KT hoitaa kuntatyönantajien edunvalvonnan myös Euroopan unionissa. KT:n toimintaa säätelee laki Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993).

Vuosikertomus

KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä. KT neuvottelee ja solmii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Se tukee kuntatyönantajia henkilöstöjohtamisen, työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämisessä. KT hoitaa kuntatyönantajien edunvalvonnan myös Euroopan unionissa. KT:n toimintaa säätelee laki Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993). Vuonna 2011 Suomessa oli 336 kuntaa ja 145 kuntayhtymää, joiden palveluksessa työskenteli toimintavuonna noin 441 000 työntekijää ja viranhaltijaa. Kunta-alan sopimusjärjestelmän piirissä ovat Ahvenanmaan kuntia (16) lukuun ottamatta kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä kunnalliset liikelaitokset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat. KT on osa Suomen Kuntaliittoa. KT Kuntatyönantajat Toinen linja 14 00530 Helsinki puh. 09 7711 faksi 09 701 2239 www.kt.fi 2 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

KT Kuntatyönantajat Vuosikertomus 2011 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 3

Sisällys Neuvottelu- ja sopimustoiminta... 6 Palvelua kuntatyönantajille... 14 Päätöksenteko ja henkilöstö... 18 Talous... 22 4 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

41 vuotta työnantajaedunvalvontaa V uosi 2011 oli sopimus- ja neuvottelutoiminnassa poikkeuksellinen vuosi, koska vuoden aikana käytiin kahdet eri sopimusneuvottelut. Vuosi alkoi voimassaolevien sopimusten osalta neuvotteluilla vuoden 2011 palkankorotuksista. Sopimusneuvottelut saatiin päätökseen helmikuun 15. päivänä, mutta palkankorotukset toteutettiin vasta 1.5 lukien. Kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettu Kataisen hallitus asetti päämääräkseen työmarkkinasopimusten ja hallituksen talouspolitiikan vahvan koordinoinnin. Tämä johti siihen, että työmarkkinakeskusjärjestöt hallituksen tukemana aloittivat neuvottelut uudentyyppisestä keskitetystä raamisopimuksesta. Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen raamisopimuksesta lokakuussa ja sen jälkeen alkoivat liitto- ja toimialakohtaiset neuvottelut. Kunta-alan raamisopimukseen perustuvat virka- ja työehtosopimukset allekirjoitettiin 24. marraskuuta. Raamisopimuksen kattavuus koko työmarkkinoista nousi poikkeuksellisen korkealle tasolle. Maan hallitus osallistui raamisopimuksen toteuttamiseen satojen miljoonien eurojen arvoisella toimenpidekokonaisuudella. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käynnistivät syksyllä yhteisen tuloksellisuuskampanjan edistämään kunta-alan tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Markku Jalonen Kunta-alan työmarkkinajohtaja KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 5

Neuvottelu- ja sopimustoiminta Toimintavuonna kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat noin 20,2 miljardia euroa, josta palkkakustannukset olivat noin 15,6 miljardia euroa ja työnantajien maksamat eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut noin 4,6 miljardia euroa. Henkilöstömenot ovat puolet kuntien ulkoisista menoista. Lokakuussa 2011 kunta-alan kokonaiskeskiansio oli arviolta 2 940 euroa/kk. Palkkaa saavaa henkilöstöä oli noin 441 000 henkeä (Tilastokeskus). Ansiotaso nousi kunta-alalla keskimäärin 2,6 % edellisestä vuodesta. Osa kunnista ja kuntayhtymistä joutui tasapainottamaan kuntataloutta ja tekemään henkilöstömenosäästöjä. Henkilöstömenojen sopeuttamistoimet olivat paikallisia ratkaisuja. Eniten käytettiin töiden uudelleenjärjestelyjä ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa, luonnollisen poistuman hyödyntämistä sekä täyttölupamenettelyä. Lyhyen aikaa lomautettuna oli vain muutama sata henkilöä (0,1 % henkilöstöstä) ja irtisanominen taloudellisin perustein koski muutamia kymmeniä henkilöitä (0,02 %). Laillisia tai laajamittaisia laittomia työtaisteluita ei ollut. Sopimukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset 2010 2011 olivat voimassa 31.12.2011 saakka. Alkuvuodesta neuvoteltiin ja sovittiin 1.5.2011 toteutettavista palkantarkistuksista. Palkkoja korotettiin 1.5.2011 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus oli muilla sopimusaloilla paitsi lääkäreillä 1,2 % ja lääkärisopimuksessa 1,38 %. Samasta ajankohdasta oli 0,8 pro- sentin suuruinen järjestelyerä (lääkäreillä 0,62 %), joka oli pääsääntöisesti paikallinen erä. Osa järjestelyerästä käytettiin keskitetysti sovittuihin sopimusmuutoksiin opetusalan ja teknisten sopimusalueilla. Lisäksi toukokuussa maksettiin kertaerä, jonka suuruus vaihteli sopimusaloittain. Sopimuskorotukset nostivat palkkoja vuonna 2011 keskimäärin 2,0 %. Kertaerän vuosivaikutus oli 0,3 % palkkasummasta. Kustannusvaikutus vaihteli kunnittain ja kuntayhtymittäin henkilöstörakenteesta riippuen. Raamisopimus Syksyllä työmarkkinakeskusjärjestöt kävivät neuvotteluja raamisopimuksesta Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. Neuvottelutulos raamisopimuksesta syntyi lokakuussa, ja siitä käynnistyivät myös kunta-alan seuraavien vuosien työ- ja virkaehtosopimuksia koskevat neuvottelut. KT:n valtuuskunta ja kunta-alan pääsopijajärjestöt hyväksyivät marraskuussa raamisopimuksen mukaiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset vuosille 2012 2013. Kunta-alan sopimukset sovittiin ajalle 1.1.2012 28.2.2014. Samassa raamisopimusneuvottelujen aikataulussa sovittiin myös 1.1.2014 lukien sovellettavasta uudesta tavasta määritellä työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja muista muutoksista työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytyksiin sekä työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta 1.1.2012 lukien. Raamisopimuksen yhteydessä asetettiin useita eri työryhmiä, jotka aloittivat toimintansa kertomusvuonna. 6 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

Osa työryhmistä valmistelee työelämään liittyviä lakeja ja osa keskittyy työelämään liittyvään selvittämis- ja kehittämistoimintaan. Kataisen hallituksen hallitusohjelman yhteydessä sovittiin myös useista työlainsäädäntöön ja työelämän kehittämiseen liittyvistä työryhmistä, jotka aloittivat toimintansa vuoden aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti myös poikkihallinnollisen työryhmän selvittämään työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutostrendejä erityisesti työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen näkökulmasta. Selvityksen perusteella päätetään kolmikantaisesti tarvittavista jatkotoimista, jotka voivat olla myös lainsäädäntömuutoksia. Työelämän yhdenvertaisuus säännöksiä valmisteleva työryhmä Hallitusohjelmaan liittyy työ- ja elinkeinoministeriössä työryhmä, jonka tarkoitus on laatia ehdotus uusiksi työelämän yhdenvertaisuutta koskeviksi säännöksiksi 31.5.2012 mennessä. Ryhmän arvioi, mikä olisi tarkoituksenmukaisin tapa säätää työelämän yhdenvertaisuudesta; osana yleistä yhdenvertaisuuslakia vai erillisessä työelämän yhdenvertaisuuslaissa. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki säilyvät jatkossa erillisinä lakeina. Samapalkkaisuusohjelman asiantuntijaryhmä Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että naisten ja miesten palkkaeroa kavennetaan enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Samapalkkaisuusohjelma käynnistyi vuonna 2006. Asiantuntijaryhmän tavoitteena on tukea korkean tason johtoryhmää samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Työelämän sääntelytyöryhmä Lisäksi kertomusvuonna asetettiin työelämän sääntelyryhmä koko hallituskaudeksi seuraamaan ja arvioimaan työlainsäädännön toimivuutta ja kehittämistarpeita Työaikatyöryhmä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen työaikatyöryhmä on käynyt neuvotteluja. Lisäksi KT on tavannut asian tiimoilta Tehyn edustajia. Sopijaosapuolet eivät nähneet tässä vaiheessa mahdolliseksi vähentää työaikajärjestelmien lukumäärää. Sen sijaan nähtiin mahdolliseksi työstää jaksotyöaikamääräyksiä selkeämmiksi ja yksinkertaisemmiksi. Toimenpiteillä edistettäisiin työhyvinvointia ja palvelutoiminnan tuloksellisuutta. Jaksotyötä koskevien sopimusmääräysten osalta työryhmän toimeksiantoa jatkettiin maaliskuun 2012 loppuun. Sosiaali- ja terveydenhuoltoala Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevään henkilökuntaan, paitsi lääkäreihin, sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Perhepäivähoitajat tulivat työaikalain soveltamisen piiriin 1.8.2011. Tästä syystä KVTES:n liitteen 12 määräyksiä muutettiin ja ammattiryhmään sovelletaan nyt jaksotyön kaltaista työaikajärjestelmää. Perhepäivähoi- KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 7

tajien säännöllinen työaika aleni muutoksessa 40 tuntiin. KVTES 2012 2013 sopimuksessa sovittiin edelleen työaikaa koskevia muutoksia mm. tuntipalkan jakajan ja ylityöprosentin osalta. Lääkärisopimus on voimassa 1.1.2012 28.2.2014. Lääkäreiden palkantarkistukset määräytyivät raamisopimuksen sisällön mukaisesti (4,46 %). Lääkärisopimuksessa tehtiin terveyskeskuslääkäreiden sekä sairaalalääkäreiden ja -hammaslääkäreiden osalta hinnoittelua koskeva rakenneuudistus sekä alarajapalkkojen tarkistuksia. Lääkäreiden palkallisten virkavapaa-aikojen palkkausta yhtenäistettiin vuosiloma-ajan palkanmaksun kanssa 1.2.2013 alkaen. Myös lääkäreiden osalta palkkausjärjestelmää päivitettiin. Uudet työkokemuslisämääräykset (prosentit) tulevat voimaan 1.2.2013. Tehyn jäseniin sovellettiin edelleen 19.11.2007 hyväksyttyä Tehy-pöytäkirjaa, joka oli voimassa työrauhavelvoittein 19.11.2007 31.1.2010 ja palkkausmääräysten osalta 31.12.2011 saakka. Tehy-pöytäkirjassa oli 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrälliseen kehitykseen perustuva paikallinen järjestelyerä 1.5.2011. Sen toteutumista tarkasteltiin toukokuussa. KT ja Tehy olivat yhtä mieltä siitä, että Tilastokeskuksen toimittamien vuosien 2006 2010 tietojen perusteella henkilöstön määrä oli kasvanut niin paljon, ettei 6 :n järjestelyerä toteudu, eikä Tehyn jäsenille sen perusteella tule ylimääräistä palkankorotusta. Kehitys jäi kuitenkin alle peruspalveluohjelmassa ennakoidun, minkä johdosta kunnat saivat vuoden lopulla kertaluonteista ylimääräistä valtionosuutta vajaat 45 miljoonaa euroa. Lisäksi valtakunnansovittelijan johdolla tarkasteltiin ratkaisulautakunnassa vuoden 2010 sopimusratkaisuja. Tehyn mukaan muulle kunta-alan henkilöstölle vuonna 2010 sovitut palkankorotukset olisivat olleet jotain muuta kuin Tehy-pöytäkirjassa sovitut, ja Tehy vaati tämän perusteella jäsenilleen lisäkompensaatiota takautuvasti. Ratkaisulautakunnan päätöksessä kesäkuussa ei Tehy saanut ylimääräisiä korotuksia. Marraskuussa KT Kuntatyönantajat ja Tehy hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoesityksen, jonka mukaan Tehyn jäseniin sovelletaan KT:n ja pääsopijajärjestöjen 24.11.2011 allekirjoittamaa kulloinkin voimassa olevaa kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) 1.1.2012 28.2.2014. Vuoden aikana KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt tarjosivat Tehylle useita eri mahdollisuuksia tulla mukaan kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin. Tehylle esitettiin myös malleja uuden neuvottelu- ja pääsopijajärjestön perustamisesta. Vaihtoehdot eivät kelvanneet Tehylle. Opetusala KT:ssä toimii kaksi opetushenkilöstön työaikaverkostoa: ammatillisen koulutuksen sekä peruskoulun opetushenkilöstön työaikaverkostot. Peruskoulun opetushenkilöstön työaikaverkosto työskentelee kahdessa kokoonpanossa. Verkostoon kuuluu paikallisten työantajien edustajia niin substanssi- kuin henkilöstöhallinnosta sekä KT:n asiantuntijoita. Kumpikin verkosto kokoontui joka toinen kuukausi. 8 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön työaikakokeilu päättyi Kainuun koulutuskuntayhtymässä 31.7. Syksyn sopimusneuvotteluissa sovittiin kahden kokeiluvaihtoehdon ottamisesta ammatillisten oppilaitosten kokeiluliitteeseen. Sopimusmääräysten soveltamisesta sovitaan paikallisesti ja ne ovat voimassa 1.8.2012 31.7.2014. Syksyn sopimusneuvotteluissa sovittiin peruskoulun laaja-alaisten erityisopettajien työaika- ja palkkauskokeilujen käynnistämisestä elokuussa 2012 Vantaalla ja Kuopiossa. Lisäksi sovittiin yleissivistävien koulujen rehtorinviran haltijan ja lukion opinto-ohjaajanviran haltijan työaika- ja palkkausmääräysten ottamisesta yleissivistävien koulujen kokeiluliitteeseen. Kokeiluliitteen sopimusmääräysten soveltamisesta sovitaan paikallisesti ja ne ovat voimassa 1.8.2012 31.7.2014. Osaamisalueen asiantuntijat ovat olleet kouluttamassa palvelussuhdeasioista työnantajia yli kymmenessä koulutustilaisuudessa vuoden aikana. Osaamisalueella tehtiin kertomusvuonna seuraavat virka- ja työehtosopimukset: Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 1.5.2011 lukien ja 2012 2013 (OVTES) Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen opetusalan työehtosopimus 1.5.2011 lukien ja 2012 2013 Kunnallisten muusikkojen virka- ja työehtosopimukset 1.5.2011 lukien ja 2012 2013 Virka- ja työehtosopimus ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen sopimusmääräysten soveltamisesta Virka- ja työehtosopimus OVTES:n ammatillista koulutusta koskevien eräiden sopimusmääräysten muuttamisesta. Toukokuun alusta voimaan tulleen OVTES:n mukaan tarkistettiin opetushenkilöstön palkkoja 1.5. lukien 1,2 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja 0,8 %:n suuruisella järjestelyerällä. Järjestelyerä käytettiin I kalleusluokassa paikallisesti ja II kalleusluokan kunnissa pääsääntöisesti II kalleusluokan lähentämiseen I kalleusluokkaan. Lisäksi maksettiin kertaerä, joka oli täyttä työaikaa tekeville 140 euroa. Toimintavuonna julkaistiin Opetushenkilöstön palkkausopas ja ammattikorkeakouluille Palvelussuhdeopas opetushenkilöstön esimiehille. Työelämän kehittäminen Työsuojelupäälliköt ovat keskeisessä asemassa työnantajan edustajina, kun kehitetään kuntatyöpaikkojen työsuojelua ja työturvallisuutta sekä kun tähdätään työelämän laadun ja tuloksellisuuden samanaikaiseen parantamiseen. KT ylläpitää kunta-alan työsuojelupäälliköiden verkostoa ja viestittää heille mm. sähköpostitse. Syksyllä työsuojelupäälliköille järjestettiin Helsingissä iltapäivätilaisuus ajankohtaisista asioista. Kunta-alan suojavaatesopimus oli irtisanottu syksyllä 2009. Uudesta sopimuksesta ei neuvoteltu. Sen sijaan KT ja pääsopijajärjestöt ja Tehy laativat keväällä 2011 muistion, jossa käsiteltiin suojavaatetusta ja työsuojelusäännösten mukaista suojautumista. Muistio on tarkoitettu erityisesti kuntien johdon, henkilöstöjohdon ja työsuojeluyhteistoimintahenkilöstön käyttöön. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 9

KT:n ja KEVA:n vuonna 2009 käynnistämä henkilöstön arvoa kuvaavien tunnuslukujen kehittämishanke (Haku-hanke) päättyi. Rahoitus saatiin pääosin Tykestyöelämän kehittämisohjelmasta. Hankkeen vastuullinen toteutustaho oli Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Hankkeessa oli mukana 9 pilottikuntaa tai kuntayhtymää ja noin 20 verkostokuntaa. Hankkeessa järjestettiin alueellisia tapaamisia sekä asiantuntijaseminaari ja loppuseminaari. Loppuraportin valmistuminen siirtyi vuoden 2012 puolelle. KT oli aktiivisena toimijana ja puheenjohtajana Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmässä edistämässä kunta-alan työhyvinvointia, työsuojelua, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa, työelämän laatua sekä tuloksellista toimintaa. Kuntaryhmän toiminta perustuu erilliseen toimintasuunnitelmaan ja budjetointiin. Kuntaryhmä teetti Tilastokeskuksella vuosittaisen kunta-alan työolobarometrin. Toimintavuonna kuntaryhmä tuotti perusaineistoja ja toimi yhteistyöfoorumina. Syksyllä kuntaryhmä toteutti kahdeksan alueellista tilaisuutta yhdessä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden edustajien kanssa ns. kenttäkierroksena teemalla Työhyvinvointia yhteistyöllä kestäviä työuria ja tuloksellisuutta kuntiin. Kenttäkierroksen tilaisuuksiin osallistui yli 500 henkilöä. Työurien pidentäminen KT:n ja pääsopijajärjestöjen työura-työryhmä jatkoi toimintaansa. Se laati yleiskirjeen 13/2011, jossa kiinnitettiin huomiota työhyvinvointiin investoimisen taloudellisiin vaikutuksiin. Lisäksi seurattiin työterveyshuollon kehittämistä koskevaa valmistelua ja hallitusohjelman toimeenpanoa. Syksyn aikana viimeisteltiin tietoiskua tukija liikuntaelinsairauksista. KT osallistui myös työmarkkinakeskusjärjestöjen työelämätyöryhmän työhön. Tavoitteena on edistää toimia, joilla saadaan keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousuun. Henkilöstöjohtamisen kehittäminen Henkilöstöjohtamisen (HR-) verkosto valmisteltiin yhteistyössä erilaisten kuntien henkilöstöjohtajien kanssa. Tähän kuntatyönantajien edustajille tarkoitettuun verkostoon kuuluu yli 250 HR-ammattilaista. Marraskuussa julkaistiin Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt -julkaisujen ensimmäinen opas Työhyvinvointia johtamaan. Tuloksellisuus ja tuottavuus KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteinen tuloksellisuuskampanja käynnistettiin. Kertomusvuoden aikana järjestettiin asiantuntijaseminaari tuottavuudesta sekä kampanjan käynnistysseminaari vaikuttajille. Vuoden aikana muotoiltiin tuloksellisuustyön periaatteita, julkaistiin tuloksellisuussuositus-esite ja suunniteltiin myös kuntakierros ja kysely tuloksellisuustyöstä. Aineistoa tuotettiin Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän työryhmässä www.tuloksellisuustyo.fi -sivustolle. KT ja pääsopijajärjestöt osallistuivat myös Valtiovarainministeriön kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan valmisteluun. 10 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

Työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreä pöytä toimii hallitusohjelmassa olevan työelämän kehittämisstrategian ytimessä valmistellen kansallista kehittämishanketta. Osaavan työvoiman saatavuus kunta-alalla KT:n panosti osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin toimenpiteisiin edunvalvonnassa ja jäsenpalveluissa. Huomiota kiinnitettiin koulutusmääriin ja aloituspaikkojen kohdentamiseen erityisesti valmisteltaessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2012 2015. Lisäksi edunvalvonnassa kiinnitettiin huomiota koulutuksen ja työelämän yhteistyöhön. Kuntatyö-toiminta vakiinnutettiin osaksi KT:n, Kevan ja Kuntaliiton yhteistyötä. KT käynnisti keskustelun työvoimatarpeen arvioinnista ja osaamistarpeiden ennakoinnista osana työnantajien ennakoivaa rekrytointia. Kuntatyötoiminnassa mm. valmisteltiin ensimmäinen kuntaalan rekrytointitarveselvitys ja lisättiin kunta-alan tunnettuutta nuorten keskuudessa. Kuntatyönantajien kansainvälistä rekrytointia tukemaan perustettiin kv-rekrytointiverkosto. Kunta-alan henkilöstön osaamisen kehittämistä edistäviä toimenpiteitä ajettiin opetusalan henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnassa, Koulutusrahastossa, Elinikäisen oppimisen neuvostossa, Osaava-kehittämisohjelman kautta sekä vaikuttamalla raamisopimuksen ja hallitusohjelman kirjauksiin. Työmarkkinaosapuolet laativat myös sosiaali- ja terveysalan johtamiseen liittyvän oppaan ja Opetusalan työnantajajärjestö EFEE toteutti KT:n aloitteesta opetusalan johtamisen kehittämistä tukevan projektin. Kunta-alan työnantajien ja koulutuksen yhteistyötä edistäviä toimenpiteitä rakennettiin Ammattiosaajien kehittämisyhdistyksen (AMKE) työelämävaliokunnassa sekä lukuisissa seminaareissa ja tilaisuuksissa. Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke KT käynnisti maaliskuussa kolmevuotisen ESR-hankkeen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. Hankkeen päärahoittaja on Opetushallitus. Hanke toimii sekä organisaatio- että aluetasolla kuin myös valtakunnan tasolla. Organisaatiotasolla kehitetään ja testataan osaamisen ennakointimallia palvelemaan kuntaorganisaatioiden tulevaisuuden henkilöstöjohtamista ja -suunnittelua. Kehittämistyö käynnistettiin neljässä alueellisessa pilotissa pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Keski- Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Päijät-Hämeen pilotissa on lisäksi satelliittina mukana Kaarinan ja Paimion kaupungit. Yhteensä piloteissa on mukana 15 kunta-alan organisaatiota. Alueellisissa piloteissa kunta-alan osaamistarpeet kytketään alueelliseen ennakointitoimintaan ja alueelliseen koulutussuunnitteluun. Valtakunnan tasolla kehitetään toimintamallia, jonka avulla kunta-alan osaamistarpeet otetaan huomioon valtakunnallisessa koulutussuunnittelussa. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta www.osaamisenennakointi.fi. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 11

Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämät ja Opetushallituksen luotsaamat uudet koulutustoimikunnat aloittivat kolmivuotiskautensa 1.1.2011. Vuoden alusta voimaan astuneen asetuksen mukaisesti niiden keskeiseksi tehtäväksi tuli osaamisen ennakointi. KT järjesti omille koulutustoimikuntaedustajilleen puolen päivän koulutuksen helmikuussa. Lisäksi marraskuussa järjestettiin päivän mittainen seminaari tulevaisuusajattelusta ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Keskeistä kertomusvuoden toiminnassa oli kehittää KT:n ja koulutustoimikuntajäsenten yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa. KT:lla oli kertomusvuonna 42 edustajaa (varsinaiset ja varajäsenet) eri alojen koulutustoimikunnissa. Myös tutkintotoimikunnat ovat Opetushallituksen luotsaamia toimielimiä. Tutkintotoimikuntien keskeiset tehtävät ovat aikuisten näyttötutkintojen laadun varmistaminen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. Nykyisten tutkintotoimikuntien kausi päättyy 31.7.2013. KT:lla oli kertomusvuonna 49 edustajaa eri alojen tutkintotoimikunnissa. Yhdessä Opetushallituksen kanssa järjestettiin lokakuussa Aulangolla seminaari tutkintotoimikuntien KT:laisille jäsenille. Tutkintotoimikuntien jäsenillä oli myös mahdollisuus osallistua marraskuussa tulevaisuusseminaariin yhdessä koulutustoimikuntien jäsenten kanssa. Keskeisenä kehittämiskohteena kertomusvuonna oli tutkinto- ja koulutustoimikuntatyön lähentäminen KT:n omassa toiminnassa. Monessa mukana KT on edustettuna useissa hallinto-, tuomioistuin- ja muutoksenhakuelimissä sekä kolmikantaisissa työryhmissä. Tällaisia pysyviä toimielimiä ovat mm. työneuvosto, työtuomioistuin, vakuutusoikeus, Työterveyslaitoksen johtokunta, työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvosto, Koulutusrahaston ja Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvostot ja hallitukset, Työsuojelurahaston valtuusto ja hallitus, Työturvallisuuskeskuksen hallitus sekä EU:n kansalliset valmistelujaostot ja ILOneuvottelukunta. KT:lla on edustajat myös keskeisissä kolmikantatyöryhmissä kuten mm. tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta, aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta selvittävä työryhmä, jouston ja turvan tasapainoa työmarkkinoilla ja työelämässä uudistava työryhmä sekä erilaiset samapalkkaisuusohjelman työryhmät. EU-tason toimielimissä KT on jäsenenä CEEP:n Suomen jaostossa, CEMR:n työnantajafoorumissa sekä HOSPEEM:ssa (European Hospital and Healthcare Employers Association) ja EFEE:ssä (The European Federation of Education Employers). KT osallistui CEEP:n toimintaan myös edustamalla CEEP:ä komiteassa Advisory Committee of Free Movement of Workers. 12 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY ry Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) tarjoaa työnantajaedunvalvontaa kuntien yhtiöille, säätiöille ja muille yhteisöille. PTY tekee yhteistyötä KT Kuntatyönantajien, Kuntaliiton ja Kevan kanssa. PTY ostaa henkilöstö- ja toimistopalvelunsa KT Kuntatyönantajilta. PTY:n jäsenyhteisöt ovat yhtiöitä, jotka ovat kuntien täysin tai osin omistamia tai osuuskuntia, säätiöitä ja yhdistyksiä, jotka toimivat yhteistyössä kuntien kanssa taikka yhteisöjä, jotka toimivat samalla alalla kuin kunnalliset palvelulaitokset. PTY:llä oli toimintavuoden lopulla 527 jäsenyhteisöä; joiden henkilöstön määrä oli noin 27 600. Jäsenyhteisöistä 13 toimi opetus- ja sivistysalalla, 233 sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, 169 teknisellä alalla ja 112 erityisaloilla. PTY solmii työehtosopimukset samojen työntekijäjärjestöjen yksityisen sektorin neuvotteluosapuolten kanssa kuin KT. PTY:n sopimusalueilla käytiin toimintavuonna Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2010 2011 (PTYTES) sopimuskauteen 1.3.2010 31.1.2012 liittyvät toisen vuoden palkantarkistusneuvottelut. Neuvottelut päättyivät neuvottelutulokseen helmikuussa 2011. Työehtosopimusneuvottelut uuden PTYTES:n syntymiseksi käytiin toimintavuoden syksyllä. PTYTES 2012 2013 allekirjoitettiin 23.11.2011. Sopimus on voimassa 1.2.2012 31.3.2014. Työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011 tehtyä työmarkkinajärjestöjen raamisopimusta Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamista koskevaa neuvottelutulosta Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen soveltamisalalla. PTY:n sopimusalueilla solmittiin toimintavuoden aikana myös muita valtakunnallisia ja talokohtaisia työehtosopimuksia. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 13

Palvelua kuntatyönantajille KT Kuntatyönantajat on kuntien ja kuntayhtymien työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä. KT neuvottelee ja solmii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Se tukee kuntatyönantajia myös henkilöstöjohtamisen, työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämisessä. Toimintavuonna KT:n toimihenkilöt neuvottelivat sopimuksista ja suosituksista, antoivat sopimusneuvontaa, kävivät keskusneuvotteluja, hoitivat asianajotehtäviä tuomioistuimissa ja osallistuivat lukuisiin työryhmiin. KT:n toimihenkilöt kouluttavat esimiehiä ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoita sekä pitävät työnantajapuheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa. KT:n tehtäviin kuuluu myös kansainvälinen edunvalvonta, neuvottelutoiminnassa tarvittavat selvitykset ja viestintä. Neuvonta ja koulutus Kuntia ja kuntayhtymiä palveltiin antamalla neuvontaa sopimusten ja säädösten soveltamiseen. KT:n toimihenkilöt vastasivat kunnista ja kuntayhtymistä tulleisiin lukuisiin tulkintapyyntöihin, joita esitettiin pääasiassa nettisivujen kautta, sähköpostilla ja puhelimitse. Kunnat, kuntayhtymät, valtion viranomaiset ja muut yhteistyökumppanit pyysivät toimintavuonna 12 kirjallista lausuntoa. Lausuntopyyntöihin sisältyi eri oikeusasteita varten laadittuja lausuntoja ja selvityksiä, joita kunnat ja kuntayhtymät lähettivät omissa nimissään edelleen. Näiden lisäksi annettiin asiantuntijalausuntoja eduskunnalle ja ministeriöille. Keskusneuvottelupyyntöjä jätettiin toimintavuonna 51. Toimintavuonna hoidettiin työtuomioistuin- ja työrauha-asioita 13. Lisäksi toimihenkilöitä työllistivät asianajotehtävät yleisissä ja hallintotuomioistuimissa. Neuvottelijat kouluttivat kuntien ja kuntayhtymien työnantaja-asemissa olevia sekä palkka- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä toimivaa henkilöstöä. Tutkimus- ja selvitystoiminta Toimintavuoden aikana selvitettiin kuntatyönantajille suunnatuilla tiedusteluilla sopimusmääräysten täytäntöönpanoa, henkilöstövoimavarojen tilannetta ja palkkauksen rakenteita eri työryhmien käyttöön sekä työnantajaedunvalvontaan. Kunnallisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen vuosittainen seurantavelvoite on säädetty KT:lle. Täydennyskoulutuksen määrät ja kustannustiedot kerättiin vuodelta 2010 terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköiltä. Seurantatiedoista raportoitiin myös STM:lle. Toukokuun paikallisen järjestelyerän käyttöä ja muita ajankohtaisia asioita kuntasektorilla (lomautukset, irtisanomiset, muut henkilöstömenosäästöt, tulospalkkiot) selvitettiin palkka-asiamiehille lähetetyllä tiedustelulla. Laaja KVTES:n palkkausjärjestelmän tilannetta koskeva tiedustelu tehtiin palkkaustyöryhmän työn tueksi. Tuloksia esiteltiin mm. Rauman työmarkkinaseminaarissa kesäkuussa ja niitä hyödynnettiin myös loppusyksyn sopimusneuvotteluissa. 14 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

Kuntien ja kuntayhtymien järjestämien nuorten kesätyöpaikkojen määrää selvitettiin tiedustelulla osana KT:n, Kuntaliiton ja Kevan yhteistä Kuntatyö-toimintaa. STM:n työryhmien sekä sopijaosapuolten käyttöön tehtiin selvitys sairaaloiden lääkärien sekä hammaslääkärien vakanssien täyttötilanteesta lokakuussa. Selvitys tehdään vuosittain. Taustaselvitys kuntien ostopalveluista ja vuokratyövoiman käytöstä liittyi Tehy-pöytäkirjan 6 :n toteutumisen tarkasteluun. KT kerää ja ylläpitää myös PTY:n palkkaus- ja palvelussuhderekisterin tietoja vuosittain. Tietoja käytetään PTY:n sopimusneuvotteluissa ja edunvalvonnassa, ja ne toimitetaan myös Tilastokeskukselle yleiseen palkkatilastointiin. Osana KT:n ja pääsopijajärjestöjen käynnistämää tuloksellisuuskampanjaa toteutettiin loppuvuodesta tuloksellisuustyön tilannetta kunnissa kartoittava kysely. Tulosten analysointi ja hyödyntäminen jäi seuraavaan vuoteen. KT:n tiedustelujen yhteenvedot löytyvät pääsääntöisesti KT:n verkkosivuilta ja Kuntatyönantaja-lehdestä. Kuntatyönantajia palveltiin myös palkkatilastoilla, joita julkaistiin mm. KT:n verkkosivuilla ja tilastoesitteessä. Lisäksi kunnille ja kuntayhtymille tehtiin niiden tilaamia palkkavertailuja. Tilastolähteenä oli Tilastokeskuksen kuntien palkkatilasto lokakuulta 2010. Viestintä Viestinnällä tuetaan KT:n edunvalvontaa ja strategisten tavoitteiden toteuttamista. Viestinnällä myös vahvistetaan kuntatyönantajan yhteisökuvaa ja kehitetään KT:n palveluja kunnille. Viestinnän kanavina toimivat KT:n verkkopalvelut www.kuntatyonantajat.fi ja www.kommunarbetsgivarna.fi, Kuntatyönantaja-lehti ja sen verkkosivut www.kuntatyonantajalehti.fi, yleiskirjeet, julkaisut, mediatiedotteet, palkka-asiamieskirjeet, ryhmäsähköpostit, ekstranetti, KT:n uutiskirje sekä uutena kanavana KuntaTV. KT:n näkyvyyttä seurataan sähköisen median seurannalla. Yleiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana 38. Niiden perusjakelu on kunnille ja kuntayhtymille maksuton, muille kirjeen vuosisarjan tilaukset ovat maksullisia. Yleiskirjeet julkaistaan KT:n verkkosivuilla. Medialle toimitettiin vuoden aikana 23 mediatiedotetta, joiden aiheina olivat mm. kunta-alan sopimusneuvottelut, palkkauksen kannustavuus, palkkatilastot, työvoimakustannukset, henkilöstön määrä ja kesätyöpaikat. Lisäksi medialle välitettiin viisi tiedotetta, jotka laadittiin sidosryhmien kanssa mm. tuloksellisuuskampanjasta, hallitusohjelmatavoitteista ja tasa-arvosta. Kuntatiedotuksessa tärkeimmäksi välineeksi muodostuivat palkka-asiamiesten ryhmäsähköpostit, joita lähetettiin vuoden aikana 42. Lisäksi palkka-asiamiehille välitettiin KT:n tiedotteet. Uutiskirjeitä lähetettiin toimintavuoden aikana neljä kappaletta. Uutiskirjeen jakelussa on yli 5 500 henkilöä. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 15

KT:n verkkosivuilla www.kuntatyonantajat.fi ja www.kommunarbetsgivarna.fi vieraili keskimäärin 32 000 yksittäistä kävijää kuukaudessa ja sivuille tehtiin lähes 45 000 vierailua kuukaudessa. Sivulatauksia tehtiin vuoden aikana 2,4 miljoonaa. Sopimukset-sivuston ohella yksi suosituimmista sivustoista oli Kunta-alan palkat, ammatit ja tutkinnot -sivusto. Toimintavuoden alussa verkkosivujen kävijätilastoissa otettiin käyttöön uusi työkalu, minkä vuoksi uudet kävijämääräluvut eivät ole vertailukelpoisia edellisvuosien lukujen kanssa. Toimintavuonna jatkettiin vuoden alussa käyttöön otettujen KT:n uusien verkkosivujen kehittämistä. Kuntatyönantaja-lehti Kuntatyönantaja on työmarkkina- ja ammattilehti kunnallisille päättäjille, johdolle, esimiehille ja henkilöstöhallinnossa työskenteleville. Lehti tarjoaa työnantajatoiminnassa ja esimiestyössä tarvittavaa tietoa ja taustaa työnantajapäätöksiin. Kuntatyönantaja ilmestyi 6 kertaa toimintavuonna, joka oli lehden 38. ilmestymisvuosi. Lehden levikki oli noin 6 500 kappaletta. Lehdellä on laaja ilmaisjakelu muun muassa kuntiin ja kuntayhtymiin sekä sidosryhmiin. Toimintavuonna lehti ilmestyi uudessa formaatissa eli sekä sen ulkoasu että rakenne uudistettiin. Lehden uusi ilme mukailee KT:n joulukuussa 2010 uudistettua visuaalista ilmettä ja lehden jokainen numero on teemoitettu. Toimintavuonna Kuntatyönantajan aiheina olivat mm. kuntatalous, tuloksellisuus, tuottavuus, osaaminen, työhyvinvointi, sekä kunta-alan uudet sopimukset. Teemoja tuotiin esiin haastatteluin ja kuntaesimerkein. Lehdessä uutisoitiin myös hyviä työelämän käytäntöjä. Kuntatyönantaja-lehdellä on omat verkkosivut osoitteessa www.kuntatyonantajalehti.fi. Sivuilla käytiin toimintavuoden aikana noin 11 000 kertaa. Sivuilla on laaja juttuarkisto ja luettelo ilmestyneistä artikkeleista vuodesta 1998 lähtien. Verkkosivuilta löytyvät lehden numerot selailtavina näköislehtinä vuosikerrasta 2010. Verkkosivuilla voi hoitaa myös lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset. Lehden osoiterekisterin hoito ja tilauksiin liittyvä asiakaspalvelu siirtyi toimintavuoden alusta KL- Kustannukselta KT:lle. Kuntatyönantaja-lehteä avustaville KT:n asiantuntijoille järjestettiin kirjoittajakoulutus. Kuntatyönantajalehteä markkinoitiin koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Lehdellä oli oma osasto Kuntamarkkinoilla. Julkaisut KT julkaisi kertomusvuoden tammikuussa ja syyskuussa Kunnalliset palkat ja henkilöstö -tilastolapun suomen- ja ruotsinkielisenä. Tilastolappu ilmestyi sekä painettuna että verkkojulkaisuna, kuten myös Tuloksellinen kunta on kaikkien etu -esite. Mainitut julkaisut ovat ilmaisjakelutuotteita, kuten myös nettisivuilta löytyvät KT:n hallitusohjelmatavoitteet. KT julkaisi toimintavuonna maksulliset oppaat ammattikorkeakoulujen esimiehille ja opetushenkilöstön palkkauksesta sekä selvityksen kunnallisista perhepäivähoitajista. KT:n ja järjestöjen yhteistyönä julkaistiin Osaamista kehittämään -julkaisu sekä Työsuojelurahaston kanssa Työhyvinvointia johtamaan -julkaisu. Työministeriön, STM:n sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa tuo- 16 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

tettiin yhdessä Muutosturva-esite, joka sekin löytyy netistä. Julkaisuja markkinoitiin KT:n verkkosivuilla, Kuntatyönantaja-lehdessä, ryhmäsähköposteissa sekä KT:n ja Kuntaliiton uutiskirjeissä. Julkaisuja myydään Kuntatalon julkaisumyynnissä ja verkkokirjakaupassa. Seminaarit ja tapahtumat KT järjesti sopimusinfon raamisopimuksen sisällöstä 15. joulukuuta Oulussa ja 16. joulukuuta Helsingissä. Helsingin tilaisuus videoitiin ja palkka-asiamiehille välitettiin linkki, jonka kautta infoa saattoi katsoa haluamanaan aikana. KT tapasi suurten kaupunkien henkilöstöjohdon 10. marraskuuta Oulussa. Tuolloin keskusteltiin ajankohtaisista asioista ja mm. sopimusneuvotteluista. Kunta-alan työmarkkinaseminaari järjestettiin Raumalla 8. 9.6. teemalla Palkat ja talous. Seminaarissa käsiteltiin palkkausjärjestelmän kehittämistä, tuotteistamista kuntapalveluissa, työssä jatkamisen tukemista sekä peruspalveluohjelmaa valtio-kunta-suhteen ohjausvälineenä. Seminaariin osallistui yli 400 kuntatyönantajien edustajaa, luottamusmiehiä ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijoita. KT oli mukana myös 18. 19. syyskuuta pidetyn Lappeenranta-seminaarin järjestelyissä. KT:n perinteinen työmarkkinaseminaari järjestettiin Kuntamarkkinoiden yhteydessä 14. syyskuuta. Seminaarin teemana oli Kuntatyöllä tulosta. Kuntamarkkinoiden aikana palkka-asiamiesten oli mahdollista tavata KT:n asiantuntijoita KT:n toimistossa. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 17

Päätöksenteko ja henkilöstö Kuntatyönantajien valtuuskunta päättää virka- ja työehtosopimuksista sekä keskeisistä työmarkkinaasioista. Valtuuskuntaan kuuluu 11 jäsentä, jotka sisäasiainministeriö määrää kunnallisvaalien jälkeisen vuoden lokakuun alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi (laki 254/93). Jäsenet edustavat kunnallista työnantajaa ja ovat keskeisissä luottamushenkilö- tai palvelussuhteissa kuntaan, kuntayhtymään tai Suomen Kuntaliittoon. Valtuuskunta kokoontui toimintavuonna 15 kertaa. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Aki Lindén. Valtuuskunnan asettama toimikunta kokoontui 8 kertaa. Toimikunta päättää sellaisista yksittäistä kuntaa tai kuntayhtymää koskevista virka- ja työehtosopimuksista, joilla ei ole laajempaa periaatteellista merkitystä.toimikunta päättää myös valtuutuksen antamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle. KT Kuntatyönantajat vastaa kunta-alan työnantajaedunvalvonnasta Suomen Kuntaliitossa, jossa se muodostaa työmarkkina-asiain yksikön. Johtajan varamiehenä toimi neuvottelupäällikkö Jorma Palola. Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 47 toimihenkilöä. Toimintavuoden aikana jatkettiin henkilöstön kehittämistyötä. KT:n valtuuskunta 1.10.2009 30.9.2013 Puheenjohtaja Aki Lindén I varapuheenjohtaja Pekka Toivonen II varapuheenjohtaja Minna Karhunen Varsinaiset jäsenet Tuula Haatainen, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki (sd) Minna Karhunen, kehitysjohtaja, Järvenpää (kok) Anu Kinnunen, palvelupäällikkö, Saarijärvi (kesk) Hannu Kokko, asianajaja, Vantaa (vihr) Henkilökohtaiset varajäsenet Esko Riepula, professori, Rovaniemi Maritta Vuorinen, toimialajohtaja, Lahti Jouko Kantola, henkilöstöpäällikkö, Joensuu, Eeva Honkanummi, erityissuunnittelija, Espoo 18 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

Varsinaiset jäsenet Tommi Laakso, johtaja, Espoo (kok) Kirsi-Marja Lievonen, henkilöstöjohtaja, Vantaa (sd) Aki Lindén, sairaanhoitopiirin johtaja, Turku (sd) Markku Lumio, kehittämispäällikkö, Vaasa (kok) Sinikka Malin, henkilöstöjohtaja, Heinola (kesk) Pekka Toivonen, kunnanjohtaja, Kangasniemi (kesk) Aila Virtanen, hallintojohtaja, Suomussalmi (vas) Henkilökohtaiset varajäsenet Matti Toivola, toimitusjohtaja, Helsinki Matti Viialainen, maakuntajohtaja, Mikkeli Ulla Lauttamus, koulutuspäällikkö, Jyväskylä Kirsi Koski, yhteysjohtaja, Tampere Raija Rissanen, kunnanjohtaja, Hartola Jyrki Harjula, talous- ja strategiajohtaja, Kouvola Sakari Lainamo, toimitusjohtaja, Varkaus Toimikunta Puheenjohtaja Markku Jalonen, työmarkkinajohtaja Jäsenet Jorma Palola, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, neuvottelupäällikkö (1.8.2011 alkaen) Sari Ojanen, neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka, neuvottelupäällikkö (4.4.2011 saakka) Vuokko Piekkala, neuvottelupäällikkö Kirsti Karjalainen, sihteeri johdon assistentti (30.9.2012 saakka) Jaana Pirhonen, sihteeri johdon assistentti (1.8.2011 alkaen) KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 19

Henkilökunta Markku Jalonen, kunta-alan työmarkkinajohtaja Jaana Pirhonen, johdon assistentti (1.8.2011 alkaen) Kirsti Karjalainen, johdon assistentti (30.9.2011 saakka) Heidi Hellström, hallintosihteeri (1.5.2011 alkaen) Katri Mäkelä, taloussihteeri (15.8.2011 alkaen) Jorma Palola, kehittämispäällikkö (31.3.2011 saakka) Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö (31.7.2011 saakka) Hallintopalvelut (30.4.2011 saakka) Katriina Nokelainen, hallintopäällikkö (30.4.2011 saakka) Marko Haakana, toimistovirkailija (30.4.2011 saakka) Heidi Hellström, hallintosihteeri (30.4.2011 saakka) Raija Tillgrén, työmarkkina-asiain sihteeri (30.4.2011 saakka) Viestintä ja Kuntatyönantajan toimitus Suvi Veramo, viestintäpäällikkö, päätoimittaja Kaisa Koskela, tiedottaja, toimitussihteeri Marjaana Mattila, verkkotiedottaja Marko Haakana, toimistovirkailija (1.5.2011 alkaen) Raija Tillgren, työmarkkina-asiain sihteeri (1.5.2011 alkaen) Yleiset palvelussuhdeasiat Sari Ojanen, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, johtava työmarkkinalakimies (31.7.2011saakka) Lauri Niittylä, johtava työmarkkinalakimies Jouko Hämäläinen, työmarkkinalakimies Anne Kiiski, työmarkkinalakimies Ritva Liivala, työmarkkinalakimies Heikki Saaristo, työmarkkina-asiamies Erkki Hintsanen, johtava työmarkkinalakimies Suvi Kämäri, johtava työmarkkina-asiamies Eija Pyykkinen, työmarkkina-asiain sihteeri Opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat Vuokko Piekkala, neuvottelupäällikkö Marja Lahtinen, työmarkkinalakimies (31.8.2011 saakka) Teija Metsäranta, työmarkkinalakimies (1.12.2011 alkaen) Petra Nieminen, työmarkkina-asiamies (1.10.2011 alkaen) Salla Pyymäki, työmarkkinalakimies (29.5.2011 saakka) Tuula Vaskelainen, työmarkkina-asiamies (17.1.2011 alkaen) Ann-Mari Kallberg, sihteeri (15.8.2011 alkaen) Marianne Koskinen, sihteeri (31.3.2011 saakka) Riikka-Maria Yli-Suomu, kehittämispäällikkö (31.7.2011 saakka) 20 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasiat Ulla Riitta Parikka, neuvottelupäällikkö (4.4.2011 saakka) Jorma Palola, neuvottelupäällikkö (31.7.2011 saakka) Henrika Nybondas-Kangas, neuvottelupäällikkö (1.8.2011 alkaen) Riitta Arko, työmarkkinalakimies Johanna Karlström, työmarkkinalakimies (työvapaa 5.12.2011 lähtien) Laura Lindholm, työmarkkinalakimies (23.10.2011 saakka) Eeva Nypelö, työmarkkinalakimies Tarja Tuominen, työmarkkinalakimies Virpi Taavitsainen, työmarkkina-asiamies Jaana Pirhonen, sihteeri (31.7.2011 saakka) Henkilöstövoimavarojen kehittäminen (1.8.2011 alkaen) Elokuun alussa aloittaneen uuden osaamisalueen tehtävinä ovat mm. henkilöstöjohtamisen kehittäminen, tuloksellisuuden edistäminen, työurien pidentäminen, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, kuntatyötoiminta sekä osaamisen ennakointi -hanke. Kuntatyötoimintaa tehdään yhteistyössä Kuntaliiton ja Kuntien eläkevakuutuksen kanssa. Näihin tehtäväkokonaisuuksiin liittyy myös vastuu työ-, koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa koskevasta edunvalvonnasta. Lisäksi osaamisalueella koordinoidaan KT:n EU-edunvalvontaa. Jorma Palola, neuvottelupäällikkö Raija Keuro, projektipäällikkö Leena Lehtinen, projektikoordinaattori Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu, kehittämispäällikkö Kaisa Juselius, sihteeri (15.8.2011 alkaen) Tutkimus ja työelämän kehittäminen Margareta Heiskanen, tutkimuspäällikkö Bjarne Andersson, työelämän kehittämisen asiantuntija Hannu Freund, työmarkkina-asiamies Anne Hotti, johtava työmarkkinatutkija Mika Juutinen, työmarkkinatutkija Satu Lilja, työmarkkina-asiain sihteeri Raija Keuro, projektipäällikkö (14.3.2011 31.7.2011) Leena Lehtinen, projektikoordinaattori (31.7.2011 saakka) Markku Roiha, työmarkkina-asiamies Merja Rusanen, työelämän kehittämisen asiantuntija Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) Marja Tast, neuvottelupäällikkö Annamaria Mattila, työmarkkinalakimies (1.1.2011 alkaen) Leena Rehn, työmarkkina-asiamies Mirja-Maija Tossavainen, työmarkkinalakimies KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 21

Talous KT Kuntatyönantajien kulut olivat vuonna 2011 yhteensä 5,8 miljoonaa euroa. Tuotot olivat 1,6 miljoonaa euroa ja kuntien maksuosuuksina perittiin 4 miljoonaa euroa. Tuotot Toimintatulot olivat yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa. Palvelukorvauksina perittiin koulutuspalveluista sekä asiantuntijapalveluiden myynnistä yhteensä noin 1 miljoonaa euroa. Julkaisujen myyntitulot ja Kuntatyönantaja-lehden tilausmaksut olivat yhteensä noin 300 000 euroa. Muu myynti oli 70 000 euroa. Ulkopuolisen hankerahoituksen osuus oli yhteensä 265 368 euroa. Kulut KT:n toiminnan suurin kuluerä ovat palkat ja henkilöstösivukulut, yhteensä noin 4,1 miljoonaa euroa eli 71% kaikista kuluista. KT maksoi ulkopuolisista ostopalveluista noin 0,5 miljoonaa euroa sekä korvauksena Suomen Kuntaliitolle hallintopalveluista ja toimitiloista 0,6 miljoonaa euroa. Muut toimintakulut olivat yhteensä noin 0,6 miljoonaa euroa. Kuntien maksuosuudet Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/93) 6 :n mukaan Työmarkkinalaitoksen menot peritään kunnilta puoliksi niiden veroäyrien luvun mukaan, jotka kunnassa on määrätty edellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa ja puoliksi saman vuoden tammikuun 1 päivän asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuuksista voidaan periä ennakkoja. Suomen Kuntaliitto peri vuonna 2011 kunnilta maksuosuusennakoina työmarkkinalaitoksen menoihin yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen mukaan kuntien lopulliset maksuosuudet ovat yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen liittyvän kuntakohtaisen maksuosuus-laskelman mukaan kunnilta peritään lopullisina maksuosuuksina yhteensä 723 763 euroa. 22 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

Tuloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA 2011 2010 Tuotot 1 602 135,33 1 808 084,51 Kulut Henkilöstökulut -4 135 408,92-3 777 144,93 Poistot -37 180,24-44 155,00 Muut kulut -1 656 512,33-5 829 101,49-1 736 231,04-5 557 530,97 Kulujäämä -4 226 966,16-3 749 446,46 VARAINHANKINTA Maksuosuudet 4 226 966,16 3 749 446,46 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,00 0,00 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 23

Tase VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 59 956,25 78 377,42 Muut saamiset 98 130,30 651 177,06 Siirtosaamiset 1 067 197,26 504 933,94 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 225 283,81 1 234 488,42 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 225 283,81 1 234 488,42 VASTATTAVAA Pakolliset varaukset Eläkevastuut 526 300,00 527 300,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 35 071,62 62 398,02 Muut velat 120 454,34 76 872,02 Siirtovelat 543 457,82 567 918,38 Vieras pääoma yhteensä 698 983,78 707 188,42 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 225 283,78 1 234 488,42 24 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

Tilinpäätöksen liitetiedot 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET KT Kuntatyönantajat kuuluu Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/1993) 1 :n perusteella osana Suomen Kuntaliittoon. KT Kuntatyönantajat ei kirjaa ylijäämää eikä alijäämää, vaan annetun lain perusteella liikaa tai liian vähän kannetut maksuosuusennakot joko palautetaan kunnille tai peritään lopullisina maksuosuuksina. Tuloslaskelman liitetiedot 2. VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT 2011 2010 Kokonaistuotot 5 829 101,49 5 557 530,97 Kokonaiskulut 5 829 101,49 5 557 530,97 Toimintokohtainen tulo- ja kuluerittely KT:n toimisto Palvelukorvaukset 1 002 288,04 589 608,01 Muut toimintatuotot 174 013,52 211 175,57 1 176 301,56 800 783,58 Henkilöstökulut -3 924 918,19-3 658 367,96 Poistot -34 822,24-44 155,00 Muut kulut -1 434 166,60-1 391 379,21-5 393 907,03-5 093 902,17-4 217 605,47-4 293 118,59 Valtuuskunta Henkilöstökulut -60 579,60-48 809,40 Muut kulut -21 279,80-16 844,13-81 859,40-65 653,53 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 25

2011 2010 Kuntatyönantaja -lehti Tuotot 200 590,00 212 073,14 Henkilöstökulut -61 678,83-69 967,57 Poistot -2 358,00 0,00 Muut kulut -108 443,29-98 909,01-172 480,12-168 876,58 28 109,88 43 196,56 Julkaisumyynti Tuotot 59 172,39 731 389,31 Muut kulut -11 096,87-165 260,21-11 096,87-165 260,21 48 075,52 566 129,10 Osaamisen ennakointi-hanke Tuotot 105 243,67 Henkilöstökulut -88 232,30 Muut kulut - 20 698,06-3 686,69 CEEP Tuotot 60 827,71 63 838,48 Muut kulut -60 827,71-63 838,48 0,00 0,00 3. VARAINHANKINTA Maksuosuusennakot -3 503 203,00-3 254 401,00 Kuntien maksuosuudet 4 226 966,16 3 749 446,46 Lisäperintä (+)/palautus (-) 723 763,16 495 045,46 4. POISTOT Käyttöomaisuushankinnat poistetaan kokonaan hankintavuonna, tilivuosittain tasattavien kuntakohtaisten maksuosuuksien vuoksi. Koneet ja kalusto 37 180,24 44 155,00 26 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

5. VASTUUSITOUMUKSET KT:n palveluksessa olevien henkilöiden eläketurva on järjestetty Kuntien eläkevakuutuksen kautta. 2011 2010 6. HENKILÖSTÖKULUJEN ERITTELY Palkat 2 921 521,54 2 607 351,90 Palkkiot, valtuuskunta 57 300,00 45 600,00 Palkkiot, muut 17 479,00 14 118,00 Eläkekulut 1 012 176,54 965 081,92 Muut henkilösivukulut 126 931,84 144 993,11 4 135 408,92 3 777 144,93 Henkilöstön keskimääräinen luku 46 49 Taseen liitetiedot 2011 2010 7. SIIRTOSAAMISET Maksuosuudet kunnilta 723 763,16 495 045,46 Ulkopuolinen hankerahoitus 70 243,67 ALV-palautus 257 064,80 Muut siirtosaamiset 16 125,63 9 888,48 1 067 197,26 504 933,94 8. PAKOLLISET VARAUKSET Pakollinen varaus työnantajan maksamia lisäeläkkeitä varten. 526 300,00 527 300,00 9. SIIRTOVELAT Lomapalkkavaraus 534 533,00 562 868,00 Muut siirtovelat 8 924,82 5 050,38 543 457,82 567 918,38 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 27

SUOMEN KUNTALIITTO RY:N HALLITUS Rakel Hiltunen, hallituksen puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta Ari Korhonen Otto Lehtipuu Toivo Mäkelä Sari Rautio Martti Ruotsalainen Taru Tujunen Markku Jalonen, kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Andersson, hallituksen varapuheenjohtaja Lasse Hautala, hallituksen varapuheenjohtaja Martti Korhonen Raili Myllylä Kaisa Raatikainen Pekka Ravi Kari Salmi Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 3. toukokuuta 2012 PricewaterhouseCoopers Oy Johanna Perälä KHT 28 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011

KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2011 29