ESR-PROJEKTISUUNNITELMA

ESR-PROJEKTISUUNNITELMA Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.1.2008 Diaarinumero ESLH-2008-00527/Ha-7 Käsittelijä Riitta Mattila Puhelinnumero 071 873 2741 Hakemusnumero 701020 Projektikoodi S10622 Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Käynnissä (4) 19.12.2008 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Etelä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Kädet007 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä 1.3.2008 Päättymispäivämäärä 31.12.2010 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia Organisaatiotyyppi Kuntayhtymä Y-tunnus 0502454-6 Lähiosoite PL 77700 Puhelinnumero 09-231 999 Postinumero 02070 Postitoimipaikka Espoon kaupunki Faksinumero 09-2319 9101 Pankkiyhteys Sampo-pankki Tilinumero 800017-1796766 Web-osoite www.omnia.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Soile Passoja Asema organisaatiossa tutkimus- ja kehittämisjohtaja Sähköpostiosoite soile.passoja@omnia.fi Puhelinnumero 050 596 3663 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Marja-Leena Mäenpää Asema organisaatiossa talousvastaava Sähköpostiosoite marja-leena.maenpaa@omnia.fii Puhelinnumero 046 851 5190 Projektipäällikön nimi Pekka Räsänen Sähköpostiosoite pekka.rasanen@omnia.fi Puhelinnumero 043 820 0154 Seurantayhdyshenkilön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Soile Passoja Sähköpostiosoite soile.passoja@omnia.fi Puhelinnumero 050 596 3663 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/17

4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Espoo seudun koulutuskuntayhtymä Omnia: johtaja, talousvastaava, henkilöstön edustus Espoon kaupunki: edustaja (elinkeino) Espoon yrittäjät: edustaja Helsingin seudun kauppakamari: edustaja Laurea ammattikorkeakoulu: edustaja Lääninhallitus: substanssiosaaminen, rahoittajan edustus IKATA: edustaja projektipäällikkö opiskelijoiden edustaja 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Tässä projektissa käytetään hyödyksi Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen yhdessä muiden alan oppilaitosten toteuttamien ESR-hankkeiden tuloksia. Erityisesti tulokset, jotka liittyvät oppilaitososuuskuntien käyttöön oppimisympäristönä sekä yrittäjämentor-valmennukseen auttavat tämän hankkeen suunnittelua. Omnia on mukana Länsi-Pirkanmaan Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen (IKATA) laatimassa ESR-hakemuksessa, jossa Omnian opettajilla on mahdollisuus saada koulutusta opiskelijoiden osuuskuntatoiminnan ohjaukseen. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Projektin avulla kehitetään toimintamalli, jossa erilaiset kädentaitoja edustavat mikroyrittäjät, alan opettajat ja opiskelijat verkottuvat keskenään muodostaen monialaosaajien innovaatiokeskittymän. Toiminta tapahtuu Kädentaidon keskukseksi (rakennuksen valmistumisaika on 2011) nimetyssä oppimisympäristössä Espoon keskuksessa Omnian kampuksella. Edistäessään käsityöyrittäjien (laajasti ymmärrettynä), opettajien ja opiskelijoiden monialaista verkottumista malli luo pohjan opiskelijoiden luovalle toiminnalle ja uusien palveluinnovaatioiden syntymiselle sekä rohkaisee myös mikroyrittäjiä laajentamaan toimintaansa vertikaalisesti ja horisontaalisesti Omnian opiskelijoista muodostuvan työvoimareservin ansiosta. Projektin avulla edistetään opiskelijoiden yritystoiminnan aloittamista monialaisessa, Kädentaidon keskuksessa toimivassa yrityshautomossa, jossa hyödynnetään oppilaitoksen asiantuntijuutta, mikroyrittäjien substanssiosaamista ja opiskelijoiden oppimisprosessia. Opettajien liiketoimintaosaaminen ja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/17

yrittäjyyskasvatustaidot lisääntyvät. Oppimisympäristö painottuu luokkahuoneen sijasta aitoon työelämään. Omnian tukipalvelut ja liiketoimintaosaaminen tarjoavat valmiin formaatin yrittäjäjiksi ryhtyville kädentaidon oppijoille jo opiskeluvaiheessa. Omnia tarjoaa aloittaville yrittäjille: keskitetyt myynti- /markkinointipalvelut, työvälineiden ja tilojen vuokrausmahdollisuuden ja eri alojen opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen ja näyttöjen kautta työvoiman joustavan käytön. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Pääkaupunkiseudulla toimii n. 1 500 käsityötuotannon pienyritystä ja niissä työskentelee 2 500 henkilöä. Ala on hyvin miesvaltainen. Seppo Laakson ja Hanna Kuisman tutkimuksessa "Käsityötuotanto pääkaupunkiseudulla" osoittaa, että koulutus- ja kehittämistarpeet liittyvät markkinointiin ja liiketoimintaosaamiseen. Käsityöläiset itse pitivät ammatinharjoittamisen kehittämisen suurena mahdollisuutena erikoistumista, yhteistyötä ja verkottumista muiden yrittäjien kanssa. Nyt suunnitteilla oleva projekti pyrkii ratkaisemaan käsityöalan yrittäjiksi aikovien opiskelijoiden koulutustarpeeseen, verkottumiseen, yhteistyöhön ja yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät ongelmat. Projektin kehittämisen taustamateriaalina on käytetty myös KTM:n Luovien alojen yrittäjyyden strategiaa, 10/2007. Omniasta valmistuu vuosittain n. 100 artesaaniopiskelijaa. Omnian artesaanikoulutuksen alat ovat puu, metalli, pukuompelija, veneenrakentaminen, mediaviestintä ja piharakentaminen. Valmistuneet opiskelijat siirtyessään työelämään pääosin joutuvat työllistämään itse itsensä, mikäli tavoitteena on työllistyä koulutusta vastaavalle alalle. Kuntien ulkoistaessa yhä enemmän paitsi hoiva-alaan liittyviä palveluja myös kulttuurialaan ja vapaa-aikaan liittyviä palvelujaan on odotettavissa, että opiskelijoiden yritystoiminnan aloittamisen ja sitä myötä yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen tarve tulee jatkossa yhä lisääntymään. 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Espoon seudun koulutuskuntayhtymän johtoryhmä ja hallitus: päätös hankkeen suunnittelusta; varmistus siitä, että hanke tukee Omnian strategiaa ja on asetettujen avaintavoitteiden mukainen Pappilanmäki 2:n suunnitteluryhmä (P2: Omnian opistojen rehtorit ja tutkimus- ja kehittämisjohtaja): toiminnan kehittämisen suunnittelu Evata Finland Oy: hankkeen konsultointi, suunnitelman tarkentaminen ja konkretisointi Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Kari Ruoho: hankkeen tarpeellisuus kaupungin yritysrakenteen kannalta, hankkeen yhdensuuntaisuus kaupungin elinkeinostrategian kanssa Espoon kaupungin kehitysjohtaja Kristiina Erkkilä: hankkeen hyödyt opiskelijoiden ja kaupungin asukkaiden kannalta Omnian Inno-ope -ryhmä: hankkeen vaikutukset Omnian pedagogiseen kehittämiseen ja uuden opettajuuden kehittymiseen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/17

5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Välillisinä kohderyhminä ovat kädentaitojen aloilla toimivat mikroyrittäjät erityisesti niillä aloilla, joihin Omniassa on koulutusta. Yritykset eivät ole vielä tiedossa, mutta suunnitelma heidän tavoittamiseksi ja tarpeiden kartoittamiseksi on kirjattu tämän projektin toimintasuunnitelmaan. Projektissa tehdään yhteistyötä Suomen Yrittäjien ja Mestarikiltaneuvosto ry:n kanssa kädentaitojen alalla toimivien yrittäjien tavoittamiseksi. Osa yrittäjistä tulee Omnian opiskelijoista, joten heidän osaltaan kartoitus ja tiedottaminen on helppoa. Omnia toimii tiiviissä yhteistyössä Ikatan (Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos) kanssa ja käyttää hyödyksi heidän luomaansa koko maan kattavaa luovien alojen yhteistyöverkostoa. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Erityisestä tilannearviota ei ole laadittu. Kuitenkin tämän hankkeen avulla pyritään edistämään naisopiskelijoiden hakeutumista yrittäjäuralle. Kädentaitojen alalla naisyrittäjien määrä on selkeästi vähäisempi kuin miesyrittäjien, joten jo opiskelun aikana tavoitteellinen valmennus ja ohjaus yrittäjäksi madaltaa naisopiskelijoiden päätöskynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Toisaalta opiskelujen aikana yrittäjyydestä kiinnostuneet nuoret miehet pääsevät monialaisessa yrittäjäverkostossa tutustumaan myös hoivapalveluja tuottaviin yrityksiin ja sitä kautta sosiaali- ja terveysalasta ylipäätään. Esimerkiksi datanomiopiskelijoiden kohdalla hoiva-alan IT-pohjaiset sovellukset saattavat herättää kiinnostuksen hoiva-alaa kohtaan. Monikulttuurinen opiskeluympäristö edistää myös eri etnisistä taustoista tulevien artesaaniopiskelijoiden verkottumista yrittäjyysopinnoissa rikastaen suomalaista käsityöalan kultuuria. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Projektin tuloksia (konsepti oppilaitoksen opettajien ja opiskelijoiden sekä kädentaidon keskukseen sijoittuneiden yrittäjien verkottumisen tuloksena syntyneestä monialaosaajien innovaatiokeskuksesta) tulevat hyötymään seuraavat tahot: 1. opiskelijat: houkuttavuus, helppous ja varmuus lähteä yrittäjäuralle, innovatiivinen oppimisympäristö, open source -periaatteen mukainen avoin toiminta, aito työelämäympäristö ja aidot oppimista edistävät projektit 2. opettajat: liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyskasvatuksen lisääntyminen, uudenlainen opettajuus, yhteistoiminnallisuus eri alojen asiantuntijoiden kesken, 3. muut ammatilliset oppilaitokset: yritys- ja työelämän sekä oppilaitoksen yhteistoimintamalli, valmis testattu konsepti omaan toimintaan, kansainvälinen oppilaitosverkosto 4. opetussuunnitelmatyö: työelämän jatkuva läsnäolo oppimisprosesseissa ja oppimisen sisältöjen kehittämisessä, yrittäjyyden sisällyttäminen kaikkien alojen opetussuunnitelmiin 5. Yrittäjäjärjestöt: yritystoiminnan lisääntymisen myötä ja yritystoiminnan laajentuminen koskemaan kädentaitoja lisää espoolaisten yrittäjäjärjestöjen jäsenistön monialaisuutta Projektin laadinnassa on otettu huomioon seuraavat strategiat: Luovien alojen yrittäjyyden strategia (KTM), KESU 2007-2012, Omnian strategia ja toimintasuunnitelma, Espoon kaupungin elinkeinostrategia. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/17

Taustatietoina on käytetty Finnsight 2015 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Ylimaakunnallinen projekti Maakunnat Uusimaa Seutukunnat Helsingin Tammisaaren Loviisan Kunnat Askola Hanko Vantaa Inkoo Karjaa Karkkila Kerava Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Nummi-Pusula Pernaja Pornainen Porvoo Sammatti Siuntio Tuusula Itä-Uusimaa Lohjan Porvoon Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karjalohja Kauniainen Kirkkonummi Liljendal Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pohja Pukkila Ruotsinpyhtää Sipoo Tammisaari Vihti 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? 1.Valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat (kulttuuriala, hyvinvointi- ja muut palvelualat, IT-ala, vietsintäala, liiketalous), jotka ovat aloittaneet (tammikuu 2008) tai aloittavat (syksy 2008) opiskelunsa Omniassa ja jotka ovat valinneet yrittäjäuran itselleen, voivat monialaisessa oppilaitoshautomossa ja oppilaitososuuskunnassa aloittaa omaa yritystoimintaansa. 2. Omnian erityisopiskelijat, joille Kädentaidon keskukseen sijoittuvat sosiaaliset yritykset tarjoavat työssäoppimis- ja vakinaisia työpaikkoja vanhusten hoiva- ja kotipalvelujen avustavissa tehtävissä. 3. Omnian opettajat, joiden liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyyskasvatustaidot lisääntyvät ja joiden pedagogiset valmiudet monipuolistuvat uuden oppimisympäristön ansiosta. Tämän seurauksena yhä useammalle Omnian opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua yrittäjä- ja työelämälähtöisiin projekteihin ja ohjata heitä valitsemaan yrittäjän ura. Opettajien työ rikastuu eri alojen asiantuntijoiden keskinäisessä työskentelyssä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/17

6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? 1. Omnian opiskelijat voivat opiskella aidossa mikroyritysten muodostamassa oppimisympäristössä ja voivat testata omia innovaatioita eri alojen asiantuntijoiden muodostamassa innovaatiokeskuksessa. 2. Omnian opiskelijat saavat aidossa yrityselämässä syntyneitä projektitehtäviä tukemaan oppimisprosessiaan ja voivat työskennellä open source -periaatteella toimivassa oppimisympäristössä. 3. Ammatillinen koulutus hyötyy uuden oppimisympäristön kehittämisen tuloksista ja pedagogisista innovaatioista. 4. Kansainvälisen oppilaitosyhteistyön kautta mallia levitetään Eurooppaan, joten hyödynsaajina on eurooppalainen ammatillinen koulutus 5. Toimivat mikroyrittäjät erityisesti niillä aloilla, joihin Omnia tarjoaa koulutusta. Kapea-alainen osaaminen rikastuu moniammatillisessa yrittäjyyskulttuurissa uusiksi sosiaalisiksi innovaatioiksi. Tiloja tarjotaan maahanmuuttajataustaisille yrittäjille kädentaitoja vaativilla aloilla, joista erityisesti hoiva- ja kotipalvelut sekä käsityöala tulevat tarjoamaan yrittämisen mahdollisuuksia maahanmuuttajanaisille. 6. Alueen asiakkaat saavat ihmisläheisiä ja kestävän kehityksn periaatteella tuotettuja lähipalveluja. Alueen kaupunkikuva elävöityy ja lisää kaupungin viihtyvyyttä ja turvallisuutta. 7. Asiakkaat, erityisesti seniorikansalaiset, saavat käyttäjäselvitysten pohjalta laadittuja uusia palvelukonsepteja 8. Julkisen sektorin palveluiden kilpailuttajat ja hankkijat saavat laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita asiakkailleen 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä 10 5-9 henkilöä 0 10-19 henkilöä 0 20-49 henkilöä 0 50-99 henkilöä 0 100-249 henkilöä 0 250-499 henkilöä 0 500 henkilöä tai yli 0 Yhteensä 10 6.5 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 10 6.5.1 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Helsingin seudun kauppakamari, Espoon yrittäjät, Uusyrityskeskus, Mestarikiltaneuvosto ry., Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaupungit sekä muita maantieteellisen kohdealueen kaupunkeja tai kuntia ja niiden opetustoimi sekä yhteistyöoppilaitokset Ikata ja Laurea ja muita ammattikorkeakouluja, Teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu tai muita ammattioppilaitoksia sekä opetus- ja työvoimahallinto. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/17

Sidosryhmätahojen ja yhteistyöorganisaatioiden henkilöstöä osallistuu yhteistyöseminaareihin ja/tai menetelmäkoulutuksiin ja/tai vastaavasti järjestää tällaisia tilaisuuksia. 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Yhteensä 2008 12 2009 29 2010 20 Yhteensä 61 joista naisia 31 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Projektin tuloksena syntyy konsepti, joka yhdistää yrittäjätoiminnan, oppimisprosessin ja oppilaitoksen pedagogisen toiminnan. Projektissa hyödynnetään oppilaitoksen opettajien pedagogista osaamista, käsityöyrittäjien vankkaa ammattitaitoa ja opiskelijoiden rohkeaa innovatiivisuutta. Projektin tuloksena syntyy myös oppilaitoshautomo, jossa opiskelijat voivat aloittaa yritystoimintaa jo opiskelujensa aikana. Tukena heillä on opettajien pedagoginen osaaminen yhdistettynä mikroyrittäjien kokemuksiin (hiljainen tieto) ja substanssiosaamiseen. Oppilaitoshautomossa eri koulutusalojen opiskelijoiden yritystoiminta luo verkostomaisen osaamiskeskuksen, jossa open source -ajattelun pohjalta monialaosaaminen synnyttää uudenlaisia toimintakonsepteja sekä palveluihin että tuotekehittelyyn. Konseptin synnyttämä toiminta tulee kehittämään myös opettajien pedagogiikkaa entistä yhteisöllisemmäksi ja tutkivammaksi. Opiskelijat saavat todellisen tuntuman yrittäjyyteen ja asiakkuuteen opiskellessaan eri alojen yritysten ja yrittäjien kanssa. Opettajien liiketoimintaosaaminen lisääntyy heidän ohjatessaan opiskelijoiden opinnäytetöitä ja projektitöitä, joilla ratkotaan yritysten asettamia kysmyksiä. Projektin aikana syntynyttä konseptia mitataan: 1. Yhteistyöhankkeet käsityöalalla toimivien yrittäjien kanssa, määrä 2. Oppilaitososuuskunnan jäsenet, määrä 3. Yrittäjiksi aikovien opiskelijoiden määrä 4. Menetelmäkoulutukseen osallistuvat opettajat, määrä 5. Valmiit opsit (yrittäjyys), määrä 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 4 kpl joista naisten perustamia 2 kpl EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/17

7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Projektin johtavana ajatuksena on tutkivan oppimisen tuominen mukaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sekä open source -periaatteen sisällyttäminen kaikkeen oppilaitostoimintaan. Oppimisen laadullinen taso nousee. Koulutusalojen välinen raja-aita hälvenee ja syntyy uusia oppimisklustereita, koska opiskelijat yhdistävät opintoihinsa niitä elementtejä, joita kulloisetkin yrityksistä nousevat projektityön aiheet edellyttävät. Osa opiskelijoista valitsee yrittäjäuran. Erityisesti kannustetaan maahanmuuttajaopiskelijoita yrittäjyysopintojen pariin. Sosiaaliset yritykset tarjoavat opiskelijoille laadukkaita ja mielenkiintoisia työssäoppimispaikkoja ja tulevia vakinaisia työpaikkoja. Opettajien yhteistoiminnallisuus lisääntyy ja opettajan roolissa vahvistuu valmentajan tehtävät. Opettaja toimiessaan aitojen yrityselämän ongelmien ohjaajana siirtyy myös oppijan rooliin ja voi aidosti olla mukana työelämän kehittämis- ja palvelutehtävässä. Toiminnan tuloksia arvioidaan: 1. työelämälähtöisten projektien laadulla ja määrällä 2. oppilaitososuuskuntien jäsenten määrällä 3. yrittäjiksi aikovien opiskelijoiden määrällä 4. erityisopiskelijoiden työllistymisellä 5. keskeytysten vähenemisenä ja opiskelijoiden valmistumisaikojen lyhentymisellä 6. monialaisia tutkintoja suorittavien määrällä (uusien oppimisklustereiden määrä) 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Sosiaalinen vaikutus: Kädentaidon keskuksen sosiaaliset yritykset parantavat Omnian erityisopiskelijoiden työllistymistä ja työssäoppimispaikkojen saantia. Uudet palveluinnovaatiot, joita syntyy työelämän tarpeeseen (kotipalvelujen avustavat tehtävät) tarjoavat monipuolisia oppimisympäristöjä ja tehtäviä erityisopiskelijoille. Taloudellinen vaikutus: Yrittäjiksi ryhtyvien määrä lisääntyy ja yritystoiminnan aloittaminen madaltuu, kun opiskelijat toimivat yrittäjien kanssa tiiviissä yhteistyössä win-win -periaatteella. Opettajien ohjauksessa eri alojen opiskelijat toimivat yhdessä työelämälähtöisissä projekteissa, jolloin vertaisoppiminen luo pohjan tulevalle verkottuneelle yrittäjätoiminnalle. Kultuurinen vaikutus: Maahanmuuttajaopiskelijoille, joita Omnian opiskelijoista on n 10 %, yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla, joka vieläkin saattaa asettaa esteitä etnisen syntyperän perusteella. Etnisten opiskelijoiden käsityöyrittäjyys rikastaa suomalaista käsityöperinnettä. Myös suomalaisen hoitokulttuurin tehokkuusvaatimus saa uutta näkökulmaa erityisesti vanhusten hoivapalveluihin niistä kulttuureista, joissa vanhusten arvostus on erityisen suurta. Ekologinen vaikutus: Opiskelijoiden yrittäjyyskasvatuksessa korostuu mikroyrittäjyys ja kädentaidot. Opiskelijat, jotka tuntevat Espoon ja sen lähialueet korkeateknologisten jättiyritysten toimintaympäristönä, tutustuvat yrittäjyyteen, joka tuottaa ihmisenkokoisia ja kädentaitoihin perustuvia palveluja ja tavaroita. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/17

7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tutkintoja, kpl Osatutkintoja, kpl Ammatillinen perustutkinto 0 0 Ammattitutkinto 0 0 Erikoisammattitutkinto 0 0 Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Alempi korkeakoulututkinto 0 0 Ylempi korkeakoulututkinto 0 0 Lisensiaatin tutkinto 0 0 Tohtorin tutkinto 0 0 Tutkintojen määrä yhteensä 0 0 joista naisten suorittamia 0 0 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? 1. Valitaan hankkeelle projektipäällikkö ja kaksi projektiasiantuntijaa. Kuntayhtymän hallitusta ja johtajaa varten Omnian suunnitteluryhmä P2 laatii projektin toteuttajien tavoitteet, toimintasuunnitelman ja toiminnan arvioinnin kriteerit 2. Konsepti innovaatiokeskuksen toiminnasta tavoitteineen, joita ovat: Ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma (sisältö:a) menetelmäkoulutus opettajille tai muulle henkilöstölle: yhteisöllisyys, open source, tutkiva oppiminen,b) oppilaitoshautomossa tapahtuva yritysneuvonta ja -ohjaus, c) työelämälähtöiset projektit oppimisen tukena, d) opetussuunnitelman rakentaminen yhdessä yrittäjien kanssa, yrittäjyys eri alojen opseissa, e); valitaan opettajat koulutuksen kehittämisryhmään, kehittämistoiminta toteutetaan pienryhmätyöskentelynä ja työpajoissa, lukuvuosi 2008-2009. Koulutuksen kehittämisen tuotoksena syntyy uusi pedagoginen malli, jossa opiskelijat kasvavat yrittäjyyteen työskennellessään käsityöyrittäjien pajoissa ja aloitellessaan omaa yritystoimintaansa oppilaitososuuskunnissa. 3. Perustetaan ensimmäiset oppilaitososuuskunnat 2009-2010 4. Kartoitetaan Kädentaitojen keskukseen tulevat käsityöalanyrittäjät; laaditaan yhteistoimintasuunnitelma sekä tehdään tarvekartoitus 2008, aktiivimarkkinointi käsityöyrittäjien keskuuudessa heidän sitouttamisekseen ja konseptin kehittämiseksi 2009-2010; toiminta hoidetaan opiskelijoiden opinnäytetöinä nimetyn opettajan johdolla. 5. Järjestetään Yrittäjän Päivä -seminaareja. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma Projektin totetuttamisen tuotoksena syntyy eri käsityöalojen yrittäjiksi opiskelevien kehittämis- ja koulutusmalli: substanssiosaaminen yhdistettynä yrittäjyyteen käytännön toiminnan avulla. Opiskelijat suorittavat osan koulutusalan opinnoistaan yrittäjien ohjauksessa, samoin yrittäjyyskoulutus sidotaan vankasti Kädentaidon keskuksessa toimivien yritysten toimintaan. Kulttuurialojen oppilaitoskohtaiset EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/17

opetussuunnitelmat ja opiskeluohjelmat rakennetaan yhdessä yrittäjien kanssa. Vastaavasti yrittäjät voivat käyttää hyödyksi oppilaitoksen opiskelijoiden opettajien ohjauksessa laadittavia yrityspalvelutehtäviä kuten IT-palvelut (datanoniopiskelijat), taloushallinnon ja markkinoinnin tehtävät (merkonomiopiskelijat), siivouspalvelut (puhdistusalan opiskelijat) jne. OPSien uudistaminen yrittäjyyteen ohjaaviksi toteutetaan lukuvuosien 2008-2009 ja 2009-2010 aikana. Opetusjärjestelyjen suunnittelussa otetaan huomioon uudet oppimisympäristöt. Erityisesti kehitetään tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaalisen web'in suomia mahdollisuuksia kulttuuriopinnoissa. Yhteistyö Ikatan ESR-projektin kanssa lisää opettajien osuuskuntaosaamista. Tuotetaan verkko-opetus- ja ohjausmateriaalia luovien alojen yrittäjyyteen. Projektin aikana kehitetään myös aikuisopiston kuntoutujille tarkoitettua koulutusta sekä määrällisesti että laadullisesti ottaen huomioon työllistymismahdollisuudet sosiaalisiin yrityksiin. 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Ohjaus- tai Muita Yhteensä konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä 2008 12 0 0 40 52 2009 70 0 0 80 150 2010 70 0 0 80 150 Yhteensä 152 0 0 200 352 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2008 1. Suunnitelma menetelmäkoulutuksesta liittyen uuteen opettajuuteen, syksy 2008, suunnitelma laaditaan yhteistyössä käsityöalan yrittäjien kanssa; kouluttaja kilpailutetaan, vastuutaho: opistojen rehtorit 2. Suunnitelma yrittäjyysopinnoista opetussuunnitelmissa ja opiskeluohjelmissa syksy 2008 kevät 2009; Omnian opettajaryhmä laatii, vastuutaho: opistojen rehtorit 3. Tehdään kayttäjätarvekartoitus pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueen käsityöyrittäjille sekä laaditaan markkinointi ja yhteistyösuunnitelma yrittäjille, tiedot kerätty vuoden 2008 loppu; 4. Luodaan Kädentaitojen keskuksen brändi ja suunnitellaan keskuksen markkinointi; vuosi 2008 5. Projektihenkilöstön opintomatka tarkoituksena tutustua saksalaiseen oppilaitoksen (yliopisto) ja yritysten yhteistyömalliin vuosi 2008 loppu 6. Järjestetään vuosittainen Suomen yrittäjän päivänä (5.9) seminaari opettajille, opiskelijoille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille 7. Projektiasiantuntijoiden tehtäviin kuuluvat tiedotus ja markkinointi sekä toiminnan jalkautumisen edistäminen, sidosryhmiin (opettajat, opiskelijat ja yrittäjät) liittyvät kartoitukset ja tutkimukset, yrittäjyyteen, sosiaaliseen yritystoimintaan ja osuukuntatoimintaan liittyvät selvitykset ja määritykset sekä osallistuminen työryhmien toimintaan (neljä tiimiä, jotka pohtivat yrittäjyyskasvatus- ja koulutusviitekehystä sekä pedagogista viitekehystä ja oppimisympäristöjä). Projektiassistentin tehtävät hoidetaan Omnian taholta projektin ulkopuolisena rahoituksena. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/17

2009 1. Uudet yrittäjyyttä tukevien opetussuunnitelmien käyttöönotto aloitetaan, syksy 2009; vastuutahot: opistojen rehtorit 2. Aloitetaan verkkomateriaalin tuotanto luovien alojen yrittäjyyden ohjausta varten, erityisesti tuotekehittely otetaan sisällöissä huomioon, vuosi 2009 alku, vastuutaho: projektipäällikkö, alan opettajat 3. Laaditun monialaisesti verkottuneen yrittämisen ja oppimisen konseptin ulkoinen arviointi (muut oppilaitokset, yrittäjät, yrittäjäjärjestöt) valmis vuoden 2009 loppun mennessä, vastuutaho: projektipäällikkö 4. Projektin www-sivut valmiit 2009 loppuun mennessä, vastuutaho: projektipäällikkö 5. Yhteistyö tiivistyy Espoon uusyrityskeskuksen ja muiden yrittäjäjärjestöjen kanssa vuosi 2009; vastuutaho: projektipäällikkö 6. Laaditun markkinointisuunnitelman täytääntöönpano vuosi 2009 loppu, vuoden 2010 alku; vastuutaho: projektipäällikkö 7. Projektihenkilöstön opintomatka tarkoituksena tutustua eurooppalaisiin oppilaitosten (yliopistot) yritysten yhteistyömalleihin (esim Italia) vuosi 2009 8. Suomen yrittäjän päivän -seminaari, projektipäällikkö 2010 1. Tiedotustilaisuus uudesta konseptista seminaarin muodossa päättäjille, opetushallinnon edustajille ja oppilaitoksille. vastuutaho: projektipäällikkö 2. Järjestetään work-shop - tyylinen yrittäjyysseminaari mikroyrittäjille, opiskelijoille ja opettajille kevät ja syksy 2010 (= Suomen yrittäjän päivän seminaari), vastuutaho: projektipäällikkö 3. Perustetaan ensimmäiset oppilaitososuuskunnat ja suunnitellaan oppilaitoshautomon toiminta, vastuutaho: projektipäällikkö, syksy 2010 4. Testataan verkkomateriaali yrittäjyysopinnoissa kevät 2010, vastuutaho: projektipäällikkö, opettajat 5. Pilotoidaan konsepti jolloin siirretään osa oppimista yrityspajaan ratkaisemaan yritystoimintaan liittyvä case, vastuutaho: projektipäällikkö ja opettaja. Pilotointi arvioidaan ja tehdään korjaavat toimenpiteet 6. Laaditaan projektin etenemisestä ja tuloksista kirjallinen raportti, joka sisältää projektin aikana laadittuja aiheeseen liittyvää materiaalia ja projektipäällikön oppimispäiväkirjan. 7. Järjestetään päätösseminaari, jossa esitellään tuloksia, uusi oppimis- ja innovaatioympäristö ja oppimisen malli, projektipäällikkö, tiedottaja 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Kohderyhmä: 1. valmistumisvaiheessa olevat, yrittäjänurasta kiinnostuneet opiskelijat, 2. ohjaajina ja valmentajina toimivat opettajat Tavoite: Projekti tuottaa monialaisesti verkottuneen yrittämisen konseptin yrittäjiksi aikoville opiskelijoille, yrityshautomon ja työssäoppimispaikkoja Omnian opiskelijoille ja asiakaspalvelupisteen alueen asukkaille. Toiminta: Projektin aikana toteutetaan opettajien menetelmäkoulutusta ja kehitetään opetussuunnitelmia. Uudet menetelmät ja opsit luovat yrittäjyyden oppimisen puitteet Tulokset: Laaditun konseptin pohjalta yrittäjyys saadaan eläväksi osaksi opetustoimintaa. Projekti korostaa yritystoiminnan verkottumista, jolloin luodaan pohja uusien oppimis- ja pienyrittäjyysklustereiden synnylle ja samalla kehitetään ammatillisen koulutuksen yritysyhteistyötä ja yrittäjyyden oppimista. Kädentaidon keskus yhdistää käsityöaloja (laajasti ymmärrettynä) edustavat mikroyrittäjät, Omnian opiskelijat ja opettajat uuden oppimisympäristön ja toimintakonseptin avulla. Kädentaidon keskuksen yrittäjät tarjoavat työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkoja opiskelijoille. Kädentaidon keskuksesta kumpuaa eri koulutusalojen opiskelijoille työelämälähtöisiä oppimistehtäviä, projekteja ja opinnäytetöitä (asiakasanalyysit, kannattavuuslaskelmat, prototyyppien valmistukset, kotisivujen laatiminen). Kädentaidon keskuksen ja Omnian yhteistyön avulla laajennetaan Omnian oppimisympäristöä, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ja kehitetään oppimismenetelmiä siten, että työelämä- ja yrityslähtöisyydestä tulee luonnollinen osa koko Omnian toimintaa. Oppiminen tapahtuu tutkivan oppimisen prosessissa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/17

Oppimisprosessissa hyödynnetään eri alojen asiantuntijoiden substanssiosaamista ja luovuutta, jota opiskelijoiden ennakkoluuloton innovointi ja toimintaa tukevat tilaratkaisut rikastuttavat. Opettajien liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyyttä tukevien pedagogisten menetelmien käyttö ja ohjaustaidot vahvistuvat heidän toimiessaan tiiviissä yhteistyössä Kädentaidon keskuksen yrittäjien kanssa. Myös opetussuunnitelmatyössä ja työelämätarpeiden ennakoinnissa tarvittavat taidot ja tiedot lisääntyvät. Kädentaidon keskus tulee olemaan yrittäjyyttä ja yrittäjyyskoulutusta edistävän tutkimus- ja selvitysmateriaalin tuottaja, ja nuorille yrittäjiksi ryhtyville informaatiota jakava keskus. Kädentaidon keskus tukee myös alueen muiden oppilaitosten opettajien yrittäjyyskasvatusta ja erilaisten opetusmenetelmien käyttöä. Se toimii yhteistyössä alueen peruskoulujen, luokioiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeen tuottama lisäarvo: Kädentaidon keskus tulee elävöittämään ja tasapainottamaan Espoon keskustaa, jota nyt reunustavat suuret kauppakeskittymät. Kädentaidon keskus korostaa lähipalvelujen merkitystä ja asiakkaan erilaisten tarpeiden huomioimista. Kädentaitojen ja osaamisen merkitys kasvaa ulkomailta tuotetun kertakäyttötavaran kustannuksella. Ympäristöystävällisyys ja luontoa säästävä liiketoiminta saavat konkreettisen muodon. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektin seurannan kohteet - vastuu ja tiedonkeruu: projektipäällikkö raportoi ohjausryhmälle 1. menetelmäkoulutukseen osallistuvat opettajat (määrä), vuosi 2009 2. yrittäjyysopintojen suunnitelma ja opiskeluohjelma; valmis 2009-2010 3. oppilaitososuuskunnan toiminta, opiskelijaosakkaiden määrä vuoden 2010 lopussa, 4. opiskelijoiden opintojaksovalinnat muilta koulutusaloilta (uudet oppimisklusterit), valinnat vuoden 2010 loppuun mennessä 5. Työelämälähtöisten yrittäjyyshankkeeseen liittyvien opiskeluprojektien määrä: mitataan vuosittain 6. Projektiin halukkaiksi ilmoittautuneet kädentaitojen yrittäjät, vuoden 2010 loppu 7. verkko-opintojaksot, mitataan opintoviikoittain (vuodet 2009 ja 2010) sekä osallistujien määrä vuoden 2010 loppuun mennessä 8. yrittäjähalukkuuden lisääntyminen opiskelijoiden keskuudessa (kysely) vuosittain koko projektin keston ajan 9. Projektin kestäessä toteutetut seminaarit ja osallistujamäärät 10. Mukana opiskeleviksi opiskelijoiksi katsotaan ne, jotka osallistuvat projektin puitteissa oppimista edistäviin pilotointihankkeisiin, osallistuvat oppimisympäristön kehitystyöhön, ovat mukana oppilaitososuuskuntatoiminnassa, perustavat opiskelujen aikana oman yrityksen tai heidän opiskelunsa rakentuu heidän oman yritystoiminnan ympärille. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/17

10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Väli- ja loppuraportti, vastuutaho ja tietojen keruu: projektipäällikkö: 1. Koulutukseen osallistuvat opettajat, koulutus 2008-2010, koulutuksen aloittaneet ja päättäneet, lasketaan koulutukseen sisältyvien ja koulutuksen aikana tuotettujen oppimistehtävien valmisteluun käytetyt työpäivät, seuranta puolivuosittain 2. Yrittäjyyden opetusuunnitelma yhtenäinen eri koulutusaloille sekä opiskeluohjelma on valmis 2010 ja se otetaan käyttöön syksyllä 2010. Yr-opsin toteutuksen arviointi ja yrittäjien kommentit kevät 2010, raportti Yr-opsista 10.3 Miten projektin toimintaa arvioidaan? Projektia varten laaditaan konkreettinen arviointisuunnitelma, joka toimitetaan ohjausryhmälle arvioitavaksi. Siihen liittyvä itsearviointi suoritetaan projektin johtajan toimesta ja sen arvioi ohjausryhmä. Tämän lisäksi arviointi kohdistetaan erikseen seuraaviin kohteisiin: 1. opettajakoulutus (osallistuvat opettajat arvioivat) 2. oppilaitososuuskunta (osuuskunnan hallitus, jossa mukana Omnian opettajia, arvioi ja raportoi projektin johtajalle ja ohjausryhmälle 3. opetussunnitelmatyö (opettajat arvioivat), ulkoinen arviointi pyydetään yrittäjäjärjestöiltä (Suomen Yrittäjät) 4. www-sivut (ohjausryhmä arvioi) 5. seminaaritilaisuudet (osallistujat arvioivat) 6. näiden lisäksi hyödynnetään Omniassa säännöllisesti suoritettavaa toiminnan itsearviointia (opiskelijat, opettajat ja muu henkilöstö) 7. käytetään Web-pohjaista työkalua kyselyihin 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi on tiedottajan vastuulla. Palautteista raportoidaan ohjausryhmälle, joka laati yhdessä projektipäällikön kanssa korjaavat toimenpiteet. Asiakaspalutteen kohteet: 1. Menetelmäkoulutus 2. Seminaarit ja tiedotustilaisuudet 3. Omnian opiskelijoiden palautteet (INKA) 4. Konseptin väliarviointi (2009) ja lopullinen arviointi (2010) käsityöalan yrittäjiltä ja yrittäjäjärjestöiltä sekä muilta luovien alojen koulutusyksiköiltä (webropol) EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/17

11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Tiedottaminen kohdistuu seuraaviin tahoihin: 1. Opettajat -> tiedotettavat asiat: menetelmäkoulutus, opetussuunnitelmien rakentaminen (yrittäjyyden korostuminen), osuuskuntatoiminnan ohjaus, aika 2008-2009 2. Opiskelijat -> useita tiedotustilaisuuksia 2008-2010, work-shop -seminaarit, joissa mukana yrittäjiä v. 2009, osuuskuntien perustamiseen liittyvät tiedotustilaisuudet, 2009-2010, 3. Opiskelijat, opettajat, yrittäjyydestä kiinnostuneet: vuosittaiset Yrittäjän Päivä Omniassa -seminaarit 4. Oppimisen ja Yrittämisen ilo -seminaari syksy 2010, opiskelijoille, opettajille, yrittäjille ja alueen asukkaille 5. Opetushallinto ja Espoon alueen päättäjät, tiedotustilaisuudet ja välitulosten esittely 2009 ja 2010 6. Yrittäjäjärjestöt, -> konseptin esittely, arviointipyynnöt, aika 2010 7. Kansainväliset yhteistyöoppilaitokset -> konseptin kehittäminen aika 2008-2010 Lisäksi projektista laaditaan www-sivut, joiden avulla on mahdollista seurata projektin etenemistä. Projektipäällikkö julkaisee sivuilla oppimispäiväkirjansa uuden konseptin luomisesta. Tiedottamisessa hyödynnetään myös projektin puitteissa käytössä olevaa sosiaalista web'iä, erityisesti opiskelijoita innostetaan sen käyttöön 8. Opetushallitukselle tiedotetaan opetussuunnitelmatyöstä 9. Projektista laaditaan julkaisu 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä 1. Konseptin esittely päätösseminaarissa joulukuu 2010, kohderyhmänä ammatillinen koulutus, erityisesti luovien alojen koulutusyksiköt, opetushallitus, Espoon alueen päättäjät, yrittäjäjärjestöt ja kansainväliset yhteistyökumppanit 2. Kädentaitojen keskuksen www-sivuilta linkitys Kädet007-projektin www-sivuille, joilla konsepti esitellään 3. Omnian oppilaitososuuskuntien ja oppilaitoshautomoyrittäjien messut alueen asukkaille, yrittäjille ja muille opiskelijoille (vuosittain Yrittäjän Päivä Omniassa -seminaarin yhteydessä järjestettävät tilaisuudet) 4. Hyviä käytäntöjä levitetään myös projektin tiedotustilaisuuksissa 5. Projektin päätösseminaarissa julkaisu hankkeesta 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Projektin asiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa säilytetään kuten Omnian arkistosääntö määrää. Säännöissä on otettu huomioon ESR-ainesison noudattamista koskevat ohjeet. Omnian arkistointivastaava on tietoinen ESR-aineistoon liittyvistä vaatimuksista. Arkistointivastaava, projektipäällikkö ja projektin ohjausryhmä käyvät arkistosäännöt läpi ennen projektin aloittamista. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/17

13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina ja alv esitetään erikseen kohdassa 7. 2008-2010 yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 000 2. Henkilöstökustannukset 405 507 3. Palvelujen ostot 17 500 4. Matkakustannukset 16 500 5. Muut kustannukset 10 350 6. Välilliset kustannukset 0 Yhteensä 452 857 7. Arvonlisävero 3 000 13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 2008-2010 yhteensä 8. Kuntasektori 20 000 9. Muu julkinen sektori 0 10. Yksityinen sektori 0 Yhteensä 20 000 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2008-2010 yhteensä Yhteensä 472 857 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2008-2010 yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus 397 199 2. Kuntien rahoitus 55 658 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä 452 857 14. B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta 2008-2010 yhteensä 6. Kuntien rahoitus 20 000 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä 20 000 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/17

RAHOITUS YHTEENSÄ 2008-2010 yhteensä Yhteensä 472 857 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Oppilaitos on myöntänyt omarahoitusta projektille; muita sopimuksia ei ole 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? ei ole 15.3 De minimis -sääntöselvitys Ei koske tätä hanketta, sillä kyseessä olevat yrittäjät edustavat pien- ja mikroyrityksiä, joille kohdistetaan pilottitoiminnassa opiskelijoiden oppimiseen liittyviä harjoitustöitä ja työssäoppimista. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Ammatillisen koulutuksen laajentaminen osana Espoon keskuksen kehittämistä, Marketta Kokkonen Selvitys laskennallisista kustannuksista HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/17

hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 6 artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus 14.5.2008 Sampo Suihko kuntayhtymän johtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 17/17

13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina ja alv esitetään erikseen kohdassa 7. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kustannus 2008 2009 2010 Yhteensä aineet ja tarvikkeet 1 000 1 000 1 000 3 000 Yhteensä 1 000 1 000 1 000 3 000 13.A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2008 2009 2010 Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 34 projektipäällikkö 36 600 46 800 46 800 130 200 osa-aikainen 17 projektiasiantuntija - tiedotus ja markkinointi, yrityskartoitukset ja tutkimukset, tiimityö 16 250 19 500 19 500 55 250 osa-aikainen 17 projektiasiantuntija - osuuskuntatoiminta, sosiaalinen yritystoiminta, tutkimukset, tiimityö 24 100 28 840 28 840 81 780 osa-aikainen 8 talousvastaava 6 500 7 800 7 800 22 100 osa-aikainen 12 opettajat/työryhmätyöskentely, ops-työ, opetusmenetelmien kehittäminen 33 625 40 476 40 476 114 577 osa-aikainen 1 www-sivujen toteuttaja 400 600 600 1 600 Yhteensä 89 117 475 144 016 144 016 405 507 13.A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2008 2009 2010 Yhteensä Seminaarit, tarjoilut 3 000 600 2 000 5 600 Yleisesite ja loppujulkaisu 0 1 000 10 000 11 000 Internet-palvelut/Otaverkko 500 200 200 900 Yhteensä 3 500 1 800 12 200 17 500 13.A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus 2008 2009 2010 Yhteensä ulkomaanmatkat, projektihenkilöstö 2 kpl, v. 2008 ja 2009 yksi matka/v, matkakohteena Saksa ja Itali 7 000 7 000 0 14 000 kotimaanmatkat 1 000 1 000 500 2 500 Yhteensä 8 000 8 000 500 16 500 Tulostettu 22.1.2009 22:06:54 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/5

13.A. 5 Muut kustannukset (tila-, laitevuokrat, poistot sekä kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Kustannus 2008 2009 2010 Yhteensä Puhelinkulut 1 000 1 000 1 000 3 000 Postimaksut 500 500 500 1 500 Tilavuokrat 1 850 2 000 2 000 5 850 Yhteensä 3 350 3 500 3 500 10 350 13.A. 6 Välilliset kustannukset (hakijaorganisaatiolle projektin toteuttamisesta aiheutuvat välilliset kustannukset yksilöitynä) Kustannus 2008 2009 2010 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 0 Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset 2008 2009 2010 Yhteensä 1. - 6. Yhteensä 133 325 158 316 161 216 452 857 13.A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero 2008 2009 2010 Yhteensä Yhteensä 1 200 1 200 600 3 000 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Kustannus 2008 2009 2010 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 4 000 8 000 8 000 20 000 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 Yhteensä 4 000 8 000 8 000 20 000 13.B. 9 Muu julkinen sektori Kustannus 2008 2009 2010 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 Tulostettu 22.1.2009 22:06:54 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/5

13.B. 10 Yksityinen sektori Kustannus 2008 2009 2010 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 13. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset 2008 2009 2010 Yhteensä 8. - 10. Yhteensä 4 000 8 000 8 000 20 000 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä 2008 2009 2010 Yhteensä 13. A + 13. B Yhteensä 137 325 166 316 169 216 472 857 14. RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Haettava ESR- ja valtion rahoitus 2008 2009 2010 Yhteensä Yhteensä 115 353 139 705 142 141 397 199 14.A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2008 2009 2010 Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut 0 0 0 0 Muu kuntien rahoitus 17 972 18 611 19 075 55 658 Yhteensä 17 972 18 611 19 075 55 658 Tulostettu 22.1.2009 22:06:54 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/5