissa LuVa:n Tarvaalan tiloihin rakennettu vetylaitteisto, jonka tarkoituksena on aurinko- ja tuulienergian avulla tuottaa polttokennoissa ajettavaa vetyä. Tämän lisäksi yhteistyö on ollut satunnaista käsittäen lähinnä fysiikan ja kemian laitoksilla toteutettuja JAMK:n oppilaiden harjoittelujaksoja ja opinnäytetöitä. Projektien aiheet ovat liittyneet esimerkiksi kiihdyttimen ohjausjärjestelmän rakentamiseen, teknisten suunnitelmien ja piirustusten tekemiseen sekä mittaus- ja analyysimenetelmien kehittämiseen. 2.3 VTT:n ja JAMK:n välinen yhteistyö Myös VTT:n ja JAMK:n välinen yhteistyö on rajoittunut lähinnä JAMK:n opiskelijoiden VTT:llä suorittamiin harjoittelujaksoihin ja opinnäytetöihin, joiden aihepiirinä on ollut esimerkiksi laboratorioanalytiikkaan ja kokeellisten ympäristöjen ja mittalaitteiden ohjaukseen ja automatiikkaan liittyvät tehtävät. Lisäksi JAMK ja VTT ovat järjestäneet joitakin yhteisiä teollisuudelle suunnattuja koulutusjaksoja. 3 Tutkimusyhteistyö ja sen mahdollisuudet Tämä luku sisältää yhteenvedon haastattelututkimuksen tuloksista T&K -toiminnan osalta. Luvun alkuosan kappaleet sisältävät tulosten yleiskuvauksen jaoteltuna kolmeen osa-alueeseen: paperi- ja prosessiala (kappale 3.1), uusiutuva energia (kappale 3.2) ja kiihdytinfysiikka (kappale 3.3). Kappale 3.4 sisältää yksityiskohtaisemmat kuvaukset selvityksessä esiin tulleista konkreettisista ehdotuksista sellaisiksi tutkimusaiheiksi, joissa yhteistyö on syystä tai toisesta nähty tärkeäksi. 3.1 Paperi- ja prosessiala Fysiikan laitoksen teollisuusfysiikan sekä pehmeän tiiviin aineen fysiikan ja statistisen fysiikan ryhmissä tutkitaan mm. monifaasinesteiden ja epäjärjestyneiden materiaalien sekä stokastisten ja epälineaaristen järjestelmien ominaisuuksia. Ryhmät ovat osa materiaalifysiikan tutkimusalaa ja niiden tekemä soveltava tutkimus liittyy merkittäviltä osin paperinvalmistukseen ja prosessiteknologiaan. Eräs vahvuusalueista on röntgenmikrotomografia ja sen tulosten soveltaminen teollisten systeemien fysikaaliseen mallintamiseen. Röntgenmikrotomografian ja numeeristen simulaatioiden yhdistäminen kuuluu tutkimusryhmän erikoisosaamisalueisiin. Teollisten prosessien mallintaminen ja mittausmenetelmäkehitys ovat myös tärkeä osa ryhmien tutkimusprofiilia. 5 Mikro-CHP tarkoittaa yhdistettyä lämmön- ja sähkön tuotantoa pienessä (< 0.1 10 MW) mittakaavassa. 17

Kuten edellä on mainittu, fysiikan laitoksen ja VTT:n välinen yhteistyö on tällä alalla vakiintunutta ja liittyy suurelta osin VTT:n mittavissa kokeellisissa tutkimusympäristöissä tehtävään työhön. Tässä yhteistyössä VTT:n roolina on tyypillisesti kokeellinen tutkimus ja tulosten sovellukset teollisuuteen, kun taas fysiikan laitoksen tehtävänä on sitä tukeva (suunnattu) perustutkimus, mallinnus, menetelmäkehitys ja koulutus. Yhteistyössä tehtävät alaan liittyvät tutkimusaiheet ja yhteistyön volyymi vaihtelevat kulloisenkin tilanteen mukaan, eikä merkittäviä uusia tarpeita sen suhteen ole näköpiirissä. Yhteistyölle JAMK:in kanssa sen sijaan nähdään selkeä tarve nimenomaan täydentämässä olemassa olevaa JY:n ja VTT:n yhteistyötä. Tällöin JAMK:n roolina voisi tyypillisesti olla mittausmenetelmien, prosessianalytiikan sekä prosessien säätöön ja hallintaan liittyvien menetelmien kehitys. Fysiikan laitoksella ja myös VTT:llä nähdään tarpeelliseksi tiivistää yhteistyötä JAMK:n kanssa erityisesti suoranaiseen tuotekehitykseen ja kehitettyjen menetelmien tai palveluiden tuotteistamiseen liittyvässä toiminnassa. Soveltavan kemian osaston tutkimus ja opetus on suuntautunut erityisesti puunjalostusteollisuuden tarpeisiin keskittyen puunjalostusprosessien kemiaan sekä puun ja ruohojen rakenteeseen ja kemialliseen koostumukseen. Tutkimusaiheet liittyvät usein monimutkaisten erotus- ja tunnistustekniikoiden soveltamiseen ja kehittämiseen. Erityisesti nopean kemiallisen on-line -analytiikan ja seurantamenetelmien kehittämiselle erilaisten teollisuusprosessien yhteyteen on jatkuvasti tarpeita. Teollisuuden tarpeisiin liittyvät tyypillisesti myös voimassa olevan lainsäädännön ja ympäristöasetusten noudattaminen sekä kemiallisten prosessien optimoinen. Lisäksi viimeaikoina erityistä painoa on asetettu paperikemian ja biomassan jalostukseen, joissa kummassakin tehdään tiivistä yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa. VTT:n paperinvalmistusprosessit -osaamiskeskuksen tutkimustoiminta suuntautuu tällä hetkellä suurelta osin paperikoneen ns. märänpään prosesseihin. Yleisesti ottaen VTT:llä olisikin tarvetta lisätä yhteistyötä kemian laitoksen kanssa nimenomaan märänpään kemiassa. Potentiaalisia esimerkkejä konkreettisista yhteistyöaiheista (katso kappale 3.4.1) löydettiin esimerkiksi röntgentomografiatekniikan käytöstä erilaisten materiaalien, kuten betonin rakennetutkimuksessa sekä erilaisten materiaalien tai mikrorakenteiden makroskooppisten rakennemallien tuottamisesta hyödyntäen fysiikan laitoksen tomografialaitetta ja JAMK:n 3D -tulostinta. Lisäksi nähtiin mahdollisena ja toivottavana JAMK:n mukaantulo jo käynnissä olevaan VTT:n ja JY:n yhteistyönä tekemään suotautumistutkimukseen ja on-line -analytiikan kehittämiseen sekä suunnitteilla olevaan paperikoneen märänpään prosessien fysikaaliseen ja kemialliseen hallintaan tähtäävään tutkimukseen. 3.2 Uusiutuva energia Kuten edellä on tullut esiin, on yhteistyö uusiutuvan energian alueella jo aktiivisesti käynnissä, joskin käytännön yhteistyö tapahtuu pääosin toisaalta JY:n ja JAMK:n ja toisaalta JY:n ja VTT:n välillä. Haastatteluissa esiintyikin yleisellä tasolla toive VTT:n bioenergiatiimien ja ammattikorkeakoulun yhteistyön tiivistymiselle jatkossa. 18

Konkreettisia yhteistyöprojekteja löytyy mm. pellettipolttoon ja Stirling -moottoriin perustuvaan sähköntuottoon liittyvästä meneillään olevasta tutkimuksesta (katso kappale 3.4.2). Uusiutuvan energian perustutkimuksessa on kehitetty useita sovelluksia (esimerkiksi sähköinen savukaasujen puhdistin pienpolttoon), joiden tuotteistamiseen JAMK voisi osallistua. Yliopistolla ei ole resursseja tai osaamista pitkälle menevään tuotteistamiseen, mikä usein olisi luonnollisinta toteuttaa yritystoimintana. Esimerkiksi bioenergian osaamiskeskittymän (BDC) kautta voi löytää yritysosapuolia yhteishankkeisiin. Teknisten sovellusten lisäksi LuVa:lla on biodieseltutkimusta, jonka eräänä tavoitteena on helpottaa ja optimoida biodieselin paikallista tuotantoa maatiloilla. LuVa tarvitsisi tutkimuksen tueksi laboratoriomittauksia, joita heillä ei pystytä toteuttamaan. Mittauksia voitaisiin toteuttaa molemmissa korkeakouluissa, mutta ostopalveluna toteutettuna ne tulevat liian kalliiksi suhteutettuna hankkeiden määrärahoihin. 3.3 Kiihdytinfysiikka Kiihdytinlaboratoriossa toimii useiden perustutkimuksellisten ryhmien lisäksi myös teollisiin sovelluksiin keskittynyt tutkimusryhmä, joka koordinoi kiihdytinteknologian ja säteilyfysiikan sovellusten piirissä olevia hankkeita. Kiihdytinlaboratorio on jo vuodesta 2002 rutiininomaisesti tuottanut Suomen sairaaloissa käytetyn radioaktiivisen 123-jodin, jota tarvitaan mm. erilaisten aivosairauksien ja syöpäkasvainten diagnosointiin PET -kuvauksella 6. Kiihdytinlaboratorion RADEF - asema (RADiation Effects Facility) on yksi kolmesta Euroopan avaruusjärjestön ulkopuolisista mittauslaboratorioista, joissa testataan elektronisten komponenttien säteilyn kestävyyttä. Samankaltaisilla mittauksilla myös testataan erilaisten piiilmaisimien säteilyn kestävyyttä ja säteilyn niissä aiheuttamia vaurioita, jotka vaikuttavat esimerkiksi hiukkaskiihdyttimien ilmaisinlaitteistojen kestävyyteen. Kiihdytinlaboratorion tietotaito on houkutellut Jyväskylään Doseco Oy:n, jonka päätehtävänä on tehdä Suomessa säteilyn parissa työskentelevien henkilöiden ja sairaalassa säteilyhoitoa saavien potilaiden annosmittauksia ja -laskentaa. Säteilyfysiikan sovelluksina on esimerkiksi kehitetty sairaaloiden käyttöön sädehoitokenttää mittaava ilmaisin sekä teollisuudelle beetasäteilyyn perustuva paperin neliömassanmittausmenetelmä. Lisäksi VTT:n kanssa yhteistyössä on tutkittu menetelmää, jolla biopolttoaineen mukana kulkeutuvat epäpuhtaudet, kuten kivet, kyetään paikallistamaan kuljetinhihnalta. Hiukkassuihkujen avulla valmistetaan muovisia mikrofiltterikalvoja, joissa reiät ovat bakteerien kokoluokkaa (0.1 10 µm). Pelletron -kiihdyttimellä, jonka Espoon VTT lahjoitti fysiikan laitokselle, tehdään mm. kovien materiaalien pintojen profilointia, eli mitataan mitä alkuaineita pinta sisältää ja määritetään niiden suhteet syvyyden funktiona. Fysiikan laitos on pyrkinyt ja pyrkii jatkossakin rakentamaan käyttämänsä laitteistot ja järjestelmät suurelta osin itse, jotta laboratorion huolto- ja päivitys- sekä muutostyöt kyetään tarpeen mukaan tekemään itse. Laitteistoihin liittyy kuitenkin runsaasti teknisiä tehtäviä, kuten kiihdyttimien ohjausjärjestelmien ohjelmointi ja ylläpito, tietoverkkojen pystyttäminen, mittausdatan siirto ja kerääminen, käyttöliittymien suunnittelu ja toteuttaminen tai erilaisten antureiden kytkeminen 6 Lyhenne PET tulee sanasta positroniemissiotomografia (englanniksi Positron Emission Tomography). 19