Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys Metsäekosysteemipalveluista elinkeinoiksi hankkeen loppuseminaari 6.11.2014 Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT
Esityksen sisältö Tarve ekosysteemipalveluille - Kysyntä Ekosysteemit osana biotaloutta Miksi ekosysteemipalveluita pitäisi tuotteistaa, yhteiskunnan näkökulma? Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon? Mitä on ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen? Mitkä ovat tuotteistamisen edellytykset? Metsäelinkeino maanomistajan näkökulmasta - Tarjonta Tunnistavatko metsänomistajat ekosysteemipalvelut? Miten he näkevät ES-palveluiden merkityksen? Ovatko he kiinnostuneita tuotteistamisesta ja millä ehdoin? Löytyykö metsien ES-palveluille markkinoita? Tuotteistamisen mekanismeja ja markkinoita Säätely ja markkinalähtöiset mekanismit Esimerkit Luonnonarvopankit
Biodiversiteetin, ekosysteemipalveluiden ja biotalouden kytkentä Biodiversiteetti ja ylläpitävät palvelut tuottavat ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tuottamia hyötyjä ihmisille Biotaloudessa ihminen käyttää ja jalostaa ekosysteemipalveluita Horne, 2011
Ekosysteemipalveluiden potentiaali on tunnistettu Luonnonarvoilla ja luonnonvaroja ylläpitävillä prosesseilla on suuri merkitys biotaloudelle. Nämä ekosysteemipalvelut tarjoavat meille mahdollisuuksia monenlaiseen liiketoimintaan. Samalla luonto ja luonnon kokemus ovat meille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Luonnonarvoihin perustuvat, terveyttä edistävät hyvinvointipalvelut ovat kasvava toimiala. Luontomatkailu- ja hyvinvointipalveluilla voidaan lisätä sekä kotimaisten että ulkomaalaisten tuomia tuloja merkittävästi. Uutta liiketoimintaa voidaan rakentaa ekosysteemipalveluiden varaan myös rakentamisessa sekä vesien- ja maisemanhoidossa. Energian talteenotto sekä vedenkierron. pienilmaston ja kasvillisuuden hyödyntäminen ovat osa kestävää rakentamista ja yhdyskuntasuunnittelua. Toukokuu 2014
Miksi ekosysteemipalveluita pitäisi tuotteistaa, yhteiskunnan näkökulma? Monilla aineettomilla ja hinnattomilla hyödyillä on merkittävää arvoa ja niiden olemassaolo vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin yhteiskunnan kannalta palveluiden turvaaminen tärkeää Julkinen ohjaus yksi keinoista, joilla palvelut turvataan Joidenkin markkinattomien ekosysteemipalveluiden tapauksessa markkinoiden luominen täydentäisi julkista ohjausta kannustaa esimerkiksi maanomistajia ylläpitämään myös sellaisia palveluita, joista he eivät itse muuten hyötyisi Vaihdanta markkinoilla mahdollista kuitenkin vain joidenkin ekosysteemipalveluiden kohdalla Useilla ekosysteemipalveluilla on jo markkinat ja joillekin ne on kysynnän muuttuessa luontaisesti kehittymässä
Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon? Liikeidea Tuotanto Sääntely Maine Markkinat Rahoitus 5 riskiä tai mahdollisuutta yrityksille
Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon? Tuotanto Säätely Maine Millaisia ovat yrityksesi päivittäiset toiminnat, kulut ja prosessit? Onko tuotantokustannukset korkeampia tai matalampia ES-palveluiden takia? Mitä ES-palveluita käytetään raaka-aineissa ja prosesseissa? Onko ES-sääntelymekanismeja/taloudellisia instrumentteja, jotka rajoittavat/edesauttavat yrityksen toimintaa? Millaisia vaikutuksia ES-palveluilla on yrityksen brändiin, imagoon, työntekijöiden saatavuuteen ja vuorovaikutuksen sidosryhmien kanssa? Markkinat ja tuotteet Ovatko ES-palvelut osa yrityksesi tuotetta/tuotteita tai prosesseja? Kiinnittävätkö asiakkaat ES-palveluihin huomiota? Vaikuttaako ES-palvelut tuotteen hintaan tai markkinaosuuksiin? Rahoitus ja talous Onko vaikutuksia kustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen?
ES-palvelut ja tuotannon arvoketju Arvoketju: kaikki ylä- ja alavirran toiminnat, jotka liittyvät yrityksen toimintaan Tarjontaketju: toimijoiden verkosto (esim. raaka-aineiden tuottajat, osavalmistus, tuotanto, kokoonpano, varastointi, jakelu, tukkukaupat ja vähittäiskauppa) joka hoitaa tuotannon, jakelun ja myynnin kuluttajalle. Kaikilla toimijoilla on oma vaikutuksensa ja riippuvuutensa ekosysteemipalveluihin. Toimittaja 1 Alihankkija 2 Yrityksen toiminta Alavirran arvoketju Ekosysteemipalvelut
Mitä on ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen? Uuden, kilpailukykyisen, asiakkaan tarpeet tyydyttävän tuotteen tai palvelun kehittämistä ja markkinoille tuomista Palvelun paketointia: tarkempaa määrittelyä, profilointia, palvelun asiakaslähtöistä kehittämistä Arvoketju Parempi tuote/palvelu Arvoketju Ekosysteemipalvelu Jalostusprosessi Tuote Ekosysteemipalvelu
Mihin tuoteominaisuuksiin voidaan vaikuttaa?
Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen ja markkinoiden luominen 1. Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen yritysidea: hankinta ja jalostaminen tuotantopanos Puuntuotanto Metsäteollisuus Puuaines Maanomistajat Ekosysteemi: metsä Vesitalous Vedenottamo Juomavesi Riista Metsästysseura Liha, virkistys Maksu 2. Tuotteistaminen: jalostaminen, arvoketju, lopputuotemarkkinat 3. Ekosysteemipalvelun haltijan halukkuus tarjota 4. Markkinoiden luominen Lopputuotemarkkinat
Kuka ekosysteemipalveluita ostaa ja myy? Ekosysteemipalveluiden tuottajia: Yksityiset maanomistajat, yritykset Kunnat, valtio Ostajat globaalista yhteisöstä yksittäiseen ihmiseen, kuluttajien preferensseillä merkitystä Myynnin/vuokran kannalta omistusoikeudet keskeinen kysymys
Tarjonta: Metsäelinkeino maanomistajan näkökulmasta Tunnistavatko metsänomistajat ekosysteemipalvelut? Miten he näkevät ESpalveluiden merkityksen? Ovatko he kiinnostuneita tuotteistamisesta ja millä ehdoin? Löytyykö metsien ESpalveluille markkinoita?
Metsänomistajien metsissään tunnistamat ekosysteemipalvelut Puuntuotanto tunnistetaan yleisimmin Varsin yleisesti tunnistetaan myös Marjastus ja sienestys Eliöiden ympäristö Maisema Metsäkulttuurin siirtäminen Myös säätelypalveluita Metsien tuottama hyöty Kyllä Ei Ei osaa sanoa % metsänomistajista Puuntuotanto 85 9 6 Marjastus ja sienestys 79 11 10 Elinympäristö metsän eliöille 77 3 20 Maisema 75 8 17 Metsäkulttuurin siirtäminen seuraavalle 75 7 18 sukupolvelle Virkistys ja ulkoilu 73 10 17 Energiapuun tuotanto 73 12 15 Riistanhoito 67 11 22 Hiilensidonta ilmakehässä 63 7 30 Luonto-oppimisen ympäristö lapsille 55 15 30 Eroosion ehkäisy 43 21 36 Luontomatkailuympäristö 40 32 28 Veden puhdistuminen maaperässä 39 15 46 Pölyttäjät (hunajan tuotanto) 33 26 41 Melun torjunta 32 27 41 Tulvien ehkäisy 23 30 47 Muu 1) 16 5 79 1) Muut tunnistetut hyödyt: Tutkimuskäyttö, luonto, lampaat, laavuelämä, ekologinen hyödyntäminen, pienen metsäpalstan hoitotyöt, ilma, suoja kylmiltä tuulilta, mökkitonttien vuokraus, kalastus, uinti, ojitus, asutushistoria, me-henki 14
Ekosysteemipalveluiden tärkeys omalta kannalta Metsänomistajille ja yhteismetsäosakkaille itselleen tärkeimmät hyödyt: 1. Puuntuotanto 2. Metsäkulttuurin jatkuvuus 3. Energia 4. Virkistys ja ulkoilu 5. Marjastus ja sienestys Metsien tuottama hyöty Tärkein % vastaajista Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein Puuntuotanto 43 7 2 Metsäkulttuurin siirtäminen seuraavalle sukupolvelle 4 9 18 Energiapuun tuotanto 6 14 5 Virkistys ja ulkoilu 6 12 9 Marjastus ja sienestys 9 12 11 Riistanhoito 2 7 6 Maisema 4 9 Elinympäristö metsän eliöille 4 2 5 Hiilensidonta ilmakehässä 2 2 3 Veden puhdistuminen maaperässä 1 1 1
Ekosysteemipalveluiden tärkeys lähiympäristölle ja yhteiskunnalle metsänomistajien näkemykset Lähiympäristölle tärkeimmät: Luonnon antimet Virkistys- ja ulkoiluhyödyt Yhteiskunnalle tärkeimmät: Puuntuotanto Hiilensidonta Energiapuun tuotanto Metsäkulttuurin jatkuvuus Elinympäristö metsän eliöille 16
Kiinnostus ekosysteemipalveluiden tuottamiseen omissa metsissä Vajaa puolet kiinnostunut erilaisista toimintamalleista Metsän vuokraus puuntuotantoon ei juuri kiinnosta Kiinnostaa Toimintamalli % vastaajista Hiilensidontapalvelun myynti 43 Luontoarvojen myynti 38 Maisema-arvokauppa 38 Metsän vuokraaminen matkailukäyttöön 35 Metsän vuokraaminen puuntuotantoon 11
Tuotteistamisen mekanismeja ja markkinoita 1) Julkisen sektorin ohjaamat/luomat mekanismit Säätelyn kautta luodut markkinat, joiden tavoitteena sisäistää haittakustannukset yrityksille ja kuluttajille: Cap-and-trade -tyyppiset mekanismit, luontoarvopankit (Conservation Banking) Maksut ekosysteemipalveluiden tuottamisesta (Payments for Environmental Services, PES) Markkinoiden kehittämisen syy: Yhteiskunta pyrkii turvaamaan ekosysteemipalveluiden säilymisen ja luo mekanismeja, joiden kautta kaupankäynti on mahdollista 2) Yksityiset mekanismit ja markkinat Tuotteen myynti: puu, maataloustuotteet suora taloudellinen hyöty tuottajalle, elinkeino Tuotantotavan/ominaisuuden myynti: vapaaehtoinen sertifiointi Yksityiset maksut ekosysteemipalveluiden tuottamisesta maisema-arvokauppa, vesivarojen suojelu, hiilen sidonta Markkinoiden kehittymisen syy: Tuottajan ja ostajan taloudellinen hyöty (ml. riskien hallinta, imago, eettisyys, edelläkävijyys)
Säätelyn kautta luodut markkinat Asetetaan raja yhteiskunnan hyväksymälle ekosysteemien käytön tasolle Tason saavuttaminen toisille muita halvempaa mahdollistaa kaupankäynnin Yhteiskunnalle aiheutetut kustannukset sisäistetään yritysten (+kuluttajien) kustannuksiksi Esimerkkejä: Luontoarvopankit (monimuotoisuus, kosteikot) (USA - Conservation Banking, Wetland Banking) Päästökauppa
Vapaaehtoisia mekanismeja Sertifiointi Esim. metsäsertifiointi (PEFC, FSC), maataloustuotannon sertifiointi (GlobalG.A.P) Ekosysteemipalveluiden käytön vapaaehtoiset maksut esimerkiksi eettisistä syistä Mekanismien käytön syitä: Markkinaetu (kasvava kysyntä, imago, edelläkävijyys, riskien hallinta) Välttämättömyys (pääsy markkinoille) Tuotantotapa näkyy (ainakin periaatteessa) tuotteen markkinoilla määräytyvässä hinnassa tai markkinoille pääsyssä
Ostajana valtio tai globaali yhteisö Petojen suojelukorvaukset saamelaiskylille (Ruotsi) Palvelu: petokantojen ylläpito Palvelun tuottaja: saamelaiskylät Palvelun ostaja: Ruotsin valtio Bush Tender suojeluohjelma (Australia): Palvelu: arvokkaiden luontokohteiden suojelu Palvelun tuottaja: yksityiset maanomistajat Palvelun ostaja: valtio Ekosysteemipalveluiden tuotanto metsänhoidon ja laidunnuksen keinoin (Nicaragua): Palvelut: luonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilensidonta Palvelun tuottajat: maanomistajat Palvelun ostajat: Maailman ympäristörahasto GEF Lähde: Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J.-P., Naskali, A, Primmer, E. & Rinne, J. 2011. Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. PTT raportteja 227.
Kuitenkin myös markkinalähtöisempiä esimerkkejä: Luontoarvopankit (Conservation Banking, USA): Palvelu: suojelua tarvitsevien lajien elinympäristöjen suojelu Palvelun tuottajat: maanomistajat Palvelun ostajat: mm. yritykset, joiden hankkeet vähentävät luontoarvoja jossakin muualla Pullovesiyhtiöt Evian ja Vittel, valuma-alueen ja vesivarojen suojelu (Ranska): Palvelu: valuma-alueen suojelu, vesivarojen suojelu, juomaveden hyvän laadun ylläpitäminen Palvelun tuottajat: maanviljelijät, maanomistajat Palvelun ostaja: Evian, Vittel INBion ja Merckin sopimus lääkeaineiden etsimiseksi (Costa Rica) Palvelu: lääkeaineet Palvelun tuottaja: Costa Rican kansallinen biodiversiteetti-instituutti INBio Palvelun ostaja: Lääkeyhtiö Merck Myös sertifioiduista metsistä saatu puu (esim. PEFC, FSC) Palvelu: kestävästi tuotettu puu Palvelun tuottaja: metsänomistaja Palvelu ostaja: metsäteollisuus Lähde: Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J.-P., Naskali, A, Primmer, E. & Rinne, J. 2011. Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. PTT raportteja 227.
Luontoarvopankki Luontoarvopankki = alue, jonka monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluita lisätään, ennallistetaan tai suojellaan myyntitarkoituksessa Kun alue on saavuttanut asetetut ekologiset vaatimukset, luontoarvopankin omistaja voi myydä osuuksia (credits) esimerkiksi yrityksille, joiden toiminta vahingoittaa vastaavia luontoarvoja jossain muualla Osuuksien hinta voi määräytyä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Kniivilä, Kosenius & Horne 2014
Luontoarvopankin osapuolet Hook ja Shadle (2013) Kniivilä, Kosenius & Horne 2014
Johtopäätöksiä (1/2) Kaupankäynnin mahdollistaminen on keino turvata ekosysteemipalveluiden säilyminen ja lisätä luonnosta saatavaa taloudellista hyötyä Vain joillekin ekosysteemipalveluille voidaan tai on edes järkevää luoda markkinoita Joillakin palveluilla markkinat jo olemassa, mutta lisätuotteistaminen mahdollista Ekosysteemipalveluiden kirjo on laaja ja tarvitaan monenlaisia ohjauskeinoja ja myös kaupankäynnin toteuttamiseen monenlaisia mekanismeja Joissakin mekanismeissa tavoitteena turvata palveluiden saatavuus tai estää haittoja, toiset puhtaasti markkinalähtöisiä - molempia tarvitaan Markkinalähtöisten palveluiden kehittämiseen pätevät osin yleiset yritystoiminnan säännöt
Johtopäätöksiä (2/2) Mittakaavaeroja: Yksittäiset tapaukset/ paikallinen vaikutus: esim. maisemakauppa, maatilamatkailu, pölytyspalvelut ym. Laajempi vaikutus: sertifiointi, kansainväliset mekanismit Kilpailu resursseista kiihtyy ja tarve uudenlaisiin keinoihin tulevaisuudessa entistäkin suurempi, myös Suomessa Suomessa tarvitaan kaupankäynnin mahdollistavien mekanismien kehittämistä, osin pelisääntöjen selkiyttämistä, tietoisuuden lisäämistä Mallia kansainvälisistä esimerkeistä Luontoarvopankit voisivat olla kokeilun arvoisia Suomessakin
Kirjallisuutta Arovuori, K. ja Saastamoinen O. 2013. MAATALOUDEN EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN LUOKITTELU SUOMESSA. PTT työpapereita 155. 23 s http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/12/tp155.pdf Kniivilä, M., Arovuori, K., Auvinen, A.-P., Vihervaara, P., Haltia, E., Saastamoinen, O. ja Sievänen, T. 2013. MITEN MITATA EKOSYSTEEMIPALVELUITA: OLEMASSA OLEVAT INDIKAATTORIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN SUOMESSA. PTT työpapereita 150. 68s http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/10/tp150.pdf Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J-P., Naskali, A., Primmer, E., ja Rinne, J. 2011. MONIA HYÖTYJÄ METSISTÄ - EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN YHTEISTUOTANTO JA TUOTTEISTAMINEN. PTT raportteja 227. 66 s http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/04/rap227_1602111028.pdf Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P. 2014. LUONTOARVOPANKKIEN HYÖDYT JA HAITAT SEKÄ SOVELTUVUUS SUOMEEN. PTT työpapereita 161. 50 s http://ptt.fi/wp-content/uploads/2014/09/tp161.pdf Kniivilä, M. ja Saastamoinen, O. 2013. MARKKINAT EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN OHJAUS- JA EDISTÄMISKEINONA, PTT työpapereita 154, 32 s http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/11/tp1541.pdf Kosenius, A-K., Haltia, E., Horne, P., Kniivilä, M. ja Saastamoinen O. 2013. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN ARVO? ESIMERKKEJÄ JA KOKEMUKSIA SUOMEN METSISTÄ, SOISTA, MAATALOUSMAISTA JA SISÄVESISTÄ. PTT raportteja 244. 102 s http://ptt.fi/wp-content/uploads/2014/02/rap244.pdf Rämö, A-K., Horne, P. ja Primmer, E. 2013. YKSITYISMETSÄNOMISTAJIEN NÄKEMYKSET METSISTÄ SAATAVISTA HYÖDYISTÄ. PTT raportteja 241. 107 s http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/05/rap241.pdf Rämö, A-K., Horne, P. ja Primmer, E. 2012. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN TUOTANTO YHTEISTOIMINTAVERKOSTOISSA. PTT työpapereita 140. 52 s. http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/07/tp140_2905131024.pdf
Kiitos!