LAUSUNTO LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö/ Johtaja Kari Paaso Hallitusneuvos Ismo Tuominen kirjaamo.stm@stm.fi Lausuntopyyntö STM078:00/2011 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAEIKSI ALKOHOLILAIN JA RIKOSLAIN 30 LUVUN 1 A :N MUUTTAMISESTA Viitaten sosiaali- ja terveysministeriön 25.4.2012 päivättyyn lausuntopyyntöön (STM078:00/2011) koskien luonnosta hallituksen esitykseksi laeiksi alkoholilain 33 :n ja rikoslain 30 luvun 1 a :n muuttamisesta Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry (jatkossa Panimoliitto) lausuu seuraavaa: Yleistä Alkoholimainontaa koskeva lainsäädäntö on Suomessa hyvin yksityiskohtaista ja se on eurooppalaisittain yksi tiukimmista. EU-maista vain Ruotsissa ja Ranskassa on meitä enemmän rajoituksia. Lainsäädännön rinnalle on suomalainen panimoala kehittänyt itsesääntelyohjeet, joiden tarkoituksena on ennen kaikkea ennalta estää, että mainonta ei vetoa eikä kohdistu alaikäisiin. Itsesääntelyn tueksi on lisäksi perustettu panimoista itsenäinen elin, joka tarkistaa etukäteen TV-mainokset. Syksyllä ennakkotarkastuksen alaiseksi tulevat lisäksi ulkomainokset. Parhaillaan myös Euroopassa toimivat suuret panimokonsernit ovat luomassa alalle itsesääntelyä, jonka tavoitteena on niin ikään pitää huoli siitä, että alkoholia mainostetaan vain aikuisille. Panimoliitto katsookin, että tilanteessa, jossa koko toimiala on liikkeellä samaan suuntaan edistämään alaikäisten hyvinvointia, ei perinteinen lakitie uusine rajoituksineen ole tarkoituksenmukaista. Emme siten kannata alkoholilain 33 :n ja rikoslain 30 luvun 1 a :n kiristämistä nykyisestä. Pidämme tärkeänä, että itsesääntelylle annetaan aikaa ja tilaa toimia ja että samanaikaisesti viranomaiset, teollisuus, kauppa, kansalaisjärjestöt ja tutkijat mahdollisimman laaja-alaisesti aloittavat vuoropuhelun, jonka tarkoituksena on löytää keinoja edistää suomalaisten nuorten hyvinvointia ja estää heidän syrjäytymistä. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on keskeisenä alkoholipoliittisena toimena mainittu alkoholilain kokonaisuudistus. Prosessin on (tietojemme mukaan) määrä alkaa ensi syksyllä. Mielestämme tuossa yhteydessä on luontevaa ottaa tarkastelun kohteeksi myös koko alkoholimainonnan 33 sekä vuonna 2008 tehdyt muutokset kampanjahinnoitteluun. Keskeisistä kysymyksistä Hintakilpailun lisääntyminen ei ole kenenkään etu Vuonna 2008 tehtiin hinnoitteluun muutoksia, joiden tarkoituksena oli hillitä tarjousmyyntiä. Hyvästä tavoitteestaan huolimatta kahden kuukauden sääntö on lisännyt tarjouskampanjointia ja tehnyt niistä ympärivuotisia. Veron nostoillakaan ei ole saavutettu haluttua lopputulosta, sillä suomalaiset ovat lähteneet hakemaan halvempaa alkoholia enenevässä määrin Virosta verotulojen jäädessä lahden toiselle puolelle. Jos alkoholimainontaa nykyisestään vielä tiukennetaan, on vaarana, että suomalaisten toimijoiden kilpailuvälineeksi ulkomaisia tuotemerkkejä vastaan jää pääasiallisesti tuotteen hinta. Entisestään kiihtyvä alkoholijuomien hintakilpailu ei palvelisi kenenkään etuja. Viimeisin esimerkki hintakilpailun lisääntymisestä on Koskenkorvan tammikuinen hinnanalennus, joka perusteltiin avoimesti tarpeella kasvattaa markkinaosuuksia. Kotimaisten tuotemerkkien tulevaisuus vaarantuu. Globaalit tuotemerkit mainostavat tuotesijoittelun, urheilusponsoroinnin, netin ja kaapelikanavien kautta. Panimoliitto ei kannata alkoholimainonnan kieltämistä tai nykyistä tiukempaa rajaamista, koska kielto poistaisi mainonnan vain kotimaisilta tv- ja radiokanavilta, ulkomainonnasta ja netistä suomalaisten tuotemerkkien osalta. Kielto ei ulottuisi alkoholimainontaan, jota alaikäinen kohtaa kansainvälistyneessä mediamaailmassa, erityisesti
LAUSUNTO LAUSUNTO 2 (5) internetissä, ulkomaisessa lehdistössä ja kaapeli-tv:ssä sekä tuotesijoitteluna ulkomaisissa sarjoissa ja elokuvissa kotimaisilla kanavilla. Viimeisin ulkomaisen brändin näkyvä markkinointikeino on James Bondin ja Heinekenin välinen yhteistyö. Kotimaisten brändien näkyvyys voidaan estää, mutta kansainvälisten tuotemerkkien ei. Siten kotimaisiin toimijoihin kohdistuvat brändimainonnan rajoitukset suosisivat suoraan ulkomaisia tuotemerkkejä. Esitetyt alkoholijuomien mainonnan rajoitukset olisivat siten suomalaista elinkeinoelämää kilpailullisesti syrjiviä. Ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva mainonnan ennakkotarkastustoimikunta on osoittanut toimivuutensa Panimoliiton jäsenyritykset ovat omassa mainonnassaan päättäneet noudattaa lakia tiukempaa sääntelyä luomalla omat itsesääntelyohjeet. Vahvan itsesääntelyjärjestelmän puolesta puhuvat useat tekijät. Itsesääntely on joustavaa, nopeasti muokattavaa ja kustannuksiltaan tehokasta. Itsesääntely sitouttaa alan toimijat ongelmien ratkaisuihin jo varhaisessa vaiheessa. Julkiseen sääntelyyn tulisikin siirtyä vain tilanteissa, joissa on selvää näyttöä itsesääntelyn toimimattomuudesta. Panimoteollisuus on erityisesti viime vuosien aikana panostanut itsesääntelyn kehittämiseen. Panimoliiton perustama ennakkotarkastustyöryhmä aloitti toimintansa syyskuussa 2011. Kaikki tällä hetkellä televisiossa esitettävä alkoholimainonta on toimikunnan ennalta tarkastamaa. Alkoholijuomien TV-mainosten ennakkotarkastus on osa liiton vuonna 2011 uudistamaa alkoholijuomien markkinointiviestinnän ohjetta. Ennakkotarkastustoimikunnan tehtävä on tarkastaa kaikki Hartwallin, Olvin, Sinebrychoffin ja Nokian Panimon alkoholijuomien televisiomainokset ennen julkista esitystä joko niiden valmistuttua tai käsikirjoitusvaiheessa. Mainosten on noudatettava paitsi Suomen alkoholilainsäädäntöä ja viranomaisten ohjeistusta, myös panimoalan omaa vastuullisen markkinointiviestinnän itsesääntelyohjetta. Toimikunnan lausunto on sitova, ja sen rikkomisesta seuraa sanktio. Syksyllä ennakkotarkastuksen alaiseksi tulevat ulkomainokset. Toimikunta on panimoalasta riippumaton työryhmä, jossa on asiantuntemusta mm. markkinoinnista, mainonnasta sekä juridiikasta. Jäsenet on valittu siten, ettei kenelläkään ole sidonnaisuuksia Panimoliittoon tai sen jäsenyrityksiin. Mainonnan ennakkotarkastustoimikunnan kokoonpano : Puheenjohtaja varatuomari Marja-Leena Mansala, IPR University Center (Immateriaalioikeusinstituutti), kauppaoikeuden dosentti, OTT, varatuomari Taina Pihlajarinne, Helsingin Yliopisto, markkinointijohtaja Mika Sarimo, Fazer Leipomot & Makeiset, toimitusjohtaja Lauri Sipilä, MARK Suomen Markkinointiliitto ry, johtava lakimies Tuula Sario, Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry. Itsesääntelyn tulokset alkavat näkyä. Ennakkotarkastustoiminta on estänyt ylilyönnit ja varmistanut sen, etteivät mainokset sisällä sellaisia elementtejä, jotka herättäisivät alaikäisten huomion tai jotka antaisivat mielikuvan siitä, että alkoholi lisää sosiaalista ja seksuaalisista menestystä. Itsesääntely toimii siten hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen edistämiseksi. Alkoholimainonnan sisällön julkinen sääntely ja alan itsesääntely antavat yhdessä toimintaympäristön, jossa toisaalta pidetään huoli alaikäisistä ja toisaalta varmistetaan suomalaisten tuotemerkkien mahdollisuus olla suomalaisten kuluttajien lempimerkkejä myös tulevaisuudessa. Mikäli sääntelyä halutaan lisätä, tulisi Panimoliiton näkemyksen mukaan tehdä kattava arvio nykyisen lainsäädännön ja itsesääntelyn yhteentoimivuudesta. Mainonnalla ei kasvateta kokonaiskulutusta Alkoholin mielikuvamainonta nykymuodossaan ei kasvata, vaan jakaa markkinoita eri toimijoiden ja tuotemerkkien kesken. Alkoholin kokonaiskulutukseen vaikuttavat alkoholin saatavuus ja hinta. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi tämä markkinoita koskeva tosiasia jää valitettavasti vaille huomiota. Sen sijaan väitteet alkoholimainonnan vaikutuksesta kokonaiskulutukseen ja nuorten alkoholin kulutukseen esitetään mielestämme vahvoina ilman perustetta. Mielenkiintoisina esimerkkeinä haluamme tuoda esille tässä yhteydessä seuraavat kehityssuunnat:
LAUSUNTO LAUSUNTO 3 (5) 1) Ruotsissa alkoholia on saanut mainostaa muutaman vuoden ajan. Samaan aikaan alkoholin kulutus on laskenut, ei siis noussut. 2) Norjassa alkoholimainonnan rajoitukset ovat Euroopan tiukimpia, alkoholia ei saa mainostaa siellä lainkaan. Kulutus on kuitenkin kasvanut maassa tasaisesti sen jälkeen, kun laki tuli voimaan 1975. 3) Suomessa oluen mainontaan käytetty rahamäärä lähes puolittui vuosina 2004 2007, silti samaan aikaan oluen kulutus pysyi melko samana. 4) Muualla Euroopassa, esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa kokonaiskulutus on pysynyt lähes samana, vaikka mainontaan käytettyjä varoja on jopa merkittävästi lisätty. 5) Ranskassa alkoholin mainontaa rajoitettiin vuonna 1991. Sen jälkeen alkoholimainonnan volyymi on kasvanut keskimäärin 3,5 % vuodessa. Samanaikaisesti alkoholinkulutus on laskenut henkeä kohti useita prosentteja. Lausuttavana olevan lakiesityksen perusteluosassa todetaan alkoholin kokonaiskulutuksen olevan Suomessakin laskusuuntainen. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista ilmenee, että myös alkoholista aiheutuvat haitat ovat Suomessa viime vuosina vähentyneet. Alkoholipoliittisesti tilanne on siis oikean suuntainen, eikä lisärajoituksiin ole näiden kotimaisten tilastojen valossa tarvetta. Vertailuna voidaan lisäksi todeta, että Keski-Euroopassa alkoholia kulutetaan enemmän, mutta alkoholihaittoja on vähemmän. Saksassa alkoholin kokonaiskulutus (puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna) on 12,8 l/hlö, mikä on enemmän kuin Suomessa. Vaikka Saksan kokonaiskulutus on suurempi, silti alkoholista aiheutuneita kuolemia on vähemmän kuin Suomessa. Irlannissa alkoholijuomien kokonaiskulutus on 14,4 l/hlö. Irlannin alkoholikuolemaluvut ovat huomattavasti alhaisemmat kuin Suomessa (WHO: Country profiles on alcohol consumption harm and policies). Etelä- ja keskieurooppalaiset käyttävät alkoholia eri tavalla kuin suomalaiset: vaikkakin päivittäin pysyy heidän alkoholinkäyttönsä kohtuuden rajoissa humalahakuisen juomisen ollessa sosiaalisestikin ei-hyväksyttävää käyttäytymistä. Suomalaisten alkoholin kulutus on eurooppalaista keskitasoa, mutta humalahakuisuus tekee siitä ongelmallisen. Tutkimustiedot mainonnan vaikutuksista puutteellisia Suomesta puuttuu tutkimus siitä, millaista alkoholimainontaa Suomessa toteutetaan, miten se vaikuttaa alaikäisiin sekä mitä tutkimuksen keinoin voidaan todeta toteutettujen mainonnan rajoitusten vaikutuksista alaikäisten alkoholin käyttöön ja aloitusikään. Koska maat eroavat toisistaan lainsäädännön, lainvalvonnan ja itsesäätelyn suhteen, olisi tärkeää, että uutta lainsäädäntöä mietittäessä käytössä oli ajankohtaista Suomen erityispiirteet huomioivaa tutkittua tietoa. Samaa asiaa peräänkuulutettiin sosiaali- ja terveysministeriön epävirallisen työryhmän laatimassa mietinnössä joulukuussa 2010. Mietintö koski linjauksia alkoholin mainontasäätelyn kehittämiseksi. Panimoliitto toivoo, että tällainen tutkimus käynnistettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Uskomme, että tutkimushanke tuottaisi lainsäätäjälle tarvittavaa tutkimustietoa mainontasäännösten ja niiden valvonnan kehittämiseksi. Alaikäisten alkoholinkäyttö vähenee Nuorten terveystapatutkimuksen 2011 mukaan raittiiden suomalaisten nuorten osuus on lisääntynyt 2000- luvulla. Erityisesti 14-16-vuotiaiden alkoholinkäyttö on vähentynyt. Kuitenkin alaikäisten alkoholin hallussapito ja käyttö ovat edelleen valitettavan yleistä, ja tähän ongelmaan pitäisi puuttua nykyistä selkeämmin. Ongelman ydin on siinä, mistä alaikäiset saavat alkoholia. Viime keväisen haastattelututkimuksen mukaan 2/3 aikuisista ei tuomitse alkoholin välittämistä alaikäisille. Tulos on erittäin huolestuttava ja vahvistaa käsityksen siitä, että nuoret saavat usein joko omilta vanhemmiltaan tai täysi-ikäisiltä ystäviltään alkoholia. Mistä aikuisten välinpitämättömyys voi johtua ja miten siihen voisi puuttua, on tärkeä kysymys etsittäessä syitä nuorten alkoholinkäytölle ja syrjäytymiselle.
LAUSUNTO LAUSUNTO 4 (5) Vuosina 2008 ja 2009 toteutettiin kolme alkoholiveron nostoa. TNS Gallupin vuosittain tekemän haastattelututkimuksen mukaan verotason nostolla oli suora vaikutus yksityisen maahantuonnin lisääntymiseen. Vuodesta 2006 vuoteen 2011 yksityinen alkoholijuomien matkustajatuonti on lisääntynyt lähes 24 prosenttia eli melkein 13 miljoonaa litraa. Viime vuosina matkustajatuonti on kasvanut räjähdysmäisesti, sillä vuodesta 2008 vuoteen 2011 alkoholin yksityinen maahantuonti lisääntyi litramääräisesti peräti yli 30 prosenttia. Lisääntyneen matkustajatuonnin vuoksi erityisesti alaikäisillä on yhä enemmän mahdollisuuksia saada käyttöönsä alkoholia harmailta markkinoilta. Viime kuukausina uutisoidut välitysringit ovat erittäin huolestuttava oire. Pahimmillaan nyt kiinni jääneet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Panimoliitto pitää tärkeänä, että viranomaisilla olisi riittävästi resursseja valvoa, ettei alaikäisille välitetä alkoholia. Tärkeää olisi myös miettiä, voitaisiinko eri tahojen yhteistoimin toteutettavalla valistuskampanjalla vaikuttaa aikuisten välinpitämättömään ja lepsuun suhtautumiseen alaikäisten alkoholinkäytöstä. Mainontakielto ei ole ratkaisu alaikäisten alkoholinkäyttöön. Kotimainen tutkimus vahvistaa tätä näkökulmaa: alaikäisten alkoholinkäyttöön ja alkoholihaittoihin vaikuttavat vanhempien alkoholinkäyttö sekä kaveriporukan paine (TNS:n Mainonnan Neuvottelukunnalle tekemän tutkimus 4/2010). Yhteiskunnan osallistuttava valistustyöhön Alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset kuten terveys- ja sosiaalikulut sekä rikollisuuden valvonta ja omaisuusvahingot ovat yhteiskunnalle noin 0,8 1,0 miljardia euroa. Alkoholi kuitenkin tuottaa alkoholijuoma- ja arvonlisäverona yli 2 miljardia euroa. Panimoliitto pitää tärkeänä, että osa alkoholista saatavasta tuotosta ohjattaisiin valistustyöhön. Kuluttajien tietoisuus kasvaa, tietoa halutaan ja sitä haetaan. Oikein kohdennetulle, uudenaikaiselle valistustyölle on tällä hetkellä olemassa tilausta. Absoluuttinen alkoholinkulutus Suomessa on eurooppalaista keskitasoa, mutta kännijuominen on meille tyypillisempää ja se aiheuttaa vakavia ongelmia. Kieltoja tehokkaampaa on pitkäjänteinen valistustyö, johon teollisuus jatkaa panostustaan. Yhdistämällä voimia valistustyöhön uskomme saavamme aikaan enemmän ja tämän vuoksi etsimme kumppaneita yhteistyötalkoisiin alaikäisten alkoholinkäyttöä sekä kulttuurissamme vallitsevaa humalajuomista vastaan. Vuosina 2007 2008 Panimoliitto käynnisti Kännissä olet ääliö -kampanjan, joka suunnattiin nuorille aikuisille. Tarkoituksena oli vaikuttaa nuorten asenteisiin ja suhtautumiseen ns. kännijuomiseen. Vuonna 2008 tutkittiin kampanjan vaikutukset: tulokset olivat erinomaisia ja materiaali tavoitti kohderyhmän yli odotusten. Menestyksekäs kampanja on uusittu useaan kertaan. Panimoliitto jatkaa vastaisuudessakin valistustyötä Kännissä olet ääliö -kampanjan ja uuden vastuullisuussivuston www.kohtuullisesti.fi avulla puhuen liiallista alkoholinkäyttöä vastaan. Lisäksi liiton jäsenyrityksillä on omia toimenpiteitä näiden viestien eteenpäin viemiseksi. Alkoholin suurkuluttajat (10 %) juovat puolet (50 %) kaikesta Suomessa nautitusta alkoholista. Alkoholin suurkuluttajien määrän vähenemiseen voidaan vaikuttaa tulevien sukupolvien osalta valistuksella. Kertomalla alkoholin liikakäytön haitoista ja opastamalla kohtuukulutukseen ennaltaehkäistään suurkulutusta ja alkoholin liikakäytöstä yhteiskunnalle tulevia haittoja. Ministeriön esityksessä on kohta, jonka mukaan kiellettyä olisi kehottaa kuluttajia ylimalkaisesti haitattomaan alkoholinkulutukseen. On olennaista tietää, mitä tuo kielto pitää sisällään. Saako mainonnassa jatkossa viestiä kohtuukäytöstä? Panimoliitto pitää tärkeänä mahdollistaa suomalaisille valmistajille ja mainostajille vastuullisuuslausumien käytön mainonnassa ja pakkauksissa (vrt. monien kansainvälisten brändien Drink responsibly ). Alkoholin mystifioiminen tarpeetonta Juomakulttuurin kehittyminen Suomessa kärsii kieltolain ajalta periytyvästä alkoholia mystifioivasta asenneilmapiiristä. Mainonta on kuitenkin parhaimmillaan hyvä keino muuttaa kotimaista juomakulttuuria eurooppalaisempaan suuntaan pois humalahakuisesta kulutuksesta. Liikkuvan kuvan ja äänen käyttäminen mainonnassa jatkossakin on tärkeää.
LAUSUNTO LAUSUNTO 5 (5) Esityksessä sanotaan, ettei mainontaa saa täydentää kuva- tai ääniteoksilla. Panimoliitto pyytää tarkentamaan, mitä oikeastaan tarkoitetaan. Onko kyseessä tekijänoikeuslain teos-määritelmät, vai jokin muu? Jos esimerkiksi piirrokset ovat tyyliteltyjä; ylittävätkö ne silloin teos-kynnyksen? Entä tarkoittaako tämä sitä, ettei mainoksessa saa käyttää musiikkia? Tarkennusta vaatii myös kohta Erityiset käyttötarkoitukset. Tarkoitetaanko käyttöyhteyksiä vai jotakin muuta? Kaikkia media-aloja tulisi kohdella tasapuolisesti. Lausunnoille lähetetty esitys suosii lehdistöä television, radion, ulkomainonnan ja internetin kustannuksella. Markkinointia tehdään siellä missä kohderyhmät ovat tai sellaisissa medioissa, joita kohderyhmät seuraavat. Erilaiset käyttöyhteystilanteet ovat tärkeitä tuotemerkkiuskollisuuden luomisessa. Sponsoroinnilla luodaan lojaalisuutta tiettyä tuotemerkkiä kohtaan olemalla esillä paikoissa, joissa kohderyhmä on. Sponsoroinnilla urheilussa ja festareilla mahdollistetaan tapahtumien muuta taloudellista toimintaa. Isot tapahtumat kuten jääkiekko-ottelut tai Pori Jazz keräävät yhteen runsaasti aikuisia, jotka kokoontuvat viihtymään ja viettämään aikaa. Näissä tapahtumissa anniskelualueet ovat erikseen aikuisille rajattuja. Carlsberg ja Heineken ovat kansainvälisesti merkittäviä jalkapallon sponsoreita. Kansainvälisissä urheilutapahtumissa mainonta tulee jatkumaan, mutta suomalaiselta urheilulta viedään mahdollisuus sponsoroinnin keräämiseen. Hallituksen esityksessä mietojen alkoholijuomien mainonta olisi sallittua televisiossa ja radiossa vain kello 23 7 välisenä aikana. Käytännössä tämä vastaa mainonnan täyskieltoa televisiossa. On selvää, että mainonnalla on brändien välisessä markkinaosuuskilpailussa merkitystä vain, jos mainokset tavoittavat asiakaskunnan. Yöllä television tai radion äärellä on vain marginaalinen määrä potentiaalisia kuluttajia. Tutkimusten mukaan 88 % tallentavan digiboxin käyttäjistä ohittaa mainokset. Luonnoksen yleisperusteluissa erityistä huomiota kiinnitetään television alkoholimainosten vaikuttavuuteen alaikäisten keskuudessa. Kuitenkin Finnpanelin tvmittaritutkimuksen mukaan 4 17-vuotiaat katsovat televisiota klo 21 jälkeen keskimäärin vain 12 minuuttia. Esitys alkoholimainonnan kiristämiseksi asettaa viestintävälineet eriarvoiseen asemaan suosimalla printtimediaa toisten välineiden kustannuksella. Lisäksi säännökset koskisivat vain kotimaista mediaa ulkomaisten medioiden jäädessä rajoitusten ulkopuolelle. * * Panimot edustavat perinteistä suomalaista teollisuusalaa. Ne työllistävät Suomessa suoraan noin 2300 ihmistä ja välillisesti lähes 30 000 ihmistä. Mahdollisilla uusilla rajoituksilla heikennettäisiin suomalaisten panimotuotteiden kilpailukykyä, millä olisi ajan myötä vaikutuksia myös työllisyyteen. Suomalaiset tuotemerkit ovat kotimaisen panimoteollisuuden runko. Asettamalla ulkomaiset tuotemerkit kilpailullisesti parempaan asemaan vaarannetaan kotimaisten työpaikkojen säilyvyys. Olut voidaan aina tuoda. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Elina Ussa Toimitusjohtaja