IA Itella Posti Oy Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti 2/2014 Me teemme metsänomistajan eteen enemmän s. 2 Puukauppa ja hakkuut lähes ennätystahdissa s. 3 Piimäjärven satatonnari s. 5 Taimikonhoidon oikea-aikainen hoito kannattaa s. 7 Vihreää metsänhoitoa Sloveniassa s. 8-9 Oma metsä on metsäopettajan työharjoittelupaikka s. 10 Ismo Pekkarinen/kuvaliiteri.fi Metsätilojen välitystä 10 vuotta s. 12
2 Toiminnanjohtajan kynästä Me teemme metsänomistajan eteen enemmän Lähetimme metsänomistajille huhtikuun alussa jäsentiedotteen, jonka mukana oli myös jäsenkortti. Olemme saaneet sen johdosta paljon palautetta. On tullut hyviä kysymyksiä ja jonkin verran myös kritiikkiä toiminnastamme. Kaikki tämä on meille arvokasta tietoa tulevaisuutta ajatellen. Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki siis muuttuu vuoden 2015 alusta. Siitä huolimatta perusajatuksemme säilyy, vaikka kentällä jotkut toimijat toisenlaistakin viestiä kertovat. Palvelemme metsänomistajia samalla vahvalla ammattitaidolla kuin ennenkin. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä, jota ohjaa jäsenistöstä valittu hallinto. Metsänhoitoyhdistyksellä on vahva, 53 toimihenkilön ammattitaitoinen henkilöstö metsänomistajien palveluksessa kattaen kaikki Pohjois-Karjalan kaupungit, kunnat, kylät sekä Uukuniemen. Lain muutoksen myötä uusien metsänomistajien on haettava metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä, kun tähän saakka jäsenyys on tullut automaattisesti metsänomistuksen kautta. Nykyisten jäsenten jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu ilman toimenpiteitä, samoin metsänhoitomaksuvelvollisuus poistuu automaattisesti lain muutoksen myötä. Verohallinto kantaa vielä ensi syksynä metsänhoitomaksun viimeisen kerran. Vuodesta 2015 alkaen metsänhoitoyhdistys kerää jäsenmaksun itse. Ilman jäseniä ei ole yhdistystäkään Jäsenyys on metsänhoitoyhdistykselle elinehto. Tarvitsemme leveät hartiat toteuttaaksemme tärkeintä tehtäväämme, metsänomistajien edunvalvontaa. Olen jo aiemminkin todennut, että liiketoimintaa tehdään markkinatalouden ehdoin ja se löytää raamit niillä pelisäännöillä. Siitä ei kannata olla huolissaan. Sen sijaan edunvalvontaan tarvitaan laaja jäsenpohja ja toimiva, yhteen pelaava järjestöorganisaatio, jolla se hoidetaan. Tällaista ollaan nyt rakentamassa. Valtuustomme teki kevätkokouksessaan päätöksen ennakkoilmoittautumisesta MTK:n jäseneksi. Tämä on väylä, jota kautta voidaan metsänomistajien edunvalvonta ulottaa täältä kannon juurelta Brysseliin saakka, valtakunnan tasoa tietenkään unohtamatta. Kiinteistövero nousi jälleen esiin Viime keväänä näihin aikoihin käytiin keskustelua niin metsätilamaksusta kuin kiinteistöverotuksesta. Perusteena käytettiin niin teollisuuden puuhuollon turvaamista kuin kuntatalouden ahdinkoa. Kuinka ollakaan, tämän kevään hallituksen kehysriihessä nousi jälleen esille maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverotus. Onneksi tämä ei toteutunut. Kiitos kaikille, jotka tämän estivät. Tämä vain esimerkkinä edunvalvonnan tärkeydestä ja siitä, että metsänomistajan kukkarolle on tulijoita. Jatkossa panostamme entistä enemmän jäsenpalveluihin ja -etuihin. Edessämme on loistava tulevaisuus, kun huolehdimme, että metsänomistaminen on kannattavaa ja puulle saadaan lisää käyttöä. Hyvää kevättä! Pekka Nuutinen toiminnanjohtaja Metsänomistajana metsänhoitoyhdistyksessä Muistan elävästi ensimmäisen yritykseni tehdä puukauppaa 1980- luvun alussa. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen olin suunnittelemassa lapsuudessani istutetun kuusikon ensiharvennusta. Soittelin puunostajille. Kiinnostusta ei ollut. Kuka kiemurteli sovittujen aluejakojen kanssa, toiselle olisi pitänyt kaupan toteutumiseksi olla muutama sata mottia koivutukkia kylkiäiseksi. Mistäpä sitä pieni metsänomistaja koivutukiksi muuttui. Isäni neuvoi minua ottamaan yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Niin syntyi ensimmäisen valtakirjakaupan myötä luottamuksellinen suhde metsänhoitoyhdistykseen ja aikanaan harvennushakkuukin toteutui. Nyt samaisen kuusikon tukkimittainen puusto saattaisi kiinnostaa ostajaa ilman koivutukkikylkiäistä. Olen säännöllisesti käyttänyt metsänhoitoyhdistyksen palveluja siitä ensimmäisestä puukaupasta lähtien. Metsäsuunnitelmat, muokkaukset, taimet jne. Olen ollut myös metsänhoitoyhdistyksen järjestämällä raivaussahakurssilla. Minulle metsänhoitoyhdistys on luontevin yhteistyökumppani metsäasioissa. Luotan metsäneuvojien asiantuntemukseen ja olen kokenut saamani avun erittäin tärkeäksi. Huonolla matikkapäälläni en edes yritä tehdä hintavertailuja tai mieti katkonnan vaikutuksia puukaupan loppuhintaan. Jätän sen mielihyvin ammattilaisen tehtäväksi. Metsä on minulle paljon muutakin kuin kuutioita ja hakkuita. Elän metsästä ja metsässä! Nautin, kun saan tehdä istutuksia, taimikonhoitotöitä ja raivauksia. Työn jäljen näkee välittömästi. Olen saanut esittää oman mielipiteeni metsieni hoidosta ja olen myös tullut kuulluksi. Lapsuuden polku on jätetty rauhaan hakkuiden ulkopuolelle. Myös pienen palan vanhaa kuusikkoa haluan säilyttää. Haen sieltä aina tarvitsemaani puuvoimaa ja hengähdän vanhojen puitten suojassa. Viimeksi metsäsuunnitelmaa päivittäessä silloinen metsäneuvoja kyllä sanoi, että hyvin tästä vielä viidenkymmenen vuoden päästä voi hakkuun tehdä. Ajattelin hänen laskeskelevan, etten minä ole enää silloin päättämässä! Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan luotettavin kumppani. Ainoana toimijana se on aina meidän metsänomistajien puolella. Meillä on Pohjois-Karjalassa sekä Uukuniemellä maakunnallinen, vahva metsänhoitoyhdistys. Olemme olleet suunnannäyttäjiä koko Suomessa. Pikkuhiljaa tehdyt yhdistymiset eivät ole repineet ja hajottaneet, vaan vahvistaneet metsänhoitoyhdistystä. Tiedän itsestäni, että olen hidas muutoksille. Meillä on tuttu, osaava ja ammattitaitoinen metsäasiantuntijoiden joukko tekemässä sitä samaa työtä metsänomistajien parhaaksi mitä entistenkin yhdistysten aikaan. Heidän erityisosaamistaan voidaan hyödyntää koko yhdistyksen alueen tarpeisiin. Metsänhoitoyhdistyslain muutoksen voimaantulon jälkeen metsänomistajan jäsenyys yhdistyksessä muuttuu vapaaehtoiseksi ensi vuoden alusta alkaen. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa entiseen tapaan palveluja metsänomistajille, palvelujen hinnoittelussa tulee käyttöön jäsenhinta ja hinta ei-jäsenelle. Metsänhoitoyhdistysten omalla päätöksellä tulee mahdolliseksi liittyä Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton, MTK:n jäseniksi ja näin metsänomistajien edunvalvonta terävöityy entisestään. Sitä edunvalvontaa tarvitsemme entistä enemmän niin Suomessa kuin EU:ssakin. Edustajamme Brysselissä saavat olla valppaina kaiken aikaa Viljelijänä minulle on näiden kahdenkymmenen EU- vuoden aikana tullut EU- byrokratia tutuksi. Jossain vaiheessa se iski päälle siinä muodossa, että tunsin työn ilon kadonneen viljelemisestä. On pitänyt sopeutua sopeutumisen perään. EU- maatalouspolitiikassa pitää paikkansa sanonta, että vain muutos on pysyvää. Ei ehdi tottua pykäliin ja säädöksiin, kun ne jo muuttuvat. Sitä valvontaa, paperien täyttämistä, pilkunviilaamista ja metsättömien EU- maiden sanelemaa metsänhoitopolitikointia en todellakaan halua metsiimme. Sitä järjettömyyttä vastaan tekevät työtä MTK:n metsäasiantuntijat Brysselissä. Ja siitä edunvalvonnasta hyötyvät kaikki metsänomistajat - huolimatta siitä, ovatko metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, vai eivät! Toivon, että tulevaisuudessa metsänomistajat kokevat metsänhoitoyhdistykseen jäsenyyden entistäkin tärkeämpänä. Minä ainakin haluan ylpeydellä kertoa olevani metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Käyttäkää metsänhoitoyhdistyksen palveluja! Toivotan kaikille metsänomistajille hyvää, metsäistä vuoden jatkoa! Päivikki Otronen hallituksen varapuheenjohtaja
Bruttokantorahatulot yksityismetsistä 2 4 Bruttokantorahatulot yksityismetsistä 2 4 1 pystykaupoissa 1 pystykaupoissa e PTT:n ennuste e PTT:n ennuste 3 PTT-ennuste metsäsektori 1/2014 Puukauppa ja hakkuut lähes ennätystahdissa yksityismetsissä Viime vuotta leimasi puumarkkinoilla ja metsätaloudessa reipas ja toiveikas työntouhu. Metsäteollisuuden lopputuotteiden kohonneet hinnat mahdollistivat korotukset myös puun hinnassa. Tämän ja ensi vuoden aikana hyvä suhdanne jatkuu, jos maailmantalouteen liittyvät epävarmuudet eivät muuta kysynnän suotuisaa kehittymistä. Yksityismetsien pystykauppaleimikoissa hakkuut vilkkaina Metsäteollisuustuotteiden vahvat vientimarkkinat ovat kääntäneet myös puunkäytön nousuun. Osa puun käytön lisäyksestä on katettu tuontipuulla, mutta myös kotimaan markkinahakkuut saavuttivat viime vuonna lähes ennätysmäisiä lukemia. Hakkuiden lisäys kohdistui yksityismetsien pystykauppaleimikoihin, yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettu hakkuumäärä sen sijaan väheni. Metsäteollisuustuotteiden lisääntyvät tuotantoluvut lupailevat muutaman prosentin suurempia hakkuita tänä ja ensi vuonna. Puukauppa sykkii voimakkaasti Havutukin hinta nousi viime vuonna sekä Suomessa että useissa tärkeimmissä eurooppalaisissa kilpailijamaissa. Ruotsissa tukin tilastohinnat ovat hieman laskeneet, mutta hintoihin on maksettu korotuksia tilastoinnin ulkopuolella. Tänä vuonna puukauppaa käydään hieman hakkuita kiivaammin. Tukin kysyntä lisääntyy edelleen, mikä lisää puukauppaa. Tänä vuonna tukin vuotuinen keskihinta nousee muutaman prosentin reaalihinnan pysytellessä lähellä viime vuoden tasoa. Kuitupuun tarjonta on metsänhoidollisista syistä vakaa, eikä kysyntä lisäänny olennaisesti, joten hinnannousu pysyttelee alle kahdessa prosentissa. Puumarkkinoille epävarmuutta aiheuttaa Venäjän tilanne ja pääomatuloveron korotus. Ensi vuosi maltillista kasvua jos maailmanmarkkinat suovat Ensi vuodeksi povattu maailmantalouden kasvu vilkas- Metsätalouden keskeiset ennusteluvut vuosina 2014 2015 2014e 2015e Puumarkkinat % muutos % muutos Puun tuonti 1 3 1 3 Markkinahakkuut 1 3 0 3 Puukaupat yksityismetsistä 1 4 1 3 Puun nimellishinta 1, tukki 1 3 2 4 kuitu 0 2 0 2 Bruttokantorahatulot yksityismetsistä 2 4 1 3 1 pystykaupoissa e PTT:n ennuste tuttaisi edelleen myös suomalaista metsätaloutta ja puumarkkinoita. Sekä hakkuu- että puukauppamäärät kasvaisivat edelleen maltillisesti. Kasvuennusteisiin liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä. Bruttokantorahatulot kasvussa Yksityismetsien bruttokantorahatulot nousevat tänä vuonna noin kolme prosenttia viime vuodesta hakkuiden ja kantohintojen nousun myötä. Ensi vuonna bruttokantorahat nousevat edelleen maltillisesti. Kannattavuuden kehitykseen vaikuttaa heikentävästi pääomatuloveroprosentin nousu, Kemera-tukien leikkaukset ja laajat uudistusalat vilkkaana käyneiden uudistushakkuiden jäljiltä. Metsätalouden keskeiset ennusteluvut vuosina 2014 2015 2014e 2015e Puumarkkinat % muutos % muutos Puun tuonti 1 3 1 3 Markkinahakkuut 1 3 0 3 Puukaupat yksityismetsistä 1 4 1 3 Puun nimellishinta 1, tukki 1 3 2 4 kuitu 0 2 0 2 Bruttokantorahatulot yksityismetsistä 2 4 1 3 1 pystykaupoissa e PTT:n ennuste Yksityismetsien kantohinnat EUR Pohjois- Karjalassa 1.1.- 20.4.2014 Lisätietoja: Lisätietoja: Puumarkkinat ja metsäkiinteistöt: Tutkimusjohtaja Paula Horne Puumarkkinat s-posti: paula.horne@ptt.fi ja metsäkiinteistöt: Tutkimusjohtaja Paula Horne, p s-posti: Metsähake paula.horne@ptt.fi ja ulkomaiden metsätalous: metsäekonomisti Anna Metsähake s-posti: anna-kaisa.ramo@ptt.fi ja ulkomaiden metsätalous: metsäekonomisti Annas-posti: anna-kaisa.ramo@ptt.fi Yleishyödyllinen Pellervon taloustutkimus PTT on lähellä maa- ja eli Yleishyödyllinen ja -teollisuuteen Pellervon sekä osuustoimintaan taloustutkimus liittyviä PTT on yhteisöjä. lähellä maa- ja elin ja -teollisuuteen sekä osuustoimintaan liittyviä yhteisöjä. 2 2 Lisätietoja: Puumarkkinat ja metsäkiinteistöt: Tutkimusjohtaja Paula Horne, p. 040-592 6820, s-posti: paula.horne@ptt.fi Metsähake ja ulkomaiden metsätalous: metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö, puh. 040 164 8061 s-posti: anna-kaisa.ramo@ptt.fi Yleishyödyllinen Pellervon taloustutkimus PTT on lähellä maa- ja elintarviketalouteen, metsätalouteen ja -teollisuuteen sekä osuustoimintaan liittyviä yhteisöjä. Lisätietoja: Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu- Puumarkkinat ja metsäkiinteistöt: Tutkimusjohtaja Paula Horne, p. 040-592 6820, s-posti: tukki paula.horne@ptt.fi tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu Metsähake 57,60ja ulkomaiden 56,40 metsätalous: metsäekonomisti 42,50 Anna-Kaisa 17,10 Rämö, puh. 17,50040 164 806118,30 s-posti: anna-kaisa.ramo@ptt.fi Ensiharvennus 40,60 40,40 27,50 11,60 11,30 11,40 Harvennushakkuu 49,60 46,80 34,70 14,40 14,50 14,40 Yleishyödyllinen Pellervon taloustutkimus PTT on lähellä maa- ja elintarviketalouteen, metsätalouteen Hakkuutavat yhteensä ja -teollisuuteen 56,30 sekä osuustoimintaan 55,60 liittyviä 41,40 yhteisöjä. 15,00 16,30 16,20 2 Lähde: Mhy Pohjois- Karjalan hintaseuranta 24.4.2014
4 Uudet metsänhoidon suositukset käyttöön tammikuussa 2014 Metsänomistajan valintavaihtoehdot metsänkäsittelyssä lisääntyvät merkittävästi Uudistetut metsänhoidon suositukset tarjoavat opastusta aiempaa monipuolisempaan metsänkäsittelyyn. Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen sisällyttäminen metsänhoidon suosituksiin on jopa historiallisen suuri muutos aiempiin suosituksiin. Metsänomistajalle on tarjolla uutta myös tasaikäisrakenteisen metsän kasvatukseen, mihin suositukset sisältävät aiempaa enemmän vaihtoehtoja, onpa tavoitteena erityisesti taloudellinen kannattavuus tai vaikkapa luonnonhoito. Metsänhoitosuositukset painottavat laadun merkitystä metsän uudistamisessa, metsänhoitotöissä ja puunkorjuussa. Metsälain väljennys mahdollistaa monipuolistuvan metsänhoidon Metsälaki uudistettiin vuonna 2013 ja se astui voimaan vuoden 2014 alussa. Metsänhoidon suosituksissa lakiuudistuksen väljentyneet linjaukset muuttuvat käytännöiksi, joilla metsänomistaja voi hoitaa metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti. Toimien suunnittelun ja vaihtoehtojen arvioinnin tueksi tarvitaan kuitenkin entistä enemmän tietoa, kun vaihtoehdot lisääntyvät. Tähän tarpeeseen vastataan uusilla metsänhoidon suosituksilla. Läpileikkaava periaate on ollut tuoda esille ja konkretisoida aiempaa useampia vaihtoehtoja metsien hoitoon. Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen sisällyttäminen metsänhoidon suosituksiin on historiallinen muutos. Suosituksissa kuvatut, eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmät ovat pienaukko- ja poimintahakkuu. Lainsäädännön esteiden vuoksi niiden käytöstä on saatavilla niukasti kokemuksia. Laatua metsänhoitotöiden toteutukseen Uudistuneissa metsänhoitosuosituksissa on nostettu keskeisesti esille metsänhoidon laadunhallinta. Metsänomistajan tavoittelema hyöty metsänhoidosta ja hakkuista toteutuu parhaiten laadukkaassa työjäljessä. Metsäpalvelun tarjoajalle hyvä laatu näyttäytyy asiakastyytyväisyytenä ja uusina työtilaisuuksina. Metsänhoidon laadunhallinnan tärkein tekijä on aktiivinen laadunseuranta. Sen yhtenä osana on toteuttajan tekemä ja asiakkaalle raportoima omavalvonta. Toimiva laadunhallinta vähentää epäonnistumisten määrää, mikä tuo kustannussäästöjä niin metsänomistajalle kuin palvelun tarjoajalle. Hyvin toteutettu työmaa on myös palveluntarjoajan paras käyntikortti. Luvassa koko maan kattava koulutuskierros Valtaosa metsänomistajista tekee päätöksen metsänkäsittelymenetelmän valinnasta metsäammattilaisten kuvaamista vaihtoehdoista. Siksi onkin tärkeää, että ammattilaiset tutustuvat uusiin suosituksiin ja niiden tavoitteisiin. Suomen metsäkeskus järjestää yhteistyössä Tapion kanssa vuonna 2014 koulutuskiertueen, jossa uudet suositukset tulevat tutuiksi ja konkreettisiksi. Metsänhoidon suositukset saatavana kirjana ja verkkojulkaisuna Painettu kirja, joka sisältää runsaasti havainnollistavia valokuvia, julkaistiin huhtikuussa. Hyvän metsänhoidon suositukset METSÄN- HOITO-kirjaa voi tilata Tapion kaupasta http://tapio.fi/ julkaisu?id=35575447 Lisäksi Metsänhoidon suositukset on julkaistu tammikuun lopussa www.metsanhoitosuositukset.fi -sivustolla Lisätietoja : Mikko Korhonen, mikko.korhonen@metsakeskus.fi, 040-3523 090 Tilaa metsänhoitoyhdistyksen laatima metsäsuunnitelma Metsänhoitoyhdistyksen tekemä metsäsuunnitelma laaditaan puhtaasti sinun ehdoillasi. Sinä olet metsänomistaja. Sinä päätät. Metsäasiantuntijasi kertoo, neuvoo, esittelee ja opastaa sinua hyvän metsänhoidon suositusten mukaan. Ja sinä metsänomistajana päätät sen mukaan, mitkä ovat juuri sinun tavoitteesi, mikä on sinun elämäntilanteesi ja mikä on sinun metsäsi tilanne. Uuden metsälain myötä maanomistajan omien tavoitteiden ja toiveiden merkitys metsien hoidossa ja käsittelyssä lisääntyy entisestään. Metsäsuunnitelman luovutuksen yhteydessä saat asiantuntevaa ja henkilökohtaista opastusta omalta metsäasiantuntijaltasi suunnitelman käytössä ja metsäsi hoidossa. Metsäasiantuntijasi tuntee metsäsi sekä paikalliset olosuhteet metsänhoito- ja puukauppa-asioissa. Käytössäsi on myös metsänhoitoyhdisten oma jäsenille ilmainen SilvaNetti-verkkometsäsuunnitelma. Silvanetti on myös kätevä työkalu yhteisomistajille. SilvaNettiin tarvitset tuoreen ja ajan tasalla olevan metsäsuunnitelman. Metsänhoitoyhdistyksen on helppo päivittää ja pitää ajan tasalla metsäsuunnitelmasi, joka on omassa tietokannassamme. Näin esimerkiksi tilaarvion laadinta metsästäsi onnistuu tarvittaessa nopeasti. Metsäsuunnitelmatiedot ovat heti sekä sinun että yhdistyksen käytettävissä. Näin metsänhoitoyhdistyksen ei tarvitse erikseen ostaa tietoja muulta metsäsuunnitelman laatineelta taholta. Nykyään metsänhoitoyhdistys joutuu ostamaan tiedot, jos suunnitelmasi on laatinut muu toimija ja olet antanut tälle luvan luovuttaa tietoja eteenpäin. Moni maanomistaja luulee, että tuoreen metsäsuunnitelman tiedot ovat automaattisesti metsänhoitoyhdistyksen käytössä ja pettymys on suuri, kun selviää, että näin ei olekaan. Metsänhoitoyhdistyksen laatiman metsäsuunnitelman hinta on kilpailukykyinen ja tietenkin verovähennyskelpoinen. Sinun metsästäsi - Sinulle! Teksti: Päivi-Elina Huttunen
5 Esko Rouvinen seuraa, kun kaivinkone mätästää talvella hakattua suokuviota. Alueelle istutetaan männyn taimet. - Mättäissä ne pääsevät heti hyvään kasvuvauhtiin, Rouvinen myhäilee. Piimäjärven satatonnari Metsäsuunnitelma on hyvä selkänoja metsätilan hoitamisessa. Kun hakkuut ja metsänhoitotyöt tehdään suunnitellusti, kasvaa metsä koko ajan uutta puuta hakatun tilalle. Näin sanoo Kiteen Piimäjärven kylässä kotitilallaan asuva Esko Rouvinen (70). Hän kuuluu metsätilallisten satatonnareiden kerhoon tilalla on istutettu vuosikymmenten kuluessa reilut 100 000 puun tainta. - Tarkka luku on 137 000 tainta, tarkistin sen papereista, Esko Rouvinen vahvistaa. Tänä keväänä luku kasvaa jälleen usealla tuhannella taimella: vajaan neljän hehtaarin uudistusalueelle istutetaan männyn taimet. Kun haastattelua tehtiin Piimäjärvellä aivan maaliskuun lopussa, oli kaivinkone parhaillaan mätästämässä kyseistä suokuviota. - Alue hakattiin talvella, mätästetään nyt ja istutetaan toukokuussa. Näin tuotantoketjuun ei tule katkoksia, sanoo Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen Kiteen toimiston metsäasiantuntija Jouni Mutanen seuratessaan Esko Rouvisen kanssa kaivurin työskentelyä. Pojat raivaavat tulevia metsiään Uudistusalalle oli tehty ennakkoraivaus kesällä 2013. Tilan pojat Tatu (24) ja Juho (18) ovat jo muutaman vuoden ajan harventaneet taimikoita Esko-isän ohjeiden mukaan. Raivaussahan ääni on soinut kesäisin monella kuviolla, myös tällä. - Mukavaa työtä, tai en nyt tiedä onko se oikein työtäkään, Juho Rouvinen miettii. Esko Rouvinen sanoo, että tehokas, onnistunut uudistaminen on taannut sen, että tilan metsät ovat hyvässä kasvussa vaikka hakkuita on tehty runsaastikin. Hän painottaa, että varhaisperkaus ja taimikonhoito on tehtävä ajoissa, siitä ei saa luistaa. Yhtä tärkeää on muistaa heiniminen reheväkasvuisilla kuvioilla; se on tehtävä ainakin syksyisin parina, kolmena vuotena istutuksen jälkeen. Piimäjärven maisemissa istutetaan pääasiassa kuusta, mutta myös mäntyä ja koivua. Taimet Esko Rouvinen on aina tilannut metsänhoitoyhdistykseltä. Jos istuttaminen ei ole jostain syystä hoitunut omin voimin, on apuun tilattu yhdistyksen metsureita. 150 hehtaarin tilasta reilut 20 hehtaaria oli peltoa ja navetassa ammui 1990-luvulle saakka kahdeksan lehmää, joten aina ei aika riittänyt metsätöi- hin. - Reinikaisen Seppo istutteli meille kolmella eri vuosikymmenellä. Seppo oli kyllä riski mies, se istutti avojuurisia taimia 1200 kappaletta päivässä! - Ensimmäiset taimikot istutettiin tällä tilalla jo vuonna 1935. Se alue on jo istutettu toiseen kertaan. Monilla kuvioilla metsien laatu on parempi kuin ennen uudistamista. Kyllä kirves on metsän paras ystävä, Rouvinen juttelee. Sen tilan isäntä voi sanoa syvällä rintaäänellä: nuorena miehenä hän hakkasi vuodessa yli tuhat mottia ropsia. Mhy:n miehet olleet kulutustavaraa Esko Rouvinen (oik.) ja Jouni Mutanen ovat tyytyväisiä 27-vuotiaan kuusikon kasvuun. Huonolaatuiselle peltomaalle perustettu kuusentaimikko kärsi alussa boorin puutteesta, mutta lannoitus korjasi tilanteen. Kuusikko harvennettiin kaksi vuotta sitten. Nyt puiden keskipituus on noin 15 metriä ja läpimitta rinnan korkeudelta keskimäärin noin 19 senttiä, Jouni Mutanen arvioi. Esko Rouvinen on tehnyt vuosikymmeniä yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen kanssa myös muissa asioissa kuin istuttamisessa ja taimikonhoidossa. Neuvojien kanssa on pidetty huoli siitä, että metsäsuunnitelman mukaiset työt on ylipäätään tehty ajallaan; yhdistyksen miehet ovat myös tehneet tilalle leimikot ja kilpailuttaneet puukaupat. - Kilpailutuksella ei kyllä ole ollut hirveän suurta merkitystä. Kun firmoilla on ollut kartelli, niin hintaerot ovat olleet vain satasten luokkaa, Rouvinen harmittelee. Yhteistyö on sujunut hyvin henkilöistä riippumatta. - Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat ovat olleet miulle vähän kuin kulutustavaraa: kaksi olen saattanut hautaan ja yhden eläkkeelle. Tämä Mutasen Jouni on jo neljäs. Saa nähä, joko se on niin päin että tämä Jouni saattelee miut hautaan tai ei sitä tiijjä, oisko kuitenkaan, Rouvinen vitsailee. Sukupolvenvaihdosta on pohjustettu Rouvisten tilalla on mietitty sukupolvenvaihdosasioita hyvissä ajoin. - Paperit ovat jo pankissa valmiina. Tilasta tulee aikanaan metsäyhtymä, Esko Rouvinen kertoo. Tatu ja Juho ovat saaneet käytännön metsätöissä tuntumaa metsätalouden harjoittamiseen. - Näin nuorille syntyy tunneside omaan metsään ja se on jatkossa merkittävä asia, Jouni Mutanen pohtii. - Ja tavallaan siinä tekee itelle tulevaisuutta, Juho, Jussi Rouvinen sanoo. Taimet istutetaan kunnon talkoilla Mutta nyt suunnitellaan vielä tämän kevään istutuksia. Juho ja Tatu ovat luonnollisesti vahvuudessa. Tilan emäntä Helena Rouvinen aikoo myös auttaa poikia urakassa. - Pottitaimien istuttaminen on niin helppoa. Ja tuleehan siinä vähän verestettyä vanhoja muistoja, Helena Rouvinen nauraa. Hän oli mukana taimenistutuksessa jo nuorena tyttönä, mutta silloin istutettiin avojuurisia taimia, joka on paljon työläämpää. Istutussavottaan on tiedossa naapuriapuakin, joten taimet saadaan maahan vauhdilla. - Järjestetään kunnon talkoot. Siellä pitää olla makkaraa ja kahvia. Myö vanhemmat ukot istutaan nuotiolla ja katotaan kun nuoret tekköö töitä, Esko Rouvinen innostuu. Päivämääriä ei ole vielä lyöty lukkoon. - Sitten istutetaan kun saadaan taimet yhdistykseltä. Ja työhän toimitatte ne tänne paikalle, Esko Rouvinen kääntyy Jouni Mutasen puoleen. - Kyllä, toukokuun alkupuolella. Vaikka lumet olisivat sulaneet hyvinkin aikaisin, niin istutustyöt kannattaa aloittaa vasta sitten kun on riittävän lämmintä, Jouni Mutanen painottaa Ṫeksti: Pekka Virtamo
6 2. Istutustyö ISTUTA TAIMI Metsänistutuksen omavalvontaohje 2. Istutustyö Mätästyskohteella keskelle mätästä niin, että taimen ympärille 2. Istutustyö jää noin 15-20 cm kivennäismaata 2. (estää Istutustyö ISTUTA TAIMI tukkimiehentäituhoja ja vähentää pintakasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua) Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin b) ISTUTUSTYÖN VALMISTELU 2. Istutustyö ISTUTA TAIMI Mätästyskohteella 2. Istutustyö niin syvään, että taimen juuripaakun päälle ISTUTA tulee TAIMI keskelle noin mätästä 5 cm kivennäismaata niin, että taimen ympärille Istutustyömaalle lähdettäessä mukana on Mätästyskohteella TAIMIEN VARASTOINTI ISTUTA ei ole TAIMI jo työmaalla) Mätästyskohteella jää noin 15-20 cm kivennäismaata mittanauha tai -keppi istutustiheyden tarkistamista 2. Istutustyö TAIMI (estää tukkimiehentäituhoja ja vähentää Pakkasvarastoidut istutettaville taimille taimet sopiva istutusväline ISTUTA keskelle mätästä niin, että taimen ympärille 1. Johdanto Mätästyskohteella varten sekä mitta istutussyvyyden jää ja noin istutuskohdan 15-20 cm mittaamista kivennäismaata varten Laikutuskohteella keskelle istutustyöhön sopivat käsineet (taimissa torjunta-aineita) pintakasvillisuuden mätästä niin, aiheuttamaa että taimen kilpailua) ympärille kasteluvälineistö Hyvä varastointipaikka taimihuoltoa on varjoinen varten (jos ei Mätästyskohteella ole (estää jo työmaalla) tukkimiehentäituhoja ja vähentää jää noin 15-20 cm kivennäismaata keskelle mätästä niin, että taimen ympärille Kun taimet tuodaan välivarastolle: Nostele taimivakkaan tai muuhun kantovälineeseen sopivaksi katsomasi määrä taimia keskelle mittanauha tai -keppi istutustiheyden tarkistamista pintakasvillisuuden varten sekä mitta aiheuttamaa istutussyvyyden kilpailua) ja sijoita taimet tasaiselle alustalle niin, että (estää niin syvään, tukkimiehentäituhoja että taimen juuripaakun laikkua niin, että taimen ja vähentää päälle jää noin 15-20 cm kivennäismaata istutuskohdan a) TAIMIEN ilma pääsee kiertämään mittaamista VARASTOINTI laatikoiden varten välissä jotka ovat terveitä elinvoimaisia ympärille pintakasvillisuuden tulee noin 5 cm kivennäismaata ISTUTA jää noin 15 aiheuttamaa - 20 cm kivennäismaata kilpailua) keskelle (estää TAIMI tukkimiehentäituhoja mätästä niin, että ja taimen vähentää ympärille avaa laatikoiden kädensija-aukot ja/tai niin joiden jää pintakasvillisuuden syvään, noin juuripaakut 15 että - 20 taimen eivät cm aiheuttamaa kivennäismaata ole juuripaakun jäässä kilpailua) päälle niin syvään, että taimen juuripaakun Nostele Pakkasvarastoidut kannet taimivakkaan tai taimet muuhun kantovälineeseen sopivaksi tulee jotka on noin kasteltu katsomasi 5 cm niin, kivennäismaata että määrä kevyesti taimia päälle niin syvään, tulee 2 että - 3 taimen cm kivennäismaata juuripaakun päälle Anna taimien sulaa ennen istutusta Mätästyskohteella puristettaessa (estää tukkimiehentäituhoja juuripaakusta tippuu ja vettä vähentää niin syvään, että taimen juuripaakun päälle tulee noin 5 cm kivennäismaata Sulaminen Hyvä varastointipaikka kestää ilman lämpötilasta on varjoinen pintakasvillisuuden tulee noin 5 cm kivennäismaata aiheuttamaa kilpailua) Laikutuskohteella jotka riippuen Kun ovat taimet 3 terveitä - 7 päivää tuodaan ja elinvoimaisia välivarastolle: keskelle mätästä niin, että taimen ympärille joiden Kun taimet juuripaakut ovat sulaneet tarkista taimien kunto ja laatu sijoita sekä taimet eivät huolehdi tasaiselle ole jäässä jatkossa alustalle taimien kastelusta että tarpeen ilma pääsee mukaankiertämään laatikoiden Laikutuskohteella tulee välissä (estää noin tukkimiehentäituhoja 5 cm kivennäismaata ja vähentää niin, niin jää syvään, noin 15 että - 20 taimen cm kivennäismaata juuripaakun päälle keskelle laikkua niin, että taimen jotka on kasteltu avaa laatikoiden niin, että kädensija-aukot kevyesti ja / tai kannet Laikutuskohteella ympärille jää noin 15-20 cm kivennäismaata Laikutuskohteella pintakasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua) niin syvään, että taimen juuripaakun Älä puristettaessa istuta jäässä olevia juuripaakusta taimia! tippuu vettä keskelle laikkua niin, että taimen Äestyskohteella Kasvussa Anna olevat taimien taimet sulaa ennen istutusta ympärille jää noin 15-20 cm kivennäismaata keskelle päälle tulee laikkua 2-3 niin, cm kivennäismaata keskelle niin syvään, laikkua että niin, taimen että taimen juuripaakun päälle että taimen Sulaminen kestää ilman lämpötilasta riippuen niin 3 ympärille - syvään, 7 päivää jää että noin taimen 15-20 juuripaakun cm kivennäismaata Laikutuskohteella tulee noin 5 cm kivennäismaata ympärille jää noin 15-20 cm kivennäismaata Hyvä Kun välivarastointipaikka taimet ovat sulaneet on tarkista varjoinen taimien kunto ja laatu äesvaon korkeimpiin kohtiin, päälle niin syvään, tulee 2 että - 3 cm taimen kivennäismaata juuripaakun niin syvään, että taimen juuripaakun ja siellä sekä on huolehdi saatavilla jatkossa helposti taimien vettä kastelusta tarpeen päälle mukaan tulee 2-3 cm kivennäismaata jotta päälle taimi tulee ei 2 altistu - 3 cm seisovalle kivennäismaata vedelle Kun taimet tuodaan varastolle keskelle laikkua niin, että taimen niin syvään, että taimen juuripaakun sijoita taimet tasaiselle alustalle ympärille jää noin 15-20 cm kivennäismaata päälle tulee 2-3 cm maata avaa taimipakkaukset (laatikot, säkit) välittömästi istuta jäässä olevia taimia! Laikutuskohteella niin syvään, että taimen juuripaakun Älä istuta huonoja taimia! Älä Äestyskohteella tarkista taimien kunto ja laatu Suunnittele päälle tulee kulkureittisi 2-3 cm kivennäismaata Älä istuta huonoja taimia! uudistamisalalla Kastele taimia säännöllisesti, kesällä päivit- niin, että keskelle voit minimoida laikkua niin, kulkemasi että taimen matkan Kasvussa täin. olevat taimet Äestyskohteella istuttaessasi ja välivarastolta taimia hakiessasi. äesvaon korkeimpiin kohtiin, ympärille jää noin 15-20 cm kivennäismaata Äestyskohteella jotta taimi ei altistu seisovalle vedelle Jos istutustyömaalla ei ole taimien kastelumahdollisuuksia, Hyvä välivarastointipaikka vie sinne vain on sen varjoinen verran ja ISTUTUKSEN äesvaon JÄLKEEN niin syvään, että taimen juuripaakun niin syvään, että taimen juuripaakun Suunnittele taimia, siellä kulkureittisi mitä ehdit on saatavilla uudistamisalalla sillä kertaa helposti istuttamaan vettä niin, että voit äesvaon minimoida päälle korkeimpiin tulee korkeimpiin kulkemasi 2-3 kohtiin, cm kohtiin, matkan kivennäismaata jotta taimi ei altistu seisovalle vedelle istuttaessasi ja Tavoiteltavat istutustiheydet välivarastolta Kun taimia taimet hakiessasi. jotta taimi ei altistu seisovalle vedelle äesvaon päälle tulee korkeimpiin 2-3 cm maata kohtiin, tuodaan varastolle Käy niin tarkistamassa syvään, että taimen taimien juuripaakun kasvuunlähtö Istuta taimet sijoita mahdollisimman taimet tasaiselle nopeasti. alustalle Istuta taimet toukokuussa parin viikon aikana, Tee päälle heinäntorjunta tulee 2 - tarvittaessa 3 cm maata kahden - kol- niin syvään, että taimen juuripaakun Äestyskohteella kahden niin syvään, - kolmen että viikon taimen päästä juuripaakun jotta taimi ei altistu seisovalle vedelle päälle tulee 2-3 cm maata istutuksesta. Puulaji Istutustainta /ha kesäkuun alussa avaa noin taimipakkaukset viikossa ja myöhemmin (laatikot, säkit) men välittömästi Mänty 2000-2500 vuoden jälkeen istutuksesta. päälle tulee 2-3 cm maata kesällä 2-4 päivän tarkista sisällä taimien niiden kunto saapumisesta. Kastele taimia säännöllisesti, kesällä päivittäin. lisuus jotta ja lehtipuusto! taimi ei altistu seisovalle vedelle Rauduskoivu 1600-1800 ja laatu Poista äesvaon taimien korkeimpiin kasvua haittaava kohtiin, pintakasvil- Kuusi 1800-2200 Jos istutustyömaalla ei ole taimien kastelumahdollisuuksia, Äestyskohteella niin syvään, että taimen Lähde: juuripaakun metla Tavoiteltavat istutustiheydet ISTUTUSTYÖN vie sinne VALMISTELU vain sen verran taimia, mitä ehdit sillä päälle kertaa tulee istuttamaan 2-3 cm maata Tavoiteltavat istutustiheydet äesvaon korkeimpiin kohtiin, ISTUTUKSEN JÄLKEEN Puulaji Istutustainta /ha Istutustyömaalle lähdettäessä mukana on Tavoiteltavat Puulaji jotta taimi istutustiheydet ei altistu Istutustainta seisovalle /ha vedelle istutettaville taimille sopiva istutusväline Käy Tavoiteltavat Mänty tarkistamassa istutustiheydet 2000-2500 Mänty niin syvään, että 2000 taimen - 2500 juuripaakun taimien kasvuunlähtö kahden - kolmen viiko Istuta istutustyöhön taimet mahdollisimman sopivat käsineet nopeasti. (taimissa Istuta taimet toukokuussa parin viikon aikana, Kuusi 1800-2200 kesäkuun torjunta-aineita) Puulaji Kuusi päälle tulee 2 - Istutustainta 31800 cm maata - 2200 /ha heinäntorjunta tarvittaessa kahden - kolmen vuoden jälkeen ist alussa noin viikossa ja myöhemmin kesällä 2-4 päivän sisällä niiden kasteluvälineistö taimihuoltoa varten (jos Mänty 2000 2500 Puulaji Rauduskoivu Istutustainta 1600-1800 Rauduskoivu 1600-1800 /ha saapumisesta. Kuusi Tavoiteltavat istutustiheydet 1800-2200 Poista Mänty taimien kasvua haittaava 2000 - pintakasvillisuus 2500 ja lehtipuusto Rauduskoivu 1600-1800 Kuusi 1800-2200 ISTUTUKSEN JÄLKEEN ISTUTUKSEN JÄLKEEN Rauduskoivu 1600-1800 Puulaji Istutustainta /ha PEFC-metsäsertifiointi Käy Mänty tarkistamassa taimien ISTUTUKSEN JÄLKEEN sopii kasvuunlähtö 2000-2500 kahden - kolmen Käy tarkistamassa viikon päästä istutuksesta. taimien kasvuunlähtö Tee kahden - kolmen viiko heinäntorjunta Kuusi Tavoiteltavat tarvittaessa istutustiheydet kahden 1800 -- 2200 kolmen vuoden jälkeen ISTUTUKSEN heinäntorjunta istutuksesta. tarvittaessa JÄLKEEN kahden - kolmen vuoden jälkeen ist Rauduskoivu 1600-1800 suomalaiseen Käy metsätalouteen Poista tarkistamassa taimien kasvua taimien haittaava kasvuunlähtö pintakasvillisuus kahden parhaiten ja - lehtipuusto! kolmen viikon päästä istutuksesta. Tee Puulaji Istutustainta /ha heinäntorjunta tarvittaessa kahden - kolmen vuoden Käy Poista jälkeen tarkistamassa taimien kasvua istutuksesta. taimien haittaava kasvuunlähtö pintakasvillisuus kahden - ja kolmen lehtipuusto viiko PEFC on kansainvälinen ti kommentoida. Mänty 2000-2500 tiyrityksistä. heinäntorjunta Viimeisimmissä tarvittaessa kahden muutosten - kolmen vuoksi vuoden metsien jälkeen ist metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologi- Rauduskoivu 1600-1800 Suomen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset Poista taimien seuraavat kasvua haittaava pintakasvillisuus mautuksia ja lehtipuusto! on tullut mm. vä- toteutus on organisoitava uu- ISTUTUKSEN Kuusi JÄLKEEN 1800-2200 sertifiointitarkastuksissa huo- alueellisen ryhmäsertifioinnin ja ennakoivat metsäalan ja koko yhteiskunnan muutoksia, Metsänhoitoyhdistykset ovat- MTK on selvittänyt uuden häisistä Poista kulotusten taimien kasvua määrästä. haittaava della pintakasvillisuus tavalla. ja lehtipuusto Käy tarkistamassa taimien kasvuunlähtö kahden - kolmen viikon päästä istutuksesta. Tee sesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maa- sillä PEFC haluaa heinäntorjunta olla kiinni tarvittaessa kahden - kolmen vuoden kin kannustaneet jälkeen istutuksesta. metsänomistajia metsänhoidollisiin suuksia. Kustannustehok- sertifiointimallin mahdolli- sekä ajassa että ISTUTUKSEN metsänomistajien arjessa. Poista taimien kasvua haittaava pintakasvillisuus kulotuksiin ja lehtipuusto! niihin sopivilla kainta sertifiointi olisi edel- JÄLKEEN ilmassa. Sertifiointi on - Nyt erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet Käy tarkistamassa ve- taimien kasvuunlähtö kahden - kolmen viikon päästä istutuksesta. ryhmäsertifiointina. Tee Toimin- kohteilla. leenkin järjestää alueellisena erityisen tärkeää suomalaisten paperi- ja puutuotteiden ostajille Keski- laadun varmistamiseen liit- on toimiva ja alueellisten sertifikaattien hasistöjen suojeluun, heinäntorjunta riistanhoitoon sekä metsänhoitotöiden Ryhmäsertifiointi nalta olisi myös järkevää, että tarvittaessa kahden - kolmen vuoden jälkeen istutuksesta. nan yhdenmukaisuuden kan- Euroopassa, jossa metsien käytön kestävyydestä MTK:sta. tulevaisuudessakin yksi organisaatio koko maata tyvät asiat, kertoo Poista Lea taimien Jylhä kasvua haittaava pintakasvillisuus ja lehtipuusto! tehokas ratkaisu kijana ja hallinnoijana toimisi PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten - Varsinainen sertifioinnin koskien. ollaan erittäin huolissaan. suomalaiseen metsätalouteen, Metsäsertifiointiin osallistuminen on metsänomistajalle dään erillishankkeessa vuo- uudelleen organisointi teh- PEFC-metsäsertifiointi on ollut käytössä Suomessa jo reina kunkin maan metsätalo- vapaaehtoista. Sertifiointi voiden 2014 aikana..kevään ai- sillä sen lähtökohtana ovat ailut kymmenen vuotta. Yli 95 uden erityispiirteet meillä daan toteuttaa metsänomistajakohtaisesti tai alueellisena miiksi esitys tulevaksi ryhmäkana on tarkoitus saada val- prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Sermetsätalous, jossakin muual- metsien monimuotoisuuden ryhmäsertifiointina. sertifioinnin malliksi. Sidos- tämä erityispiirre on perhetifioinnin vaatimuksia täsmennetään viiden vuoden väläyhteisöjen metsät. veyden ja kasvun ylläpitoon min hoidettu alueellisena sen pohjalta ja syksyllä kesla maailmassa esimerkiksi ky- turvaamiseen, metsien ter- PEFC -sertifiointi on aiemryhmäkeskusteluja käydään lein ja nyt on meneillään kolmas kerta. Uudet vaatimuktetaan metsien hoidolle momusten toteutumista valvovat omistajien liittojen toimesta. tyiskohtiin. PEFC -sertifioinnissa ase- sekä virkistyskäyttöön. Vaati- ryhmäsertifiointina Metsänkitytään konkretiaan ja yksiset ovat parhaillaan työn alla ja niitä on voinut avoimeska kohdistuvat muun muassa taitoiset tarkastajat sertifioin- sätalouden organisaatioiden Anne nia tärkeitä vaatimuksia, jot- puolueettomat ja ammatti- Toimintaympäristön ja met- Rauhamäki
Taimikon oikea-aikainen hoito kannattaa Metsänomistajan on turha pelätä perkauksen seurauksena uusiutuvan taimikonhoidon lisäkustannuksia, sillä myös hoitamattomissa taimikoissa taimikonhoidon kustannukset nousevat metsikön ikääntyessä. Jotakuinkin sama summa kannattaa mieluummin maksaa hyvin hoidetusta metsästä kuin hoitamattomasta. Taimikonhoito viivästyy liian usein, kun taimikko pyritään hoitamaan kerralla kuntoon. Useimmiten kuusen- ja männyntaimikoissa kannattaa tehdä kaksi taimikonhoitoa; ensin varhaisperkaus ja sitten myöhempi taimikonhoito, eli taimikonharvennus. Varhaisperkaus on lähes säännönmukaisesti tarpeen jo 4 6-vuotiaissa havupuutaimikoissa. Tällöin taimikoista perataan pois tuotantopuiden kasvua häiritsevä vähäarvoinen lehtipuusto. Varhaisperkauksen jälkeen tuotantopuusto yltyy nopeaan kasvuun ja myöhempi taimikonhoito on ajankohtainen 5 10 vuotta varhaisperkauksen jälkeen 3 7-metrisissä taimikoissa. Myöhemmässä taimikonhoidossa poistetaan lehtipuuvesakko ja harvennetaan kasvatettava puusto 1 600 3 000 rungon hehtaaritiheyteen puulajista sekä taimikon kasvatustavoitteista ja alkuperäisestä tiheydestä riippuen. Taimikon harventaminen nopeuttaa arvokkaimpien puiden järeytymistä Taimikon oikea- aikainen hoito kannattaa 7 Metsänomistajan on turha pelätä perkauksen seurauksena uusiutuvan taimikonhoidon lisäkustan myös hoitamattomissa taimikoissa taimikonhoidon kustannukset nousevat metsikön ikääntyessä sama summa kannattaa mieluummin maksaa hyvin hoidetusta metsästä kuin hoitamattomasta. T viivästyy liian usein, kun taimikko pyritään hoitamaan kerralla kuntoon. Taimikon oikea- aikainen hoito kannattaa Useimmiten kuusen- ja männyntaimikoissa kannattaa tehdä kaksi taimikonhoitoa; ensin varhaisperkaus ja sitten Metsänomistajan on turha pelätä perkauksen seurauksena uusiutuvan taimikonhoito, taimikonhoidon eli taimikonharvennus. lisäkustannuksia, Varhaisperkaus sillä on lähes säännönmukaisesti tarpeen jo 4 6-vuotiais myös hoitamattomissa taimikoissa taimikonhoidon kustannukset nousevat havupuutaimikoissa. metsikön ikääntyessä. Tällöin taimikoista Jotakuinkin perataan pois tuotantopuiden kasvua häiritsevä vähäarvoinen lehtipu ja parantaa tulevia hakkuutuloja huomattavasti. viivästyy liian usein, ti. kun Näin taimikko ollen pyritään tuotantopuusto hoitamaan kerralla kuntoon. sama summa kannattaa tuotantopuustoa mieluummin maksaa voimakkaas- hyvin hoidetusta metsästä kuin hoitamattomasta. Taimikonhoito Varhaisperkauksen jälkeen tuotantopuusto yltyy nopeaan kasvuun ja myöhempi taimikonhoito on ajankohta varhaisperkauksen jälkeen 3 7-metrisissä taimikoissa. Myöhemmässä taimikonhoidossa poistetaan lehtipuu on koko elinkaarensa hyvin Useimmiten kuusen- ja männyntaimikoissa kannattaa tehdä kaksi taimikonhoitoa; harvennetaan ensin varhaisperkaus kasvatettava ja sitten puusto myöhempi 1 600 3 000 rungon hehtaaritiheyteen puulajista sekä taimikon kasvatustavoi elinvoimaista ja nopeakasvuista Tällöin taimikoista sekä perataan pystyy pois tuotantopuiden hyödyn-kasvua hakkuutuloja häiritsevä vähäarvoinen huomattavasti. lehtipuusto. Varhaisperkaus on taimikonhoito, eli taimikonharvennus. Varhaisperkaus on lähes säännönmukaisesti alkuperäisestä tarpeen tiheydestä jo 4 6-vuotiaissa riippuen. Taimikon harventaminen nopeuttaa arvokkaimpien puiden järeytymistä ja p havupuutaimikoissa. edullinen toimenpide ja tämään perkauksessa ja myöhemmässä tuotantopuusto yltyy taimikonhoidos- nopeaan kasvuun ja myöhempi taimikonhoito on ajankohtainen 5 10 vuotta Varhaisperkauksen jälkeen siitä on useita hyötyjä varhaisperkauksen jälkeen 3 7-metrisissä taimikoissa. Myöhemmässä taimikonhoidossa poistetaan lehtipuuvesakko ja sa vapautuneen kasvutilan tehokkaasti. Hyvin hoidettujen Varhaisperkaus on edullinen toimenpide ja siitä on useita hyötyjä harvennetaan kasvatettava puusto 1 600 3 000 rungon hehtaaritiheyteen puulajista sekä taimikon kasvatustavoitteista ja Varhaisperkaukseen kannattaa investoida sillä hakkuutuloja taimikon- huomattavasti. taimikoiden tuotantopuuston alkuperäisestä tiheydestä riippuen. Taimikon harventaminen nopeuttaa arvokkaimpien puiden järeytymistä ja parantaa tulevia hoito on sitä edullisempaa latvusto sulkeutuu nopeasti, mikä vie kasvutilan haital- Varhaisperkaukseen kannattaa investoida sillä taimikonhoito on sitä edullisempaa mitä aikaisemmin se toteutet mitä aikaisemmin se toteutetaan. Metsuri tekee lähes kollisilta lehtipuilta ja katkaisee lähes kolme varhaisperkauskohdetta samassa ajassa kuin yhden rästikohteen. Sen lisäksi, että varhaisperk toimenpide, niin se myös alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia. Varhaisperkauksen jälkeen synty Varhaisperkaus on edullinen toimenpide ja siitä on useita hyötyjä me varhaisperkauskohdetta samassa ajassa kuin Varhaisperkaukseen yhden kannattaa nuskierteen investoida sillä varhain. taimikonhoito Näin on sitä ol- edullisempaa siten taimikonhoidon kustan- myöhemmässä taimikonhoidossa pienehköksi ja on siten nopeaa raivata. Investointi varhaisperkaukseen sää täysimääräisenä mitä aikaisemmin myöhemmässä se toteutetaan. taimikonhoidossa. Metsuri tekee Sen takia taimikonhoidon kokonaiskustannukset eivät ju rästikohteen. Sen lisäksi, lähes kolme että varhaisperkaus on toimenpide, edulli- niin se myös haisessa alentaa myöhemmän vaiheessa taimikonhoidon jättää kustannuksia. hoi- varhaisperkauskohdetta len metsänomistaja samassa ajassa voi kuin yhden jo var- rästikohteen. varhaisperkaus Sen lisäksi, tehdään että varhaisperkaus ja taimikko on hoidetaan edullinen kahteen kertaan yhden sijasta. Varhaisperkaus ei ole KEMERA-t toimenpide, Varhaisperkauksen mutta KEMERA-tuen jälkeen syntynyt vesakko voi hyödyntää jää varhaisperatun taimikon myöhemmässä taimikonhoidossa. myöhemmässä taimikonhoidossa pienehköksi ja siten nopeaa raivata. Investointi varhaisperkaukseen säästyy lähes nen toimenpide, niin se myös detun taimikkonsa odottelemaan ensiharvennusta ja hak- täysimääräisenä myöhemmässä taimikonhoidossa. Sen takia taimikonhoidon kokonaiskustannukset eivät juuri nouse vaikka alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia. toimenpide, mutta KEMERA-tuen kuutuloja. voi hyödyntää Hyvin varhaisperatun hoidetusta taimikon myöhemmässä Varhaisperattu taimikonhoidossa. taimikko kasvaa 20 35 % hoitamatonta nopeammin. Varhaisperkauksen ideana on poistaa varhaisperkaus tehdään ja taimikko hoidetaan kahteen kertaan yhden sijasta. Varhaisperkaus ei ole KEMERA-tukikelpoinen Varhaisperkauksen jälkeen taimikosta kasvaa nopean järeytymisen ansiosta tuottoisa, elinkaarensa hyvin elinvoimaista ja nopeakasvuista sekä pystyy hyödyntämään perkauksessa ja myöhemmässä lehtipuusto taimikoista jo ennen kuin se on varjostanut tuotantopuustoa voimakkaasti. Näin ollen tuotantopuust syntynyt vesakko jää myöhemmässä taimikonhoidossa pienehköksi ja on lehtipuusto siten no- taimikoista harvennusmetsikkö. jo ennen kuin se on varjostanut tuotantopuustoa voimakkaasti. kasvutilan Näin haitallisilta ollen tuotantopuusto lehtipuilta on ja koko katkaisee siten taimikonhoidon kustannuskierteen varhain. Näin ollen mets Varhaisperattu taimikko puun kasvaa ostajien 20 35 % hoitamatonta arvostama nopeammin. ensi- Varhaisperkauksen vapautuneen kasvutilan ideana on tehokkaasti. poistaa haitallinen Hyvin hoidettujen taimikoiden tuotantopuuston latvusto sulkeutuu nopeast peaa raivata. Investointi elinkaarensa varhaisperkaukseen säästyy vapautuneen lä- kasvutilan myös tehokkaasti. tuhoriskejä. Hyvin hoidettujen taimikoiden Hirvi tuotantopuuston on kasvaa nopean latvusto järeytymisen sulkeutuu nopeasti, ansiosta mikä tuottoisa, vie puun ostajien arvostama ensiharvennusmetsikkö. hyvin elinvoimaista Varhaisperkaus ja nopeakasvuista sekä pystyy ehkäisee hyödyntämään varhaisessa perkauksessa vaiheessa ja myöhemmässä jättää hoidetun taimikonhoidossa taimikkonsa odottelemaan ensiharvennusta ja hakkuutuloja. Hyvin hoidet hes täysimääräisenä kasvutilan myöhemmässä taimikonhoidossa. sa yleinen tuhojen aiheutta- haitallisilta erityisesti lehtipuilta ja katkaisee männyntaimikois- siten taimikonhoidon kustannuskierteen varhain. Näin ollen metsänomistaja voi jo varhaisessa vaiheessa jättää hoidetun taimikkonsa odottelemaan ensiharvennusta ja hakkuutuloja. Hyvin hoidetusta taimikosta kasvaa nopean järeytymisen ansiosta tuottoisa, puun ostajien arvostama ensiharvennusmetsikkö. Sen takia taimikonhoidon kokonaiskustannukset eivät juu- kaikkea lehtipuiden varjosta- Varhaisperkaus ehkäisee myös tuhoriskejä. Hirvi on erityisesti männyntaimikoissa yleinen tuhojen aiheuttaj ja. Hirvelle maistuvat ennen ri nouse vaikka varhaisperkaus tehdään ja taimikko hoide- Varhaisperkaus pitää lehti- minkä takia yleinen se myös tuhojen pienentää aiheuttaja. hirvituhojen Hirvelle riskiä huomattavasti. Lisäksi taimikonhoito vähentää tuuli-, lumi- j mat männyntaimet. maistuvat ennen kaikkea lehtipuiden varjostamat männyntaimet. Varhaisperkaus pitää lehtipuuston männyntaim Varhaisperkaus ehkäisee myös tuhoriskejä. Hirvi on erityisesti männyntaimikoissa maistuvat ennen kaikkea lehtipuiden varjostamat männyntaimet. Varhaisperkaus taan kahteen kertaan yhden puuston männyntaimikossa riskejä, pitää kun lehtipuuston pidetään männyntaimikossa riittävän kasvutilan kurissa, avulla elinvoimaisena ja tukevana. minkä takia se myös pienentää hirvituhojen riskiä huomattavasti. Lisäksi taimikonhoito vähentää tuuli-, lumi- ja hyönteistuhojen sijasta. Varhaisperkaus riskejä, ei kun ole puusto pidetään kurissa, riittävän minkä kasvutilan avulla takia elinvoimaisena se myös ja tukevana. Taimikonhoidon KEMERA-tukikelpoinen toimenpide, mutta KEMERA-tu- huomattavasti. Lisäksi taimi- Kirjoittaja: pienentää hirvituhojen riskiä en voi hyödyntää varhaisperatun taimikon myöhemmäs- Tutkija, Karri Uotila mi- ja hyönteistuhojen riskejä, Metsäntutkimuslaitos Havupuutaimikot tarvitsevat varhaisperkauksen lähes säännölli- Kirjoittaja: konhoito vähentää tuuli-, lu- Tutkija, Karri omavalvontaohje Uotila sä taimikonhoidossa. Metsäntutkimuslaitos kun puusto pidetään riittävän sesti. Varhaisperattu taimikko kasvutilan avulla elinvoimaisena ja tukevana. Taimikonhoidolla tuottavuutta ja tehoa metsätalouteen Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin kasvaa 20 35 % hoitamatonta nopeammin. Varhaisperkauksen ideana on poistaa haitalli- Tutkija, Karri Uotila Taimikonhoidolla tuottavuutta ja tehoa metsätalouteen nen lehtipuusto taimikoista jo Metsäntutkimuslaitos ennen kuin se on varjostanut Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin TAIMIKONHOIDON MERKITYS Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston 1. Johdanto puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena on, että kasvatettavan puuston kasvu ei pääse taantumaan lehtipuiden varjostuksen tai puuston liiallisen tiheyden TAIMIKONHOIDON vuoksi. MERKITYS Jos taimikon annetaan kasvaa us tulee tehtyä. hoitamattomana: Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena puut jäävät on, ohuiksi että kasvatettavan ja laadultaan puuston vaatimattomiksi puuston liiallisen tiheyden vuoksi. kylvömänniköissä varhaisperkaus on kasvu ei Mäntyvaltainen pääse taantumaan taimikko lehtipuiden varjostuksen tai vähäarvoisen lehtipuuston osuus voi yleensä tarpeen jo alle metrin valtapituudessa Jos kasvaa taimikon suureksi annetaan kasvaa hoitamattomana: vaikuttaa puuston koko kiertoaikaan istutustaimikossa varhaisperkaus on yleensä tarpeen 1-2 metrisessä männyn taimi- merkittävästi puut jäävät pienemmät ohuiksi ja ja laadultaan myöhemmin vaatimattomiksi saatavat vähäarvoisen kantorahatulot lehtipuuston osuus voi kasvaa suureksi kossa vaikuttaa puuston koko kiertoaikaan jos vesottuminen on lievää, hoitoa voidaan Taimikonhoidossa poistetaan ensisijaisesti: viivästyttää 2-3 metrin pituusvaiheeseen merkittävästi pienemmät ja myöhemmin saatavat kantorahatulot vahingoittuneet ja huonolaatuiset puut asti liian tiheässä kasvavat puut (perkaus tällöin kuitenkin työläämpää) Omavalvonnalla Taimikonhoidossa laatua poistetaan ja tehoa ensisijaisesti: metsänhoitotöihin myös harventaa ja poistaa susipuita tiheimpiä mäntytaimituppaita voidaan vahingoittuneet ja huonolaatuiset puut liian tiheässä kasvavat puut Kuusivaltainen taimikko VARHAISPERKAUS varhaisperkaus on yleensä tarpeen jo noin Taimikon perustaminen on sijoitus, joka on metrin pituusvaiheessa, varsinkin rehevimmillä kasvupaikoilla syytä pitää tuottavana. Lehtipuut kasvavat nuorena havupuita nopeammin. Niiden varjossa arvokkaiden havupuiden kasvu taanpuusto poistetaan noin metrin säteellä voidaan harkita reikäperkausta, jossa lehtituu ja latvusten piiskautuessa taimia vioittuu kuusentaimen ympäriltä ja kuolee. Oikea aikainen taimikon varhaisperkaus onkin erittäin tärkeä osa uudistamisket- vesasyntyinen lehtipuusto on syytä poistaa kokonaan jua. Varhaisperkaukselle alkaa olla tarvetta y- leensä 4-6 vuoden päästä viljelystä, kun taimikko on kasvanut noin metrin mittaiseksi. Lehtipuusto vesoo vähiten, kun työ tehdään keskikesällä. Tärkeintä on kuitenkin se, että varhaisperka- 1. Johdanto Koivuvaltainen taimikko etukasvuinen, vesasyntyinen lehtipuusto poistetaan MYÖHEMPI TAIMIKONHOITO TAIMIKONHOIDON Mäntyvaltainen taimikko MERKITYS pyritään harventamaan 3-6 metrin valtapituudessa Taimikonhoidolla harvennetaan tiheyteen säädellään 2000 kasvatettavan - 2500 puuta hehtaarilla puuston puulajisuhteita ja t tavoitteena mitä varhaisemmin on, että kasvatettavan taimikko hoidetaan, puuston sitä kasvu suuremmaksi ei pääse taantumaan tiheys jätetään tai puuston turvemailla liiallisen taimikonhoitotiheys tiheyden vuoksi. voi olla em. tiheyksiä hieman alhaisempi Jos taimikon annetaan kasvaa hoitamattomana: Kuusivaltainen taimikko pyritään puut jäävät harventamaan ohuiksi ja 3 - laadultaan 5 metrin valtapituudessa vaatimattomiksi harvennetaan tiheyteen 1800-2200 puuta hehtaarilla (mutta ei istutustiheyttä vähäarvoisen harvemmaksi) lehtipuuston osuus voi kasvaa suureksi taimikonhoitoa vaikuttaa puuston aikaistetaan koko jos kiertoaikaan taimikko on selvästi ylitiheä verhopuut merkittävästi poistetaan pienemmät hallanaroilla ja myöhemmin kasvupaikoilla saatavat taimikon kantorahatulot ollessa 4-5 -metrinen Taimikonhoidossa Koivuvaltainen taimikko poistetaan ensisijaisesti: Rauduskoivikot harvennetaan vahingoittuneet yleensä ja 4 huonolaatuiset - 7 metrin valtapituudessa puut harvennetaan liian tiheässä tiheyteen kasvavat 1600 puut - 1800 puuta hehtaarilla Hieskoivikot harvennetaan yleensä 5-8 metrin valtapituudessa harvennetaan tiheyteen 2000-2500 puuta hehtaarilla Lähde: metla