Metsäalan strategisen ohjelman (MSO:n) tilanneraportti Lokakuu 2014
1 Metsäalan tilanne ja metsäala osana biotaloutta 1.1 Metsäalan yleistilanne Metsäalan tilanne on parantunut merkittävästi edellisvuosiin verrattuna, joskin moni toimintaympäristöön liittyvä rasite huolestuttaa alan toimijoita. Suomen sellu-, pakkaus- ja sahateollisuuden kannattavuus parani ja vienti lisääntyi viime vuonna toistakymmentä prosenttia. Suomen paperiteollisuuden vienti jatkoi laskuaan ja kannattavuus oli edelleen heikko. Metsäteollisuuden viennin arvo on tammi-heinäkuussa tänä vuonna noussut prosentilla viime vuoteen verrattuna. Sahatavaran alkuvuoden viennin arvo kasvoi viime vuodesta 13 prosenttia. Myös vanerin (+19 %), sellun (+4 %) ja kartongin (+2 %) viennin arvo kasvoi. Aikakauslehti- ja hienopaperin vienti väheni kolmella prosentilla. Metsäteollisuuden loppuvuoden suhdannetilanne on heikentynyt alkuvuoteen verrattuna. Suomen metsäteollisuuden tuotanto ja vienti kasvaa tänä vuonna tuoreiden Pellervon taloustutkimuksen ja Metsätutkimuslaitoksen ennusteiden mukaan. Ainoastaan paperin vienti vähenee. Investointien seurauksena massa-, kartonki- ja sahateollisuuden tuotantokapasiteetit kasvavat ensi vuonna. Alkuvuoden hyvän kehityksen ansiosta sahatavaran tuotannon ja viennin arvioidaan tänä vuonna kasvavan noin 3 prosenttia. Sahatavaran tuotanto noussee tänä vuonna 10,7 miljoonaan kuutiometriin ja ensi vuonna noin 11 miljoonaan kuutiometriin. Myös vanerin tuotannon ja viennin ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna merkittävästi. Kysynnän vähentyessä ja talouskasvun ollessa edelleen heikkoa paperin tuotanto ja vienti jää Suomessa tänä vuonna viime vuotta vähäisemmäksi. Vuonna 2014 Suomen paperin tuotannon ja viennin ennakoidaan alenevan 1 3 prosenttia ja ensi vuonna 2 4 prosenttia. Kartongin tuotanto ja viennin kasvu jatkuu tänä vuonna. Ensi vuonna lisääntyvän tuotantokapasiteetin ja melko tasaisten kysyntänäkymien seurauksena tuotanto kasvaa 3 4 prosenttia verrattuna tähän vuoteen. Sellun maailmanmarkkinakysyntää pitävät yllä pehmopaperien kasvava käyttö, kierrätyspaperin saatavuuden heikkeneminen, liukosellun lisääntynyt tarve sekä vanhan sellukapasiteetin sulkemiset Kiinassa ja Kanadassa. Vuonna 2014 sekä sellun tuotanto että vienti kasvavat 2 prosenttia. Ensi vuonna tuotannon kasvu hidastuu prosenttiin tuotantokapasiteetin ollessa jo lähes täyskäytössä. Raakapuuta käytettiin vuonna 2013 kaikkiaan 73,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 3 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuosina 2010 2012. Metsäteollisuudessa raakapuuta kului 64,5 miljoonaa kuutiometriä. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin runkopuusta valmistettua metsähaketta ennätykselliset 4,1 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuden raaka-aineeksi ja energiantuotantoon hakatusta runkopuusta muodostuva hakkuukertymä nousi vuonna 2013 Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan 65 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuukertymä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tämän vuoden tammi-elokuussa markkinahakkuumäärä on noussut prosentilla viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Ennustejaksolla 2014 2015 hakkuut nousevat tukki- ja kuitupuun kysynnän lisäyksen myötä ja ylittävät 58 miljoonan kuutiometrin rajan. Suurin kysynnän lisäys kohdistuu kuitenkin ennustejakson jälkeisiin vuosiin. 2
Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2013 kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 18,7 miljoonaa kiintokuutiometriä. Merkittävimpänä puupolttoaineena säilyi metsähake, jota kului 8,0 miljoonaa kiintokuutiometriä, 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsähakkeen käyttö noussee tasaisesti tänä ja ensi vuonna, mutta vuodelle 2015 asetetusta tavoitteesta jäädään niukasti. Viime vuonna metsäteollisuuden investoinnit Suomessa olivat yli 900 miljoonaa euroa. Tänä vuonna investoinnit ovat EK:n tekemän kyselyn ja Metsäteollisuus ry:n arvion mukaan samalla tasolla. Arvion mukaan 26 prosenttia on kapasiteetin lisäämiseen tähtääviä. Useita erilaisia uusia biojalostamohankkeita on valmisteilla, mutta lisää investointeja tarvitaan. Suurimmat metsäbiotalouden investoinnit ovat tänä vuonna valmistuva UPM:n liikennepolttoaineita valmistava laitos Lappeenrantaan, vuonna 2013 valmistunut Fortumin bioöljylaitos Joensuuhun ja Metsä Groupin biokaasulaitos Joutsenoon. Stora Enson Uimaharjun sellutehtaassa on alkanut liukosellun valmistus tekstiiliteollisuuden tarpeisiin ja Sunilan sellutehtaan yhteyteen rakennetaan ligniiniä jalostava biojalostamo. Stora Enson Varkauden paperitehtaan konvertointi kartonkitehtaaksi ja siihen liittyvät sellutehtaan muutostyöt on myös aloitettu. Varkauden tehtaiden investoinnin on määrä valmistua vuoden 2015 syksyllä. Kuhmon CrossLam on aloittanut kotimaisen CLT-tuotannon (Cross Laminated Timber - ristiinliimattu puulevy) lokakuussa 2014. Myös Stora Ensolla on suunnitteilla oma kotimainen CLT-tuotantolinja tyydyttämään puukerrostalorakentamisen lisääntyviä tarpeita. Keväällä 2014 Metsä Group ilmoitti suunnittelevansa 1,3 mrd euron biotuotetehtaan investointia Äänekoskelle. Puurakentamisen kohteita valmistui useita viime vuoden aikana. Tänä vuonna on rakenteilla 450 puukerrostaloasuntoa. Vuonna 2015 on käynnistymässä noin 1 400 uuden puukerrostaloasunnon rakentaminen, mikä tarkoittaa sitä, että puukerrostalojen markkinaosuus kerrostalorakentamisessa on nousemassa tavoiteltuun 10 prosenttiin. Uusia lähivuosina toteutusvaiheeseen tulevia puukerrostalokohteita on vireillä MSOn hankekartoituksen mukaan kaikkiaan noin 6 000 asunnon verran. Suomesta viedään metsäalan koneita ja laitteita yli miljardin euron arvosta vuosittain. Melkein kaksi kolmasosaa on sellun ja paperin jalostuksen koneita ja laitteita. Metsäkoneita on alle 20 prosenttia sekä energia- ja mekaanisen metsäteollisuuden laitteita noin 10 prosenttia kumpaakin. Metsäkoneita tuotetaan noin 2 000 konetta vuodessa, josta puolet on hakkuukoneita ja puolet metsätraktoreita. 1.2 Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Biotalous syntyy globaaleista tarpeista. Maailman väestön kasvu ja siitä johtuva kasvava tuotteiden, ruoan, energian ja veden kysyntä aiheuttavat luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Ilmastomuutos, huoli ympäristöstä ja uusiutumattomien raaka-aineiden niukkeneminen kannustavat biomassojen laajenevaan käyttöön taloudessa ja koko yhteiskunnassa. Biotaloudesta odotetaan fossiilitalouden jälkeen talouden uutta aaltoa. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian- ja palvelujen tuottamiseen. Biotalouteen siirtyminen vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäisee luonnon ekosysteemien köyhtymistä, sekä samaan aikaan luo talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävällä tavalla. Kasvavat globaalit markkinat tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä biotaloustuotteiden että -osaamisen viennille. Suomen mahdollisuutena nähdään kyky tarjota kestäviä ratkaisuja maailmanlaajuiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnonvarojen ehtymiseen. Runsaiden uusiutuvien luonnonvarojensa, korkeatasoisen osaamisensa ja teollisten vahvuuksiensa ansiosta Suomella on erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä maailmassa. Biotaloudella voidaan parantaa Suomen taloutta ja työllisyyttä sekä suomalaisten hyvinvointia. 3
Tulevaisuudessakin puusta on moneksi. On kehitetty älypakkauksia, jotka seuraavat lääkkeiden ottoa tai ruoan syömäkelpoisuutta. Puusta voidaan tehdä biohajoavia pakkausmateriaaleja. Puukomposiitista valmistetaan laadukkaita äänentoistolaitteita ja autojen osia. Suomessa on paljon biomassojen käsittelyyn liittyvää kemian, biokemian ja prosessien osaamista. Puusta tehdään edistyneitä liikenteen biopolttoaineita. Elintarvikkeissa käytetään sellupohjaisia sakeuttamisaineita, pesuaineissa on puupohjaisia entsyymejä ja liimoissa jalostettua mäntyöljyä. Marjojen ainesosia hyödynnetään kosmetiikassa. Sellun tuotannon sivuvirroista valmistetaan ksylitolia, joka vähentää hampaiden reikiintymistä ja lasten korvatulehduksia. Puun pihkasta tehdään voiteita ihon haavojen hoitoon. Koivun tuohi sisältää betuliinia, joka alentaa HI-viruksen aktiivisuutta. Uusiutuvalla energialla korvataan fossiilisia polttoaineita ja hillitään ilmastonmuutosta. Suomi on globaali edelläkävijä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Tämä mahdollistaa puupohjaisten polttoaineiden laajamittaisen ja energiatehokkaan käytön. Uusi teknologia biomassojen jalostamiseksi pyrolyysiöljyksi, biokaasuksi ja biohiileksi lisää huomattavasti bioenergian hyödyntämisen mahdollisuuksia. Suurin osa Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla. Puun käyttö rakentamisessa lisää hyvinvointia. Puuta sisältävä rakennettu ympäristö lisää tutkitusti ihmisen hyvinvointia. Puurakentamisella voidaan saavuttaa 15 30 % tavanomaista pienempi hiilijalanjälki. Uusien innovaatioiden ansiosta puusta voidaan tehdä entistä monipuolisempia ratkaisuja sisustamisessa ja talonrakennuksessa sekä piha- ja ympäristörakentamisessa. Yhteistyö toimialojen välillä ja teknologioiden yhdistäminen tekevät Suomesta todellisen biotalouden edelläkävijän. Metsäalan lisäksi Suomessa on vahva teknologian, rakentamisen, energian, kemian ja terveystieteiden osaaminen. Näiden alojen innovaatiot, yhteistyö ja teknologioiden yhdistäminen tekevät Suomesta todellisen biotalouden edelläkävijän. Suomi hakee myös kansainvälisiä kumppaneita globaalin biotalouden kehittämisessä 1.3 Suomen valtioneuvosto edistää biotaloutta Valtioneuvosto on määritellyt biotalouden, cleantechin ja digitaalisen liiketoiminnan Suomen talouden kasvun kärjiksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vauhditetaan Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla. Suomen biotalousstrategian tavoitteena on nostaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja synnyttää 100 000 uutta työpaikkaa. Biotalouden kasvutavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 4 prosentin vuotuista kasvua. Biotalous tuottaa myös muita kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Viennin kasvun ohella fossiiliraaka-aineiden korvaaminen kotimaisilla uusiutuvilla luonnonvaroilla parantaa Suomen vaihtotasetta, vahvistaa huoltovarmuutta ja lisää energiaomavaraisuutta. Suomen biotalousstrategiaa toteutetaan valtionhallinnossa työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Työ toteutetaan TEM:n johdolla ja sitä koordinoi MSO. Muut vastuutahot mainittujen ministeriöiden lisäksi ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö. Ministeriöiden hallinnonalojen organisaatiot osallistuvat toteuttamiseen laajasti. Toimeenpanossa hyödynnetään tämän vuoden loppuun mennessä perustettavaa, alan toimijoista koostuvaa kansallista biotalouspaneelia. Biotalous on myös priorisoitu korkealle Team Finland-strategiassa ja biotaloutta on jo edistetty usealla ministerin vienninedistämismatkalla tämän vuoden aikana. 4
1.4 Biotalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan lisää resursseja Julkista rahoitusta suunnataan Tekesille ja Suomen Teollisuussijoitukselle biotalouden kehittämisen vauhdittamiseksi. Julkisen rahoituksen tarkoituksena on myös edistää yksityisen rahoituksen hakeutumista alalle. Valtioneuvoston kasvupaketti sisältää Suomen Teollisuussijoituksen lisäpääomitusta tälle ja ensi vuodelle yhteensä 100 miljoonaa euroa biotalouden ja muiden kasvualueiden kehittämiseksi. Tekesille on kasvupaketissa 20 miljoonan pysyvä vuotuinen valtuuden lisäys biotaloudelle ja cleantechille. Myös Finveran vientirahoituksen valtuudet on lisätty. Biotalous sisältyy Tekesin strategisiin painopisteisiin osana luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kohteena on koko arvoketju raaka-ainetuotannosta tuotteisiin ja palveluihin sekä näihin tarvittavat prosessit, koneet ja laitteet. Myös aineettomat ratkaisut esimerkiksi luonnon ekosysteemipalveluihin liittyen ovat kohdealueita. Tekesin biotalouden kokonaisrahoitus oli vuonna 2013 noin 162 milj. euroa. Biotalous tulee myös jatkossa kuulumaan Tekesin strategisiin valintoihin. Tekesin, Sitran, Suomen Akatemian, Finnveran ja VTT:n yhteinen Suunta-strategia valitsi luonnonvarat yhdeksi teemakseen ja sen puitteissa organisaatiot lähtevät yhdessä rakentamaan uutta toimintamallia ekosysteemin muodostamiseksi teemalla Monimuotoinen biojalostamo. Tekesin hallinnoiman INKA-ohjelman tarkoituksena on vauhdittaa houkuttelevien innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä, joilla nopeutetaan uusien ratkaisujen kaupallistumista ja liiketoimintojen luomista. Ohjelmaan on valittu viisi teemaa ja niille vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Yksi valituista teemoista on biotalous, josta vastuussa on Joensuun kaupunkiseutu. Biotalouden SHOK, eli FIBIC (Finnish Bioeconomy Cluster) tarjoaa yrityksille ja tutkimusorganisaatioille uuden tavan tiiviiseen ja pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön sekä kestävän kilpailuedun kehittämiseen. Tutkimusohjelmat ovat FIBICin toiminnan ydin. Ohjelmissa tapahtuva vuorovaikutus kuluttajien, yritysten ja tutkijoiden välillä auttaa tunnistamaan uusia kehitysmahdollisuuksia. Yhteisesti tehtävä tutkimus lisää myös mahdollisuuksia riskinottoon tutkimuksessa ja sen aihevalinnassa. FIBI- Cin tavoite on, että sen tutkimusohjelmat ovat maailman innovatiivisin biotalouden kehitysympäristö. VTT:n kolmesta liiketoiminta-alueesta yksi, Solutions for natural resources and environment (n 550 htv), on pääosin biotalouteen ja osin cleantechiin keskittynyt. Liiketoiminta-alueen toiminta kattaa innovaatioprosessin strategisesta tutkimuksesta tutkimuksen kaupallistamiseen. VTT:llä on merkittävää pilotointitoimintaa bioenergian, kaasutuksen, pyrolyysin, bioteknisten prosessien, prosessikemian sekä kuitutuotteiden alueilla. Nämä pilotointiympäristöt palvelevat kotimaisia ja ulkomaisia asiakkaita ja niiden avulla on kehitetty mm. nopean pyrolyysin prosessi, josta ensimmäinen kaupallinen laitos on käynnissä Joensuussa. Uusia avauksia, joilla on merkittävää kaupallistamispotentiaalia, ovat mm. vaahtoteknologia ja kuitulanka. Näiden avulla voidaan tehdä täysin uudentyppisiä kuitutuotteita, kuten tekstiilejä. 5
2 MSO:n tavoitteet ja tilanne Metsäalan strategisen ohjelman tehtävänä on alan kilpailukyvyn ja uudistumisen edistäminen. Ohjelman painopistealueet ovat: 1. Biotalouden uuden liiketoiminnan kehittäminen 2. Puurakentamisen lisääminen 3. Alan kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 4. EU- ja kansainvälisen vaikuttamisen vahvistaminen Vuoden 2011 lopussa ja seuraavan vuoden alussa määriteltiin asiantuntijaryhmissä tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Edellä mainitut painopisteet määriteltiin MSO:n neuvottelukunnassa kesällä 2012. Painopisteitä ja toimenpiteitä on tarkennettu ohjelman toimeenpanon yhteydessä muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Ohjelmasta on jäljellä vajaa vuosi ja tämän vuoden toimenpiteet ovat käynnissä. Tempo Economics Oy on käynnistänyt työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta TEM:n strategisten ohjelmien arvioinnin II-vaiheen. Työ toteutetaan syys-marraskuussa 2014 ja se sisältää ohjelmien vaikuttavuuden arvioinnin sekä strateginen ohjelmat-toimintamallin kokonaisarvioinnin. Arviointityön ensimmäinen vaihe (tavoiteasetannan ja toteutustavan arviointi) toteutettiin syksyllä 2012. 2.1 MSO:ssa asetettujen alan yleisten kehittämistavoitteiden seuranta 1. tavoite: Puukerrostalojen markkinaosuus 10 prosenttiin ja jalostettujen puutuotteiden vienti +0,5 mrd euroa vuodessa Puurakentaminen etenee tavoitteiden mukaisesti. Tänä vuonna puukerrostalojen markkinaosuus on noin 4 prosenttia. Ensi vuonna osuus näyttäisi nousevan tavoiteltuun 10 prosenttiin. Jalostettujen puutuotteiden vienti on valitettavasti ollut laskussa, eikä tehokkaita keinoja viennin alan kasvun ja viennin lisäämiseksi ole löytynyt. 2. tavoite: Metsäteollisuuden viennin arvo 13 mrd euroa vuodessa Metsäteollisuuden vienti on uudestaan lähtenyt kasvuun, joskin vienti ei ole kasvanut kokonaisuudessaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2013 viennin arvo oli 11,2 mrd. euroa (+3 %). Tänäkin vuonna vienti on kasvanut. Positiivisena asiana voidaan todeta sellun, sahatavaran ja kartongin viennin voimakas kasvu viime vuonna. Kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Paperin viennin arvo ei ole tänä vuonna enää laskenut niin jyrkästi kuin edellisvuosina. 3. tavoite: Uusien tuotteiden liikevaihto + 1 mrd euroa Uusia tuotteita on tullut markkinoille, esimerkiksi liukosellu, bioöljy, biokaasu, puukomposiitit, CLT-puulevyt ja mäntyöljystä valmistettu liikennepolttoaine. Maakaasua korvaava kuivattu ligniini on tulossa ensi vuonna. Tarkkaa tietoa uuden liiketoiminnan liikevaihdosta ei ole, mutta todennäköisesti kokonaisliikevaihto lienee yli 200 miljoona euroa. 4. tavoite: Kotimaisen puun käyttö 65 70 milj. kuutiometriä vuodessa Kotimaisen aines- ja energiapuun käyttö on lisääntynyt merkittävästi, mutta ainespuun käyttö ei ole kehittynyt kuitenkaan asetetun tavoitteen mukaisesti. Viime vuonna käytettiin kuitenkin 65 miljoonaa kuutiometriä kotimaan metsistä hakattua aines- ja energiapuuta yhteensä. Hakkuukertymä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. 6
2.2 Biotalouden uuden liiketoiminnan kehittäminen Metsien hyödyntämiseen perustuvan biotalouden uuden liiketoiminnan kehittämisen pohjaksi tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistä tulevaisuudenkuvaa ja selkeitä strategisia linjauksia. Tätä kuvaa ja yhteisiä linjauksia on määritelty Suomen biotalousstrategiassa, TEM:n teollisuuspolitiikkatyössä ja materiaalitehokkuusohjelmassa, MMM:n metsäpoliittisessa selonteossa ja metsästrategiassa sekä FIBIC OY:n koordinoimassa CrossCluster -hankkeessa. MSO on osallistunut näihin kaikkiin hankkeisiin. Osana MSO:n toimintaa toteutetaan Suomen biotalousstrategiaa sekä biotalouteen liittyvän valtioneuvoston periaatepäätöksen ja teollisuuspolitiikkaohjelman biotaloutta koskevat toimet. Biotalousstrategiaa toteutetaan TEM:n johdolla yhteistyössä MMM:n ja YM:n kanssa. Biotaloustrategian toteuttamisen ensimmäiset toimenpiteet koskevat uusien investointien synnyttämistä ja EU-vaikuttamista. Biotalouden uuden liiketoiminnan ja investointien edistämiseksi on TEM:ssä käynnistetty kansainvälinen biojalostamokilpailu. Kilpailulla vauhditetaan lähivuosien erilaisia kaupallisen mittakaavan ja demonstraatiovaiheen innovatiivisia biojalostamoinvestointeja. http://www.tem.fi/biojalostamokilpailu MSO:ssa on toimenpideohjelman mukaisesti mietitty yritysten kehitys- ja rahoitusmalleja sekä ratkaisuja investointien toteuttamiseksi. Kasvuyritysten vauhdittamiseksi on käynnistetty kokeiluja suurten yritysten ja pk-yritysten uusista yhteistyömalleista. Keskeisimmät esimerkit tästä toiminnasta liittyvät edellä mainittuun biojalostamokilpailuun sekä Äänekosken ja Varkauden tehtaiden investointeihin. Aalto- yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun kanssa selvitetään mahdollisuuksia opiskelijalähtöisten liiketoimintamallien, yritystoiminnan ja yrittäjyyskoulutusohjelman kehittämiseksi biotalousalalla. MSO oli viime vuonna myös mukana koordinoimassa metsäalan OSKE-toimintaa ja auttamassa biotalousinkan perustamisessa. Syksyllä 2013 pidettiin yhteistyönä OSKE-verkoston kanssa seminaarisarja metsäbiotalouden pk-yritysten liiketoimintamahdollisuuksista kahdeksalla paikkakunnalla. Seminaareihin osallistui kaikkiaan noin 600 henkilöä. MSO on myös edistänyt biotaloutta mm. osallistumalla Fibic Oy:n tutkimusvaliokuntaan, TEMin Itä- ja Pohjois-Suomi-ohjelmaan, VNK:n niukkuuden ja vihreän kasvun mahdollisuudet teeman ohjausryhmään, metsäalan OSKE:n johtoryhmään ja VTT:n tekstiiliselluhankkeen ohjausryhmään. VNK:n rahoituksella on käynnistymässä selvitys biotalouden lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista esteistä, jonka pitäisi valmistua ensi syksyyn mennessä. 2.3 Puurakentamisen lisääminen MSO:n valtakunnallisen puurakentamisohjelman toimenpiteet liittyvät uusien puurakentamiskohteiden käynnistämiseen, osaamisen parantamiseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Useissa puurakentamisen hankkeissa on Tekesin rahoitus. Neuvottelut rakentamisen sidosryhmien kanssa ovat jatkuneet ja uusia kohteita on saatu suunnitteluvaiheeseen. Merkittävimmät tänä vuonna rakenteilla olevat kohteet sijaitsevat Vantaalla, Jyväskylässä, Kuopiossa, Saarijärvellä ja Helsingissä. Useita puukouluhankkeita on vireillä eri puolille Suomea ja Kajaaniin suunnitellaan puusairaalaa. Ensi vuonna on määrä käynnistyä uudet laajat puukerrostalokohteet Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Ouluun, Raumalle ja Seinäjoelle. Puurakentamisen osaamisen lisäämiseen on panostettu roadshow-tilaisuuksilla, joihin on osallistunut noin 3 000 henkilöä. Uusi puukerrostalorakentamisen oppikirja Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen julkaistiin syksyllä 2013. Oppikirjaan on koottu uusin tieto ja kokemukset teollisesti rakennettavien suurimittakaavaisten puurakennusten toteuttamiseksi. Aalto Pro järjesti viime vuonna puukerrostalojen rakennesuunnittelijoiden täydennyskoulutuksen. AA-pätevyystasoon tähtäävää 7
koulutusta järjestetään tänä vuonna sekä Aalto Pron että Puuinfon järjestämänä. Tavoitteena on lähivuosina täydennyskouluttaa noin 30 uutta AA-pätevyystason rakennesuunnittelijaa vuosittain. Puurakentamisen tutkimuksen ja kehityksen tehostamiseen käynnistettiin viime vuoden lopussa Integroitu Teollinen Puutalotoimitus -hanke (ITP-hanke). Hankkeen tarkoituksena on ollut koota yhteen puurakentamisen rakennuttajia, suunnittelutoimistoja, rakennusliikkeitä ja puutuoteyrityksiä sekä puurakentamisen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita, jotka yhteistyössä tehostavat koko puurakentamisprosessia projektien tilauksesta niiden valmistumiseen. Tavoitteena on kehittää puurakentamisen kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Kiinnostuneiden rakennuttajien puutteen vuoksi, hanketta on päätetty viedä eteenpäin rakennuttajien omilla erillisillä Tekes-hankkeilla eikä yhteishankkeena. Yhteistyössä Liikenneviraston, Metsähallituksen ja Suomen Tieyhdistyksen kanssa on tämän vuoden alussa käynnistetty puusiltojen rakentamisen kehittämishanke. Puusiltarakentamisen edistämisen toimenpiteitä suuntaava taustaselvitys valmistui syyskuun alussa. Metsähallituksen Pilke-talo- ja Suomen luontokeskus Haltia -hankkeissa sekä suunnitteilla olevissa Guggenheim-, Helsingin keskuskirjasto- ja olympiastadion-hankkeissa, joissa MSO on myös ollut mukana, pyritään puurakentamisohjelman tavoitteiden mukaisesti korkeatasoiseen muotoiluun ja ympäristöystävälliseen rakentamiseen. Guggenheim-kilpailun 1-vaiheeseen saapui 1 715 ehdotusta, mikä on arkkitehtikilpailujen osallistumisen maailmanennätys. Kilpailun jatkoon 2-vaiheeseen valitut kuusi työtä julkistetaan 2.12.2014. Voittajatyö on selvillä kesäkuussa 2015. Puurakentamisen yhteistyö on myös ollut Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission metsäteollisuuden työryhmän, Suomen Venäjän metsähuippukokouksen sekä MSO ja Venäjän kaupallisen edustuston yhteisen seminaarin agendalla. 2.4 Kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Kilpailukyky Kilpailukyvyn edistämisen toimenpiteet liittyvät puukauppaan, logistiikkaan sekä alan imagon, vetovoimaisuuden ja vaikuttamisen parantamiseen. FOEX on tänä vuonna aloittanut kaupallisten indeksien julkaisemisen Suomen kuitupuun ja havutukin hinnoista. Indeksit perustuvat MSO:n viime vuoden lopussa valmistuneeseen selvitykseen. Indeksejä voidaan hyödyntää puukaupassa hintariskin pienentämiseksi ja hintojen ennustettavuuden parantamiseksi. Metsäteollisuus ry ja MTK kehittävät yhteistyössä MMM:n puumarkkinatyöryhmän kanssa nettipohjaista markkinapaikkaa ja uutta hinnoittelujärjestelmää. MMM:n puumarkkinatyöryhmä toimii keskustelufoorumina puumarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. MSO oli mukana vaikuttamassa logistiikkaa tehostavaan kuorma-autojen mittojen ja painojen korottamiseen. Pääosa puutavara-autoista on muutettu uuden lainsäädännön mukaisesti 60 tonnin kokonaispainosta 76 tonniin. Trafille on tehty kuusi lupahakemusta noin 100 tonnin kokeiluista. Metsäteho tekee MSO:n rahoittamana esiselvityksen kokeiluihin liittyvistä reitityksistä ja kustannusperusteista ja Oulun yliopisto tutkii liikenneturvallisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriö on joutunut rajoittamaan liikennettä noin 400 sillalla korotettujen kokonaispainojen takia. Painorajoitettujen siltojen ja korkeutta rajoittavien alikulkujen korjaaminen on työn alla. MSO: n biotalouden ja alan imagon edistämiseen sekä vaikuttamisen tehostamiseen tähtäävän Puun Tarinat -hankkeen toteuttamisen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Hankkeessa on uudistettu 8
Biotalous.fi sivustoa, tuotettu kolme filmiä sekä esitteitä, tuotesalkku ja esitysmateriaalia yhdessä sidosryhmien sekä MMM:n, UM:n ja YM:n kanssa. Materiaali on myös tehty englanninkielellä. Osa materiaaleista löytyy osoitteesta; http://www.biotalous.fi/biotalous/. MSO on myös osallistunut Suomen Metsäyhdistyksen Metsä Puhuu-hankkeeseen sekä Työterveylaitoksen Metsätyöhyvinvointi-hankkeeseen. Kasvu ja kansainvälistyminen Maa- ja metsätalousministeri on isännöinyt Team Finland mallin mukaisesti yhden MSO:n ja Finpron järjestämä alan viennin edistämismatkan Turkkiin ja kaksi Kiinaan. Turkin matkaan osallistui kymmenkunta puualan yritystä ja noin sata turkkilaisten yritysten edustajaa oli mukana seminaarissa ja seminaarin jälkeisessä match making tilaisuudessa. Turkkiin suunnitellaan lisää viennin edistämistoimia alkuvuodelle ja keväälle 2015. Maa- ja metsätalousministeri isännöi myös syksyllä sahatavaran vienninedistämismatkan Kiinan. Matkalle osallistui 12 saha-alan yritystä ja delegaatiolla oli yhteinen Team Finland logon alla oleva näyttelytila Shanghain kansainvälisillä Furniture China 2014 messuilla. Lisäksi järjestettiin Team Finland seminaari The Role and Opportunities of Wood in the Future Bioeconomy. Tilaisuuteen osallistui noin 120 kiinalaista puutuotealan toimijaa. Elinkeinoministeri teki syksyllä vienninedistämismatkan Chileen ja Peruun. Matkan yhtenä tavoitteena oli metsäalan koneiden ja laitteiden sekä metsäkoulutukseen viennin edistäminen. Metsävaltuuskunta järjesti matkalla kaksi seminaaria, teki useita yritys- ja ministeriövierailua sekä tapasi kohdemaiden koulutuksen ja tutkimuksen edustajia. Osana puutuoteteollisuuden viennin edistämistä Puuinfo on tehnyt nettipohjaisen puutuotteiden markkinapaikan. Markkinapaikalla yritykset voivat markkinoida tuotteitaan ja asiakkaat voivat tehdä tilauksiaan useilla eri kielillä. www.woodproducts.fi Tekesin Kasvuväylään saatiin viime vuoden aikana mukaan vähän yli kymmenen puualan yritystä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 65 miljoonaa euroa. 2.5 EU ja kansainvälinen vaikuttaminen MSO:n EU-vaikuttamissuunnitelman mukaisesti pyritään vaikuttamaan entistä paremmin ja ennakoivammin biotaloutta koskevaan EU:n säädös- ja toimintalinjausvalmisteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Tähän liittyen TEM on tänä vuonna järjestänyt useita tapahtumia Brysselissä yhdessä Suomen EUedustuston kanssa. Biotalouden edistämistä jatketaan yhdessä MMM:n ja YM:n kanssa valmistellun biotalouden non-paperin pohjalta. Suomalaiset EU:n parlamentin jäsenet ovat olleet aktiivisesti perustamassa biotalouden intergroupia EU:n parlamenttiin ja tällä hetkellä näyttää siltä, että se on toteutumassa osana laajempaa kestävän kehityksen ryhmää (European Parliament Intergroup on Climate Change, Biodiversity and Sustainable Development). MSO on ollut keskeisesti mukana vaikuttamassa intergrpupin perustamiseen mm. luomalla intergroupin pohjatekstin MEPien käyttöön. Suomen edustustojen viestintävastaavia on informoitu biotaloudesta ja biotalous oli yhtenä aiheena UM:n suurlähettiläspäivillä elokuussa, jonka yhteydessä suurlähettiläitä informoitiin biotaloudesta ja jaettiin biotalouteen liittyvää materiaalia. MSO on myös erilaisten muiden foorumien kautta (mm. EU 3rd Bioeconomy Conference, EU:n raaka-aine EIP, EU-metsäjaosto, UNECE, Venäjä, Slovenia, Ruotsi, Katalonia ja Koli Forum -yhteistyöllä) pyrkinyt vaikuttamaan metsäalaa ja biotaloutta koskeviin kansainvälisiin asioihin. 9
3 Kansallinen metsäohjelma 2015 (Maa- ja metsätalousministeriö) MSO:n toimenpideohjelmassa on myös toimenpiteitä, mitkä toimeen pannaan maa- ja metsätalousministeriön Kansallisen metsäohjelmassa. Toimet liittyvät pääosin puunkäytön lisäämiseen ja puunhankinnan kehittämiseen. Kansallisessa metsäohjelman esipuheessa linjataan, että metsäsektorista on mahdollista kehittää seuraavien vuosikymmenten aikana bioklusteri, joka tuottaa materiaaleja ja palveluita entistä laajemmin myös muille toimialoille. Linjauksen toteutuminen vaatii aktiivisuutta, metsäalan uudistumista sekä uusia investointeja. Viime aikoina metsäalan kehityksessä on nähtävissä merkittäviä positiivisia signaaleja linjauksen toteutumiseksi, vaikka Kansallisen metsäohjelman tavoitetasoja ei kaikilta osilta olekaan saavutettu. Metsiä on viime vuosina hyödynnetty aktiivisesti ja metsävaramme ovat runsaat muodostaen erinomaisen kasvualustan uudistuvalle metsäalalle. Esimerkiksi metsien vuosittainen kasvu on yltänyt KMO:n tavoitetasoon ja puuenergialle asetetut tavoitteet on joko saavutettu tai nykyisellä kehityksellä saavutettavissa. Vielä merkittävämpää on kuitenkin, että teollisuuden raaka-aineeksi ja energiantuotantoon hakatusta runkopuusta muodostuva hakkuukertymä oli Metsäntutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna 65 milj. m³. Hakkuukertymä oli siten suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Siten myös viime vuoden osalta hakkuukertymän tavoitetaso saavutettiin ensimmäistä kertaa. Puuta käyttävän teollisuuden investointihalukkuus kotimaahan on voimistunut, vaikka useilla muilla sektoreilla investointihalukkuus on Suomessa yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen edelleen heikkoa. Toteutuessaan uudet investoinnit nostavat puun kysyntää Suomessa merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Merkittävin yksittäinen investointi olisi Äänekoskelle suunniteltu 1,3 miljoonan tonnin sellutehdas ja biojalostamo, jotka yksinään lisäisivät puun kysyntää noin 4 miljoonalla kuutiolla. Lisäksi muiden tehtaiden kehitysinvestoinnit sekä tuotantosuuntien muutokset ympäri maata lisäävät toteutuessaan kuitupuun vuotuista kysyntää tuntuvasti, kokonaisuudessaan noin 6 miljoonalla kuutiometrillä. Kansallisen metsäohjelman toimeenpanossa maa- ja metsätalousministeriön osalta on viime vuosina korostunut lainsäädännön uudistaminen, jolla pyritään luomaan metsäalalle aikaisempaa kilpailukykyisemmät toimintaedellytykset. Kansallisen metsäohjelma sekä hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriössä parhaillaan viimeistellään metsälainsäädännön kokonaisuudistusta. Vuoden alusta tuli voimaan metsälain muutos, joka monipuolistaa metsien käsittelyä. Laki metsätuhojen torjunnasta tuli voimaan myös vuoden alusta, joka osaltaan ottaa huomioon ilmaston muutoksen aiheuttamat haasteet. Lisäksi metsälainsäädännön uudistamisella on edistetty Kansallisen metsäohjelman mukaisesti metsäpalveluyrittäjyyttä. Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muutoksella lisättiin kilpailua metsäpalvelumarkkinoilla, jolloin eri toimijoiden odotetaan aikaisempaa aktiivisemmin markkinoivan mm. puukaupallisia palveluitaan. Vaikka tämä lakimuutos tulee pääosiltaan voimaan vasta vuoden vaihteessa, aktiivisuuden lisääntyminen näkyi markkinoilla jo viime vuoden puolella. Laki Luonnonvarakeskuksesta vahvistettiin kesäkuun lopulla ja tulee voimaan 1.1.2015. Hallituksen esitys kestävän metsätalouden rahoituslaiksi annettiin syyskuussa, kuten myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhtiöittämistä koskeva esitys. Puumarkkinoiden toiminta on ollut viimeisten vuosien ajan poikkeuksellisen hyvin toimivaa. Puumarkkinat ovat löytäneet vakaan tasapainotilan ja esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön vetämän puumarkkinatyöryhmän myötävaikutuksella markkinaosapuolten välistä luottamusta on parannettu ja markkinainformaatiota lisätty. Lisäksi puumarkkinatyöryhmä on kehittänyt uusia puukauppa- ja hinnoittelumalleja, joita markkinaosapuolet voivat halutessaan ottaa käyttöön. 10
Kansallisessa metsäohjelmassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi asetettujen tavoitteiden osalta metsänhoitosuosituksia on uudistettu ja talousmetsien luonnonhoitoa kehitetty. Valtioneuvosto teki kesäkuussa periaatepäätöksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) jatkamisesta vuosille 2014 2025. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa metsäluonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Ohjelman jatkuminen varmistaa sen, että taloustilanteesta riippumatta tavoite metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi voidaan toteuttaa täysimääräisesti. Ehkä suurimmat haasteet Kansallisen metsäohjelman tavoitteiden toteutumisen osalta liittyvät liikenneverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Metsäalan logistiikkaa palvelevan infrastruktuurille asetettujen tavoitteiden toteutuminen on epätodennäköistä ja kokonaisuudessaan metsäalan toimintaedellytykset ovat heikentyneet tältä osin. 11