Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen
Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua haetaan? Mitä puhevammaisten tulkkipalvelu sisältää?
AAC-kommunikaatio Augmentative = tuki, lisä Alternative = korvaava, vaihtoehtoinen Communication = kommunikointi, viestintä Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio
VPL:n mukainen puhevammaisten tulkkipalvelu Vammaispalvelulain tarkoitus Sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää Palvelut ja tukitoimet järjestetty siten, että ne tukevat vammaisten henkilöiden omatoimista suoriutumista Perusoikeusmyönteisyys
VPL:n mukainen puhevammaisten Sisältö (asetus 7 ) tulkkipalvelu - työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä - tapahtuva tulkkaus
VPL:n mukainen puhevammaisten Kenelle (asetus 8 ) tulkkipalvelu vaikeavammaisena pidetään vaikeasti kuulovammaista, kuulo- ja näkövammaista tai puhevammaista henkilöä jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista päivittäisistä toimista
VPL:n mukainen puhevammaisten tulkkipalvelu Kuinka paljon (asetus 9 ) opiskeluun liittyvää tulkkauspalvelua siinä laajuudessa kuin henkilö välttämättä tarvitsee selviytyäkseen opinnoistaan puhevammaisille henkilöille vähintään 180 tuntia/vuosi asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, virkistykseen ja muuhun sellaiseen toimintaan
VPL:n mukainen puhevammaisten tulkkipalvelu Asiakkaan kustannukset tulkkipalvelut ovat vammaiselle henkilölle maksuttomia ei voida siis periä mitään maksuja vammaiselle henkilölle ei voi tulla ylimääräisiä kuluja tulkkipalvelun käytöstä
VPL:n mukainen puhevammaisten tulkkipalvelu Tilanteissa, joissa viranomaisella on velvollisuus huolehtia asiakkaan tulkkauksen järjestämisestä, viranomaisen on se huolehdittava Nämä tunnit eivät saa mennä asiakkaan vammaispalveluina myönnetyistä tulkkipalvelutunneista
Puhevammaisella ihmisellä tarkoitetaan henkilöä - joka ei arkikommunikoinnissaan tule toimeen puheen avulla, hänen on vaikea tuottaa ja tai ymmärtää puhetta - usein puhevammaan liittyy myös muita vaikeuksia kuten lukemis- ja kirjoitus vaikeuksia, liikuntavamma, muistiongelmia ja hahmotusvaikeuksia
Puhevamman voi aiheuttaa - Se voi olla synnynnäinen tai aikuisiällä saatu. Vaikea puhevamma voi liittyä esimerkiksi CPvammaan, kehitysvammaan, autismiin, kielenkehityksen erityishäiriöön eli dysfasiaan, aivohalvauksen tai aivovamman aiheuttamaan afasiaan, erilaisiin neurologisiin sairauksiin kuten MS-tautiin tai puhe-elimistön toimintavajaukseen tai vaurioon -Puhevamman ja vaikeiden kielen ja kommunikoinnin häiriöiden taustalla on usein jokin neurologinen tai muu sairaus tai vamma.
Mistä tulkkipalvelua haetaan, mitkä ovat edellytykset? tulkkipalvelua haetaan kunnan sosiaalitoimelta hakemukseen liitetään tarvittavat lausunnot esim. puheterapeutin lausunto Edellytykset: hakijalla on vaikea puhevamma hakijalla on keino kommunikoida hakijalla on selkeä tarve tulkkipalvelulle hakija hyötyy puhevammaisten tulkkipalvelusta
Missä tulkkipalvelua voi käyttää? - kaupassa, pankissa, virastoissa, lääkärissä - kokouksissa ja luottamustehtävien hoidossa - koulutus- ja kulttuuritilaisuuksissa - työelämän asioiden hoidossa - vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvissä kommunikointitilanteissa - postin lukemiseen ja kirjoittamisen avustamiseen - asioiden hoitamiseen puhelimitse - tapaamisissa ystävien tai sukulaisten kanssa - lyhytaikaisessa opiskelussa ja kursseilla
Tulkkausta seminaarissa
Tulkkausta seminaarissa
Kuka voi toimia puhevammaisen tulkkina? -koulutettu puhevammaisten tulkki -joissakin yksilöidyissä tapauksissa asiakkaan kommunikaatioon perehtynyt henkilö (esim. avustaja) - omainen vain pakottavissa tilanteissa
Miten tulkkipalvelutyöntekijä toimii? - noudattaa ehdotonta vaitiolovelvollisuutta - huolehtii aina siitä, että asiakkaalla säilyy aloitteenteko ja itsemääräämisoikeus - ei käytä henkilökohtaisesti hyväkseen mitään tulkkipalvelun yhteydessä tietoonsa tullutta - tulkkaa viestit sellaisenaan aina kun se on mahdollista, tarvittaessa tarkistaa tulkintansa oikeellisuuden
- huolehtii siitä, että tarvittavat kommunikaation apuvälineet ovat saatavilla ja toimintakunnossa - erottaa tulkkipalvelun tehtävät avustushoito- ja kuntoutus työstä - ottaa vastaan erityisasiantuntijoiden ohjausta ja ulkopuolista seurantaa - tunnistaa tietonsa ja taitonsa rajat ja haluaa kehittää itseään ammattilaisena
Puhevammaisten tulkkeina toimivien henkilöiden koulutus -Puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet tulivat voimaan vuonna 2001 ja ne uudistettiin 2006, samalla koulutuksen nimi muuttui Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto koulutukseksi. -Puhevammaisten tulkkeja koulutetaan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. - Koulutus perustuu valmistavaan koulutukseen ja tutkintotilaisuuksiin aidoissa asiakastilanteissa.
Puhevammaisten tulkkipalvelun koulutusta järjestävät oppilaitokset Jyväskylän aikuiskoulutuskeskus JAO P-K:n Ammattiopisto Outokumpu Pohjois-Savon ammatillinen instituutti Omnia aikuisopisto Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Porin Ammattiopisto/Palveluopisto Koulutuskeskus Salpaus Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Tampereen aikuiskoulutuskeskus Svenska yrkesinstitutet Vaasa ruotsinkielistä koulutusta
PuheTupa Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke Yhteystiedot: Projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen pirkko.jaaskelainen@cp-liitto.fi puh. 09 54075474 040 5018212